Lue keskustelun säännöt.
Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?
Jostain joskus kuulin, että kaikki opiskelevat myös olikon matikkaa ja kirjallisuutta, vaikka ne eivät liittyisikään omaan tulevaan ammattiin toisin kuin Suomessa. Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin. Pitävätkö nämä paikkaansa?
Kommentit (376)
Joo, niissä USA:n huippuyliopistoissa nauretaan paskaiset naurut jollain Suomen lukion 9.8 pääsytodistuksella tai 6 L:lla. Siellä pitää oikeasti osata jotain, ainakin Ivy League -yliopistoissa. Niistä McDonalds yliopistoista tai Kentuckyn whiskey & rye yliopistoista nyt ei kannata niin suurta väliä ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttelin amerikkalaismiehen kanssa, joka kertoi, että hän pääsisi huippuyliopistoihin ja saisi stipendin ihonvärinsä ja sairautensa perusteella. Hän oli fiksu, tummaihoinen ja sairasti ykköstyypin diabetesta.
Kommentti oli mielestäni hämmästyttävä, mutta lapsia halutaan muualtakin, kuin huippurikkaiden ja -koulutettujen perheistä.
Vierailija kirjoitti:
Joo, niissä USA:n huippuyliopistoissa nauretaan paskaiset naurut jollain Suomen lukion 9.8 pääsytodistuksella tai 6 L:lla. Siellä pitää oikeasti osata jotain, ainakin Ivy League -yliopistoissa. Niistä McDonalds yliopistoista tai Kentuckyn whiskey & rye yliopistoista nyt ei kannata niin suurta väliä ottaa.
Osata mitä?
Pelata huipputaitavasti amerikkalaista jalkapalloa?
Vierailija kirjoitti:
Suomen lukio on huomattavasti vaativampi kuin amerikkalainen high school, joten pitää kyllä melko hyvin paikkaansa että amerikkalainen college, ja nimenomaan ne kaksi ensimmäistä 'yleissivistävää' vuotta, ovat melko lähellä suomalaista lukioa. (Tosin nykyisin kun USA:ssa on näitä AP-kursseja ja vastaavia niin ero on hieman kaventunut, jos siis niitä valitsee koska ovat täysin vapaaehtoisia.) Sitten kahden vuoden jälkeen valitaan pääaine(et) ja keskitytään niihin, jolloin myös vaatimustaso kasvaa, varsinkin jos kahden viimeisen vuoden ajaksi siirtyy collegesta 'oikeaan' yliopistoon.
Se on myös erona, että suomalaiset yliopistot ovat kaikki maailman mittapuun mukaan sellaista ylempää keskitasoa, eli ei mitään aivan huippuja (paraskaan suomalainen ei taida päästä missään vertailussa maailman 50 parhaan joukkoon, ja 100 parhaan joukossa ei varmasti ole kuin yksi tai kaksi) mutta ei myöskään yhtään huonoa. Kun taas USA:ssa on toisaalta mailman parhaat yliopistot (Harvard, MIT, Stanford, Chicago, jne.), ja toisaalta ihan sälää, tuhansia ja tuhansia aivan läpisurkeita joista saadulla tutkinnolla ei ole juuri mitään virkaa.
Ja tietysti yksi suuri ero on se, että lukukausimaksut ovat ehkä maailman korkeimmat. Jos ei ole säästöjä tai varakkaita vanhempia, niin neljän vuoden opinnoista jää helposti $50-100 000 velkaa, ja enemmänkin jos haluaa lukea siihen päälle jonkun postgraduate-tutkinnon.
Sekin ero on, että USA:ssa (kuten monessa muussa maassa, mm. Briteissä) yliopistoon mennään suoraan koulun penkiltä, ja ne opinnot käydään läpi 3-4 vuodessa, eli useimmat valmistuvat siinä n. 22-vuotiaina. Kun taas Suomessa monet hädin tuskin ovat tuon ikäisenä vielä edes aloittaneet opintojaan, ja opintoihin saattaa mennä paljon pidempi aika (kuin 3-4 v), joista syistä opiskelijakunnan keski-ikä on Suomessa aika paljon korkeampi kuin USA:ssa, joka sitten näkyy kyllä melko selvästi siinä asenteessa ja touhussa.
Suomen lukioista puuttuu moni asia johon USAssa kiinnitetaan huomiota. On naytelmakerhoja, kuoroja, monenlaista urheilua jne. Amerikkalaiseen yliopistoon pyrkiessa katsotaan onko hakija ns. "well rounded" jolla on muitakin intresseja kuin vain oppikirjan panttaaminen. Yhteiskuntapalvelu on myoskin tarkea, siihen tuskin Suomessa kiinnitetaaan huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Joo, sain muuten saman käsityksen kyseisen maan asukkaista, kun eräs historian yliopisto-opiskelija alkoi vättämään mulle täysin virheellistä huttua talvisodasta. Oli pakko korjata.
Yhden ihmisen tietamattomyyden vuoksi rankkasit koko maan asukkaat tyhmiksi? Mina sain nyt suomalaisista samanlaisen kasityksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltalaisissa yliopistotutkinnoissa on yleensä humanities -osio. Tämä tarkoittaa mm. maailmankirjallisuuden klassikkoja, taidehistoriaa jne. MIT on teknologiayliopisto, mutta siellä on maailman tasokkain antiikintutkimuksen laitos juuri tästä syystä. Humanities -osio ei siis suinkaan ole mitään yläaste -tasoa, vaan yliopistotasoa ja yleensä siinäkin maailman huipputasoa. Moni myös unohtaa, että kaikki yliopistot eivät ole valtavan kalliita vaan on olemassa myös ihan ok tasoisia julkisen sektorin yliopistoja esim. NY City Collage.
Tuo olis persuille kauhistus, huuhaahumanismia, yäk, miksei Trump lopeta tuota, persut kiljuvat.
https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/2020/wor…
Katsokaa tuo viimeinen Helsingin Yliopiston luku, naiset vs. miehet. Huh.
Ulkomaalaisten osuus on myos kovin alhainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jenkeissä taitaa olla tärkeämpää se, mistä koulusta on valmistunut. Suomessahan se on aivan sama, onko Aallosta vai Oulusta dippalapun hommannut, poislukien tuotantotalous.
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissä taitaa olla tärkeämpää se, mistä koulusta on valmistunut. Suomessahan se on aivan sama, onko Aallosta vai Oulusta dippalapun hommannut, poislukien tuotantotalous.
No, on sillä kyllä väliä onko tutkinto Helsingin yliopistosta tai jostain Vaasan tekusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissä taitaa olla tärkeämpää se, mistä koulusta on valmistunut. Suomessahan se on aivan sama, onko Aallosta vai Oulusta dippalapun hommannut, poislukien tuotantotalous.
No, on sillä kyllä väliä onko tutkinto Helsingin yliopistosta tai jostain Vaasan tekusta.
Ehkä joo jos ala on sellainen, jolla on kova kilpailu työpaikoista. Dipat käy kaupaksi perinteisillä aloilla, vaikka olisi Oulun yliopistosta. Amk-inssit käy myös kaupaksi hyvin. Tuotantotalous on tosin poikkeus, mutta hyvin näyttää kelpaavan myös Lutin tutapojat.
yhdysvalloissa on eri laatuisia yliopistoja mutta kymmenen maailman parhainta yliopistoa sisältää melkoisen monta Yhdysvaltalaista yliopistoa. Suomen yliopistot ovat surkeita maailmanlaajuisesti ajatellen.
Suurin ero on siinä että Yhdysvalloissa pitää yliopistossa oikeasti opiskella ja pärjätä. Yliopistoon voi päästä suhteellisen helposti mutta opiskelun jatkuvuus on hyvin epävarmaa jos et menesty. Sekin vaikuttaa paljon että kun valtio ei kustanna opiskeluja niin sitä todellakin haluaa opiskella vain tosimielellä. Suomessa riittää kun pääsee sisälle eli Suomessa rankin homma on sisäänpääsykokeet. Olen opiskellut kummassakin maassa yliopistossa. Ymmärrän erittäin hyvin miksi suomalaiset yliopistot eivät pärjää maailman tilastoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NCAA urheilu. Harmi ettei meillä ole samankaltaista järjestelmää.
Maksavat jopa kymmeniä tuhansia vuodessa.
Moni asuu asuntoloissa kampuksella jos opiskelevat eri paikkakunnalla kuin mistä ovat kotoisin.
Opiskelijat puhuttelevat opettajia yms. "professor sukunimi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa suomalaisista menestyjistä on myös opiskellut Yhdysvalloissa. Suomalainen yliopisto ei ole erityisen tunnettu laadustaan ja menestyjistä. Se onkin puheenaihe johon on suomalaisena inhottava ottaa osaa ulkomailla. Miksi hyvän peruskoulusysteemin omaavan Suomen yliopistot ovat pelkkää kuraa? Vaikea sanoa. Ehkei Suomi sittenkään ole niin akateeminen maa kovasta yrityksestä huolimatta. Ulkomailla myös ajatellaan niin että ensinnäkin Suomessa prosentuaalisesti aivan liian moni opiskelee akateemisia opintoja ja tosieksi akateemisten opiskelijoiden työllistymisprosentti on huikean surkea. Suomen väkilukuun ja työmaailmaan suhteutettuna Suomeen riittäisi hyvin yksi suurempi yliopisto tai kaksi pienempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
Amerikkalaisella kaverillani on yliopistotutkinto joka vastaa täällä suoraan tradenomia.
Suomalainen ammattikorkeakoulu vastaa muuten ammattikoulutasoa ulkomailla mutta työtä ulkomailta hakevat usein virheellisesti kertovat omaavansa korkeakoulutuksen. Se voi joskus mennä ulkomaalaisille työnantajille läpi koska Suomen koulumaailmaa ei tunneta useinkaan ulkomailla kovin hyvin. Usein totuus kuitenkin paljastuu esim. siinä vaiheessa kun haetaan jenkeissä Green Cardia parin vuoden työnteon jälkeen ja pitää toimittaa paremmat todistukset opiskeluista. Tuleekin green cardin sijaan äkkilähtö takaisin kotimaahan.
Suurin osa ketjun viesteistä on puutaheinää. Suomalainen koulutus on varsin hyvällä tasolla millä tahansa mittarilla mitattuna.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen ammattikorkeakoulu vastaa muuten ammattikoulutasoa ulkomailla mutta työtä ulkomailta hakevat usein virheellisesti kertovat omaavansa korkeakoulutuksen. Se voi joskus mennä ulkomaalaisille työnantajille läpi koska Suomen koulumaailmaa ei tunneta useinkaan ulkomailla kovin hyvin. Usein totuus kuitenkin paljastuu esim. siinä vaiheessa kun haetaan jenkeissä Green Cardia parin vuoden työnteon jälkeen ja pitää toimittaa paremmat todistukset opiskeluista. Tuleekin green cardin sijaan äkkilähtö takaisin kotimaahan.
Tämä on täyttä pötyä.
Tässä keskustelussa on usein viitattu yliopistojen ranking-listoihin unohtaen tyystin, että niissä mitataan perustutkinto-opetuksen sijaan vertaisarvioitujen julkaisujen määrää sekä muiden tutkijoiden viittauksia näihin artikkeleihin. Tämä ei siis kerro mitään keskimääräisen Helsingin yliopiston (rankingeissä 50 parhaan joukossa) yhteiskuntatieteiden maisterin osaamisesta verrattuna (niin ikään 50 parhaan joukossa olevaan) yhdysvaltalaisen yliopiston yhteiskuntatieteen maisteriin.
Suomen yliopistot ovat meritokraattisia, ilmaisia, kaikkien saavutettavissa ja opetuksen tasossa on vain suhteellisen vähän vaihtelua. Tällä tavoin saadaan seulottua pienestä kansastamme myös köyhemmät lupaukset yliopistoihin. Toisin on Yhdysvalloissa, jossa yliopistoon pääsyyn vaaditaan akateemisten suoritusten ja valtavan rahakasan ohella erilaisia sirkustemppuja, tai valtavirrasta poikkeavaa tarinaa. Nyt on kuitenkin muistettava, että yhdysvaltalaisten yliopistojen tasoerot ovat oikeasti merkittäviä. Väestöä on valtavasti, joten ihmekös, että hyvin rahoitetun MIT:n tarkkaan valikoituneet jatko-opiskelijat, tutkijatohtorit ja professorit tekevät alansa huippututkimusta parhain mahdollisin välinein.
USAssa on yli 4000 yliopistoa, vaikea mahduttaa ne 500 parhaan joukkoon.