Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten 30-vuotias voi päästä töihin jos ei ole työkokemusta?
04.03.2020 |
Olen 30 ja työkokemusta ei ole kuin muutamia kuukausia hanttihommista ja niistäkin on useampi vuosi. Olen opiskelija ja opintojen viivästymisen ja työkokemuksen puute johtuu koska olen kärsinyt pitkään keskivaikeasta ja vaikeasta masennuksesta ja ollut sairauslomalla.
Olen hakenut kymmeniä, varmaan lähemmäs sata, kesätyöpaikkoja ja harjoittelupaikkoja, mutta eihän kukaan palkkaa tämän ikäistä jolla ei ole työkokemusta. Jokainen "valintamme ei kohdistinut sinuun"-viesti tuntuu lyönniltä avokämmenellä ja kuin joku ravistelisi ja huutaisi että luulinko oikeasti voivani saada töitä. Ensi vuonna olen 31 ilman työkokemusta ja tutkintoa ja entistä vaikeampi saada työtä.
Onko minulla elämässä enää mitään toivoa? Tuntuu niin epäreilulta, että se että sairastuin nuorena, sysää minut loppuiäkseni yhteiskunnan ulkopuolelle ja tekee minusta rekrytoijien silmissä kelvottoman.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kolmekymppisenä ole mitään koulutusta saati työkokemusta niin vaikeaksi menee. Miksi kenenkään kannattaisi palkata tällainen henkilö? Tekemään mitä? Työttömänä on tuhansia koulutettuja ihmisiä joilla on työkokemusta. Sellaisen minä palkkaisin ennemmin.
Se kouluttamaton kolmekymppinen voi olla muilta ominaisuuksiltaan ja taidoiltaan paljon pätevämpi kuin koulutettu vastaava. Koulutushan ei automaattisesti anna ihmiselle työelämässä vaadittavia taitoja. Se antaa vain muodollisen pätevyyden. Itse palkkaisin ennemmin kouluttamattoman kolmekymppisen, joka on motivoitunut, ahkera ja sosiaalisilta taidoiltaan soveltuva työyhteisöömme kuin koulutetun kaksivitosen, jolta ei löydy mitään edellä mainituista ominaisuuksista.
Työkokemus ja koulutus nimenomaan antaa niitä valmiuksia tehdä töitä! Onko sinun mielestäsi kouluttamaton nelikymppinen ilman työkokemusta vielä kolmekymppistäkin parempi vaihtoehto!? Pitkäaikaistyötön viisikymppinen on varmaan sinun logiikallasi suorastaan timanttisen kova tekemään töitä!
Se nyt on vaan niin, että jos on ollut toistakymmentä vuotta työikäinen ja täysin työelämän ulkopuolella on tosi vaikea päästä enää työuran alkuun. Pitää olla jotain tarjottavaa työnantajalle tullakseen palkatuksi. Jotain osaamista tai edes näyttöä siitä, että on tehnyt elämässää muutakin kuin maannut kotona ja piereskellyt kattoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma vinkkini olisi priorisoida työtä opintojen kustannuksella. Jos olet valmis päättämään kevätlukukauden jo maaliskuussa ja siirtymään harjoittelijaksi tai projektityöhön jo huhti-toukokuussa, olet automaattisesti paremmassa asemassa kuin koulua priorisoivat.
Se ei viivytä valmistumista paljoakaan - ehkä korkeintaan puoli vuotta - ja on oman kokemukseni perusteella hyvä tapa päästä töihin.
T: 27-vuotias yhden alan kandi, ei muita tutkintoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kolmekymppisenä ole mitään koulutusta saati työkokemusta niin vaikeaksi menee. Miksi kenenkään kannattaisi palkata tällainen henkilö? Tekemään mitä? Työttömänä on tuhansia koulutettuja ihmisiä joilla on työkokemusta. Sellaisen minä palkkaisin ennemmin.
Se kouluttamaton kolmekymppinen voi olla muilta ominaisuuksiltaan ja taidoiltaan paljon pätevämpi kuin koulutettu vastaava. Koulutushan ei automaattisesti anna ihmiselle työelämässä vaadittavia taitoja. Se antaa vain muodollisen pätevyyden. Itse palkkaisin ennemmin kouluttamattoman kolmekymppisen, joka on motivoitunut, ahkera ja sosiaalisilta taidoiltaan soveltuva työyhteisöömme kuin koulutetun kaksivitosen, jolta ei löydy mitään edellä mainituista ominaisuuksista.
Työkokemus ja koulutus nimenomaan antaa niitä valmiuksia tehdä töitä! Onko sinun mielestäsi kouluttamaton nelikymppinen ilman työkokemusta vielä kolmekymppistäkin parempi vaihtoehto!? Pitkäaikaistyötön viisikymppinen on varmaan sinun logiikallasi suorastaan timanttisen kova tekemään töitä!
Se nyt on vaan niin, että jos on ollut toistakymmentä vuotta työikäinen ja täysin työelämän ulkopuolella on tosi vaikea päästä enää työuran alkuun. Pitää olla jotain tarjottavaa työnantajalle tullakseen palkatuksi. Jotain osaamista tai edes näyttöä siitä, että on tehnyt elämässää muutakin kuin maannut kotona ja piereskellyt kattoon.
Harmi, ettet lainkaan ymmärtänyt pointtiani. No, ei se mitään. Kaikkea ei kaikki toki voikaan ymmärtää. Yritän vielä rautalangan kanssa: motivoitunut ja ahkera vs. ei-motivoitunut ja laiska. Valintani osuu aina ensimmäiseen riippumatta henkilön iästä, sukupuolesta, koulutuksesta tai muustakaan taustasta. Olen siitä erikoinen työnantajan, että minulle tärkeintä on, että työt tulevat tehdyksi hyvin ja ajallaan. Ymmärrän, että kaikissa firmoissa näin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Joillain vuokrafirmoilla on sellaisia lyhytkoulutuksia tarjoilijoiksi. Sitten voisit tehdä keikka hommia. Joitain tarjoilijan ja keittiöapulaisen töitä voi varmaan saada ilman koulutustakin, kuhan käyt hygieniaosaamistodistuksen hakemassa jostain aikuiskoulutuskeskuksen tms kokeesta.
Oman alan ulkopuolinenkin työkokemus on plussaa, ne hanttihommatkin. Mieheni oli muutama viikko sitten mukana valitsemassa jotain harjoittelijaa tai maisterityöntekijää. Hän oli toiveikas valitun suhteen erityisesti siksi, koska tällä oli paljon asiakaspalvelukokemusta, vaikka työssä ei asiakaspalvelua olekaan. Se työkokemus antoi vaikutelman, että hakija tulee varmaan ihmisten kanssa toimeen ja on tehnyt elämässään jotain muutakin.
Edellinen harjoittelija oli ollut "yliälykäs" nörtti, joka ei kommunikoinut muiden kanssa ja osasi mielestään kaiken jo, ei ollut ohjattavissa eikä lopulta saanut oikein mitään aikaan.
Mikä tahansa työkokemus on äärimmäisen arvokasta jos on yli kolmekymppinen työnhakija. Työnantajan näkökulmasta tuo on niin päivänselvä riski. Siinä on tosi iso mahdollisuus olemassa, että se kolmekymppinen ensimmäistä kertaa töissä oleva ei menesty hommassa. Siitä tulee työnantajalle kallis kokeilu kun pitää löytää uusi ihminen tilalle aloittaa työhön perehdytys uudelleen nollasta.
Sen takia olisi tärkeää päästä mihin tahansa töihin. Jotta voi näyttää kykenevänsä tekemään töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulisemalla omaa huonouttaan ei työllisty. Korjaamalla asennettaan, saattaa hyvinkin työllistyä. Nettihakemusten lisäksi voi ihan paikanpäällä käydä kysymässä töitä. Se osoittaa, että olet aidosti kiinnostunut työpaikan saamisesta ja antaa muutekin positiivisemman vaikutuksen kuin pelkkä persoonaton nettihakemus. Ja kun haet töitä, älä missään nimessä keskity siihen, mitä sinulla ei ole (työkokemus), vaan siihen mitä sinulla on (halu työllistyä, luonteenpiirteet, jo hankitut muut taidot, kielitaito jne.)
Tää on ihan älytön neuvo. 80-luvulla monista paikoista saikin näin töitä. Nykyään jos menet käymään jossain, ei siellä välttämättä ole paikalla edes sellainen, joka sinulle voi kommentoida rekryasiaa millään tavalla (olettaen että jollain paikalla on rekry auki). Lähinnä tulee kiusallisia tilanteita. Saatat ottaa kontaktia vaikka vuokrafirman työntekijään, joka ei voi sinulle sanoa asioista yhtikäs mitään.
Onhan se toki älytöntä osoittaa olevansa aktiivinen ja innostunut hakija. Paljon fiksumpaa maata vain kotona ja odottaa, että joku tulee hakemaan töihin....
Niin mutta kenellä sä osoitat sitä aktiivisuutta ja innostunutta? Monessa paikassa se on ihan erillinen taho, joka hoita rekrytoinnin, niin turhaan sä edes mihinkään myymälään kävelet sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kolmekymppisenä ole mitään koulutusta saati työkokemusta niin vaikeaksi menee. Miksi kenenkään kannattaisi palkata tällainen henkilö? Tekemään mitä? Työttömänä on tuhansia koulutettuja ihmisiä joilla on työkokemusta. Sellaisen minä palkkaisin ennemmin.
Se kouluttamaton kolmekymppinen voi olla muilta ominaisuuksiltaan ja taidoiltaan paljon pätevämpi kuin koulutettu vastaava. Koulutushan ei automaattisesti anna ihmiselle työelämässä vaadittavia taitoja. Se antaa vain muodollisen pätevyyden. Itse palkkaisin ennemmin kouluttamattoman kolmekymppisen, joka on motivoitunut, ahkera ja sosiaalisilta taidoiltaan soveltuva työyhteisöömme kuin koulutetun kaksivitosen, jolta ei löydy mitään edellä mainituista ominaisuuksista.
Työkokemus ja koulutus nimenomaan antaa niitä valmiuksia tehdä töitä! Onko sinun mielestäsi kouluttamaton nelikymppinen ilman työkokemusta vielä kolmekymppistäkin parempi vaihtoehto!? Pitkäaikaistyötön viisikymppinen on varmaan sinun logiikallasi suorastaan timanttisen kova tekemään töitä!
Se nyt on vaan niin, että jos on ollut toistakymmentä vuotta työikäinen ja täysin työelämän ulkopuolella on tosi vaikea päästä enää työuran alkuun. Pitää olla jotain tarjottavaa työnantajalle tullakseen palkatuksi. Jotain osaamista tai edes näyttöä siitä, että on tehnyt elämässää muutakin kuin maannut kotona ja piereskellyt kattoon.
Harmi, ettet lainkaan ymmärtänyt pointtiani. No, ei se mitään. Kaikkea ei kaikki toki voikaan ymmärtää. Yritän vielä rautalangan kanssa: motivoitunut ja ahkera vs. ei-motivoitunut ja laiska. Valintani osuu aina ensimmäiseen riippumatta henkilön iästä, sukupuolesta, koulutuksesta tai muustakaan taustasta. Olen siitä erikoinen työnantajan, että minulle tärkeintä on, että työt tulevat tehdyksi hyvin ja ajallaan. Ymmärrän, että kaikissa firmoissa näin ei ole.
Kertooko sinulle tyhjä CV sitä, että kyseessä on luonteeltaan motivoitunut ja ahkera ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulisemalla omaa huonouttaan ei työllisty. Korjaamalla asennettaan, saattaa hyvinkin työllistyä. Nettihakemusten lisäksi voi ihan paikanpäällä käydä kysymässä töitä. Se osoittaa, että olet aidosti kiinnostunut työpaikan saamisesta ja antaa muutekin positiivisemman vaikutuksen kuin pelkkä persoonaton nettihakemus. Ja kun haet töitä, älä missään nimessä keskity siihen, mitä sinulla ei ole (työkokemus), vaan siihen mitä sinulla on (halu työllistyä, luonteenpiirteet, jo hankitut muut taidot, kielitaito jne.)
Tää on ihan älytön neuvo. 80-luvulla monista paikoista saikin näin töitä. Nykyään jos menet käymään jossain, ei siellä välttämättä ole paikalla edes sellainen, joka sinulle voi kommentoida rekryasiaa millään tavalla (olettaen että jollain paikalla on rekry auki). Lähinnä tulee kiusallisia tilanteita. Saatat ottaa kontaktia vaikka vuokrafirman työntekijään, joka ei voi sinulle sanoa asioista yhtikäs mitään.
Normaalit ihmiset kyllä tietävät, kuka on heidän esimiehensä tai ko. firman myymäläpäällikkö tai vastaava ja osaavat kertoa työnkyselijälle hänen yhteystietonsa. Jos ei osaa, normaalilla ihmisellä on sen verran tilannetajua, että selvittää asian tai vähintään vastaa asiallisesti, ettei tiedä asiaa. Ei synny mitään kiusallista tilannetta ellei työnhakijalla itsellään ole ongelmia sosiaalisten kontaktien suhteen.
No meidän paikassa oli rekry auki. Rekrytointia hoiti vieläpä vuokrafirma. Joku tuli paikkaamme kysymään paikasta sillä oletuksella, että on itse reipas ja pääsee juttelemaan heti jonkun sellaisen kanssa, joka asiasta päättää. Asiapa ei mennytkään niin. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kolmekymppisenä ole mitään koulutusta saati työkokemusta niin vaikeaksi menee. Miksi kenenkään kannattaisi palkata tällainen henkilö? Tekemään mitä? Työttömänä on tuhansia koulutettuja ihmisiä joilla on työkokemusta. Sellaisen minä palkkaisin ennemmin.
Se kouluttamaton kolmekymppinen voi olla muilta ominaisuuksiltaan ja taidoiltaan paljon pätevämpi kuin koulutettu vastaava. Koulutushan ei automaattisesti anna ihmiselle työelämässä vaadittavia taitoja. Se antaa vain muodollisen pätevyyden. Itse palkkaisin ennemmin kouluttamattoman kolmekymppisen, joka on motivoitunut, ahkera ja sosiaalisilta taidoiltaan soveltuva työyhteisöömme kuin koulutetun kaksivitosen, jolta ei löydy mitään edellä mainituista ominaisuuksista.
Työkokemus ja koulutus nimenomaan antaa niitä valmiuksia tehdä töitä! Onko sinun mielestäsi kouluttamaton nelikymppinen ilman työkokemusta vielä kolmekymppistäkin parempi vaihtoehto!? Pitkäaikaistyötön viisikymppinen on varmaan sinun logiikallasi suorastaan timanttisen kova tekemään töitä!
Se nyt on vaan niin, että jos on ollut toistakymmentä vuotta työikäinen ja täysin työelämän ulkopuolella on tosi vaikea päästä enää työuran alkuun. Pitää olla jotain tarjottavaa työnantajalle tullakseen palkatuksi. Jotain osaamista tai edes näyttöä siitä, että on tehnyt elämässää muutakin kuin maannut kotona ja piereskellyt kattoon.
Esimerkki omalta työpaikaltani: Meillä oli töissä alle 30-vuotias henkilö, jolla oli kaksi ammatillista tutkintoa ja muutamien vuosien työkokemus. Hän käytti päivänsä lähinnä puhelimensa naputteluun, kahvihuoneessa istuskeluun ja narisemiseen huonoista työoloista (vain hänen mielestään huonot). Pomo kyllästyi ja pisti hänet pihalle. Hakijoita ei oikein ollut, joten pomo otti riskin ja palkkasi 42-vuotiaan, jolla oli hyvin vähän työkokemusta eikä lainkaan meidän alan koulutusta. Hän teki töitä siinä missä me muutkin ja oma-aloitteisesti aina otti selvää, jos ei tiennyt jotain. Lopulta hän hankki oppisopimuksella muodollisen koulutuksenkin tälle alalle. Hän on vieläkin meillä töissä ja on erittäin pidetty sekä asiakkaiden että työkavereiden mielestä. Eli joskus voi olla jopa onnenpotku ottaa riski ja palkata se kokemattomampi hakija. Sieltä voi paljastua koulutettua ja kokenutta paljon arvokkaampi työntekijä, kun asenne sattuu olemaan oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulisemalla omaa huonouttaan ei työllisty. Korjaamalla asennettaan, saattaa hyvinkin työllistyä. Nettihakemusten lisäksi voi ihan paikanpäällä käydä kysymässä töitä. Se osoittaa, että olet aidosti kiinnostunut työpaikan saamisesta ja antaa muutekin positiivisemman vaikutuksen kuin pelkkä persoonaton nettihakemus. Ja kun haet töitä, älä missään nimessä keskity siihen, mitä sinulla ei ole (työkokemus), vaan siihen mitä sinulla on (halu työllistyä, luonteenpiirteet, jo hankitut muut taidot, kielitaito jne.)
Tää on ihan älytön neuvo. 80-luvulla monista paikoista saikin näin töitä. Nykyään jos menet käymään jossain, ei siellä välttämättä ole paikalla edes sellainen, joka sinulle voi kommentoida rekryasiaa millään tavalla (olettaen että jollain paikalla on rekry auki). Lähinnä tulee kiusallisia tilanteita. Saatat ottaa kontaktia vaikka vuokrafirman työntekijään, joka ei voi sinulle sanoa asioista yhtikäs mitään.
Poikani työllistyi juurikin niin, että oli itse aktiivinen ja kävi kaupoissa kysymässä paikkoja. Opiskeli kaupallista alaa. Ei siitä ainakaan haittaa ole, jos käy. Pahin, mitä voi tapahtua, on se että sinulle kerrotaan, ettei ko. paikassa juuri nyt ole töitä tarjolla tai esimies ei ole nyt paikalla.
No ei varmasti ole haittaa, mutta voi kulua paljon aikaa ja ei välttämättä pääse ollenkaan kontaktiin sellaisten kanssa, jotka palkkaavat henkilökuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulisemalla omaa huonouttaan ei työllisty. Korjaamalla asennettaan, saattaa hyvinkin työllistyä. Nettihakemusten lisäksi voi ihan paikanpäällä käydä kysymässä töitä. Se osoittaa, että olet aidosti kiinnostunut työpaikan saamisesta ja antaa muutekin positiivisemman vaikutuksen kuin pelkkä persoonaton nettihakemus. Ja kun haet töitä, älä missään nimessä keskity siihen, mitä sinulla ei ole (työkokemus), vaan siihen mitä sinulla on (halu työllistyä, luonteenpiirteet, jo hankitut muut taidot, kielitaito jne.)
Tää on ihan älytön neuvo. 80-luvulla monista paikoista saikin näin töitä. Nykyään jos menet käymään jossain, ei siellä välttämättä ole paikalla edes sellainen, joka sinulle voi kommentoida rekryasiaa millään tavalla (olettaen että jollain paikalla on rekry auki). Lähinnä tulee kiusallisia tilanteita. Saatat ottaa kontaktia vaikka vuokrafirman työntekijään, joka ei voi sinulle sanoa asioista yhtikäs mitään.
Normaalit ihmiset kyllä tietävät, kuka on heidän esimiehensä tai ko. firman myymäläpäällikkö tai vastaava ja osaavat kertoa työnkyselijälle hänen yhteystietonsa. Jos ei osaa, normaalilla ihmisellä on sen verran tilannetajua, että selvittää asian tai vähintään vastaa asiallisesti, ettei tiedä asiaa. Ei synny mitään kiusallista tilannetta ellei työnhakijalla itsellään ole ongelmia sosiaalisten kontaktien suhteen.
No meidän paikassa oli rekry auki. Rekrytointia hoiti vieläpä vuokrafirma. Joku tuli paikkaamme kysymään paikasta sillä oletuksella, että on itse reipas ja pääsee juttelemaan heti jonkun sellaisen kanssa, joka asiasta päättää. Asiapa ei mennytkään niin. :/
Mikä ongelma tässä oli? Etkö ohjannut häntä rekrytointia hoitavan firman puheille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulisemalla omaa huonouttaan ei työllisty. Korjaamalla asennettaan, saattaa hyvinkin työllistyä. Nettihakemusten lisäksi voi ihan paikanpäällä käydä kysymässä töitä. Se osoittaa, että olet aidosti kiinnostunut työpaikan saamisesta ja antaa muutekin positiivisemman vaikutuksen kuin pelkkä persoonaton nettihakemus. Ja kun haet töitä, älä missään nimessä keskity siihen, mitä sinulla ei ole (työkokemus), vaan siihen mitä sinulla on (halu työllistyä, luonteenpiirteet, jo hankitut muut taidot, kielitaito jne.)
Tää on ihan älytön neuvo. 80-luvulla monista paikoista saikin näin töitä. Nykyään jos menet käymään jossain, ei siellä välttämättä ole paikalla edes sellainen, joka sinulle voi kommentoida rekryasiaa millään tavalla (olettaen että jollain paikalla on rekry auki). Lähinnä tulee kiusallisia tilanteita. Saatat ottaa kontaktia vaikka vuokrafirman työntekijään, joka ei voi sinulle sanoa asioista yhtikäs mitään.
Poikani työllistyi juurikin niin, että oli itse aktiivinen ja kävi kaupoissa kysymässä paikkoja. Opiskeli kaupallista alaa. Ei siitä ainakaan haittaa ole, jos käy. Pahin, mitä voi tapahtua, on se että sinulle kerrotaan, ettei ko. paikassa juuri nyt ole töitä tarjolla tai esimies ei ole nyt paikalla.
No ei varmasti ole haittaa, mutta voi kulua paljon aikaa ja ei välttämättä pääse ollenkaan kontaktiin sellaisten kanssa, jotka palkkaavat henkilökuntaa.
Niin noh, työpaikat eivät yleensä tipahda taivaasta odottaville käsivarsille. Niiden saamiseksi on käytettävä aikaa ja kestettävä myös torjuntaa. Jos niin ei tee, löytyy peilistä syy sille, miksi ei työllisty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä paikkakunnalla olet? Vuokratyöfirmat tosiaan ottavat kaiken ikäisiä ihmisiä kaikenlaisella työkokemuksella. Omalla paikkakunnallani pääsee myös tosi helposti ilman kokemusta esim pesulaan ja homesiivoojaksi (molempia kokeiltu). Siellä on pulaa tekijöistä.
Jos paikkakunnaltasi löytyy vapaaehtoistöitä niin voit myös tehdä niitä. Se osoittaa aktiivisuutta ja näyttää kivemmalta cvssä kuin tyhjä aukko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kolmekymppisenä ole mitään koulutusta saati työkokemusta niin vaikeaksi menee. Miksi kenenkään kannattaisi palkata tällainen henkilö? Tekemään mitä? Työttömänä on tuhansia koulutettuja ihmisiä joilla on työkokemusta. Sellaisen minä palkkaisin ennemmin.
Se kouluttamaton kolmekymppinen voi olla muilta ominaisuuksiltaan ja taidoiltaan paljon pätevämpi kuin koulutettu vastaava. Koulutushan ei automaattisesti anna ihmiselle työelämässä vaadittavia taitoja. Se antaa vain muodollisen pätevyyden. Itse palkkaisin ennemmin kouluttamattoman kolmekymppisen, joka on motivoitunut, ahkera ja sosiaalisilta taidoiltaan soveltuva työyhteisöömme kuin koulutetun kaksivitosen, jolta ei löydy mitään edellä mainituista ominaisuuksista.
Työkokemus ja koulutus nimenomaan antaa niitä valmiuksia tehdä töitä! Onko sinun mielestäsi kouluttamaton nelikymppinen ilman työkokemusta vielä kolmekymppistäkin parempi vaihtoehto!? Pitkäaikaistyötön viisikymppinen on varmaan sinun logiikallasi suorastaan timanttisen kova tekemään töitä!
Se nyt on vaan niin, että jos on ollut toistakymmentä vuotta työikäinen ja täysin työelämän ulkopuolella on tosi vaikea päästä enää työuran alkuun. Pitää olla jotain tarjottavaa työnantajalle tullakseen palkatuksi. Jotain osaamista tai edes näyttöä siitä, että on tehnyt elämässää muutakin kuin maannut kotona ja piereskellyt kattoon.
Harmi, ettet lainkaan ymmärtänyt pointtiani. No, ei se mitään. Kaikkea ei kaikki toki voikaan ymmärtää. Yritän vielä rautalangan kanssa: motivoitunut ja ahkera vs. ei-motivoitunut ja laiska. Valintani osuu aina ensimmäiseen riippumatta henkilön iästä, sukupuolesta, koulutuksesta tai muustakaan taustasta. Olen siitä erikoinen työnantajan, että minulle tärkeintä on, että työt tulevat tehdyksi hyvin ja ajallaan. Ymmärrän, että kaikissa firmoissa näin ei ole.
Kertooko sinulle tyhjä CV sitä, että kyseessä on luonteeltaan motivoitunut ja ahkera ihminen?
En ole niin tyhmä, että kuvittelisin CV: kertovan yhtään mitään henkilön motivaatiosta tai ahkeruudesta juuri minun tarjoamaani työhön. Siksi meillä ei palkata ihmisiä pelkän CV:n perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulisemalla omaa huonouttaan ei työllisty. Korjaamalla asennettaan, saattaa hyvinkin työllistyä. Nettihakemusten lisäksi voi ihan paikanpäällä käydä kysymässä töitä. Se osoittaa, että olet aidosti kiinnostunut työpaikan saamisesta ja antaa muutekin positiivisemman vaikutuksen kuin pelkkä persoonaton nettihakemus. Ja kun haet töitä, älä missään nimessä keskity siihen, mitä sinulla ei ole (työkokemus), vaan siihen mitä sinulla on (halu työllistyä, luonteenpiirteet, jo hankitut muut taidot, kielitaito jne.)
Tää on ihan älytön neuvo. 80-luvulla monista paikoista saikin näin töitä. Nykyään jos menet käymään jossain, ei siellä välttämättä ole paikalla edes sellainen, joka sinulle voi kommentoida rekryasiaa millään tavalla (olettaen että jollain paikalla on rekry auki). Lähinnä tulee kiusallisia tilanteita. Saatat ottaa kontaktia vaikka vuokrafirman työntekijään, joka ei voi sinulle sanoa asioista yhtikäs mitään.
Onhan se toki älytöntä osoittaa olevansa aktiivinen ja innostunut hakija. Paljon fiksumpaa maata vain kotona ja odottaa, että joku tulee hakemaan töihin....
Niin mutta kenellä sä osoitat sitä aktiivisuutta ja innostunutta? Monessa paikassa se on ihan erillinen taho, joka hoita rekrytoinnin, niin turhaan sä edes mihinkään myymälään kävelet sisään.
Et kenellekään. Makaa vain kotona rauhassa. Aivan varmasti sinut joku päivä sieltä tullaan hakemaan töihin. Turha edes kysyä, jos joku työntekijä vaikka sattumalta tietäisi, kuka heillä hoitaa rekrytoinnin ja jopa ohjaamaan sinut hänen puheilleen. Helpommalla pääset kun makaat kotona ja odotat työpaikan tulevan sinun luoksesi.
Kaverien avulla hanttihommiin samaan paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kolmekymppisenä ole mitään koulutusta saati työkokemusta niin vaikeaksi menee. Miksi kenenkään kannattaisi palkata tällainen henkilö? Tekemään mitä? Työttömänä on tuhansia koulutettuja ihmisiä joilla on työkokemusta. Sellaisen minä palkkaisin ennemmin.
No onhan tuo asenne.Eläkeikää on nostettu jatkuvasti ja nyt kolmekymppisellä se on 67 ja varmaan kohta 70 eli työvuosia on vielä 40 tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulisemalla omaa huonouttaan ei työllisty. Korjaamalla asennettaan, saattaa hyvinkin työllistyä. Nettihakemusten lisäksi voi ihan paikanpäällä käydä kysymässä töitä. Se osoittaa, että olet aidosti kiinnostunut työpaikan saamisesta ja antaa muutekin positiivisemman vaikutuksen kuin pelkkä persoonaton nettihakemus. Ja kun haet töitä, älä missään nimessä keskity siihen, mitä sinulla ei ole (työkokemus), vaan siihen mitä sinulla on (halu työllistyä, luonteenpiirteet, jo hankitut muut taidot, kielitaito jne.)
Tää on ihan älytön neuvo. 80-luvulla monista paikoista saikin näin töitä. Nykyään jos menet käymään jossain, ei siellä välttämättä ole paikalla edes sellainen, joka sinulle voi kommentoida rekryasiaa millään tavalla (olettaen että jollain paikalla on rekry auki). Lähinnä tulee kiusallisia tilanteita. Saatat ottaa kontaktia vaikka vuokrafirman työntekijään, joka ei voi sinulle sanoa asioista yhtikäs mitään.
Onhan se toki älytöntä osoittaa olevansa aktiivinen ja innostunut hakija. Paljon fiksumpaa maata vain kotona ja odottaa, että joku tulee hakemaan töihin....
Niin mutta kenellä sä osoitat sitä aktiivisuutta ja innostunutta? Monessa paikassa se on ihan erillinen taho, joka hoita rekrytoinnin, niin turhaan sä edes mihinkään myymälään kävelet sisään.
Olen töissä vaatemyymälässä. Meillä käy lähes viikottain ihmisiä kysymässä töitä. Ohjaan heidät aina myymäläpäällikkömme puheille vähintään antamalla hänen yhteystietonsa. Jos tiedän, milloin hän on tulossa liikkeeseen, kerron sen hakijalle. Silloin hakijalla on mahdollisuus osoittaa aktiivisuutta ja tulla uudestaan paikalle, kun myymäläpäällikkö on tavattavissa. Näin toimitaan useimmissa paikoissa ainakin tällä alalla. Siitä voi siis olla paljonkin hyötyä, että vaivaudut itse paikalle. Ainakin enemmän kuin siitä, että et tee mitään työllistymisesi edistämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kolmekymppisenä ole mitään koulutusta saati työkokemusta niin vaikeaksi menee. Miksi kenenkään kannattaisi palkata tällainen henkilö? Tekemään mitä? Työttömänä on tuhansia koulutettuja ihmisiä joilla on työkokemusta. Sellaisen minä palkkaisin ennemmin.
No onhan tuo asenne.Eläkeikää on nostettu jatkuvasti ja nyt kolmekymppisellä se on 67 ja varmaan kohta 70 eli työvuosia on vielä 40 tiedossa.
Se ei ole työnantajan murhe miettiä miten monta vuotta työuraa jollain ressukalla olisi edessään. Työntekijää palkkaava on kiinnostunut pelkästään löytämään parhaan mahdollisen henkilön tekemään kyseistä työtä. Kukaan ei ala palkkaamaan huonompaa työntekijää pelkästää siitä ilosta, että pääsee tarjoamaan hänelle töitä! Ei kukaan ala palkkaamaan ketään säälistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kolmekymppisenä ole mitään koulutusta saati työkokemusta niin vaikeaksi menee. Miksi kenenkään kannattaisi palkata tällainen henkilö? Tekemään mitä? Työttömänä on tuhansia koulutettuja ihmisiä joilla on työkokemusta. Sellaisen minä palkkaisin ennemmin.
No onhan tuo asenne.Eläkeikää on nostettu jatkuvasti ja nyt kolmekymppisellä se on 67 ja varmaan kohta 70 eli työvuosia on vielä 40 tiedossa.
Se ei ole työnantajan murhe miettiä miten monta vuotta työuraa jollain ressukalla olisi edessään. Työntekijää palkkaava on kiinnostunut pelkästään löytämään parhaan mahdollisen henkilön tekemään kyseistä työtä. Kukaan ei ala palkkaamaan huonompaa työntekijää pelkästää siitä ilosta, että pääsee tarjoamaan hänelle töitä! Ei kukaan ala palkkaamaan ketään säälistä.
Ei tarvitsekaan palkata säälistä. Riittää, että huomioi palkatessa oikean soveltuvuuden työtehtävään eikä pelkästään paperilla soveltuvuutta. Ne kun eivät välttämättä ole sama asia.
Alue: Aihe vapaa
Onhan se toki älytöntä osoittaa olevansa aktiivinen ja innostunut hakija. Paljon fiksumpaa maata vain kotona ja odottaa, että joku tulee hakemaan töihin....