Harmittaa... Appivanhemmat myivät mökkinsä miehen siskolle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisaruskateus on hirveää. Odota kun perinnönjako on edessä. Siitä on oksat pois, toivottavasti myyvät kaiken omaisuutensa jo eläessään.

Sitä nk. sisaruskateutta ei olisi, jos vanhemmat osaisivat toimia reilusti ja avoimesti. En käsitä, miksei tällaisista asioista voida puhua koko perheen läsnäollessa? Yrityksissäkin kutsutaan kokous koolle ja asioista puhutaan ja kaikkien näkökulmat huomioidaan. Mielipiteitä kuunnellaan.

Paljon jäisi asianajajilta hommia (ja perheiltä rahankulua) pois, kun ihmiset osaisivat kokoontua saman keittiönpöydän ääreen ja puhua. Varsinkin perintö- ja raha-asioissa. Pahimmat riidat perheen sisarusten välille kylvetään, kun sovitaan raha-asioista selän takana salaa yhden kanssa.

Tai yritetään jotakin epärehellistä jakotapaa, "kun Jaakolla menee elämässään niin hyvin, mutta Liisalla ja Mikolla ei mene. Siispä annamme Jaakolle pienemmän osuuden ja Liisalle ja Mikolle enemmän, niin elämän epäreiluus tasaantuu. Koska kyllähän se Jaakko pärjää."

On myös perheitä, jossa joku jäsen keksii aivan mielivaltaisia ja itsepintaisia päähänpinttymiä, joista ei pääse yli millään järjellä. Esimerkiksi sisareni on tällainen ollut lapsesta asti. Vaikka jako menisi tasan missä tahansa asiassa suklaalevyn jakamisesta vaikka asunnon myyntivoittoon, niin hän parkuu kuukausikaupalla kuin pikku lapsi miten se on epäreilua ja häntä on kohdeltu väärin, ja tämän raivon voimin hän pistää kaiken muunkin sekaisin. Oletettavasti osa perheistä tietää, että tällainen vääntö on tiedossa, niin he kokevat parhaimmaksi tehdä päätökset omanaan ilman välikäsiä. Itse opin jo yhdeksän vuotiaana toimimaan selän takana nopeasti, että hommat tulee hoidettua ajallaan ja jonkinlaisen tasajaon pystyisi tekemään ilman että siinä on joku raivoamassa vain raivon vuoksi. Onneksi hän on hieman rauhottunut sitten lapsuuden. 

Oletko pikkusiskoni, koska kuvaus kuulostaa ihan isosiskoltani :D paitsi että hän ei oikeastaan ole rauhoittunut. Ihan pienestä asti ollut sellainen, että kaikki on jaettava ehdottoman tasan. Jos lapset sai yhteisen karkkipussin, niin karkit piti jakaa ja jos ei mennyt tasan niin niistä piti kiistellä tai tarvittiin aikuisen apua jaon loppuun suorittamiseen. Ei käynyt hänelle, että pussi olisi ollut pöydällä ja kaikki olisi rauhassa siitä ottaneet kohtuullisesti ja nauttineet. Myöhemmin on aina kitissyt asioista joissa hän on saanut vähemmän ja tullut väärinkohdelluksi, ja kieltäytynyt ottamasta huomioon, että hänkin on kyllä saanut asioita, joita muut ei.

Ihan kuin mun isoveljeni. Jonka vaimo uskoo kaikki miehensä kertomat jutut ja haukkua räksyttää mukana kuinka tää mun isoveli on aina ollut syrjitty ja väärinkohdeltu. Oikeasti tää veli on se, joka on raivomalla saanut paljon enemmän kuin muut. Mutta jos unohtaa kaiken mitä itse on saanut, niin onhan sitä sitten syrjitty. Jostain kumman syystä ei olla paljon tekemisissä. Mitä nyt välillä soittelevat rahapulassa ja vaativat korvausta jostain vuosia sitten tapahtuneesta "syrjinnästä". Siinä vaativat.

Hauskasti käännät asiaa veljen vaimon vastuullekin.

Kyllä mulla ainakin parisuhteessa yksi peruspalikka on luottamus siihen omaan kumppaniini. Jos kumppani kertoo jotain epäreiluuksia niin kyllä mä sitä uskon ennemminkin kuin esim. sen siskoa. Että syytön se veljen emäntä tähän teidän tilanteeseenne on.

Mieheni äiti kuoli 4 kk aikaisemmin kuin isäni, minun äitini ja mieheni isä olivat kuolleet jo aiemmin. Emme millään tavoin puuttuneet toistemme sukujen perintöasioihin. Suosittelen samaa muillekin. 

Vierailija kirjoitti:

anoppi kirjoitti:

Minäkin olen sitä mieltä että siippasi vanhemmilla on oikeus myydä kenelle haluavat. Ja nythän voisitte sitten vaikka keskittyä omiin vanhempiisi ja heidän mökkiinsä jossei vieläkään sitä omaa ole muuten tullut hankittua. Näissä asioissa ei taida tulla koskaan voittajia jaetaan tai myydään omaisuutta vanhempien eläessä tai kuollessa. Luetun perusteella perunkirjoituksessa homma tulee räjähtämään kasvoille jos pesää jakaa jo nyt miniä.

Varmasti pamahtaa silmille, ainakin, jos on myyty alle käyvän hinnan yhtä lasta suosien. En ollenkaan ymmärrä miksi on pitänyt suhmuroida muiden sisarusten tietämättä, kun lienee ollut kaikille selvää, että muitakin mökki kiinnostaa. Reilusti keskusteltu kaikkien kanssa, että haluamme nyt myydä mökin ja meidän ehdot siihen ovat xyz. Keitä kiinnostaa ja miten haluatte, että hoidetaan?

Vanhemmat ovat katsomeet , että tyttären kanssa ehdot xyz on helpoin ja varmin toteuttaa. Eihän sitä edes tiedä miten kauan se ap tässä perheessä miniän pallilla istuu , joten miksi hänellä olisi osaa tai arpaa tähän mökkiasiaan.?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni äiti kuoli 4 kk aikaisemmin kuin isäni, minun äitini ja mieheni isä olivat kuolleet jo aiemmin. Emme millään tavoin puuttuneet toistemme sukujen perintöasioihin. Suosittelen samaa muillekin. 

Eihän tässä koko keskustelussa ole ollut kysymys mistään perintöasioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

anoppi kirjoitti:

Minäkin olen sitä mieltä että siippasi vanhemmilla on oikeus myydä kenelle haluavat. Ja nythän voisitte sitten vaikka keskittyä omiin vanhempiisi ja heidän mökkiinsä jossei vieläkään sitä omaa ole muuten tullut hankittua. Näissä asioissa ei taida tulla koskaan voittajia jaetaan tai myydään omaisuutta vanhempien eläessä tai kuollessa. Luetun perusteella perunkirjoituksessa homma tulee räjähtämään kasvoille jos pesää jakaa jo nyt miniä.

Varmasti pamahtaa silmille, ainakin, jos on myyty alle käyvän hinnan yhtä lasta suosien. En ollenkaan ymmärrä miksi on pitänyt suhmuroida muiden sisarusten tietämättä, kun lienee ollut kaikille selvää, että muitakin mökki kiinnostaa. Reilusti keskusteltu kaikkien kanssa, että haluamme nyt myydä mökin ja meidän ehdot siihen ovat xyz. Keitä kiinnostaa ja miten haluatte, että hoidetaan?

Vanhemmat ovat katsomeet , että tyttären kanssa ehdot xyz on helpoin ja varmin toteuttaa. Eihän sitä edes tiedä miten kauan se ap tässä perheessä miniän pallilla istuu , joten miksi hänellä olisi osaa tai arpaa tähän mökkiasiaan.?

Vaikka ap ja hänen miehensä eroaisivat, niin silti miestä voi harmittaa mökin myyminen tuolla tavalla selän takana.

Sullekko se olisi pitänyt ,puoli ilmaiseksi myydä/lahjoittaa?Pääsisit pätemään,kuka siel saa käydä ja kuka ei.Varmasti appesi kyllästyi,kun heidän mökki ;olikin kolhoosi käytössä.Nyt siellä omistaja päättää,kuka kutsutaan ja kuka ei.Elämässä vaan on muitakin ,kuin vain sinä ja .etenkin muitakin mielipiteitä,kuin vain sinun mielipiteesi.

Ap ei ole sukua eikä lapsi, mistä sen tietää, mitä veljien kanssa on sovittu? Kyllä ne vävytkin sitä paitsi osaa olla hankalia, isälläni ja äidilläni on kokemusta asiasta. Mummo asui meillä ja kotitaloni oli pitkälti äitini perintörahoilla ostettu, mutta isän siskon mies silti yritti, että mummon kuoltua heille kuuluu osuus. 

A.A kirjoitti:

Sullekko se olisi pitänyt ,puoli ilmaiseksi myydä/lahjoittaa?Pääsisit pätemään,kuka siel saa käydä ja kuka ei.Varmasti appesi kyllästyi,kun heidän mökki ;olikin kolhoosi käytössä.Nyt siellä omistaja päättää,kuka kutsutaan ja kuka ei.Elämässä vaan on muitakin ,kuin vain sinä ja .etenkin muitakin mielipiteitä,kuin vain sinun mielipiteesi.

Miksi kirjoitat noin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni äiti kuoli 4 kk aikaisemmin kuin isäni, minun äitini ja mieheni isä olivat kuolleet jo aiemmin. Emme millään tavoin puuttuneet toistemme sukujen perintöasioihin. Suosittelen samaa muillekin. 

Eihän tässä koko keskustelussa ole ollut kysymys mistään perintöasioista.

No aika usea kateellinen miniä on jo tässäkin louskuttanut miten tytär on saanut etua ja miten se perinnönjaossa kostetaan. Kuitenkaan emme tiedä vanhempien ja tyttären välisistä järjestelyistä yhtään mitään.

Sekä miehen vanhemmilla että omillani on kummillakin jonkun verran kiinteää omaisuutta. En ole mesomassa ja määräilemässä siitä mitä appi- tai omat vanhemmat tekee omalla omaisuudellaan. Eikä myöskään mies näihin asioihin puutu. Vanhemmat saavat toimia oman omaisuutensa kanssa ihan niinkuin parhaaksi näkevät. Lopullinen selvyys tulee sitten perinnönjaossa jos jäljellä on mitään perittävää. Emme himoitse lähimmäistemme omaisuutta, omassakin on ihan tarpeeksi vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

anoppi kirjoitti:

Minäkin olen sitä mieltä että siippasi vanhemmilla on oikeus myydä kenelle haluavat. Ja nythän voisitte sitten vaikka keskittyä omiin vanhempiisi ja heidän mökkiinsä jossei vieläkään sitä omaa ole muuten tullut hankittua. Näissä asioissa ei taida tulla koskaan voittajia jaetaan tai myydään omaisuutta vanhempien eläessä tai kuollessa. Luetun perusteella perunkirjoituksessa homma tulee räjähtämään kasvoille jos pesää jakaa jo nyt miniä.

Varmasti pamahtaa silmille, ainakin, jos on myyty alle käyvän hinnan yhtä lasta suosien. En ollenkaan ymmärrä miksi on pitänyt suhmuroida muiden sisarusten tietämättä, kun lienee ollut kaikille selvää, että muitakin mökki kiinnostaa. Reilusti keskusteltu kaikkien kanssa, että haluamme nyt myydä mökin ja meidän ehdot siihen ovat xyz. Keitä kiinnostaa ja miten haluatte, että hoidetaan?

Vanhemmat ovat katsomeet , että tyttären kanssa ehdot xyz on helpoin ja varmin toteuttaa. Eihän sitä edes tiedä miten kauan se ap tässä perheessä miniän pallilla istuu , joten miksi hänellä olisi osaa tai arpaa tähän mökkiasiaan.?

Vaikka ap ja hänen miehensä eroaisivat, niin silti miestä voi harmittaa mökin myyminen tuolla tavalla selän takana.

No vinkuuko se mies täällä? Eipä taida.

anoppi kirjoitti:

Minäkin olen sitä mieltä että siippasi vanhemmilla on oikeus myydä kenelle haluavat. Ja nythän voisitte sitten vaikka keskittyä omiin vanhempiisi ja heidän mökkiinsä jossei vieläkään sitä omaa ole muuten tullut hankittua. Näissä asioissa ei taida tulla koskaan voittajia jaetaan tai myydään omaisuutta vanhempien eläessä tai kuollessa. Luetun perusteella perunkirjoituksessa homma tulee räjähtämään kasvoille jos pesää jakaa jo nyt miniä.

Mikä siinä räjähtää,kun ei ole perittävää. Tytär 'ostanut' kaiken. Ja hyvä niin. Tytär varmaan hoitanut silloin myös vanhat,sairaat vanhempansa- miniöille ei hoito kuulu,kun ovat niin ahneita ja kamalia.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin epälisin, että tässä on nyt ollut kyse siitä, että appivanhemmat ovat halunneet hoitaa isot "perintöasiat" kuntoon ennen kuolemaansa. Ovat mahdollisesti olleet sitä mieltä, että jos mökki jää perittäväksi, siitä ja sen käytöstä tulee tuehaa kinaa ja (perheetön?) sisko mahdollisesti savustetaan miniöiden toimesta ulos. Lisäksi varmasti tilanne se, että tiesivät, että jos mökki myydään pojalle/pojille, ei heillä itsellään tule enää olemaan samalla tavalla mahdollisuutta viettää viimeisiä terveitä vuosiaan mökkeillen tutussa paikassa tuttuja perinteitä ja tapoja noudattaen, vaan miniä/miniät pistäisivät paikat ja tavat uusiksi omien mieltymystensä mukaan ja appivanhemmat olisivat sitten niitä väärin käyttäytyviä, itsekkäistä kakkiaisi siellä miniän nurkissa pyörimässä ja aina väärään aikaan mökille haluamassa. Reilua toki olisi ollut tämä pojille selkeästi selittää - jos eivät siis sitä todellakaan tehneet.

Eli suomeksi: tytär on paremmin talutusnuorassa eikä tee omalle omaisuudelleen mitään mitä vanhemmat ei halua. 

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ole sukua eikä lapsi, mistä sen tietää, mitä veljien kanssa on sovittu? Kyllä ne vävytkin sitä paitsi osaa olla hankalia, isälläni ja äidilläni on kokemusta asiasta. Mummo asui meillä ja kotitaloni oli pitkälti äitini perintörahoilla ostettu, mutta isän siskon mies silti yritti, että mummon kuoltua heille kuuluu osuus. 

Ap kirjoitti ihan selvästi että veljien kanssa ei ole sovittu yhtään mitään.

Kuinkakohan paljon olet lietsonut miehellesi vihaa mökin myymisestä?

Lapsellista vain hakea tavarat pois sieltä.

Olisiko ollut parempi että mökki oltaisiin myuty kokonaan pois ulkopuolisille, koska ette takuu varmasti olisi päässeet yhteisymmärrykseen kuka mökin ostaa jos kaikki sisarukset olisivat olleet siitä päättämässä. Toki salaa tehtynä raukkamaista, mutta ehkä vanhemmat pelkäsivät riitaa eivätkä jaksaneet käydä sitä vänkäämistä läpi kuka mökin nyt saa ostettua itselleen. Helpompi oli vain myydä se pois tytölle ja varmasti ovat puhuneet että saavat tulla sitten viettämään mökkielämää jatkossakin. Selvästi miehesi siskolla ei ole edes miestä tai perhettä koska et ole siitä mainunnut mitään, joten mökille mahtuu aina vanhemmat vaikka tytär siellä olisikin ja ennen kaikkea he ovat tervetulleita sinne!!

Sitä paitsi jos tyttärellä tosiaan ei ole edes omaa perhettä niin nyt on ainakin hänellä hönen rakas mökkinsä! Olisit onnellinen hänen puolestaan, vai pitäisikö teidän saada kaikki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin epälisin, että tässä on nyt ollut kyse siitä, että appivanhemmat ovat halunneet hoitaa isot "perintöasiat" kuntoon ennen kuolemaansa. Ovat mahdollisesti olleet sitä mieltä, että jos mökki jää perittäväksi, siitä ja sen käytöstä tulee tuehaa kinaa ja (perheetön?) sisko mahdollisesti savustetaan miniöiden toimesta ulos. Lisäksi varmasti tilanne se, että tiesivät, että jos mökki myydään pojalle/pojille, ei heillä itsellään tule enää olemaan samalla tavalla mahdollisuutta viettää viimeisiä terveitä vuosiaan mökkeillen tutussa paikassa tuttuja perinteitä ja tapoja noudattaen, vaan miniä/miniät pistäisivät paikat ja tavat uusiksi omien mieltymystensä mukaan ja appivanhemmat olisivat sitten niitä väärin käyttäytyviä, itsekkäistä kakkiaisi siellä miniän nurkissa pyörimässä ja aina väärään aikaan mökille haluamassa. Reilua toki olisi ollut tämä pojille selkeästi selittää - jos eivät siis sitä todellakaan tehneet.

Eli suomeksi: tytär on paremmin talutusnuorassa eikä tee omalle omaisuudelleen mitään mitä vanhemmat ei halua. 

Aivan. Varmasti asiat hoituu helpommin oman tyttären kanssa kuin jonkun satunnaisen vieraan ämmän kanssa. Kuten sanottu, ei kuulu aplle pätkääkään , mitä toiset ihmiset tekee omalle omaisuudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin epälisin, että tässä on nyt ollut kyse siitä, että appivanhemmat ovat halunneet hoitaa isot "perintöasiat" kuntoon ennen kuolemaansa. Ovat mahdollisesti olleet sitä mieltä, että jos mökki jää perittäväksi, siitä ja sen käytöstä tulee tuehaa kinaa ja (perheetön?) sisko mahdollisesti savustetaan miniöiden toimesta ulos. Lisäksi varmasti tilanne se, että tiesivät, että jos mökki myydään pojalle/pojille, ei heillä itsellään tule enää olemaan samalla tavalla mahdollisuutta viettää viimeisiä terveitä vuosiaan mökkeillen tutussa paikassa tuttuja perinteitä ja tapoja noudattaen, vaan miniä/miniät pistäisivät paikat ja tavat uusiksi omien mieltymystensä mukaan ja appivanhemmat olisivat sitten niitä väärin käyttäytyviä, itsekkäistä kakkiaisi siellä miniän nurkissa pyörimässä ja aina väärään aikaan mökille haluamassa. Reilua toki olisi ollut tämä pojille selkeästi selittää - jos eivät siis sitä todellakaan tehneet.

Eli suomeksi: tytär on paremmin talutusnuorassa eikä tee omalle omaisuudelleen mitään mitä vanhemmat ei halua. 

Ei, vaan suomeksi: Tytär kunnioittaa sitä, että vanhenevat ihmiset eivät enää viimeisinä vuosinaan halua suuria muutoksia elämäänsä ja opetella täysin uudenlaisia tapoja tehdä ja ajatella asioita, vaan haluavat, että asiat sujuvat mutkattomasti niin kuin ovat tottuneet. Muutokset ehtii halutessaa tehdä sitten vanhempien kuoltua. Pojat (tai todennäköisemmin miniät) taas haluaisivat mullistaa kaiken oman makunsa mukaan ja määrätä kaapin paikan sekä pakottaa vanhat ihmiset omaksumaan heidän mielestään ainoat oikeat tavat tehdä asioita. Kyse on siitä, kunnioitetaanko muiden ihmisten tapoja ja tarpeita vai tuijotetaanko vain sokeasti omia haluja ja tottumuksia, eikä kyetä huomioimaan muita. Osataanko joustaa ja luovia ja välillä jättää ne omat, ainoat oikeat mieliteet sivummalle, että kaikilla on mukavaa, vai halutaanko jääräpäisesti pitää kiinni siitä, että oma tapa on se ainoa oikea ja siitä ei jousteta.

Voipi olla, että tässä tapauksessakin yhteiselon aikana tuolla mökillä on jo havaittu, että poikien perheiden kanssa kaikki pitäisi tehdä miniöiden pillin mukaan ja mökin omistajien tarpeille ja tavoille tuhahdellaan ja niitä pidetään väärinä (ja tuodaan se myös esille). Silloin ei ole ihme, jos on tultu siihen tulokseen, että mökki myydään mieluummin tyttärelle, ja pojat ja miniät saavat hankkia ihan omansa, joissa voivat elää niiden omien, oikeiden tapojensa mukaan täysin väärin kaiken tekevien appivanhempien häiritsemättä mielenrauhaa. Jos tuota mökkiä on vaikka rakkaudella vaalittu ja ehkä itse rakennettukin, on ymmärrettävää, että tuntuu pahalta ajatella, että jo ennen kuin edeltävä polvi on maallisen taivalluksensa päättänyt, joku jolla ei ole mitään siteitä paikkaan pistäisi kaiken maantasalle ja uusiksi. Ehkä hölmöä sentimentaalisuutta, mutta täysin ymmärrettävää kuitenkin.

No kyllä ne nyt varmaankin purkaa sen kaupan, kun tulit tänne palstalle avautumaan.

Täällä on kyllä hirveän paljon vanhempia, joiden mielestä on ok kohdella omia lapsia epätasa-arvoisesti. En vaan voi tajuta, miten te voitte puolustella aloituksen käytöstä. Mitä ihmeen vätyksiä vanhemmissa on, kun eivät uskalla edes omille lapsilleen puhua?

Onhan tuo nyt todella typerästi hoidettu, vaikka kuinka on oikeus myydä kenelle haluaa. Hienosti tuli rikottua sekä sisarusten että lasten ja vanhempien välit. Toivottavasti ei lopullisesti. Ja röyhkeyden huipentumana vielä järjestellään puutalkoita kertomatta että niitä puita ollaankin kaatamassa siskon mailta.