Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Uskotko Jumalaan?
23.02.2020 |
Minkälaiseen Jumalaan uskot? Uskotko taivaaseen ja helvettiin? Koska tulit uskoon, minkä ikäinen olet nyt? Onko rukouksiisi vastattu? Miten rukoilet?
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, miksi Jumala tarvitsee ihmisiä. No, miksi me ihmiset hankimme lapsia?
Jos saisin selville, että Jumalaa ei varmasti ole ja kuoleman jälkeen vain katoan, lähtisin nyt töistä ja hyppäisin metron alle. Olen päättänyt mieluummin uskoa Jumalaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, miksi Jumala tarvitsee ihmisiä. No, miksi me ihmiset hankimme lapsia?
Jos saisin selville, että Jumalaa ei varmasti ole ja kuoleman jälkeen vain katoan, lähtisin nyt töistä ja hyppäisin metron alle. Olen päättänyt mieluummin uskoa Jumalaan
Olen samaa mieltä ja olettamus on että ihmiset osaisivat käyttäytyä hyvin ilman uskontoakin.
Onhan meissä itsesuojeluvaisto sekä vaisto suojella muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskoin lapsena jumalaan, mutta en usko enää. Toivoisin kyllä, että jotain yliluonnollista olisi olemassa, mutta en ole sellaseen vielä törmännyt. Aikuisena olen ihmetellyt miten jotkut pystyvät uskomaan johonkin jota ei ole todistetusti olemassa. Eivätkö ihmiset luota itseensä, että he pärjäisivät elämässään iman korkeamman voiman turvaa?
Minä voin avata uskoani. Kerroin aiemmin tässä keskustelussa, että elämänkatsomukseni on muuten nihilistinen. Millään ei ole oikeasti väliä. Minä olen merkityksetön missään isommassa mittakaavassa. Elämäni ei ole sellaista kuin haluaisin, koska tämä surkea, pienipalkkainen työ on vain ajanhukkaa. Siihen menee kahdeksan tuntia päivässä ja matkat. Iso osa "omasta ajasta" menee kokkaamiseen, siivoamiseen ja muihin tylsiin kotitöihin. Nukkuakin pitäisi eli parhaimmillaan omaan elämään jää tavallisena arkipäivänä pari tuntia. En edes voi tehdä kaikkea mitä haluan, koska aika ja rahat eivät riitä. Pitää odottaa lomaa, että voi lähteä matkalle ja sinnekin joutuu lentämään jossain karjaluokassa. Tämä ei ole sitä elämää, jota haluaisin.
Jos kuolemanjälkeistä elämää ei olisi olemassa, niin miksi olisin täällä. Kuolemassa tajunta katoaisi, joten miksi miettisin miten kuolemani vaikuttaa läheisiini? He surevat aikansa ja jatkavat elämäänsä. Lopulta he kuolevat eivätkä hekään välitä. En välitä mitä maailmalle tapahtuu kuolemani jälkeen, koska en tietäisi siitä.
Jos saisin selville, että Jumalaa ei varmasti ole ja kuoleman jälkeen vain katoan, lähtisin nyt töistä ja hyppäisin metron alle. Olen päättänyt mieluummin uskoa Jumalaan.
Jos kuolemanjälkeinen elämä on mielestäsi olemassa, luulisi että hyppisit jo hippulat vinkuen radalle? Vai pelkäätkö, että itsemurhan tekevä joutuu helevettiin?
(en siis kannusta ketään hyppimään mihinkään, mietin vaan tuota logiikkaa)
Pienitalomaalta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, olen ehkä liian fiksu sellaiseen. En koskaan ole uskonut mihinkään yliluonnolisiin juttuihin. Ei vaan pysty. Muut saa uskoa mihin tahansa, kunhan eivät tyrkytä uskontoaan (ja onneksi suurin osa ei niin teekään).
Olen samaa mieltä että usko perustuu vapaaehtoisuuteen.
Juuri siksi, minua suoraan sanottuna pelottaa nykyinen islam-kulttuuri ja toivon ettei se leviäisi Suomessa. Sillä islam on tietääkseni ainoa uskonto jossa on pysyttävä lapsesta asti. Jos käännyt muuhun uskontoon, sinua vainotaan jopa kuolemaan asti.
Kaikki tuntemani kristityt, ateistit ja agnostikot ovat rauhanomaisia ihmisiä. He kunnioittavat muita ja pyrkivät antamaan tilaa muiden näkemyksille.
Islam on ensimmäinen uskonto jossa olen nähnyt terrorismia tässä mittakaavassa.
Siksi toivon että Jumalaa ja kristinuskon sanomaa rakkaudesta ja muiden kunnioittamisesta ei lakastaisi maton alle. Vaan keskusteltaisiin lähimmäisenrakkauden periaatteesta myös valtamediassa.Nyt, vasta terroritekojen keskellä olen ymmärtänyt rauhanomaisten uskontojen arvon ja toivon että Lähi-itäänkin voidaan perustaa demokratia, ja että islam uskontona rauhoittuisi muitakin kunnioittavaksi uskonnoksi.
Jos vanhempasi ovat kristittyjä, voit erota kirkosta vasta 16 vuotiaana.
Suomessa EI OLE USKON VAPAUTTA!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskoin lapsena jumalaan, mutta en usko enää. Toivoisin kyllä, että jotain yliluonnollista olisi olemassa, mutta en ole sellaseen vielä törmännyt. Aikuisena olen ihmetellyt miten jotkut pystyvät uskomaan johonkin jota ei ole todistetusti olemassa. Eivätkö ihmiset luota itseensä, että he pärjäisivät elämässään iman korkeamman voiman turvaa?
Minä voin avata uskoani. Kerroin aiemmin tässä keskustelussa, että elämänkatsomukseni on muuten nihilistinen. Millään ei ole oikeasti väliä. Minä olen merkityksetön missään isommassa mittakaavassa. Elämäni ei ole sellaista kuin haluaisin, koska tämä surkea, pienipalkkainen työ on vain ajanhukkaa. Siihen menee kahdeksan tuntia päivässä ja matkat. Iso osa "omasta ajasta" menee kokkaamiseen, siivoamiseen ja muihin tylsiin kotitöihin. Nukkuakin pitäisi eli parhaimmillaan omaan elämään jää tavallisena arkipäivänä pari tuntia. En edes voi tehdä kaikkea mitä haluan, koska aika ja rahat eivät riitä. Pitää odottaa lomaa, että voi lähteä matkalle ja sinnekin joutuu lentämään jossain karjaluokassa. Tämä ei ole sitä elämää, jota haluaisin.
Jos kuolemanjälkeistä elämää ei olisi olemassa, niin miksi olisin täällä. Kuolemassa tajunta katoaisi, joten miksi miettisin miten kuolemani vaikuttaa läheisiini? He surevat aikansa ja jatkavat elämäänsä. Lopulta he kuolevat eivätkä hekään välitä. En välitä mitä maailmalle tapahtuu kuolemani jälkeen, koska en tietäisi siitä.
Jos saisin selville, että Jumalaa ei varmasti ole ja kuoleman jälkeen vain katoan, lähtisin nyt töistä ja hyppäisin metron alle. Olen päättänyt mieluummin uskoa Jumalaan.
Jos kuolemanjälkeinen elämä on mielestäsi olemassa, luulisi että hyppisit jo hippulat vinkuen radalle? Vai pelkäätkö, että itsemurhan tekevä joutuu helevettiin?
(en siis kannusta ketään hyppimään mihinkään, mietin vaan tuota logiikkaa)
Jumala saa orkkuja..kun joku tavis suorittaa elämäänsä.
Käy tylsässä työssä...tekee lapsia ..ja sit rukoilee häntä hullunkiilto silmissä.
No taivaassa ei nuss.ita..et muistakaa harrastaa PALJON SEKSIÄ ennen kuolemaa
Kaikki tuntemani kristityt, ateistit ja agnostikot ovat rauhanomaisia ihmisiä. He kunnioittavat muita ja pyrkivät antamaan tilaa muiden näkemyksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani kristityt, ateistit ja agnostikot ovat rauhanomaisia ihmisiä. He kunnioittavat muita ja pyrkivät antamaan tilaa muiden näkemyksille.
noitavainot?
Intiaanien joukkotuho?
Uskonnolliset kultit=lestadiolaisuus ja helluntai seurakunta?
ööhhh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon, mutta en siis mihinkään valkopartaiseen ukkoon, vaan johonkin korkeampaan voimaan.
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3674142/jumala-kirjoitetaan-pienella-jo…
Tuota keskustelua ei näy. Mitähän siinä oli kun on pitänyt poistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon, mutta en siis mihinkään valkopartaiseen ukkoon, vaan johonkin korkeampaan voimaan.
Kuka sitten uskoo valkopartaiseen ukkoon? Ei kristityt ainakaan. Raamattukin sanoo, että Jumala on henki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaankaan usko, enkä voi käsittää miksi joku uskoo. Kaikkein suurin mysteeri minulle on se että mitä järkeä tuossa koko hommassa olisi Jumalan itsensä kannalta. Mihin kaikkivoipainen ja kaikkitietäväinen olento tarvitsisi jonkun ihmisen palvomaan itseään? Yhtään järjellistä motiivia ihmisen luomiseen en pysty Jumalalle keksimään. Mitä hän sillä tuntisi saavuttavansa, ja miten hän siitä kokisi hyötyvänsä?
Miettikää nyt tosissanne että tuollainen olento olisi ikuisuuden ajan yksin keskellä tyhjyyttä pohtinut että mitä ajanvietettä hän itselleen keksisi, ja sitten yhtäkkiä saisi kuningasidean että hei luonpa tästä maailmankaikkeuden, ja sinne planeetan nimeltä maa ja sinne tällaisen olennon kuin ihminen. Noiden ihmisten pitää sitten palvoa minua, muuten ei hyvää seuraa. Hei nyt minä keksin: jos he uskovat että minä olen olemassa, niin sitten pelastan heidät. Jos eivät usko, niin tuomitsen heidät kadotukseen. Saanhan suunnattoman paljon tyydytystä siitä että itse luomani olento uskoo että olen olemassa.
Mutta tässä on nyt kuitenkin sellainen ongelma että kaikkitietävänähän minä tiedän etukäteen sen että ketkä kaikki tulevat uskomaan ja ketkä eivät. Kaikkitietävänä tiedän etukäteen myös sen mitä kukin luomani olento tulee tekemään elämänsä jokaisena sekuntina. Tiedän etukäteen jokaisen rukouksen, joka minulle tullaan esittämään. Jos tiedän tuon kaiken etukäteen, niin mitä järkeä minun on tuomita ihmisiä tekojensa perusteella tai kuunnella heidän rukouksiaan ja vastata niihin? Eihän minulla ole tuossa mitään jännitettävää. Toivon että kaikki luomani ihmiset pelastuvat, miksen sitten luo ihmisiä sellaisiksi että kaikki pelastuvat? En tiedä. Eihän tässä koko hommassa ole loppujen lopuksi järjen hiventäkään, mutta luon tämän kaiken nyt kuitenkin kun en itselleni parempaakaan tekemistä keksi.
Miettikääpä itse itseänne Jumalan asemaan. Siis ajatelkaa että yhtäkkiä putkahtaisitte keskelle tyhjyyttä kaikkivoipana ja kaikkitietävänä olentona. Olisiko ihmisen luominen ja näiden tekojen seuraaminen se asia, jonka tekisitte, varsinkin kun tietäisitte jokaisen tapahtuman kulun etukäteen? Ettekö tosiaan itsellenne parempaa tekemistä keksisi?
Ihmisen on "pähkinänpuolikkaillaan" ihan turha edes tajuta Jumalan, Kaikkivaltiaan suuruutta, ei kannata yritä järkeistää Jumalaa - sillä niin kaukana, kuin taivas on maasta, ovat Hänen ajatuksensa meidän ajatuksistamme.
Niin on. En ymmärrä miksi Jumala sallii sen että eläimet kärsivät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, miksi Jumala tarvitsee ihmisiä. No, miksi me ihmiset hankimme lapsia?
Jos saisin selville, että Jumalaa ei varmasti ole ja kuoleman jälkeen vain katoan, lähtisin nyt töistä ja hyppäisin metron alle. Olen päättänyt mieluummin uskoa Jumalaan
No miksi ihmeessä?
Kuoleehan sitä kuitenkin joskus!
Kuolema on ateistille tosiaan loppu, elämä ainutkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskoin lapsena jumalaan, mutta en usko enää. Toivoisin kyllä, että jotain yliluonnollista olisi olemassa, mutta en ole sellaseen vielä törmännyt. Aikuisena olen ihmetellyt miten jotkut pystyvät uskomaan johonkin jota ei ole todistetusti olemassa. Eivätkö ihmiset luota itseensä, että he pärjäisivät elämässään iman korkeamman voiman turvaa?
Minä voin avata uskoani. Kerroin aiemmin tässä keskustelussa, että elämänkatsomukseni on muuten nihilistinen. Millään ei ole oikeasti väliä. Minä olen merkityksetön missään isommassa mittakaavassa. Elämäni ei ole sellaista kuin haluaisin, koska tämä surkea, pienipalkkainen työ on vain ajanhukkaa. Siihen menee kahdeksan tuntia päivässä ja matkat. Iso osa "omasta ajasta" menee kokkaamiseen, siivoamiseen ja muihin tylsiin kotitöihin. Nukkuakin pitäisi eli parhaimmillaan omaan elämään jää tavallisena arkipäivänä pari tuntia. En edes voi tehdä kaikkea mitä haluan, koska aika ja rahat eivät riitä. Pitää odottaa lomaa, että voi lähteä matkalle ja sinnekin joutuu lentämään jossain karjaluokassa. Tämä ei ole sitä elämää, jota haluaisin.
Jos kuolemanjälkeistä elämää ei olisi olemassa, niin miksi olisin täällä. Kuolemassa tajunta katoaisi, joten miksi miettisin miten kuolemani vaikuttaa läheisiini? He surevat aikansa ja jatkavat elämäänsä. Lopulta he kuolevat eivätkä hekään välitä. En välitä mitä maailmalle tapahtuu kuolemani jälkeen, koska en tietäisi siitä.
Jos saisin selville, että Jumalaa ei varmasti ole ja kuoleman jälkeen vain katoan, lähtisin nyt töistä ja hyppäisin metron alle. Olen päättänyt mieluummin uskoa Jumalaan.
Jos kuolemanjälkeinen elämä on mielestäsi olemassa, luulisi että hyppisit jo hippulat vinkuen radalle? Vai pelkäätkö, että itsemurhan tekevä joutuu helevettiin?
(en siis kannusta ketään hyppimään mihinkään, mietin vaan tuota logiikkaa)
No yleensä uskonnot eivät hyväksy itsemurhaa. Olen kristitty, ja täällä lienee kaikille selvää, ettei sen mukaan itsemurha ole hyväksyttävä.
Alue: Aihe vapaa
Jos saisin selville, että Jumalaa ei varmasti ole ja kuoleman jälkeen vain katoan, lähtisin nyt töistä ja hyppäisin metron alle. Olen päättänyt mieluummin uskoa Jumalaan