Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naispuolisten ystävien tuoma draama on raskaampaa kuin se ettei kaveeraa kenenkään kanssa
01.03.2020 |
Olenko yksin tämän ajatuksen kanssa?
Olen viime vuosina viettänyt aikaa vain muutaman hyvän ystävän ja mieheni kanssa. Aiemmin jaksoin vielä rakentaa uusia ystävvyyssuhteita naisiin esimerkiksi töissä, mutta jatkuva draama ja stressi ystävyssuhteen ylläpitämisessä on ajanut minut pois monista ystävyyssuhteista, olen saanut suhteilta vähemmän kuin mitä niille olen antanut, jaksamiseni on kärsinyt. En kertakaikkiaan saa mitään ongelmien vatvomisesta ja itkun pillittämisestä, enkä siitä että minun pitäisi olla säännöllisesti valmiina lähtemään kahville tai paikkoihin jotka eivät kiinnosta ja jos ei ole tavoitettavissa- pahastutaan.
Erityisen väsyttävää on jatkuva pelko siitä, mistä joku seuraavaksi suuttuu tai mitä minusta juonitaan selän takana. Mitä p*skaa. Miten kukaan jaksaa. Harvassa ovat ne naiset jotka keskittyvät olennaiseen ilman mitään turhia draamakuvioita ja selän takana puhumista.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
En tajua missä piireissä te elätte, koska olen viisikymppinen naisvaltaisessa työyhteisössä työskentelevä nainen jonka työkavereihin eikä ystäviin kuulu yhtään tuollaista draamailijaa. Toki mieheni suvussa on yksi tuollainen henkilö kuten myös vähän etäisemmässä kaveripiirissä. Tulee mieleen, että liikkuuko tuollaisia tyyppejä jossain tietyssä ikä- tai sosiaaliryhmässä?
Nämä jotka eivöt ole tavanneet elämässään yhtäkään mukavaa naista ovat itse niitä persoonallisuushäiriöisiä. Miehet sietää näitä yleensä paremmin koska toisesta korvasta sisään toisesta ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukaan naispuoliset ystävät eivät ole kuvaamasi kaltaisia . Tiedän kyllä tyypin ja vältän niitä. Samoin vältän naisia jotka suhtautuu negatiivisesti omaan sukupuolensa edustajiin.
Vältät niitä jotka suhtautuu negatiivisesti juorukelloihin ja myrkynkeittäjiin -OK. No se kertoo paljon.....
Niihin jotka näkevät muut naiset juorukelloina ja myrkynkeittäjinä. Olen ollut töissä miesvaltaisella alalla enkä ole kokenut että miehet olisivat jotenkin vähemmän juoruiluun taipuvaisia.
Vierailija kirjoitti:
Olen naisvaltaisessa työpaikassa töissä. Jos olet työorientoitunut, etkä halua juorurinkiin mukaan, alkaa selkäänpuukotus. Onneksi mulla on määräaikainen sopimus ja sen jälkeen lähden opiskelemaan. Mulle riitti sitä lajia. Kauhea kokemus.
Lue, olet vaativa persoona mistä työn arvottaminen kaiken edelle ja ihmissuhteiden laiminlyönti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua missä piireissä te elätte, koska olen viisikymppinen naisvaltaisessa työyhteisössä työskentelevä nainen jonka työkavereihin eikä ystäviin kuulu yhtään tuollaista draamailijaa. Toki mieheni suvussa on yksi tuollainen henkilö kuten myös vähän etäisemmässä kaveripiirissä. Tulee mieleen, että liikkuuko tuollaisia tyyppejä jossain tietyssä ikä- tai sosiaaliryhmässä?
Hmm no itse ole syntynyt 80-luvun loppupuolella. Olen korkeasti koulutettu ja työskennellyt monissa erilaisissa työyhteisöissä. Sama meno on jatkunut ensin yläasteelta korkeakouluun ja siitä jokaikisessä työpaikassa tai yhteisössä jossa olen ollut mukana. Monet myös sokeutuvat juoruilulle ja ilkeilylle ympäristössään ja havahtuvat ilkeisiin kommentteihin vain jos niistä huomauttaa, ehkä sinulle on myöskäynyt niin tai olet hyvin onnekas.
Väittäisin kyllä tunnistavani ilkeät kommentit kuten esim tuon mainitsemani mieheni sukulaisen kohdalla. Työskentelen nykyisin viiieettä vuotta avokonttorissa n. 10 hengen työyhteisössä jossa on vain naisia, eikä meidän porukassa kyllä tuollaista ilkeää kommentointia esiinny. Huomaisin sen kyllä koska vietämme paljon aikaa toistemme seurassa. Yliopistossa ei myöskään pahemmin tullut tällaista vastaan.
Yläasteella sen sijaan Ilkeää kommentointia esiintyi.
Ehkä minulla on vain ollut todella hyvä tuuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen elänyt koko elämäni kiusaavien naisten ympäröimänä. Ennen ajattelin että ”hei katsotaan miten käy!” 90% on osoittautunut juuri myrkynkeittäjiksi ja pahantahtoisiksi ihmisiksi. Nyt alan olla siinä iässä ettei enää jaksa kiinnostaa. Pysyn etäällä ja hyvä niin, olo on ollut jo pitkään stressitömämpi kun ei tarvitse pelätä tai puolustella omaa elämää tai paapoa ihmisiä jotka eivät energiaani ansaitse.
Perhe, minä itse ja ura ansaitsee energiani.
Nimimerkillä, narsisti kertoo
Kiusatuksitulemisen tunne on narsismia? Taidat olla niitä jotka juoruilevat muista kun noin otti omaan nilkkaan, ikävää tietysti kuulla että ilkeämielisyys ja juoruilu ei aiheutakkaan kaikissa lämminsydämisiä välittämisen ja ilontunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täsmälleen samaa mieltä! Olen mieluummin erakkona kuin otan osaa niihin juoru- ja draamarinkeihin kaikkine ihmissuhdesotkuineen ja sopankeittämisiin. En yksinkertaisesti halua tuhlata aikaani sellaiseen.
Huomaan toistuvasti miten minut "unohdetaan" helposti joukosta sen jälkeen kun on käynyt ilmi etten ota osaa juoruiluun ja jos vaikka olen keskeyttänyt jonkun juoruseission kysymällä siihen osallistujilta "oletteko tarkistaneet, että nuo ovat faktoja vai ovatko vain huhuja tai juoruja". Mutta koen, että tuokin voi olla ihan "armolahja", että osaan karkotaa juoruilijat pois läheisyydestäni. .
Olen mieluimmin erakkona = eristäytyvä persoonallisuushäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen elänyt koko elämäni kiusaavien naisten ympäröimänä. Ennen ajattelin että ”hei katsotaan miten käy!” 90% on osoittautunut juuri myrkynkeittäjiksi ja pahantahtoisiksi ihmisiksi. Nyt alan olla siinä iässä ettei enää jaksa kiinnostaa. Pysyn etäällä ja hyvä niin, olo on ollut jo pitkään stressitömämpi kun ei tarvitse pelätä tai puolustella omaa elämää tai paapoa ihmisiä jotka eivät energiaani ansaitse.
Perhe, minä itse ja ura ansaitsee energiani.
Nimimerkillä, narsisti kertoo
Kiusatuksitulemisen tunne on narsismia? Taidat olla niitä jotka juoruilevat muista kun noin otti omaan nilkkaan, ikävää tietysti kuulla että ilkeämielisyys ja juoruilu ei aiheutakkaan kaikissa lämminsydämisiä välittämisen ja ilontunteita.
Kyllä, kysy narsistilta joka tyrannisoi työympäristöään ja nimenomaan kaikki kiusaa ja selkäänpuukottaa. Ihan joka ikinen. Lisäksi ovat luonnollisesti kateellisia. Eivätkä ansaitse tippaakaan korkeamman tasoista energiaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua missä piireissä te elätte, koska olen viisikymppinen naisvaltaisessa työyhteisössä työskentelevä nainen jonka työkavereihin eikä ystäviin kuulu yhtään tuollaista draamailijaa. Toki mieheni suvussa on yksi tuollainen henkilö kuten myös vähän etäisemmässä kaveripiirissä. Tulee mieleen, että liikkuuko tuollaisia tyyppejä jossain tietyssä ikä- tai sosiaaliryhmässä?
Nämä jotka eivöt ole tavanneet elämässään yhtäkään mukavaa naista ovat itse niitä persoonallisuushäiriöisiä. Miehet sietää näitä yleensä paremmin koska toisesta korvasta sisään toisesta ulos.
Ei kukaan sanonut ettei yhtäkään. Omituista mikä tarve puolustaa ikävästi käyttäytyviä ihmisiä, ehkä indentifioit itsesi samaan porukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Moni naispuolinen ystävä odottaa, että suhtaudun näihin vuodatuksiin yksinomaan myötäillen. Jos yhtään miettii asian ulottuvuuksia tai muuta näkökulmia, niin se ei kelpaa. Tuntuu et naispuoliset ystävät haluavat että ystävä sanoo just sen minkä he haluavat kuulla. Itse toivoisin juuri eniten, että joku haastaisi mut ajattelemaan asiaa monesta näkökulmasta ja kyseenalaistamaan "varmat" tietoni. En saa hännystelijöinnistä mitään irti.
T. Autismin kirjolta tarjoan ratkaisua vollottavalle ystävälleni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen naisvaltaisessa työpaikassa töissä. Jos olet työorientoitunut, etkä halua juorurinkiin mukaan, alkaa selkäänpuukotus. Onneksi mulla on määräaikainen sopimus ja sen jälkeen lähden opiskelemaan. Mulle riitti sitä lajia. Kauhea kokemus.
Olen itsekin työorientoitunut, mutta myös sosiaalisesti taitava. Olen huomannut että työ- ja ihmisuhdeorientoituneiden välillä on usein ongelmia. Sen pystyy välttämään jos tahtoa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukaan naispuoliset ystävät eivät ole kuvaamasi kaltaisia . Tiedän kyllä tyypin ja vältän niitä. Samoin vältän naisia jotka suhtautuu negatiivisesti omaan sukupuolensa edustajiin.
Vältät niitä jotka suhtautuu negatiivisesti juorukelloihin ja myrkynkeittäjiin -OK. No se kertoo paljon.....
Niihin jotka näkevät muut naiset juorukelloina ja myrkynkeittäjinä. Olen ollut töissä miesvaltaisella alalla enkä ole kokenut että miehet olisivat jotenkin vähemmän juoruiluun taipuvaisia.
Entä sukudraamoissa? Molemmat sukupuolet vastuussa yhtäläisesti? Jos näin, olette harvinaisuus. Suurin osa suvun ihmissuhdesotkuista on naisten aikaansaamia. Tästä vallitsi myös palstalla taannoin laajalti yhteisymmärrys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen elänyt koko elämäni kiusaavien naisten ympäröimänä. Ennen ajattelin että ”hei katsotaan miten käy!” 90% on osoittautunut juuri myrkynkeittäjiksi ja pahantahtoisiksi ihmisiksi. Nyt alan olla siinä iässä ettei enää jaksa kiinnostaa. Pysyn etäällä ja hyvä niin, olo on ollut jo pitkään stressitömämpi kun ei tarvitse pelätä tai puolustella omaa elämää tai paapoa ihmisiä jotka eivät energiaani ansaitse.
Perhe, minä itse ja ura ansaitsee energiani.
Nimimerkillä, narsisti kertoo
Kiusatuksitulemisen tunne on narsismia? Taidat olla niitä jotka juoruilevat muista kun noin otti omaan nilkkaan, ikävää tietysti kuulla että ilkeämielisyys ja juoruilu ei aiheutakkaan kaikissa lämminsydämisiä välittämisen ja ilontunteita.
Kyllä, kysy narsistilta joka tyrannisoi työympäristöään ja nimenomaan kaikki kiusaa ja selkäänpuukottaa. Ihan joka ikinen. Lisäksi ovat luonnollisesti kateellisia. Eivätkä ansaitse tippaakaan korkeamman tasoista energiaasi.
Narsisti on se joka ei omassa käytöksessään nää mitään väärää ja pitää kiusattuja ja heidän kokemuksiaan ”väärinä” ja keksittyinä. Se että joku haluaa suojella omaa energiaansa kiusaajilta ja pahantahtoisuudelta on oikea valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua missä piireissä te elätte, koska olen viisikymppinen naisvaltaisessa työyhteisössä työskentelevä nainen jonka työkavereihin eikä ystäviin kuulu yhtään tuollaista draamailijaa. Toki mieheni suvussa on yksi tuollainen henkilö kuten myös vähän etäisemmässä kaveripiirissä. Tulee mieleen, että liikkuuko tuollaisia tyyppejä jossain tietyssä ikä- tai sosiaaliryhmässä?
Nämä jotka eivöt ole tavanneet elämässään yhtäkään mukavaa naista ovat itse niitä persoonallisuushäiriöisiä. Miehet sietää näitä yleensä paremmin koska toisesta korvasta sisään toisesta ulos.
Missäs sellaisia olet nähnyt? Täällä ei kai kukaan ole ollut noin mustavalkoinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen elänyt koko elämäni kiusaavien naisten ympäröimänä. Ennen ajattelin että ”hei katsotaan miten käy!” 90% on osoittautunut juuri myrkynkeittäjiksi ja pahantahtoisiksi ihmisiksi. Nyt alan olla siinä iässä ettei enää jaksa kiinnostaa. Pysyn etäällä ja hyvä niin, olo on ollut jo pitkään stressitömämpi kun ei tarvitse pelätä tai puolustella omaa elämää tai paapoa ihmisiä jotka eivät energiaani ansaitse.
Perhe, minä itse ja ura ansaitsee energiani.
Nimimerkillä, narsisti kertoo
Kiusatuksitulemisen tunne on narsismia? Taidat olla niitä jotka juoruilevat muista kun noin otti omaan nilkkaan, ikävää tietysti kuulla että ilkeämielisyys ja juoruilu ei aiheutakkaan kaikissa lämminsydämisiä välittämisen ja ilontunteita.
Kyllä, kysy narsistilta joka tyrannisoi työympäristöään ja nimenomaan kaikki kiusaa ja selkäänpuukottaa. Ihan joka ikinen. Lisäksi ovat luonnollisesti kateellisia. Eivätkä ansaitse tippaakaan korkeamman tasoista energiaasi.
Kyllä sieltä se 10 % hovi saattaa löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua missä piireissä te elätte, koska olen viisikymppinen naisvaltaisessa työyhteisössä työskentelevä nainen jonka työkavereihin eikä ystäviin kuulu yhtään tuollaista draamailijaa. Toki mieheni suvussa on yksi tuollainen henkilö kuten myös vähän etäisemmässä kaveripiirissä. Tulee mieleen, että liikkuuko tuollaisia tyyppejä jossain tietyssä ikä- tai sosiaaliryhmässä?
Nämä jotka eivöt ole tavanneet elämässään yhtäkään mukavaa naista ovat itse niitä persoonallisuushäiriöisiä. Miehet sietää näitä yleensä paremmin koska toisesta korvasta sisään toisesta ulos.
Missäs sellaisia olet nähnyt? Täällä ei kai kukaan ole ollut noin mustavalkoinen...
Kyllä mä sanoisin että se on terve joka näkee 90 prosenttia tavallisia kivoja ihmisiä ja 10 % pershäiriöisiä. Vastaa ihan tutkimustiedon käsitystä asioista. Se joka näkee 90 % selkäänpuukottajia ja 10 % terveitä, näkee siinä 10% hovinsa.
Vierailija kirjoitti:
En tajua missä piireissä te elätte, koska olen viisikymppinen naisvaltaisessa työyhteisössä työskentelevä nainen jonka työkavereihin eikä ystäviin kuulu yhtään tuollaista draamailijaa. Toki mieheni suvussa on yksi tuollainen henkilö kuten myös vähän etäisemmässä kaveripiirissä. Tulee mieleen, että liikkuuko tuollaisia tyyppejä jossain tietyssä ikä- tai sosiaaliryhmässä?
Hmm. Viisikymppinen akateeminen siskoni on tällainen draamakuningatar. Oliko tämä hakemasi ikä- ja sosiaaliryhmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täsmälleen samaa mieltä! Olen mieluummin erakkona kuin otan osaa niihin juoru- ja draamarinkeihin kaikkine ihmissuhdesotkuineen ja sopankeittämisiin. En yksinkertaisesti halua tuhlata aikaani sellaiseen.
Huomaan toistuvasti miten minut "unohdetaan" helposti joukosta sen jälkeen kun on käynyt ilmi etten ota osaa juoruiluun ja jos vaikka olen keskeyttänyt jonkun juoruseission kysymällä siihen osallistujilta "oletteko tarkistaneet, että nuo ovat faktoja vai ovatko vain huhuja tai juoruja". Mutta koen, että tuokin voi olla ihan "armolahja", että osaan karkotaa juoruilijat pois läheisyydestäni. .
Olen mieluimmin erakkona = eristäytyvä persoonallisuushäiriö.
Diagnoosisi meni väärin. Ehkäpä myös luetunymmärryksesi takkuaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua missä piireissä te elätte, koska olen viisikymppinen naisvaltaisessa työyhteisössä työskentelevä nainen jonka työkavereihin eikä ystäviin kuulu yhtään tuollaista draamailijaa. Toki mieheni suvussa on yksi tuollainen henkilö kuten myös vähän etäisemmässä kaveripiirissä. Tulee mieleen, että liikkuuko tuollaisia tyyppejä jossain tietyssä ikä- tai sosiaaliryhmässä?
Nämä jotka eivöt ole tavanneet elämässään yhtäkään mukavaa naista ovat itse niitä persoonallisuushäiriöisiä. Miehet sietää näitä yleensä paremmin koska toisesta korvasta sisään toisesta ulos.
Missäs sellaisia olet nähnyt? Täällä ei kai kukaan ole ollut noin mustavalkoinen...
Kyllä mä sanoisin että se on terve joka näkee 90 prosenttia tavallisia kivoja ihmisiä ja 10 % pershäiriöisiä. Vastaa ihan tutkimustiedon käsitystä asioista. Se joka näkee 90 % selkäänpuukottajia ja 10 % terveitä, näkee siinä 10% hovinsa.
Ihminen joka käyttää sanaa hovi naisystävistä kuuluu näihin sopankeittäjiin 99% todennäköisyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukaan naispuoliset ystävät eivät ole kuvaamasi kaltaisia . Tiedän kyllä tyypin ja vältän niitä. Samoin vältän naisia jotka suhtautuu negatiivisesti omaan sukupuolensa edustajiin.
Vältät niitä jotka suhtautuu negatiivisesti juorukelloihin ja myrkynkeittäjiin -OK. No se kertoo paljon.....
Niihin jotka näkevät muut naiset juorukelloina ja myrkynkeittäjinä. Olen ollut töissä miesvaltaisella alalla enkä ole kokenut että miehet olisivat jotenkin vähemmän juoruiluun taipuvaisia.
Entä sukudraamoissa? Molemmat sukupuolet vastuussa yhtäläisesti? Jos näin, olette harvinaisuus. Suurin osa suvun ihmissuhdesotkuista on naisten aikaansaamia. Tästä vallitsi myös palstalla taannoin laajalti yhteisymmärrys.
Eipä meillä ole oikein sukudraamojakaan ollut. Kaikki perinnönjaoista hoivavastuista sopimiseen on saatu sovittua hyvin. Ja nyt kun ajattelen, mulla on lapsesta saakka ollut tosi läheiset välit suvun naisiin. Ehkäpä se on luonut hyvän pohjan elämään. Useinhan ihminen elämässään päätyy ihmissuhteisiin, jotka toistaa lapsuuden ihmissuhteita.
Alue: Aihe vapaa
Olen naisvaltaisessa työpaikassa töissä. Jos olet työorientoitunut, etkä halua juorurinkiin mukaan, alkaa selkäänpuukotus. Onneksi mulla on määräaikainen sopimus ja sen jälkeen lähden opiskelemaan. Mulle riitti sitä lajia. Kauhea kokemus.