Naispuolisten ystävien tuoma draama on raskaampaa kuin se ettei kaveeraa kenenkään kanssa

"Harvassa ovat ne naiset jotka keskittyvät olennaiseen ilman mitään turhia draamakuvioita ja selän takana puhumista."

Harvassa tosiaan on ne naiset, jotka eivät puhu seläntakana. Ettet vain itse syyllisty samaan. Vai miten pitäisi ymmärtää aloitus? Ylistätkö vai puhutko selän takana pahaa ystävistäsi.

Mulle ystävyys parin naisen kans katkes siihen, että vieraannuttivat systemaattisesti lapsiaan näiden isästä. En ollut ystävä, joka antoi tukea noin sairaaseen kiusantekoon puolisoaan kohtaan lastensa kustannuksella. Moni ystävä kannusti näitä naisia... Oikein ylpeänä nämä äidit esittelivät miten aikovat lyödä kiilaa isää ja lapsen suhteeseen. Ja ystävät tsemppaa! Go girl <3 Ja kun ihmettelette mistä näitä löytyy, niin katsokaa ympärille! Kyllä näitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukaan naispuoliset ystävät eivät ole kuvaamasi kaltaisia . Tiedän kyllä tyypin ja vältän niitä. Samoin vältän naisia jotka suhtautuu negatiivisesti omaan sukupuolensa edustajiin.

Vältät niitä jotka suhtautuu negatiivisesti juorukelloihin ja myrkynkeittäjiin -OK. No se kertoo paljon.....

Niihin jotka näkevät muut naiset juorukelloina ja myrkynkeittäjinä. Olen ollut töissä miesvaltaisella alalla enkä ole kokenut että miehet olisivat jotenkin vähemmän juoruiluun taipuvaisia.

Entä sukudraamoissa? Molemmat sukupuolet vastuussa yhtäläisesti? Jos näin, olette harvinaisuus. Suurin osa suvun ihmissuhdesotkuista on naisten aikaansaamia. Tästä vallitsi myös palstalla taannoin laajalti yhteisymmärrys.

Sivusta toteaisin vain, että hyvää pataa oleminen ja draamattomuus ovat eri asioita. Ihmiset voivat käyttäytyä asiallisesti ja ilman draamaa, vaikka eivät olisi erityisen läheisiä keskenään. 

Eipä meillä ole oikein sukudraamojakaan ollut. Kaikki perinnönjaoista hoivavastuista sopimiseen on saatu sovittua hyvin. Ja nyt kun ajattelen, mulla on lapsesta saakka ollut tosi läheiset välit suvun naisiin. Ehkäpä se on luonut hyvän pohjan elämään. Useinhan ihminen elämässään päätyy ihmissuhteisiin, jotka toistaa lapsuuden ihmissuhteita.

Juu, omiin toki voi vielä ollakin... Entä anopit, kälyt, miniät? Ei ole ollut pahaa sanottavaa kenestäkään koskaan? Ja todennäköisesti olet tällöin hyvin harvinainen poikkeus. Jos väität pokkana, että kaikki kaverisi ovat samalla tavalla hyvää pataa sukunsa ja puolison suvun kanssa, en ehkä enää usko.

Naiset aina itse YLEISTÄÄ naisia, mutta miehiä ei saa yleistää. Ihan kuule miehet ovat dramaattisia. Haluavat, jopa pakottavat naisia nimenvaihtoon. Lopputulos on se, että jopa syntymättömiä tyttöjä inhotaan koska he vaihtavat nimeä. Kun nainen tekee juuri sen mitä mies haluaa, inhoaa mies silti naista. Miehet itse panee kaikkea, naisilta he vaativat neitsyyttä. Miehet vetävät naisia pataan, pitävät teitä pelkkiä panoina. Naamaa päin ollaan niin kivaa, poikaporukassa haukutaan ja esineellistetään.

Se on jännä miten miehet saa aiheuttaa naisten poistamisen väestöstä luomillaan rakenteilla, mutta miehet eivät saa mitään draaman leimaa. Miehet saa vain olla. Naisten draama on pientä siihen verrattuna, että Kiinassa teidät poistetaan väestöstä avioroolinne takia ;) Miehet ovat kaksinaamaisia, pakottavat naisen tiettyyn rooliin ja sitten alentavat ihmisyytenne kun ovat siinä roolissa.

Kukaan ei pakota olemaan seurassa, menepä sinne miesten seuraan Saudeihin maistamaan draamattomuutta ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukaan naispuoliset ystävät eivät ole kuvaamasi kaltaisia . Tiedän kyllä tyypin ja vältän niitä. Samoin vältän naisia jotka suhtautuu negatiivisesti omaan sukupuolensa edustajiin.

Vältät niitä jotka suhtautuu negatiivisesti juorukelloihin ja myrkynkeittäjiin -OK. No se kertoo paljon.....

Niihin jotka näkevät muut naiset juorukelloina ja myrkynkeittäjinä. Olen ollut töissä miesvaltaisella alalla enkä ole kokenut että miehet olisivat jotenkin vähemmän juoruiluun taipuvaisia.

Entä sukudraamoissa? Molemmat sukupuolet vastuussa yhtäläisesti? Jos näin, olette harvinaisuus. Suurin osa suvun ihmissuhdesotkuista on naisten aikaansaamia. Tästä vallitsi myös palstalla taannoin laajalti yhteisymmärrys.

Eipä meillä ole oikein sukudraamojakaan ollut. Kaikki perinnönjaoista hoivavastuista sopimiseen on saatu sovittua hyvin. Ja nyt kun ajattelen, mulla on lapsesta saakka ollut tosi läheiset välit suvun naisiin. Ehkäpä se on luonut hyvän pohjan elämään. Useinhan ihminen elämässään päätyy ihmissuhteisiin, jotka toistaa lapsuuden ihmissuhteita.

Juu, omiin toki voi vielä ollakin... Entä anopit, kälyt, miniät? Ei ole ollut pahaa sanottavaa kenestäkään koskaan? Ja todennäköisesti olet tällöin hyvin harvinainen poikkeus. Jos väität pokkana, että kaikki kaverisi ovat samalla tavalla hyvää pataa sukunsa ja puolison suvun kanssa, en ehkä enää usko.

Anoppiin on hyvät välit ja miehen siskon myös. Tiedän riitaisia sukuja, mutta en ole nähnyt niiden riitaisuuksien olevan erityisesti naisten välisiä.

Vierailija kirjoitti:

"Harvassa ovat ne naiset jotka keskittyvät olennaiseen ilman mitään turhia draamakuvioita ja selän takana puhumista."

Harvassa tosiaan on ne naiset, jotka eivät puhu seläntakana. Ettet vain itse syyllisty samaan. Vai miten pitäisi ymmärtää aloitus? Ylistätkö vai puhutko selän takana pahaa ystävistäsi.

Niin, miehethän ei tosiaan puhu selän takana. Nolaavat ihan kaikkien nähden, läpällä tietenkin ja älä nyt leikistä suutu. Jostain syystä naisten tapaa olla puhumatta ihmisten aremmista asioista kaikkien kuullen päin naamaa pidetään pahimpana.

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää se, että tänne tullaan taivastelemaan miten tällaiset kokemukset ovat mahdollisia ja että se on ihan oma syy jos kokee näin ja vika on omassa päässä. Kuulostaa ihan kiusaajien puheelta ja täysin empatiakyvyttömältä.

Tästä aiheesta on hankalaa keskustella rakentavasti, koska osa ottaa tämän ilmiön kritisoimisen naisvihana ja oman uniikkiuden korostamisena. Toisaalta nämä keskustelut vetävät myös puoleensa näitä "kaikki naiset on draamailevia kanoja, hengaan vaan miesten kanssa" -yleistäjiä, joiden pointti ei tunnu olevan keskustelu ja kokemusten vaihto vaan ainoastaan oman erinomaisuuden korostaminen.

Kaikki naiset eivät todellakaan ole ikäviä draamailijaluonteita mutta kyllä heitäkin valitettavasti on ja mielestäni on ihan aiheellista, että varsinkin naisten välisiin ystävyyssuhteisiin monesti liittyvistä ongelmista voisi puhua vapaasti. Naisten välinen ystävyys on aika romantisoitua mutta tosielämän kaveriporukat voivat olla kaukana Sinkkuelämää-meiningistä. Paljon puhutaan myös siitä, että naisten on pidettävä yhtä ja oltava ylpeitä naiseudestaan. Liian usein silti nimenomaan toiset naiset ovat niitä, jotka haluavat tunkea naiset samaan ahtaaseen muottiin ja paheksuvat joukosta erottuvia. Ei tätä asiantilaa saada parannettua hyssyttelyllä ja "ei mulla vaan oo tollasia kokemuksia" -äimistelyllä. Toisaalta aggressiivinen mustavalkoisuus ja alatyylinen nimittely ei sekään tilannetta paranna, kuten ei myöskään se alituinen miesten jalustalle nostaminen näissä asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Mulle ystävyys parin naisen kans katkes siihen, että vieraannuttivat systemaattisesti lapsiaan näiden isästä. En ollut ystävä, joka antoi tukea noin sairaaseen kiusantekoon puolisoaan kohtaan lastensa kustannuksella. Moni ystävä kannusti näitä naisia... Oikein ylpeänä nämä äidit esittelivät miten aikovat lyödä kiilaa isää ja lapsen suhteeseen. Ja ystävät tsemppaa! Go girl <3 Ja kun ihmettelette mistä näitä löytyy, niin katsokaa ympärille! Kyllä näitä on.

Tässähän sinä nyt harjoitat sitä selän takana puhumista ja selkään puukottamista. Vai tuot ilmi arvojasi ja mitä hyväksyt ja mitä et?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukaan naispuoliset ystävät eivät ole kuvaamasi kaltaisia . Tiedän kyllä tyypin ja vältän niitä. Samoin vältän naisia jotka suhtautuu negatiivisesti omaan sukupuolensa edustajiin.

Vältät niitä jotka suhtautuu negatiivisesti juorukelloihin ja myrkynkeittäjiin -OK. No se kertoo paljon.....

Niihin jotka näkevät muut naiset juorukelloina ja myrkynkeittäjinä. Olen ollut töissä miesvaltaisella alalla enkä ole kokenut että miehet olisivat jotenkin vähemmän juoruiluun taipuvaisia.

Entä sukudraamoissa? Molemmat sukupuolet vastuussa yhtäläisesti? Jos näin, olette harvinaisuus. Suurin osa suvun ihmissuhdesotkuista on naisten aikaansaamia. Tästä vallitsi myös palstalla taannoin laajalti yhteisymmärrys.

Eipä meillä ole oikein sukudraamojakaan ollut. Kaikki perinnönjaoista hoivavastuista sopimiseen on saatu sovittua hyvin. Ja nyt kun ajattelen, mulla on lapsesta saakka ollut tosi läheiset välit suvun naisiin. Ehkäpä se on luonut hyvän pohjan elämään. Useinhan ihminen elämässään päätyy ihmissuhteisiin, jotka toistaa lapsuuden ihmissuhteita.

Juu, omiin toki voi vielä ollakin... Entä anopit, kälyt, miniät? Ei ole ollut pahaa sanottavaa kenestäkään koskaan? Ja todennäköisesti olet tällöin hyvin harvinainen poikkeus. Jos väität pokkana, että kaikki kaverisi ovat samalla tavalla hyvää pataa sukunsa ja puolison suvun kanssa, en ehkä enää usko.

No jos draamattomuus tarkoittaa sitä, ettei koskaan ole ollut pahaa sanaa sanottavana kenestäkään koskaan, niin sitten kyllä 100% ihmisistä on draamailijoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukaan naispuoliset ystävät eivät ole kuvaamasi kaltaisia . Tiedän kyllä tyypin ja vältän niitä. Samoin vältän naisia jotka suhtautuu negatiivisesti omaan sukupuolensa edustajiin.

Vältät niitä jotka suhtautuu negatiivisesti juorukelloihin ja myrkynkeittäjiin -OK. No se kertoo paljon.....

Niihin jotka näkevät muut naiset juorukelloina ja myrkynkeittäjinä. Olen ollut töissä miesvaltaisella alalla enkä ole kokenut että miehet olisivat jotenkin vähemmän juoruiluun taipuvaisia.

Entä sukudraamoissa? Molemmat sukupuolet vastuussa yhtäläisesti? Jos näin, olette harvinaisuus. Suurin osa suvun ihmissuhdesotkuista on naisten aikaansaamia. Tästä vallitsi myös palstalla taannoin laajalti yhteisymmärrys.

Eipä meillä ole oikein sukudraamojakaan ollut. Kaikki perinnönjaoista hoivavastuista sopimiseen on saatu sovittua hyvin. Ja nyt kun ajattelen, mulla on lapsesta saakka ollut tosi läheiset välit suvun naisiin. Ehkäpä se on luonut hyvän pohjan elämään. Useinhan ihminen elämässään päätyy ihmissuhteisiin, jotka toistaa lapsuuden ihmissuhteita.

Juu, omiin toki voi vielä ollakin... Entä anopit, kälyt, miniät? Ei ole ollut pahaa sanottavaa kenestäkään koskaan? Ja todennäköisesti olet tällöin hyvin harvinainen poikkeus. Jos väität pokkana, että kaikki kaverisi ovat samalla tavalla hyvää pataa sukunsa ja puolison suvun kanssa, en ehkä enää usko.

Anoppiin on hyvät välit ja miehen siskon myös. Tiedän riitaisia sukuja, mutta en ole nähnyt niiden riitaisuuksien olevan erityisesti naisten välisiä.

Vai niin. No tarkkailepa noita asioita tarkemmin. Olet toki itse suuri harvinaisuus, jos kaikkien lähipiirin naisten välit täysin mutkattomat.

Vierailija kirjoitti:

Naiset aina itse YLEISTÄÄ naisia, mutta miehiä ei saa yleistää. Ihan kuule miehet ovat dramaattisia. Haluavat, jopa pakottavat naisia nimenvaihtoon. Lopputulos on se, että jopa syntymättömiä tyttöjä inhotaan koska he vaihtavat nimeä. Kun nainen tekee juuri sen mitä mies haluaa, inhoaa mies silti naista. Miehet itse panee kaikkea, naisilta he vaativat neitsyyttä. Miehet vetävät naisia pataan, pitävät teitä pelkkiä panoina. Naamaa päin ollaan niin kivaa, poikaporukassa haukutaan ja esineellistetään.

Se on jännä miten miehet saa aiheuttaa naisten poistamisen väestöstä luomillaan rakenteilla, mutta miehet eivät saa mitään draaman leimaa. Miehet saa vain olla. Naisten draama on pientä siihen verrattuna, että Kiinassa teidät poistetaan väestöstä avioroolinne takia ;) Miehet ovat kaksinaamaisia, pakottavat naisen tiettyyn rooliin ja sitten alentavat ihmisyytenne kun ovat siinä roolissa.

Kukaan ei pakota olemaan seurassa, menepä sinne miesten seuraan Saudeihin maistamaan draamattomuutta ;)

Kukaan ei puhunut miehistä mitään, keksit sen ihan itse. Kommenteista jo huomaa mitä saa vastaan kun kertoo totuuden joidenkin naisten käytöksestä tai kyseenalaistaa totutut käytösmallit. Pelkkää p*skaa. Miten kukaan jaksaa...

Minäkin luulin aiemmin, että naiset ovat juuri tuollaisia juoruavia, negatiivisia ja itseään korostavia kuten monet ovat kommentoineet. Itsessäni ajattelin olevan jotain vikaa, kun kaikki oli ympärillä sellaista ja teki tosiaan mieli erakoitua. Onneksi muutettuani toiselle paikkakunnalle löysin ihan oikeita ystäviä, joille ei aina tarvitse olla likasanko ja myötäillä toisen tekemiä typeryyksiä draaman ja riidan pelossa.

Oikeat ystävät jakavat hyviä ja huonoja asioita puolin ja toisin. On ollut vähän opettelemista itselle, kun voi kertoa myös omista huolista tai iloista niin että ystävä kuuntelee, eikä aina vedä asioita itseensä liittyväksi, ohita minua tai aloita draamaa. Varmasti olen ollut itsekin viimeajat välillä raskasta seuraa, kun väkivaltainen suhde vei kaiken energian. Ystävät kuitenkin olivat tukena, kun asiasta uskaltauduin puhumaan ja auttoivat kyseenalaistamaan miehen tavan kohdella minua. Arvostan todella ystävieni asiallisen kriittistä sävyä puhua myös vaikeista asioista. Ymmärtämistä ilman lyttäämistä, mutta ei myöskään silotella päivänselviä asioita pois "ettei kaveri suutu" .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle ystävyys parin naisen kans katkes siihen, että vieraannuttivat systemaattisesti lapsiaan näiden isästä. En ollut ystävä, joka antoi tukea noin sairaaseen kiusantekoon puolisoaan kohtaan lastensa kustannuksella. Moni ystävä kannusti näitä naisia... Oikein ylpeänä nämä äidit esittelivät miten aikovat lyödä kiilaa isää ja lapsen suhteeseen. Ja ystävät tsemppaa! Go girl <3 Ja kun ihmettelette mistä näitä löytyy, niin katsokaa ympärille! Kyllä näitä on.

Tässähän sinä nyt harjoitat sitä selän takana puhumista ja selkään puukottamista. Vai tuot ilmi arvojasi ja mitä hyväksyt ja mitä et?

Selän takana puhumista? Kukaan ei tuosta varmaan tajua kenestä on kyse. Lisäksi kaikki on sanottu ko henkilöille päin naamaa myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla taas on enemmän kokemusta miespuolisista draamailijoista... 

Mulla kanssa. Voi sanoa, että lapsuus meni monelta osin pilalle näiden vtun draamailijoiden takia. Faija ja sen kaveriporukka tätä harjoitti, koko ajan piti olla jotain 'elämää suurempaa', ei niistä ollut oikein mihinkään. Milloin minkäkin pubiruusun takia tapeltiin, milloin mistäkin reviirinylittämisestä tapeltiin ja hajotettiin paikkoja ja vedettiin valittavaa naapuria turpaan, ja tapeltiin virkavallan kanssa ja sitten itkeä vollotettiin äidille, et niin tartten suaaaaah, elä jätä, ja seuraavana viikonloppuna oli jo jotain draamaa nakkikioskilla ja sitten tuli puukotettua vahingossa bussissa jotain ihmistä joka oli istunut sinun paikallesi jne jne. 

Niiden koko elämä oli sellaista Suurta Dunnemyrskyä, kuin olisi miehillä olleet Ikuiset Roiskeet eli menkat koko ajan ja tunnekuohu päällä. Ei ole ihme, että ihailen suunnattomasti voimakkaaseen itsehillintään kykeneviä yksilöitä.

Ilmeisesti alkoa kului paljon? Oluessa on sitä humala-yrttiä. Siinä on enemmän estrogeeniä kuin soijassa, ei ihme, että paljon olutta juovilla miehillä draamaa riittää. Itse alkoholikin laskee testotasoja, tuohon yhdistettynä humalayrtistä saatu estro on lopputulos dramaattisen tuhoisa. En kutsuisi noita tapauksia edes miehiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen naisvaltaisessa työpaikassa töissä. Jos olet työorientoitunut, etkä halua juorurinkiin mukaan, alkaa selkäänpuukotus. Onneksi mulla on määräaikainen sopimus ja sen jälkeen lähden opiskelemaan. Mulle riitti sitä lajia. Kauhea kokemus.

Lue, olet vaativa persoona mistä työn arvottaminen kaiken edelle ja ihmissuhteiden laiminlyönti.

Työantajani maksaa minulle palkkaa siitä, että teen määrätyt työtehtävät. Työnantaja ei maksa minulle siitä, että olen kollegoiden pahan päivän likasanko tai juoruringin jäsen. Saat kaikin mokomin pitää minua vaativana persoonana.

Löydätkö mitään hyvää työkavereistasi? Läpensä mätiä ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Mulle ystävyys parin naisen kans katkes siihen, että vieraannuttivat systemaattisesti lapsiaan näiden isästä. En ollut ystävä, joka antoi tukea noin sairaaseen kiusantekoon puolisoaan kohtaan lastensa kustannuksella. Moni ystävä kannusti näitä naisia... Oikein ylpeänä nämä äidit esittelivät miten aikovat lyödä kiilaa isää ja lapsen suhteeseen. Ja ystävät tsemppaa! Go girl <3 Ja kun ihmettelette mistä näitä löytyy, niin katsokaa ympärille! Kyllä näitä on.

Ei ystävän tehtävä ole moralisoida ja tuomita. Kyllä mulla ystävyyden paras puoli on ollut se, että ystävä on pysynyt rinnalla vaikka olisin ollut idiootti jotain toista ihmistä kohtaan. Ja sama toisinpäin. En hylännyt ystävää joka petti miestään, vaikka olen sitä mieltä että pettäminen on väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla taas on enemmän kokemusta miespuolisista draamailijoista... 

Mulla kanssa. Voi sanoa, että lapsuus meni monelta osin pilalle näiden vtun draamailijoiden takia. Faija ja sen kaveriporukka tätä harjoitti, koko ajan piti olla jotain 'elämää suurempaa', ei niistä ollut oikein mihinkään. Milloin minkäkin pubiruusun takia tapeltiin, milloin mistäkin reviirinylittämisestä tapeltiin ja hajotettiin paikkoja ja vedettiin valittavaa naapuria turpaan, ja tapeltiin virkavallan kanssa ja sitten itkeä vollotettiin äidille, et niin tartten suaaaaah, elä jätä, ja seuraavana viikonloppuna oli jo jotain draamaa nakkikioskilla ja sitten tuli puukotettua vahingossa bussissa jotain ihmistä joka oli istunut sinun paikallesi jne jne. 

Niiden koko elämä oli sellaista Suurta Dunnemyrskyä, kuin olisi miehillä olleet Ikuiset Roiskeet eli menkat koko ajan ja tunnekuohu päällä. Ei ole ihme, että ihailen suunnattomasti voimakkaaseen itsehillintään kykeneviä yksilöitä.

Ilmeisesti alkoa kului paljon? Oluessa on sitä humala-yrttiä. Siinä on enemmän estrogeeniä kuin soijassa, ei ihme, että paljon olutta juovilla miehillä draamaa riittää. Itse alkoholikin laskee testotasoja, tuohon yhdistettynä humalayrtistä saatu estro on lopputulos dramaattisen tuhoisa. En kutsuisi noita tapauksia edes miehiksi.

Lääkkeet...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla taas on enemmän kokemusta miespuolisista draamailijoista... 

Mulla kanssa. Voi sanoa, että lapsuus meni monelta osin pilalle näiden vtun draamailijoiden takia. Faija ja sen kaveriporukka tätä harjoitti, koko ajan piti olla jotain 'elämää suurempaa', ei niistä ollut oikein mihinkään. Milloin minkäkin pubiruusun takia tapeltiin, milloin mistäkin reviirinylittämisestä tapeltiin ja hajotettiin paikkoja ja vedettiin valittavaa naapuria turpaan, ja tapeltiin virkavallan kanssa ja sitten itkeä vollotettiin äidille, et niin tartten suaaaaah, elä jätä, ja seuraavana viikonloppuna oli jo jotain draamaa nakkikioskilla ja sitten tuli puukotettua vahingossa bussissa jotain ihmistä joka oli istunut sinun paikallesi jne jne. 

Niiden koko elämä oli sellaista Suurta Dunnemyrskyä, kuin olisi miehillä olleet Ikuiset Roiskeet eli menkat koko ajan ja tunnekuohu päällä. Ei ole ihme, että ihailen suunnattomasti voimakkaaseen itsehillintään kykeneviä yksilöitä.

Ilmeisesti alkoa kului paljon? Oluessa on sitä humala-yrttiä. Siinä on enemmän estrogeeniä kuin soijassa, ei ihme, että paljon olutta juovilla miehillä draamaa riittää. Itse alkoholikin laskee testotasoja, tuohon yhdistettynä humalayrtistä saatu estro on lopputulos dramaattisen tuhoisa. En kutsuisi noita tapauksia edes miehiksi.

Kyllä kyllä. Estrogenipäissään humalaiset miehet hakkaa vaimojaan, lapsiaan ja toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää se, että tänne tullaan taivastelemaan miten tällaiset kokemukset ovat mahdollisia ja että se on ihan oma syy jos kokee näin ja vika on omassa päässä. Kuulostaa ihan kiusaajien puheelta ja täysin empatiakyvyttömältä.

Toisaalta, kuulostaako ketjuun kirjoittavat elinpiirinsä naiset systemaattisesti lyttäävät jotenkinkin EMPATIAKYKYISILTÄ?

Jossain kohti kai se kamelin selkä katkeaa, kun ympärillä koko ajan ilkeillään ja stressataan milloin mistäkin pikkuasiasta.

Kiitos tästä aloituksesta! Vaikka ikää itselläni ja ystävättärilläni on jo 40+, tai ehkä just sen vuoksi, olen ihan näännyksissä vuosikausia jatkuneen draamailun vuoksi. Suurelta osin itseaiheutettuja ongelmia, tyyliin alkoholistin kanssa avioitumista tietoisena kumppanin päihdeongelmasta, yli varojen elämistä ja paskassa suhteessa kärvistelyä. Ja kaikki kaadetaan kuuntelevan ystävän korvaan, vuodesta toiseen. Jotta sen jälkeen voimaudutaan taas jatkamaan entiseen tapaan, ja ihmetellään, kun mikään ei silti muutu paremmaksi...

Eniten vituttaa kuitenkin oma selkärangaton "kiltteys", mikä on oikeastaan kavaluutta. En vaan usko, että suoraan sanomisella olisi todellista vaikutusta näihin kestodraamattariin. Vaikeita asioita kokeneena, ja niistä ehkä vähän viisastuneenakin katson kasvaneeni ulos näiden daamien first world problemseista. Taajuudet uhriutujien kanssa ei vaan enää kohtaa, mutta samalla pelkään jääväni yksin, vaikka aikuinen olenkin. Nyt sitten vedän rajoja marisijoille, käännän keskustelun valittamisesta valopilkkuihin ja keskityn nauttimaan kevyemmästä seurasta, koska onneksi kaikki ystäväni eivät ole ankeita.