Harmittaa... Appivanhemmat myivät mökkinsä miehen siskolle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin epälisin, että tässä on nyt ollut kyse siitä, että appivanhemmat ovat halunneet hoitaa isot "perintöasiat" kuntoon ennen kuolemaansa. Ovat mahdollisesti olleet sitä mieltä, että jos mökki jää perittäväksi, siitä ja sen käytöstä tulee tuehaa kinaa ja (perheetön?) sisko mahdollisesti savustetaan miniöiden toimesta ulos. Lisäksi varmasti tilanne se, että tiesivät, että jos mökki myydään pojalle/pojille, ei heillä itsellään tule enää olemaan samalla tavalla mahdollisuutta viettää viimeisiä terveitä vuosiaan mökkeillen tutussa paikassa tuttuja perinteitä ja tapoja noudattaen, vaan miniä/miniät pistäisivät paikat ja tavat uusiksi omien mieltymystensä mukaan ja appivanhemmat olisivat sitten niitä väärin käyttäytyviä, itsekkäistä kakkiaisi siellä miniän nurkissa pyörimässä ja aina väärään aikaan mökille haluamassa. Reilua toki olisi ollut tämä pojille selkeästi selittää - jos eivät siis sitä todellakaan tehneet.

Eli suomeksi: tytär on paremmin talutusnuorassa eikä tee omalle omaisuudelleen mitään mitä vanhemmat ei halua. 

Ei, vaan suomeksi: Tytär kunnioittaa sitä, että vanhenevat ihmiset eivät enää viimeisinä vuosinaan halua suuria muutoksia elämäänsä ja opetella täysin uudenlaisia tapoja tehdä ja ajatella asioita, vaan haluavat, että asiat sujuvat mutkattomasti niin kuin ovat tottuneet. Muutokset ehtii halutessaa tehdä sitten vanhempien kuoltua. Pojat (tai todennäköisemmin miniät) taas haluaisivat mullistaa kaiken oman makunsa mukaan ja määrätä kaapin paikan sekä pakottaa vanhat ihmiset omaksumaan heidän mielestään ainoat oikeat tavat tehdä asioita. Kyse on siitä, kunnioitetaanko muiden ihmisten tapoja ja tarpeita vai tuijotetaanko vain sokeasti omia haluja ja tottumuksia, eikä kyetä huomioimaan muita. Osataanko joustaa ja luovia ja välillä jättää ne omat, ainoat oikeat mieliteet sivummalle, että kaikilla on mukavaa, vai halutaanko jääräpäisesti pitää kiinni siitä, että oma tapa on se ainoa oikea ja siitä ei jousteta.

Voipi olla, että tässä tapauksessakin yhteiselon aikana tuolla mökillä on jo havaittu, että poikien perheiden kanssa kaikki pitäisi tehdä miniöiden pillin mukaan ja mökin omistajien tarpeille ja tavoille tuhahdellaan ja niitä pidetään väärinä (ja tuodaan se myös esille). Silloin ei ole ihme, jos on tultu siihen tulokseen, että mökki myydään mieluummin tyttärelle, ja pojat ja miniät saavat hankkia ihan omansa, joissa voivat elää niiden omien, oikeiden tapojensa mukaan täysin väärin kaiken tekevien appivanhempien häiritsemättä mielenrauhaa. Jos tuota mökkiä on vaikka rakkaudella vaalittu ja ehkä itse rakennettukin, on ymmärrettävää, että tuntuu pahalta ajatella, että jo ennen kuin edeltävä polvi on maallisen taivalluksensa päättänyt, joku jolla ei ole mitään siteitä paikkaan pistäisi kaiken maantasalle ja uusiksi. Ehkä hölmöä sentimentaalisuutta, mutta täysin ymmärrettävää kuitenkin.

Minä kirjoitin tuolla aiemmin, miten vastaavasti miehen vanhemmat tekivät oman kesäpaikkansa suhteen. Paikka on omallekin miehelle rakas ja hän on tehnyt siellä paljon remppaa omalla rahalla. Vanhemmat olivat sanoneet, että tuokin ovi narisee eikä mene kunnolla kiinni tai saunaan pitää vaihtaa kiuaskivet. Kun myöhemmin selvisi, että rakennus oli jo myyty yhdelle sisarukselle, niin mies lopetti remppailut. Äitinsä oli kertonut, että portaat pitäisi uusia, joten mies sanoi, että kerro omistajalle, hänellä ei ole mitään oikeutta omin päin korjata kenenkään taloa.

Minua surettaa paljon miehen puolesta. Minä taas en ole yhtään mökki-ihminen enkä siellä viihdy. Kummasti te pistätte kaiken ilkeiden miniöiden syyksi vaikka ette tiedä mistään mitään.

Kukaan meistä ei voi tietää mitä tässä taustalla on. Ehkä vanhemmat halusivat myydä mökin tyttärelleen ettei poikien perheet ole koko aika vänkäämässä kuka saa milloinkin mökille mennä ja määräilemässä mitä siellä tehdään. Nyt mökin omistaa sisko, ja hän päättää millloin kukakin sinne on tervetullut eikä kukaan yksittäinen perhe voisi sitä alkaa omimaan esim juhannuksena.

Jos eroasitte, niin mies sata varmasti alkaisi käydä mökillä taas uudestaan lapsienne kanssa täydessä sovussa. Sano mun sanoneen!

Vierailija kirjoitti:

Kukaan meistä ei voi tietää mitä tässä taustalla on. Ehkä vanhemmat halusivat myydä mökin tyttärelleen ettei poikien perheet ole koko aika vänkäämässä kuka saa milloinkin mökille mennä ja määräilemässä mitä siellä tehdään. Nyt mökin omistaa sisko, ja hän päättää millloin kukakin sinne on tervetullut eikä kukaan yksittäinen perhe voisi sitä alkaa omimaan esim juhannuksena.
Jos eroasitte, niin mies sata varmasti alkaisi käydä mökillä taas uudestaan lapsienne kanssa täydessä sovussa. Sano mun sanoneen!

Heh :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisaruskateus on hirveää. Odota kun perinnönjako on edessä. Siitä on oksat pois, toivottavasti myyvät kaiken omaisuutensa jo eläessään.

Sitä nk. sisaruskateutta ei olisi, jos vanhemmat osaisivat toimia reilusti ja avoimesti. En käsitä, miksei tällaisista asioista voida puhua koko perheen läsnäollessa? Yrityksissäkin kutsutaan kokous koolle ja asioista puhutaan ja kaikkien näkökulmat huomioidaan. Mielipiteitä kuunnellaan.

Paljon jäisi asianajajilta hommia (ja perheiltä rahankulua) pois, kun ihmiset osaisivat kokoontua saman keittiönpöydän ääreen ja puhua. Varsinkin perintö- ja raha-asioissa. Pahimmat riidat perheen sisarusten välille kylvetään, kun sovitaan raha-asioista selän takana salaa yhden kanssa.

Tai yritetään jotakin epärehellistä jakotapaa, "kun Jaakolla menee elämässään niin hyvin, mutta Liisalla ja Mikolla ei mene. Siispä annamme Jaakolle pienemmän osuuden ja Liisalle ja Mikolle enemmän, niin elämän epäreiluus tasaantuu. Koska kyllähän se Jaakko pärjää."

On myös perheitä, jossa joku jäsen keksii aivan mielivaltaisia ja itsepintaisia päähänpinttymiä, joista ei pääse yli millään järjellä. Esimerkiksi sisareni on tällainen ollut lapsesta asti. Vaikka jako menisi tasan missä tahansa asiassa suklaalevyn jakamisesta vaikka asunnon myyntivoittoon, niin hän parkuu kuukausikaupalla kuin pikku lapsi miten se on epäreilua ja häntä on kohdeltu väärin, ja tämän raivon voimin hän pistää kaiken muunkin sekaisin. Oletettavasti osa perheistä tietää, että tällainen vääntö on tiedossa, niin he kokevat parhaimmaksi tehdä päätökset omanaan ilman välikäsiä. Itse opin jo yhdeksän vuotiaana toimimaan selän takana nopeasti, että hommat tulee hoidettua ajallaan ja jonkinlaisen tasajaon pystyisi tekemään ilman että siinä on joku raivoamassa vain raivon vuoksi. Onneksi hän on hieman rauhottunut sitten lapsuuden. 

Meillä tuollainen on yhden sisaruksen puoliso. Haluaa riidellä kaikesta, ja uskoo tosissaan että kaikki asiat kuuluvat hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin epälisin, että tässä on nyt ollut kyse siitä, että appivanhemmat ovat halunneet hoitaa isot "perintöasiat" kuntoon ennen kuolemaansa. Ovat mahdollisesti olleet sitä mieltä, että jos mökki jää perittäväksi, siitä ja sen käytöstä tulee tuehaa kinaa ja (perheetön?) sisko mahdollisesti savustetaan miniöiden toimesta ulos. Lisäksi varmasti tilanne se, että tiesivät, että jos mökki myydään pojalle/pojille, ei heillä itsellään tule enää olemaan samalla tavalla mahdollisuutta viettää viimeisiä terveitä vuosiaan mökkeillen tutussa paikassa tuttuja perinteitä ja tapoja noudattaen, vaan miniä/miniät pistäisivät paikat ja tavat uusiksi omien mieltymystensä mukaan ja appivanhemmat olisivat sitten niitä väärin käyttäytyviä, itsekkäistä kakkiaisi siellä miniän nurkissa pyörimässä ja aina väärään aikaan mökille haluamassa. Reilua toki olisi ollut tämä pojille selkeästi selittää - jos eivät siis sitä todellakaan tehneet.

Eli suomeksi: tytär on paremmin talutusnuorassa eikä tee omalle omaisuudelleen mitään mitä vanhemmat ei halua. 

Aivan. Varmasti asiat hoituu helpommin oman tyttären kanssa kuin jonkun satunnaisen vieraan ämmän kanssa. Kuten sanottu, ei kuulu aplle pätkääkään , mitä toiset ihmiset tekee omalle omaisuudelleen.

Juuri noin kuin kirjoitit! Oletko sä se mökin myynyt vanhempi? Vanhemmat voi sitä tytärtään pomottaa mielin määrin, sen yli on helpompi kävellä kun on kuuliaiseksi koulittu. Miniät on riski, kun niillä voi olla sairaita ajatuksia siitä että saisivat omaa omaisuuttaan hallita vapaasti. 

Mikä kauppa toi tollanen missä on kirjoittamattomia ehtoja. Ei juma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin epälisin, että tässä on nyt ollut kyse siitä, että appivanhemmat ovat halunneet hoitaa isot "perintöasiat" kuntoon ennen kuolemaansa. Ovat mahdollisesti olleet sitä mieltä, että jos mökki jää perittäväksi, siitä ja sen käytöstä tulee tuehaa kinaa ja (perheetön?) sisko mahdollisesti savustetaan miniöiden toimesta ulos. Lisäksi varmasti tilanne se, että tiesivät, että jos mökki myydään pojalle/pojille, ei heillä itsellään tule enää olemaan samalla tavalla mahdollisuutta viettää viimeisiä terveitä vuosiaan mökkeillen tutussa paikassa tuttuja perinteitä ja tapoja noudattaen, vaan miniä/miniät pistäisivät paikat ja tavat uusiksi omien mieltymystensä mukaan ja appivanhemmat olisivat sitten niitä väärin käyttäytyviä, itsekkäistä kakkiaisi siellä miniän nurkissa pyörimässä ja aina väärään aikaan mökille haluamassa. Reilua toki olisi ollut tämä pojille selkeästi selittää - jos eivät siis sitä todellakaan tehneet.

Eli suomeksi: tytär on paremmin talutusnuorassa eikä tee omalle omaisuudelleen mitään mitä vanhemmat ei halua. 

Ei, vaan suomeksi: Tytär kunnioittaa sitä, että vanhenevat ihmiset eivät enää viimeisinä vuosinaan halua suuria muutoksia elämäänsä ja opetella täysin uudenlaisia tapoja tehdä ja ajatella asioita, vaan haluavat, että asiat sujuvat mutkattomasti niin kuin ovat tottuneet. Muutokset ehtii halutessaa tehdä sitten vanhempien kuoltua. Pojat (tai todennäköisemmin miniät) taas haluaisivat mullistaa kaiken oman makunsa mukaan ja määrätä kaapin paikan sekä pakottaa vanhat ihmiset omaksumaan heidän mielestään ainoat oikeat tavat tehdä asioita. Kyse on siitä, kunnioitetaanko muiden ihmisten tapoja ja tarpeita vai tuijotetaanko vain sokeasti omia haluja ja tottumuksia, eikä kyetä huomioimaan muita. Osataanko joustaa ja luovia ja välillä jättää ne omat, ainoat oikeat mieliteet sivummalle, että kaikilla on mukavaa, vai halutaanko jääräpäisesti pitää kiinni siitä, että oma tapa on se ainoa oikea ja siitä ei jousteta.

Voipi olla, että tässä tapauksessakin yhteiselon aikana tuolla mökillä on jo havaittu, että poikien perheiden kanssa kaikki pitäisi tehdä miniöiden pillin mukaan ja mökin omistajien tarpeille ja tavoille tuhahdellaan ja niitä pidetään väärinä (ja tuodaan se myös esille). Silloin ei ole ihme, jos on tultu siihen tulokseen, että mökki myydään mieluummin tyttärelle, ja pojat ja miniät saavat hankkia ihan omansa, joissa voivat elää niiden omien, oikeiden tapojensa mukaan täysin väärin kaiken tekevien appivanhempien häiritsemättä mielenrauhaa. Jos tuota mökkiä on vaikka rakkaudella vaalittu ja ehkä itse rakennettukin, on ymmärrettävää, että tuntuu pahalta ajatella, että jo ennen kuin edeltävä polvi on maallisen taivalluksensa päättänyt, joku jolla ei ole mitään siteitä paikkaan pistäisi kaiken maantasalle ja uusiksi. Ehkä hölmöä sentimentaalisuutta, mutta täysin ymmärrettävää kuitenkin.

Eihän sitä mökkiä sitten voi ollenkaan myydä, jos ostaja ei sitä voi itse hallita kysymättä vanhemmilta lupaa? Mitä ihmettä sä oikein kaupanteolla tarkoitat?  

Vierailija kirjoitti:

Tilanne siis eteni niin, että asia on valmisteltu "salaa" ja kaupoista kerrottiin veljille sitten, kun kauppakirjat oli jo tehty ja siskosta tullut mökin omistaja. Niistä puunkaadoista sovittaessa oli jo sovittu mökkikaupoista, mutta ei kerrottu muille. Olisi ollut parempi edes olla avoin ja kertoa, että tällainen suunnitelma on, jos ei voinut kysyä muiden lasten kiinnostusta ostaa itselleen. Mieheni tuntee itsensä loukatuksi ja veli samoin. Aikovat huomenna lähteä yhdessä hakemaan meidän ja heidän tavarat pois mökiltä ja sitten unohdetaan koko paikka.

ap

Kannattaako jonkun kesämökin takia laittaa välit poikki oman siskon kanssa? Mökin ylläpidon kannalta on ainakin hyvä ratkaisu että yksi sisaruksista omistaa mökin kokonaan eikä se ole kolmen sisaruksen yhteisomistuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin epälisin, että tässä on nyt ollut kyse siitä, että appivanhemmat ovat halunneet hoitaa isot "perintöasiat" kuntoon ennen kuolemaansa. Ovat mahdollisesti olleet sitä mieltä, että jos mökki jää perittäväksi, siitä ja sen käytöstä tulee tuehaa kinaa ja (perheetön?) sisko mahdollisesti savustetaan miniöiden toimesta ulos. Lisäksi varmasti tilanne se, että tiesivät, että jos mökki myydään pojalle/pojille, ei heillä itsellään tule enää olemaan samalla tavalla mahdollisuutta viettää viimeisiä terveitä vuosiaan mökkeillen tutussa paikassa tuttuja perinteitä ja tapoja noudattaen, vaan miniä/miniät pistäisivät paikat ja tavat uusiksi omien mieltymystensä mukaan ja appivanhemmat olisivat sitten niitä väärin käyttäytyviä, itsekkäistä kakkiaisi siellä miniän nurkissa pyörimässä ja aina väärään aikaan mökille haluamassa. Reilua toki olisi ollut tämä pojille selkeästi selittää - jos eivät siis sitä todellakaan tehneet.

Eli suomeksi: tytär on paremmin talutusnuorassa eikä tee omalle omaisuudelleen mitään mitä vanhemmat ei halua. 

Ei, vaan suomeksi: Tytär kunnioittaa sitä, että vanhenevat ihmiset eivät enää viimeisinä vuosinaan halua suuria muutoksia elämäänsä ja opetella täysin uudenlaisia tapoja tehdä ja ajatella asioita, vaan haluavat, että asiat sujuvat mutkattomasti niin kuin ovat tottuneet. Muutokset ehtii halutessaa tehdä sitten vanhempien kuoltua. Pojat (tai todennäköisemmin miniät) taas haluaisivat mullistaa kaiken oman makunsa mukaan ja määrätä kaapin paikan sekä pakottaa vanhat ihmiset omaksumaan heidän mielestään ainoat oikeat tavat tehdä asioita. Kyse on siitä, kunnioitetaanko muiden ihmisten tapoja ja tarpeita vai tuijotetaanko vain sokeasti omia haluja ja tottumuksia, eikä kyetä huomioimaan muita. Osataanko joustaa ja luovia ja välillä jättää ne omat, ainoat oikeat mieliteet sivummalle, että kaikilla on mukavaa, vai halutaanko jääräpäisesti pitää kiinni siitä, että oma tapa on se ainoa oikea ja siitä ei jousteta.

Voipi olla, että tässä tapauksessakin yhteiselon aikana tuolla mökillä on jo havaittu, että poikien perheiden kanssa kaikki pitäisi tehdä miniöiden pillin mukaan ja mökin omistajien tarpeille ja tavoille tuhahdellaan ja niitä pidetään väärinä (ja tuodaan se myös esille). Silloin ei ole ihme, jos on tultu siihen tulokseen, että mökki myydään mieluummin tyttärelle, ja pojat ja miniät saavat hankkia ihan omansa, joissa voivat elää niiden omien, oikeiden tapojensa mukaan täysin väärin kaiken tekevien appivanhempien häiritsemättä mielenrauhaa. Jos tuota mökkiä on vaikka rakkaudella vaalittu ja ehkä itse rakennettukin, on ymmärrettävää, että tuntuu pahalta ajatella, että jo ennen kuin edeltävä polvi on maallisen taivalluksensa päättänyt, joku jolla ei ole mitään siteitä paikkaan pistäisi kaiken maantasalle ja uusiksi. Ehkä hölmöä sentimentaalisuutta, mutta täysin ymmärrettävää kuitenkin.

Minä kirjoitin tuolla aiemmin, miten vastaavasti miehen vanhemmat tekivät oman kesäpaikkansa suhteen. Paikka on omallekin miehelle rakas ja hän on tehnyt siellä paljon remppaa omalla rahalla. Vanhemmat olivat sanoneet, että tuokin ovi narisee eikä mene kunnolla kiinni tai saunaan pitää vaihtaa kiuaskivet. Kun myöhemmin selvisi, että rakennus oli jo myyty yhdelle sisarukselle, niin mies lopetti remppailut. Äitinsä oli kertonut, että portaat pitäisi uusia, joten mies sanoi, että kerro omistajalle, hänellä ei ole mitään oikeutta omin päin korjata kenenkään taloa.

Minua surettaa paljon miehen puolesta. Minä taas en ole yhtään mökki-ihminen enkä siellä viihdy. Kummasti te pistätte kaiken ilkeiden miniöiden syyksi vaikka ette tiedä mistään mitään.

Miehelläsi olisi kyllä ainakin moraalinen oikeus periä rempparahat takaisin, kun ne on petoksella sille yhdelle sisarukselle kierrätetty.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan meistä ei voi tietää mitä tässä taustalla on. Ehkä vanhemmat halusivat myydä mökin tyttärelleen ettei poikien perheet ole koko aika vänkäämässä kuka saa milloinkin mökille mennä ja määräilemässä mitä siellä tehdään. Nyt mökin omistaa sisko, ja hän päättää millloin kukakin sinne on tervetullut eikä kukaan yksittäinen perhe voisi sitä alkaa omimaan esim juhannuksena.

Jos eroasitte, niin mies sata varmasti alkaisi käydä mökillä taas uudestaan lapsienne kanssa täydessä sovussa. Sano mun sanoneen!

Miksi mies voisi eron jälkeen käydä siellä yhtään nykyistä vapaammin, mikä logiikka tuossa on? 

Meidän miniä meni mitään kysymättä vähän sisustamaan mökillä , ja tyylillä mistä ne yhtään pidä. Jättivät juhliensa jälkeen roskatkin viemättä ja naureskelivat kuinka kännissä olivat olleet. Poikaa vaan sanoi ettei oikein voi mitään vaimolleen, tekee niinkuin haluaa vaikka mökki on meidän ja annamme käyttää sitä Ilman korvausta. Jos ovat Juhannuksen niin aina niin paljon vieraita ettei me vanhukset mahduta, tytär pitää meitä kunniavieraina ja tullaa loistavasti toimeen hänen vieraidensa kanssa. Tytärkin on sisustanut mutta aina esittänyt suunnitelmansa minulle ensin ja suunniteltu myös yhdessä. Testamentattiin mökki tyttärelle ja poika saa sitten sen arvosta muuta omaisuutta.

Miten olisi, jos AP:n mies ja hänen veljensä ehdottaisivat puunkaadosta vastapalvelukseksi mökkiä omaan käyttöön viikoksi tulevana kesänä, kummallekin erikseen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilanne siis eteni niin, että asia on valmisteltu "salaa" ja kaupoista kerrottiin veljille sitten, kun kauppakirjat oli jo tehty ja siskosta tullut mökin omistaja. Niistä puunkaadoista sovittaessa oli jo sovittu mökkikaupoista, mutta ei kerrottu muille. Olisi ollut parempi edes olla avoin ja kertoa, että tällainen suunnitelma on, jos ei voinut kysyä muiden lasten kiinnostusta ostaa itselleen. Mieheni tuntee itsensä loukatuksi ja veli samoin. Aikovat huomenna lähteä yhdessä hakemaan meidän ja heidän tavarat pois mökiltä ja sitten unohdetaan koko paikka.

ap

Kannattaako jonkun kesämökin takia laittaa välit poikki oman siskon kanssa? Mökin ylläpidon kannalta on ainakin hyvä ratkaisu että yksi sisaruksista omistaa mökin kokonaan eikä se ole kolmen sisaruksen yhteisomistuksessa.

Kun omistaa yksin, niin sitten vastaa mökin huollosta ja kuluista yksin. Puunkaatoon on saatavilla ihan sitä työkseen tekeviä ammatinharjoittajia, joten omia sisaruksia ei tarvitse pyytää tekemään ilmaista työtä.

Vierailija kirjoitti:

Miten olisi, jos AP:n mies ja hänen veljensä ehdottaisivat puunkaadosta vastapalvelukseksi mökkiä omaan käyttöön viikoksi tulevana kesänä, kummallekin erikseen? 

Puunkaatoon kuluvan ajan voi käyttää oman mökin etsimiseen ja viettää siellä vaikka koko kesäloman. Hoitakoon sisko omat puunsa.

Ei puhuta asioista, mutta sitten ihmetellään mikseivät välit ole kunnossa. Tässäkään eivät vanhemmat ja sisko ole tulleet ajatelleeksi nenäänsä pidemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Narsistisella tavalla ongelmaiset appivanhempani myivät mökin samalla tavalla kyselemättä kultalapselleen, jonka ainoa teko mökillä oli muiden passuuttaminen, mm. meidän miniöiden. Hän ajoitti tulonsakin aina niin, että pääsevät suoraan ruokapöytään, ja lähti hyvissä ajoin ennen tiskauksen alkamista. Kiinnostavaa seurata, miten käy, kun hänen pitäisikin itse tiskata, siivota ja remontoida jos aikoo siellä asua. Täällä myös oletuksena, että minä jatkan mieheni kanssa mökin ylläpitoa ja remontointia kuten tähänkin saakka, vieraillessani vien ja teen ruokaa, tiskaan, laitan tulia jne. Ja mies hoitaa puunkaadot, laiturit, klapien teon... Sisko toi mukanaan lastensa kaveritkin, joten passattava joukko oli suuri. Ei puhettakaan, että meidän lapsemme olisi saanut tuoda kaverin mökille. Se oli apeille aivan liian raskasta, siskon lisälapset eivät tietenkään olleet.

No, apumme loppuu tietenkin tähän, mielenkiintoinen kesä edessä. Mökkeilemme muualla, joten se ei ole ongelma. Epäreilulta kyllä tuntuu, sillä me jotka mökin arvoa säilytimme parhaamme mukaan, emme saaneet tilaisuutta edes neuvotella sen ostosta, samalla kun vapaamatkustajalle tarjoiltiin lomapaikka tarjottimella.

Tuo tilanne kuulostaa juuri sellaiselta kauhujen mökiltä jossa ostettuanne sen olisitte saanu leikkiä edelleen muiden palvelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt todella typerästi hoidettu, vaikka kuinka on oikeus myydä kenelle haluaa. Hienosti tuli rikottua sekä sisarusten että lasten ja vanhempien välit. Toivottavasti ei lopullisesti. Ja röyhkeyden huipentumana vielä järjestellään puutalkoita kertomatta että niitä puita ollaankin kaatamassa siskon mailta.

Miten on sitten niin vaikeaa auttaa omaa siskoa? Miksi olisi pitänyt kertoa jos sisarusten välit on jo valmiiksi noin tulehtuneet että puiden kaataminen siskon avuksi jätetään tekemättä vain tämän takia?

Eiköhän kaikki saa osansa perinnönjaossa aikanaan, turha sitä on muita kadehtia. Kaikki ovat ilmeisesti jo aikuisia ja vanhempien ja siskon väliset kaupat eivät kuulu muille kuin osapuolille. Miten tämä sitten olisi ratkaistu jos kaikki olisivat halunneet tarjota mökistä? Rikkain saa mökin? Onko se sitten reilua. Yhteismökeistä ei kukaan pidä huolta, se ei mielestäni ole järkevää ja ehkä vanhemmat ajatelleet samoin. Äidin näkökulmasta; Tytölle on helpompi jättää kuin miniöille.

Isän näkökulmasta on epäreilua suosia tyttöä tai poikaa. Jos olisin myymässä asuntoani, niin toki keskustelisin molempien kanssa yhdessä miten toimitaan, kun oletettavasti molemmat tämän haluaisivat. Pkaskamainen yllätys toiselle kuulla jälkikäteen kaupoista, jotka olisivat toistakin voineet kiinnostaa.

Molemmilla on siis puoliso, joka on minusta suvun jäsen hänkin, vaikka naimalla tullut.

Tämän ketjun viestien perusteella voit hyvinkin todeta, että onneksi kertoivat kaupasta heti kun se oli toteutunut, eikä vasta vuosien kuluttua.

Toinen, minkä opin tästä ketjusta voi lukea: Älä laita omia rahojasi sellaisen kiinteistön kunnostamiseen, mitä et itse omista. Et voi ikinä olla 100% varma, kuka sukulaisistasi kulloinkin omistaa sen sukumökin. Jos omistat mökin vain osittain, pidä silloinkin tarkkaa kirjaa siitä, kuinka paljon olet mökkiin rahaasi laittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt todella typerästi hoidettu, vaikka kuinka on oikeus myydä kenelle haluaa. Hienosti tuli rikottua sekä sisarusten että lasten ja vanhempien välit. Toivottavasti ei lopullisesti. Ja röyhkeyden huipentumana vielä järjestellään puutalkoita kertomatta että niitä puita ollaankin kaatamassa siskon mailta.

Miten on sitten niin vaikeaa auttaa omaa siskoa? Miksi olisi pitänyt kertoa jos sisarusten välit on jo valmiiksi noin tulehtuneet että puiden kaataminen siskon avuksi jätetään tekemättä vain tämän takia?

Eiköhän kaikki saa osansa perinnönjaossa aikanaan, turha sitä on muita kadehtia. Kaikki ovat ilmeisesti jo aikuisia ja vanhempien ja siskon väliset kaupat eivät kuulu muille kuin osapuolille. Miten tämä sitten olisi ratkaistu jos kaikki olisivat halunneet tarjota mökistä? Rikkain saa mökin? Onko se sitten reilua. Yhteismökeistä ei kukaan pidä huolta, se ei mielestäni ole järkevää ja ehkä vanhemmat ajatelleet samoin. Äidin näkökulmasta; Tytölle on helpompi jättää kuin miniöille.

Mökin omistaja voi palkata puunkaatoon metsurin. Hinnasta saa vielä kotityövähennyksen verotukseen.

Aika erikoista, että jättäisit perinnön miniällesi. Ajattelitko tehdä poikasi perinnöttömäksi vai mitä tuossa on taustalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt todella typerästi hoidettu, vaikka kuinka on oikeus myydä kenelle haluaa. Hienosti tuli rikottua sekä sisarusten että lasten ja vanhempien välit. Toivottavasti ei lopullisesti. Ja röyhkeyden huipentumana vielä järjestellään puutalkoita kertomatta että niitä puita ollaankin kaatamassa siskon mailta.

Miten on sitten niin vaikeaa auttaa omaa siskoa? Miksi olisi pitänyt kertoa jos sisarusten välit on jo valmiiksi noin tulehtuneet että puiden kaataminen siskon avuksi jätetään tekemättä vain tämän takia?

Eiköhän kaikki saa osansa perinnönjaossa aikanaan, turha sitä on muita kadehtia. Kaikki ovat ilmeisesti jo aikuisia ja vanhempien ja siskon väliset kaupat eivät kuulu muille kuin osapuolille. Miten tämä sitten olisi ratkaistu jos kaikki olisivat halunneet tarjota mökistä? Rikkain saa mökin? Onko se sitten reilua. Yhteismökeistä ei kukaan pidä huolta, se ei mielestäni ole järkevää ja ehkä vanhemmat ajatelleet samoin. Äidin näkökulmasta; Tytölle on helpompi jättää kuin miniöille.

Tässä on se pointti, että nyt kun mökki on siskon omaisuutta, ei sen kunnostus ja ylläpito enää millään tavalla vaikuta tulevan perinnön suuruuteen. Mökin myyntihinnan ja sen myyntihetken todellisen arvon erotus on se, millä mennään perinnönjaossa. Sillä, mitä mökille on kaupan jälkeen tehty tai tapahtunut, ei ole perinnönjaossa enää merkitystä. Siksi on ymmärrettävää, ettei veljeksillä ole motivaatiota ylläpitää siskonsa mökkiä.