Kotivara. Kenelle olet valmis jakamaan siitä?
on ihmisiä jotka ajattelee, ettei varautuminen koske heitä ja kyllä sitä ruokaa jostain järjestyy.
Omia aikuisia lapsia voisin ruokkia, mutten muita. Heidänkin toivon varautuvan ihan itse.
Kommentit (44)
Ei ole muuta kotivaraa kuin paketit ruis ja kaurahiutaleita. Taidan jättää jakamatta.
Mitä jos niillä oli kotivara, mutta niiden suoja esim. pommitettiin maan tasalle, mitään et saanut mukaan paitsi vaatteet päällä ja lapset kainalossa.. sitä on ollut esim. ukrainalaisten elämä. 
 
Onhan se varmaan vaikeaa jakaa omastaan hädän keskellä. Toisaalta, muista ihmisistä ja yhteisöstä on turvaa hädän keskellä. Mieluummin solmisin liittolaisia silloin, kuin vihollisia. Sun hätävara voi myös posahtaa taivaan tuuliin.
Tietenkin sellaiselle naiselle joka jakaisi mulle jalkoväliään. Se on neuvottelu valtti.
Täytyy ensin katsoa kuka tulis lautasen kanssa oven taakse.
Mun kotivara oon mun vanhempien iso maalaistalo. He pystyvät tosipaikan tullen olemaan täysin omavaraisia ja ovat luvanneet ottaa minut perheineni sinne, parhaat kaverinsa, sekä äidin siskot.
Hankala kysymys, riippuu niin tilanteesta.
Jos meillä on kolmelle ihmiselle viikoksi, niin ei sillä kovin isoa orkesteria ruokita edes kolmea päivää. Kyllä se oma suu on lähempänä. 
Kaupungissa asuvan lapsen ottaisin kotiin puulämmityksen pariin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos niillä oli kotivara, mutta niiden suoja esim. pommitettiin maan tasalle, mitään et saanut mukaan paitsi vaatteet päällä ja lapset kainalossa.. sitä on ollut esim. ukrainalaisten elämä.
Onhan se varmaan vaikeaa jakaa omastaan hädän keskellä. Toisaalta, muista ihmisistä ja yhteisöstä on turvaa hädän keskellä. Mieluummin solmisin liittolaisia silloin, kuin vihollisia. Sun hätävara voi myös posahtaa taivaan tuuliin.
No onko sulla itselläsi mistä jakaa? Vai oletatko saavasi valmiina?
Sille, joka ei oleta kävelevänsä valmiiseen pöytään ilmaiseksi. Pitää joko maksaa siitä tai tehdä jotain hyödyllistä sen eteen. Naapurin yksinäinen dementoitunut mummo on poikkeus, häntä ruokkisin ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos niillä oli kotivara, mutta niiden suoja esim. pommitettiin maan tasalle, mitään et saanut mukaan paitsi vaatteet päällä ja lapset kainalossa.. sitä on ollut esim. ukrainalaisten elämä.
Onhan se varmaan vaikeaa jakaa omastaan hädän keskellä. Toisaalta, muista ihmisistä ja yhteisöstä on turvaa hädän keskellä. Mieluummin solmisin liittolaisia silloin, kuin vihollisia. Sun hätävara voi myös posahtaa taivaan tuuliin.
Ja hätävara on ne toiset ihmiset, joita ei ole itse valmis auttamaan.
Minä jaoin kotivaraani 2vuotta naapurin kerjäläisille. Anna pikkusormi, nimi se vie koko käden. Tästä kiitollisena he rusikoi autoni, kun vihelsin homman poikki.
Mut nykyisin jakaisin vain minulle tärkeille ihmisille. Lapset etunenässä. Sitten niille, jotka ovat auttaneet joskus minua.
Läheisilleni. Meillä huomattava kotivara, mies on melkoinen varautuja. Pärjätään ehkä 3-4 kk.
Äidilleni olen varautunut toimittamaan kotivarastani osan. Tai lähinnä hakisin hänet luokseni tiukan paikan tullen. Evakuotuisimme yhdessä maalle sitten seuraavassa vaiheessa luultavasti.
Olen lukenut kirjeitä, jotka kirjoitettiin suurina nälkävuosina eli 1866-1868. Niissä on surullisia tarinoita siitä, miten ruokaa ei yksinkertaisesti ollut annettavaksi, jos haluttiin oman perheen selviävän kevääseen asti. Samalla tavalla suhtautuisin minäkin: omat ensin, kiertävät ruuanhakijat vasta sitten, jos jotain jää.
En usko, että vegaaneja kiinnostaa kotivarani. Ei ole kik-herneitä, ei aineksia avokadotahnaan eikä edes kauramaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Läheisilleni. Meillä huomattava kotivara, mies on melkoinen varautuja. Pärjätään ehkä 3-4 kk.
Meillä on n. 1 kuukauden kotivara. Minä olen se varautja ja puoliso tuumaa, että onhan siellä kaapissa vielä puurohiutalepaketti, kun kauppa listaan lisään hiutalepaketin.
Perheelle ja läheisille ystäville, ketkä ovat itsekin varautuneet. Jos ei varaudu, niin saa maksaa oppirahat ihan itse :D En ala nälkää näkemään sellaisten takia. Eri asia jos vaikka naapurin varasto posahtaa pommituksessa, tottakai eri tilanne.
No esim. nykyisille naapureille, jotka elää kuin viimeistä päivää omistamatta edes sitä puhdasta sankkoa saati pullovettä edes pariksi päiväksi, niin en tiedä Kannattaisi varautua. Kukaan ei ainakaan tässä talossa ole niin köyhä, etteikö olisi pariin vesiputeliin varaa, maksaa yhteensä alle viisi euroa. 
 
Monella vielä koiriakin. Ei oikein liikene empatiaa, jos eivät ole varautuneet. Toivottavasti ovat, ihan itsensä takia. 
 
Toki on eri asia, jos varautuminen ei ole syystä tai toisesta auttanut, mutta jos ei edes ole yrittänyt, vaikka tietoa on kyllä annettu.
Meillä on vettä, lämpöä ja suojaa jota olen valmis jakamaan etukäteen sovitusti tiettyjen ystävien kanssa. Jokaisen kannattaa miettiä näitä ratkaisuja etukäteen. Mihin menet pakoon pommituksia, mistä vettä ja lämpöä, jos ei ole sähköä. Kotivaraa on meillä ollut aina maalla asujina pariksi viikoksi. Kyllä siitä likenee muillekin tarvittaessa kuten muutakin apua.