Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naispuolisten ystävien tuoma draama on raskaampaa kuin se ettei kaveeraa kenenkään kanssa
01.03.2020 |
Olenko yksin tämän ajatuksen kanssa?
Olen viime vuosina viettänyt aikaa vain muutaman hyvän ystävän ja mieheni kanssa. Aiemmin jaksoin vielä rakentaa uusia ystävvyyssuhteita naisiin esimerkiksi töissä, mutta jatkuva draama ja stressi ystävyssuhteen ylläpitämisessä on ajanut minut pois monista ystävyyssuhteista, olen saanut suhteilta vähemmän kuin mitä niille olen antanut, jaksamiseni on kärsinyt. En kertakaikkiaan saa mitään ongelmien vatvomisesta ja itkun pillittämisestä, enkä siitä että minun pitäisi olla säännöllisesti valmiina lähtemään kahville tai paikkoihin jotka eivät kiinnosta ja jos ei ole tavoitettavissa- pahastutaan.
Erityisen väsyttävää on jatkuva pelko siitä, mistä joku seuraavaksi suuttuu tai mitä minusta juonitaan selän takana. Mitä p*skaa. Miten kukaan jaksaa. Harvassa ovat ne naiset jotka keskittyvät olennaiseen ilman mitään turhia draamakuvioita ja selän takana puhumista.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Uniikki lumihiutale bongattu.
No niimpä on. Jos se tarkoittaa sitä ettei jaksa energiasyöppöjä kaverisuhteita ja kiusaajanaisia elämässään. Oletkin varmaan yksi heistä, henkilö joka vie muiden energiat ja kulkee nokka pystyssä. Kaikkea ikävää sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunnista tuollaista. Minulla on paljon hyviä naisystäviä ja -kavereita. He tuovat elämääni paljon iloa. Draamailua ei ole lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
En tunnista tuollaista. Minulla on paljon hyviä naisystäviä ja -kavereita. He tuovat elämääni paljon iloa. Draamailua ei ole lainkaan.
Mistä heitä löytää?
Naisten välinen ystävyys on upeaa draamaa.
Yksi kaksinaamainen peruspirkko, joka keksi päästään riidan ja sitä ennen söi kaikki energiani omilla valituksellaan ja halveksunnallaan, sai kaikki muut ystäväni puolelleen ja väitti heille, että poisti minut ystäväpiiristänsä, koska olin kamala energiasyöppö.
Jep, jep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et todellakaan ole yksin ajatuksesi kanssa.
Tuolla tavalla se naisten neuroottisuus näkyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen elänyt koko elämäni kiusaavien naisten ympäröimänä. Ennen ajattelin että ”hei katsotaan miten käy!” 90% on osoittautunut juuri myrkynkeittäjiksi ja pahantahtoisiksi ihmisiksi. Nyt alan olla siinä iässä ettei enää jaksa kiinnostaa. Pysyn etäällä ja hyvä niin, olo on ollut jo pitkään stressitömämpi kun ei tarvitse pelätä tai puolustella omaa elämää tai paapoa ihmisiä jotka eivät energiaani ansaitse.
Perhe, minä itse ja ura ansaitsee energiani.
Täsmälleen samaa mieltä! Olen mieluummin erakkona kuin otan osaa niihin juoru- ja draamarinkeihin kaikkine ihmissuhdesotkuineen ja sopankeittämisiin. En yksinkertaisesti halua tuhlata aikaani sellaiseen.
Huomaan toistuvasti miten minut "unohdetaan" helposti joukosta sen jälkeen kun on käynyt ilmi etten ota osaa juoruiluun ja jos vaikka olen keskeyttänyt jonkun juoruseission kysymällä siihen osallistujilta "oletteko tarkistaneet, että nuo ovat faktoja vai ovatko vain huhuja tai juoruja". Mutta koen, että tuokin voi olla ihan "armolahja", että osaan karkotaa juoruilijat pois läheisyydestäni. .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että, ap, miten sattuikin :D
Tulin juuri tälle palstalle aikeena purkaa mieltäni siitä, kuinka en jaksa "ystäviäni", olen taas tänään joutunut kuuntelemaan uskomattomia draamoja useammastakin suunnasta, ja nyt en taas enää jaksa, hiljensin kännykän ja olen lopun iltaa ihan vain omissa mietteissäni.
Tuntuu että nykyään ystävyys tuntuu useimmille olevan yhtä kuin että saat rääkyä räkä poskella milloin vain mitä vain kärpästä (josta olet itse tehnyt härkäsen) ystävällesi, ja tämän pitäisi loputtomasti jaksaa myötäillä, kuunnella ja tsempata, oli aika mikä hyvänsä ja samaa jauhettu jo iäisyys.
Ja auta armias jos nätistikään yrität vihjata, että olisiko taas tässä samassa ongelmassa ollessa mitään itua omien toimien tarkastelussa.. ...saat samantien uhkauksen siitä että et ole mikään oikea ystävä ja "raivaan myrkylliset tyypit sitten samantien elämästäni!" (alan jo toivoa että toteuttaisivat uhkauksensa)
Draamakuningattaria.
Onneks on myös muutama rauhallisempi ja fiksumpikin nainen ystävänä.
En tajua missä piireissä te elätte, koska olen viisikymppinen naisvaltaisessa työyhteisössä työskentelevä nainen jonka työkavereihin eikä ystäviin kuulu yhtään tuollaista draamailijaa. Toki mieheni suvussa on yksi tuollainen henkilö kuten myös vähän etäisemmässä kaveripiirissä. Tulee mieleen, että liikkuuko tuollaisia tyyppejä jossain tietyssä ikä- tai sosiaaliryhmässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukaan naispuoliset ystävät eivät ole kuvaamasi kaltaisia . Tiedän kyllä tyypin ja vältän niitä. Samoin vältän naisia jotka suhtautuu negatiivisesti omaan sukupuolensa edustajiin.
Tämän takia en halua tutustua lähemmin kehenkään esim. työpaikalla. Liikaa rasittavaa draamaa ja tyhjästä loukkaantumisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täsmälleen samaa mieltä! Olen mieluummin erakkona kuin otan osaa niihin juoru- ja draamarinkeihin kaikkine ihmissuhdesotkuineen ja sopankeittämisiin. En yksinkertaisesti halua tuhlata aikaani sellaiseen.
Huomaan toistuvasti miten minut "unohdetaan" helposti joukosta sen jälkeen kun on käynyt ilmi etten ota osaa juoruiluun ja jos vaikka olen keskeyttänyt jonkun juoruseission kysymällä siihen osallistujilta "oletteko tarkistaneet, että nuo ovat faktoja vai ovatko vain huhuja tai juoruja". Mutta koen, että tuokin voi olla ihan "armolahja", että osaan karkotaa juoruilijat pois läheisyydestäni. .
Joo, tuttua! Jos kehtaa osoittaa edes hiukan lähdekriittistä suhtautumista, niin se on hirveää myrkkyä juoruilijoille.
Vierailija kirjoitti:
En tajua missä piireissä te elätte, koska olen viisikymppinen naisvaltaisessa työyhteisössä työskentelevä nainen jonka työkavereihin eikä ystäviin kuulu yhtään tuollaista draamailijaa. Toki mieheni suvussa on yksi tuollainen henkilö kuten myös vähän etäisemmässä kaveripiirissä. Tulee mieleen, että liikkuuko tuollaisia tyyppejä jossain tietyssä ikä- tai sosiaaliryhmässä?
Hmm no itse ole syntynyt 80-luvun loppupuolella. Olen korkeasti koulutettu ja työskennellyt monissa erilaisissa työyhteisöissä. Sama meno on jatkunut ensin yläasteelta korkeakouluun ja siitä jokaikisessä työpaikassa tai yhteisössä jossa olen ollut mukana. Monet myös sokeutuvat juoruilulle ja ilkeilylle ympäristössään ja havahtuvat ilkeisiin kommentteihin vain jos niistä huomauttaa, ehkä sinulle on myöskäynyt niin tai olet hyvin onnekas.
Vierailija kirjoitti:
Mukaan naispuoliset ystävät eivät ole kuvaamasi kaltaisia . Tiedän kyllä tyypin ja vältän niitä. Samoin vältän naisia jotka suhtautuu negatiivisesti omaan sukupuolensa edustajiin.
Vältät niitä jotka suhtautuu negatiivisesti juorukelloihin ja myrkynkeittäjiin -OK. No se kertoo paljon.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täsmälleen samaa mieltä! Olen mieluummin erakkona kuin otan osaa niihin juoru- ja draamarinkeihin kaikkine ihmissuhdesotkuineen ja sopankeittämisiin. En yksinkertaisesti halua tuhlata aikaani sellaiseen.
Huomaan toistuvasti miten minut "unohdetaan" helposti joukosta sen jälkeen kun on käynyt ilmi etten ota osaa juoruiluun ja jos vaikka olen keskeyttänyt jonkun juoruseission kysymällä siihen osallistujilta "oletteko tarkistaneet, että nuo ovat faktoja vai ovatko vain huhuja tai juoruja". Mutta koen, että tuokin voi olla ihan "armolahja", että osaan karkotaa juoruilijat pois läheisyydestäni. .
Joo, tuttua! Jos kehtaa osoittaa edes hiukan lähdekriittistä suhtautumista, niin se on hirveää myrkkyä juoruilijoille.
Vrt. julkkisnaisten arvostelijat ja haukkujat palstalla. Lienevät samaa kategoriaa niiden juoruilijoiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olen elänyt koko elämäni kiusaavien naisten ympäröimänä. Ennen ajattelin että ”hei katsotaan miten käy!” 90% on osoittautunut juuri myrkynkeittäjiksi ja pahantahtoisiksi ihmisiksi. Nyt alan olla siinä iässä ettei enää jaksa kiinnostaa. Pysyn etäällä ja hyvä niin, olo on ollut jo pitkään stressitömämpi kun ei tarvitse pelätä tai puolustella omaa elämää tai paapoa ihmisiä jotka eivät energiaani ansaitse.
Perhe, minä itse ja ura ansaitsee energiani.
Nimimerkillä, narsisti kertoo
Moni naispuolinen ystävä odottaa, että suhtaudun näihin vuodatuksiin yksinomaan myötäillen. Jos yhtään miettii asian ulottuvuuksia tai muuta näkökulmia, niin se ei kelpaa. Tuntuu et naispuoliset ystävät haluavat että ystävä sanoo just sen minkä he haluavat kuulla. Itse toivoisin juuri eniten, että joku haastaisi mut ajattelemaan asiaa monesta näkökulmasta ja kyseenalaistamaan "varmat" tietoni. En saa hännystelijöinnistä mitään irti.
Alue: Aihe vapaa
Hohhoijaa. Uniikki lumihiutale bongattu.