Lue keskustelun säännöt.
Nainen perui treffit kun kuuli että olen tällä hetkellä työttömänä
25.02.2020 |
Olimme jutelleet netissä silloin tällöin jo yli viikon verran, ja sovimme pari päivää sitten menevämme huomenna yksille. Kolmekymppisiä olemme molemmat.
Meillä oli hyvinkin antoisia keskusteluita, eikä tarvinnut keksiä väkisin juttua joistakin arkisista jutuista...Tuntui että meillä synkkaa tosi hyvin.
Kuitenkin tänään tuli sitten kautta rantain puheeksi työasiat ensimmäistä kertaa, ja naiselle kävi ilmi etten ole töissä tällä hetkellä. Naisen kirjoitustapa muuttui kuin taikaiskusta, välttelevämpään ja niukempaan suuntaan.
Vähän aikaa sitten hän ilmoitti ettei voikaan lähteä kanssa ulos huomenna erääseen (teko)syyhyn vedoten.
Oikean syyn pystyisi kyllä jokainen normaalilla järjellä varustettu rivien välistä lukemaan.
Hän ei myöskään ehdottanut mitään jatkosta.
Onko nykymeno tosiaan näin tarkkaa ja pinnallista? Onko miehen katkeamaton työssäolo näin äärimmäisen tärkeää?
Olen melko närkästynyt sekä pettynyt.
Kommentit (589)
Itsekin akateemista, pitkää työttömyyttä aikoinaan kokeneena voisin sanoa, että olisin voinutkin jättää treffit väliin itseni kanssa, JOS olisi ollut tärkeätä välitön matkustelu, jatkuva ulkonasyöminen ym. eikä niinkään kiinnostusta olla toisen kanssa mökillä ja käydä ilmaisissa/halvoissa tapahtumissa. Toki työttömälläkin voi olla varaa ja säästöjä, mutta se pitäisi sitten varmistaa ensin, jos nuo yhteiset, kalliit menot olisivat ensiarvoisen tärkeitä. Onhan meitä moneen lähtöön.
Tällä hetkellä taas olen pitkällä, ehkä ikuisella saikulla, ja aika ymmärrettävää mielestäni on, että mikään varsinainen catch saikkulainen ei ole, vaikka rahnuskaa oiskin. Ihan sen takia, että todennäköisesti toisin surua henkilön elämään, en niinkään iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Status ja status, se ettei halua parisuhteesta mitään tukiprojektia, ei ole status.
Mulla on oma anmatti ja työ, en kaipaa mitään statuksia, mutta ihan tasan en ala ketään ukkoa rahoittamaan. Enkä huoli työtöntä, olkoon mikä lottovoittaja tahansa.
Ja vaikka se u.l-ia harmittaa, päätän ihan itse, minkälainen mies kelpaa.
Siis avaapas nyt tätä logiikkaa. Miestä et ala elättämään, mutta vaikka työtön mies olisi miljonääri niin et silti kelpuuttaisi?
Silloinhan se on nimenomaan statuskysymys. Häiritsee liikaa, kun ei voi kehua likkakavereille että meidän Erkka on projektipäällikkö.
Älä höpötä. Kyse on elämäntavasta, en halua että lapseni oppii vaan olemaan. Tutkitusti lottovoitto hupenee aika pian persaukisella tai äkkirikkaalla.
Tahdon lapseni oppivan, että kouluttaudutaan ja ansaitaan oma elanto itse.
Projektipäällikkö on hieno titteli vaan työttömän tai vastaavan näkökulmasta, kaikilla esim meidän naapureilla on joku vastaavantasoinen titteli. Ei siinä ole mitään kehuskelun aihetta.
Eikä nykynainen halua olla mikään pastorska tai kenraalitar. Jos koulutus tuo statusta sen täytyy olla oma koulutus, ei miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Status ja status, se ettei halua parisuhteesta mitään tukiprojektia, ei ole status.
Mulla on oma anmatti ja työ, en kaipaa mitään statuksia, mutta ihan tasan en ala ketään ukkoa rahoittamaan. Enkä huoli työtöntä, olkoon mikä lottovoittaja tahansa.
Ja vaikka se u.l-ia harmittaa, päätän ihan itse, minkälainen mies kelpaa.
Siis avaapas nyt tätä logiikkaa. Miestä et ala elättämään, mutta vaikka työtön mies olisi miljonääri niin et silti kelpuuttaisi?
Silloinhan se on nimenomaan statuskysymys. Häiritsee liikaa, kun ei voi kehua likkakavereille että meidän Erkka on projektipäällikkö.
Älä höpötä. Kyse on elämäntavasta, en halua että lapseni oppii vaan olemaan. Tutkitusti lottovoitto hupenee aika pian persaukisella tai äkkirikkaalla.
Tahdon lapseni oppivan, että kouluttaudutaan ja ansaitaan oma elanto itse.
Projektipäällikkö on hieno titteli vaan työttömän tai vastaavan näkökulmasta, kaikilla esim meidän naapureilla on joku vastaavantasoinen titteli. Ei siinä ole mitään kehuskelun aihetta.
Eikä nykynainen halua olla mikään pastorska tai kenraalitar. Jos koulutus tuo statusta sen täytyy olla oma koulutus, ei miehen.
Aika köyhä näkökanta jos automaattisesti ajatellaan että rikas työtön ei tee mitään. Maailmassa on aika paljon muutakin tekemistä kuin olla "orjana" työnantajalle. Enkä tarkoita vain sohvalla makaamista. Mutta hyvin on kyllä mennyt ehdollistaminen perille, kun työläiset itsekkin ajattelevat olevansa vain työtä tekeviä robotteja.
Niin ja kun ad-hominen on kuitenkin tulossa, niin todetaan sen verran että olen töissä. Mutta jos olisi fyrkkaa, niin kyllä yrittäminen, harrastukset ja opiskelu veisi. Saisi kellokortti-insinöörihommat jäädä samantien.
Vierailija kirjoitti:
Niissä työttömissä (ei kylläkään kaikissa) kun tahtoo olla usein näitä mt ongelmallisia peräkammareita, alko- ongelmaa, pornoaddiktiota, on jämähdetty ikiteiniksi jne. eikä näistä ole sitten oikeaan parisuhteeseen.
Nimim. kokemusta on.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä, kun työt jossa olosuhteet ja palkka on sillä tasolla, että sillä tulee toimeen ja työ ei ole liian kuormittavaa ja loppuun kuluttavaa on katoava luonnonvara, niin monille vaihtoehdoksi sitten nykyään jää se, että on ennemmin tai myöhemmin työtön ja sellaisessa kunnossa mihin tämä tilanne on heidät saattanut. Siihen päälle vielä se, että erityisesti naiset kiertävät kaukaa liian pienipalkkaiset ja liian köyhät miehet, toki myös monet muutkin kiertää, haukkuu, syyllistää, niin ei siinä mitään ihmettelemistä ole, jos ihminen alkaa ihan ymmärrettävistä, luonnollisista ja inhimillisistä syistä oireilemaan enemmän tai vähemmän. Ja esim. helppoahan se on helpommin miehiltä saavan/miehiä saavan naisen arvostella ja ihmetellä vaikka miehen pornonkatsomista, kun hänellä nämäkin asiat menevät ihan eri tavalla, niin kuin menee monet muutkin asiat.
Itse olen yli 30v ja eronnut pari vuotta sitten. Mieheni oli yli 10v työtön tai teki parin viikon työpätkiä kesäisin. Pääasiassa hengaili kavereitten kanssa, joi kaljaa, pelasi pleikkaa... Olen itsekin ollut työtön ja opiskelija. Mutta suurimman osan ajasta tehnyt töitä, kartuttanut omaisuutta. Minulla on urasuunnitelmia, hyvä koulutus, omistusasunto ja haaveita, jotka liittyy matkusteluun sekä kivojen asioiden kokemiseen. Haluaisin joskus saada jälkikasvua.
Edellisessä suhteessa jaksoin todella pitkään tukea, kannustaa ja kannatella toista ihmistä. Hän ei tehnyt elettäkään opiskellakseen tai saadakseen töitä. Lopulta paljastui, että hänellä oli velkoja ja ulosottoa. Hän salasi minulta asioita. Koitin auttaa häntä. Olisin voinut elättää meidät molemmat, että hän saisi asiansa kuntoon. Näin tehtiin. Kunnes paljastui, että oli lisää velkoja, maksamattomia laskuja jne. Senkin jälkeen, kun kaikki talouden menot oli siirtyneet minun harteille hän jätti terveyskeskyskäyntejään maksamatta, puhelinlasku meni perintään.
Enää en jaksaisi samaa. Haluan rinnalleni itsenäisen ihmisen. Jos mies kertoisi työttömyydestään, niin kyllä siinä kohtaa tunnelma viilenisi. En tarvitse elättäjää. Mutta en myöskään ala kenenkään elättäjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Status ja status, se ettei halua parisuhteesta mitään tukiprojektia, ei ole status.
Mulla on oma anmatti ja työ, en kaipaa mitään statuksia, mutta ihan tasan en ala ketään ukkoa rahoittamaan. Enkä huoli työtöntä, olkoon mikä lottovoittaja tahansa.
Ja vaikka se u.l-ia harmittaa, päätän ihan itse, minkälainen mies kelpaa.
Siis avaapas nyt tätä logiikkaa. Miestä et ala elättämään, mutta vaikka työtön mies olisi miljonääri niin et silti kelpuuttaisi?
Silloinhan se on nimenomaan statuskysymys. Häiritsee liikaa, kun ei voi kehua likkakavereille että meidän Erkka on projektipäällikkö.
Älä höpötä. Kyse on elämäntavasta, en halua että lapseni oppii vaan olemaan. Tutkitusti lottovoitto hupenee aika pian persaukisella tai äkkirikkaalla.
Tahdon lapseni oppivan, että kouluttaudutaan ja ansaitaan oma elanto itse.
Projektipäällikkö on hieno titteli vaan työttömän tai vastaavan näkökulmasta, kaikilla esim meidän naapureilla on joku vastaavantasoinen titteli. Ei siinä ole mitään kehuskelun aihetta.
Eikä nykynainen halua olla mikään pastorska tai kenraalitar. Jos koulutus tuo statusta sen täytyy olla oma koulutus, ei miehen.
Minusta elämä pitää käyttää siihen mikä on mielekästä ja ravaaminen jossain duunissa siksi että saa laskut maksettua ei mielestäni ole sitä. Toki minäkin sitä teen kun pakko on, mutta jos onnistun vaurastumaan muilla keinoin, en todellakaan jatka työssäkäymistä työssäkäymisen takia. Meillä on täällä rajallinen määrä aikaa ja maailma on täynnä erilaisia asioita.
Sori kun aliarvioin tuon että mikä titteli tekee vaikutuksen, teidän piireissä sen sitten tarvitsee olla vielä komeampi että kehtaa miestä ulkoiluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Status ja status, se ettei halua parisuhteesta mitään tukiprojektia, ei ole status.
Mulla on oma anmatti ja työ, en kaipaa mitään statuksia, mutta ihan tasan en ala ketään ukkoa rahoittamaan. Enkä huoli työtöntä, olkoon mikä lottovoittaja tahansa.
Ja vaikka se u.l-ia harmittaa, päätän ihan itse, minkälainen mies kelpaa.
Siis avaapas nyt tätä logiikkaa. Miestä et ala elättämään, mutta vaikka työtön mies olisi miljonääri niin et silti kelpuuttaisi?
Silloinhan se on nimenomaan statuskysymys. Häiritsee liikaa, kun ei voi kehua likkakavereille että meidän Erkka on projektipäällikkö.
Minkä ikäinen olet?
43, kuinka niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tapasin tinderin kautta miehen ollessani sinkkuna. Hän asui Oulussa, minä Helsingissä. Hän oli rakennusalalla, mutta työtön. Ei Kuulema työtä löytynyt millään, samaan aikaan valitti alan raskautta. Sanoin hänelle että muuttaa pk-seudulle, töitä on pilvin pimein.. Ei käynyt. Kuulema miettii opiskelua. Tästä on nyt 5 vuotta aikaa ja hän on edelleen työttömänä Oulussa. Itse pidän matkustelusta edes kerran vuodessa, hänen kanssa siitä ei olisi tullut mitään. Itse en ole kyllä ollut työttömänä koskaan, mutta jos olisin, niim hankkisin muuta kun oman alani työtä. Ja itse olen itseni elättänyt, en tarvitse elättäjää.
Jep, osa työttömistä on just näitä, mietitään 5 v että pitäisikö opiskella jotakin, kun nykyammatti ei nappaa.
Ei vaan ole minun juttuni, tuskin se tyyppi kotona on yhtään sen halukkaampi hoitamaan omaa osaansa.
Puhumattakaan siitä että on tosi helmeä lähteä töihin jos toinen jää makaamaan. Sen työttömän pitäisi vähintään sitten nousta ennen työsskäyvää ja passata tälle aamiainen valmiiksi.
Tuo vuorokausirytmi on muuten yksi juttu joka saisi minut karsastamaan työtöntä miestä. Voisin huolia työttömän miehen joka nousee kuudelta aamulla 10 km juoksulenkille ja sitten etsii aktiivisesti töitä tai kouluttautuu ja muutenkin tekee koko ajan jotain järjellistä. Mutta mies, joka ei pidä vuorokausirytmiään normaalina vaan sallii itsensä alkaa velttoilla ja makaa tyyliin kymmeneen -ei kiitos.
Eli kyse on vain jostain lapsellisesta kateudesta kun toisen ei tarvitse herätä aikaisin?
Ei. Herään aina aikaisin, myös lomilla. Satun olemaan aamuvirkku. Jos mies ei ole, emme voisi koskaan tehdä yhdessä mitään kivaa.
Puhumattakaan siitä että olen erittäin kurinalainen ja edellytän sitä myös kumppaniltani. Jos ei käy töissä, on syytä sitten treenata itsensä huippu-urheilijakuntoon edes. Sen lisäksi että hoitaa kaikki kotityöt luonnollisesti.
You sound like fun.
11111111111111111111 kirjoitti:
Minulla on joitain satoja hehtaareja metsämaata ja sijoituksia, asunto tietysti. Silti on naisseuraa hankala löytää pitempiaikaista.
Ette vaan halua niitä ketkä kelpuuttaisi. Edellä sanottiin tuosta etelänaapurista, joten miksei voi mennä sinne? Voit ihan valita tulojesi mukaan haluatko pelkän viikonloppu ilon vai jotain pysyvämpää. Tuolla, jos missä merkitsee puhdas raha, varsinkin keskusta-alueella. Maalla on enemmän jalat maassa olevia naisia, sillä onnenonkijat ovat enimmäkseen siirtyneet rannan tuntumaan. Seuraa löytyy näin ollen hyvinkin helposti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi samoin kun ilmoitin 30v treffikumppanilleni olevani jo "varhaiseläkkeekkä". Lähti menemään kesken treffien, mutta sain lähteä saattamaan hänet autolleen. Naamahan siltä venähti kun läksin melkein viereisellä "urheilu" mersulla kotia. Bitcoin eläkkeellä on ihan mukava olla ja käydä tsekkaamassa nais tarjontaa välillä
Täytyy kyllä näin naisena sanoa ettei itseeni ainakaan vaikuttaisi juurikaan millaisella autolla mies ajaa, sillä en todellakaan osaa edes sanoa onko jollain kallis Mersu vai halpa Volvo...enemmän vaikuttaa jos auto on tosi epäsiisti tai sellainen että jokainen tappikin kiiltää ja nämä molemmat ääripäät siis negatiivisessa mielessä tulisi noteerattua :) Ajokortista tulisi kyllä plussaa isosti, sillä itselläni se on jäänyt hankkimatta.
Ajattele siltä kantilta, että hän teki sulle palveluksen. Mieluummin peruu treffit eikä jatka säätöä pelkästä kohteliaisuudesta.
Toivottavasti sulle Ap tulee vastaan joku mukava nainen, joka ei välitä työttömyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen yli 30v ja eronnut pari vuotta sitten. Mieheni oli yli 10v työtön tai teki parin viikon työpätkiä kesäisin. Pääasiassa hengaili kavereitten kanssa, joi kaljaa, pelasi pleikkaa... Olen itsekin ollut työtön ja opiskelija. Mutta suurimman osan ajasta tehnyt töitä, kartuttanut omaisuutta. Minulla on urasuunnitelmia, hyvä koulutus, omistusasunto ja haaveita, jotka liittyy matkusteluun sekä kivojen asioiden kokemiseen. Haluaisin joskus saada jälkikasvua.
Edellisessä suhteessa jaksoin todella pitkään tukea, kannustaa ja kannatella toista ihmistä. Hän ei tehnyt elettäkään opiskellakseen tai saadakseen töitä. Lopulta paljastui, että hänellä oli velkoja ja ulosottoa. Hän salasi minulta asioita. Koitin auttaa häntä. Olisin voinut elättää meidät molemmat, että hän saisi asiansa kuntoon. Näin tehtiin. Kunnes paljastui, että oli lisää velkoja, maksamattomia laskuja jne. Senkin jälkeen, kun kaikki talouden menot oli siirtyneet minun harteille hän jätti terveyskeskyskäyntejään maksamatta, puhelinlasku meni perintään.
Enää en jaksaisi samaa. Haluan rinnalleni itsenäisen ihmisen. Jos mies kertoisi työttömyydestään, niin kyllä siinä kohtaa tunnelma viilenisi. En tarvitse elättäjää. Mutta en myöskään ala kenenkään elättäjäksi.
Tässä on kyllä loistava esimerkki siitä, miten ihmisillä on valitettavasti tapana ajatella tai toimia, tehdään aiheettoman laajoja yleistyksiä ja liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
On tietysti hyvä juttu, että tietää mitä haluaa ja mitä ei halua, ja että oppii omista virheistään jne. Mutta ajatus siitä, että kun se henkilö X oli sellainen, niin tietysti henkilöt Y ja Z ja Ö jne. ovat myöskin, vaikka näille ihmsille olisi yhteistä vain yksi nimittäjä, johon arvio perustuu. Tässä tapauksessa siis työttömyys.
Jollekin se voi sitten olla vaikka horoskooppimerkki tai kansalaisuus (tai mikä hyvänsä). Joo, ei ikinä enää kaksosmiesta tai saksalaista, onhan jo peräti yhteen (tai kahteen) sellaiseen pettynyt. :D
Järkevä nainen ei lähde treffaileen työttömän miehen kanssa, työttömyys kertoo kyllä että miehessä joku vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tapasin tinderin kautta miehen ollessani sinkkuna. Hän asui Oulussa, minä Helsingissä. Hän oli rakennusalalla, mutta työtön. Ei Kuulema työtä löytynyt millään, samaan aikaan valitti alan raskautta. Sanoin hänelle että muuttaa pk-seudulle, töitä on pilvin pimein.. Ei käynyt. Kuulema miettii opiskelua. Tästä on nyt 5 vuotta aikaa ja hän on edelleen työttömänä Oulussa. Itse pidän matkustelusta edes kerran vuodessa, hänen kanssa siitä ei olisi tullut mitään. Itse en ole kyllä ollut työttömänä koskaan, mutta jos olisin, niim hankkisin muuta kun oman alani työtä. Ja itse olen itseni elättänyt, en tarvitse elättäjää.
Jep, osa työttömistä on just näitä, mietitään 5 v että pitäisikö opiskella jotakin, kun nykyammatti ei nappaa.
Ei vaan ole minun juttuni, tuskin se tyyppi kotona on yhtään sen halukkaampi hoitamaan omaa osaansa.
Puhumattakaan siitä että on tosi helmeä lähteä töihin jos toinen jää makaamaan. Sen työttömän pitäisi vähintään sitten nousta ennen työsskäyvää ja passata tälle aamiainen valmiiksi.
Tuo vuorokausirytmi on muuten yksi juttu joka saisi minut karsastamaan työtöntä miestä. Voisin huolia työttömän miehen joka nousee kuudelta aamulla 10 km juoksulenkille ja sitten etsii aktiivisesti töitä tai kouluttautuu ja muutenkin tekee koko ajan jotain järjellistä. Mutta mies, joka ei pidä vuorokausirytmiään normaalina vaan sallii itsensä alkaa velttoilla ja makaa tyyliin kymmeneen -ei kiitos.
Eli kyse on vain jostain lapsellisesta kateudesta kun toisen ei tarvitse herätä aikaisin?
Ei. Herään aina aikaisin, myös lomilla. Satun olemaan aamuvirkku. Jos mies ei ole, emme voisi koskaan tehdä yhdessä mitään kivaa.
Puhumattakaan siitä että olen erittäin kurinalainen ja edellytän sitä myös kumppaniltani. Jos ei käy töissä, on syytä sitten treenata itsensä huippu-urheilijakuntoon edes. Sen lisäksi että hoitaa kaikki kotityöt luonnollisesti.
You sound like fun.
Aiemman tyranniaamuvirkun kommentit pistivät minutkin hirnahtamaan. ;) Saattoi tosin olla provo, mutta huvittipa ainakin. Henkilö varmaan kammoksuisi yötöitäkin. Yöelämä on varmasti vapaallakin ollut hänestä paheksuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Status ja status, se ettei halua parisuhteesta mitään tukiprojektia, ei ole status.
Mulla on oma anmatti ja työ, en kaipaa mitään statuksia, mutta ihan tasan en ala ketään ukkoa rahoittamaan. Enkä huoli työtöntä, olkoon mikä lottovoittaja tahansa.
Ja vaikka se u.l-ia harmittaa, päätän ihan itse, minkälainen mies kelpaa.
Siis avaapas nyt tätä logiikkaa. Miestä et ala elättämään, mutta vaikka työtön mies olisi miljonääri niin et silti kelpuuttaisi?
Silloinhan se on nimenomaan statuskysymys. Häiritsee liikaa, kun ei voi kehua likkakavereille että meidän Erkka on projektipäällikkö.
Älä höpötä. Kyse on elämäntavasta, en halua että lapseni oppii vaan olemaan. Tutkitusti lottovoitto hupenee aika pian persaukisella tai äkkirikkaalla.
Tahdon lapseni oppivan, että kouluttaudutaan ja ansaitaan oma elanto itse.
Projektipäällikkö on hieno titteli vaan työttömän tai vastaavan näkökulmasta, kaikilla esim meidän naapureilla on joku vastaavantasoinen titteli. Ei siinä ole mitään kehuskelun aihetta.
Eikä nykynainen halua olla mikään pastorska tai kenraalitar. Jos koulutus tuo statusta sen täytyy olla oma koulutus, ei miehen.
Aika köyhä näkökanta jos automaattisesti ajatellaan että rikas työtön ei tee mitään. Maailmassa on aika paljon muutakin tekemistä kuin olla "orjana" työnantajalle. Enkä tarkoita vain sohvalla makaamista. Mutta hyvin on kyllä mennyt ehdollistaminen perille, kun työläiset itsekkin ajattelevat olevansa vain työtä tekeviä robotteja.
Niin ja kun ad-hominen on kuitenkin tulossa, niin todetaan sen verran että olen töissä. Mutta jos olisi fyrkkaa, niin kyllä yrittäminen, harrastukset ja opiskelu veisi. Saisi kellokortti-insinöörihommat jäädä samantien.
Olen ollut erilaisissa töissä. Kaikki tekemäni työt on olleet sellaisia että en niitä todellakaan ilman palkkaa olisi tehnyt. En tarvitse mitään turhauttavaa, jonkun toisen minulle kehittämää näpertelyä saadakseni päiväni kulumaan.
Iita.o kirjoitti:
Järkevä nainen ei lähde treffaileen työttömän miehen kanssa, työttömyys kertoo kyllä että miehessä joku vika.
No, mun mies oli ainakin tyoton itsestaan riippumattomista syista (so. ei ollut tyolupaa).
Nyt on lupa, ja toitakin jo tiedossa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Status ja status, se ettei halua parisuhteesta mitään tukiprojektia, ei ole status.
Mulla on oma anmatti ja työ, en kaipaa mitään statuksia, mutta ihan tasan en ala ketään ukkoa rahoittamaan. Enkä huoli työtöntä, olkoon mikä lottovoittaja tahansa.
Ja vaikka se u.l-ia harmittaa, päätän ihan itse, minkälainen mies kelpaa.
Siis avaapas nyt tätä logiikkaa. Miestä et ala elättämään, mutta vaikka työtön mies olisi miljonääri niin et silti kelpuuttaisi?
Silloinhan se on nimenomaan statuskysymys. Häiritsee liikaa, kun ei voi kehua likkakavereille että meidän Erkka on projektipäällikkö.
Minkä ikäinen olet?
43, kuinka niin?
Oli sen verran keskenkasvuinen ajatusmaailma. Lähimpien ystävieni (3) puolisoiden ammatit tiedän, kun olen heidät tavannutkin, mutta eipä ole muiden kanssa tullut puhuttua heidän miestensä ammateista.
Vierailija kirjoitti:
pitäisi
Vierailija kirjoitti:
Joku lottovoitto elämäntapatyöttömällä on lyhytaikainen ilo, se tuhlataan parissa vuodessa. Ja turha puhua työttömien yrityksistä, sitten ei enää olla työttömiä, vaan yrittäjiä.
Haluan lapselleni terveen elämänmallin, siinä ollaan töissä tai opiskellaan, jotta päästään töihin. Jos on saatu perintöä, sitä annetaan eteenpäin seuraavalle sukupolvelle, ei syödä.
Ei ole mun ongelma, jos tämä ei jollekin lusmulle passaa.
Miljonäärejäkin on tyhmiä ja fiksuja. Minä tekisin sellaisia sijoituksia, joilla rahoille tulee jatkuvuutta vielä senkin jälkeen kuin minua ei enää ole. Mieluummin olisin fiksu työtön miljonääri, kuin tyhmä töissäkävijä.
Luuletko, että ne muut äkkirikkaat on suunnitelleet köyhtyvänsä uudelleen?
Ja kuka sinua kieltää olemasta miljonääri? Jos kerta voi vaan valita.
Sympatiat puolellasi! Minulle kävi myös kerran niin, että mies ei halunnut toisia treffejä, kun kuuli, että olen työtön työnhakija (olin juuri korkeakoulusta valmistunut).
Tuskin mitään ihmeempää menetit, jos oli tuolle naiselle kynnyskysymys.
Miljonäärejäkin on tyhmiä ja fiksuja. Minä tekisin sellaisia sijoituksia, joilla rahoille tulee jatkuvuutta vielä senkin jälkeen kuin minua ei enää ole. Mieluummin olisin fiksu työtön miljonääri, kuin tyhmä töissäkävijä.