Onko täällä lapsettomia yli 40v naisia? jos on niin kaduttaako?
Kommentit (607)
Täällä like nelikymppinen vela. Hyi minä, minulta ei kysytty mitään, mutta vastaan silti :D
Ei kaduta ja tuskin tuossa vuodenkaan päästä kaduttaa. Olen tiennyt aina tämän velauteni (toki en nyt hiekkalaatikkoikäisenä sellaiseksi osannut nimetä) lapsesta saakka. Voisin sen sanoa olevan yhtä vahva kuin sukupuoli-identiteetti. Samaistun hieman siis näihin transihmisten kertomuksiin, kuinka he lapsesta pitäen ovat kokeneet kuuluneensa toiseen sukupuoleen kuin mitä anatomia on. Luulin tosin myöhäisteiniksi asti, että lapsia on vain pakko tehdä ja eipä oikein ympäristö muuhun viitteitä edes antanutkaan. Sellaista se oli vielä jopa ysäreillä, eikä tarvinnut olla mikään uskonnollinen yhteisö.
Tämän ketjun jankkaajamamma on kyllä melkoinen tuulahdus keskustelufoorumeiden historiasta. Tuollaista se oli silloin, kun velaudesta alettiin puhumaan. Ja silloin joku järjenjätti jossain sanoi, että tottakai vela saa olla, mutta ei siitä olisi hyvä puhua, koska joku nuori voi saada vaikutteita. Tuskin noine sanoin, mutta sisällöltään se, että sopisi pysyä piilossa ja että ei vain kukaan nuori saisi samaa ideaa. No minä sain idean. Löysin kaltaisiani. Oli helpottavaa löytää toisia, jotka tunsivat ja ajattelivat samoin. En ollutkaan yksin. Maailma todellaki avartui ja tuli se ahaa-elämys: lapset eivät ole sittenkään pakko.
Ja vielä tähän jankkaajamammaan: tuntuu, että hänellä on syyt ja seuraukset menneet sekaisin. Ei biletys, viinin lipitys, pihasaunominen tai matkustelu ole lapsettomuuden syy. Todellinen syy, olettaen useimmilla veloilla, on se että lapsia ei vaan haluta. Lapset eivät ole kaikkien juttu. Minä en osaa sanoa sille mitään selitystä, se vain tuntuu siltä. Se on kuin pitäisi selittää jotain perustavanlaatuista persoonasi osaa tai muuta ominaisuuttasi. Velauden seurauksina on sitten se, että kaikkea kivaa voi tehdä huomattavasti helpommin. Mutta syy se ei ole. Olisin kaikesta varmasti luopunut ilomielin jos olisin lapsia halunnut. Hakkaisin vaikka vasaralla varpaaseen 24/7 hymyssä suin, jos sitäkin se olisi vaatinut.
Tottakai lapsekkaana voi tehdä moniakin asioita, vaatii priorisointia ja järkkäämistä. Mutta minulle asiasta keskustelu olisi kuin puhuisin astronautin kanssa happiletkujen virittelystä. Ok, johonkin asti kiintoisaa, mutta ei kosketa minun elämää. Ja tämä siitäkin huolimatta, että minäkin tarvitsen happea elääkseni. Reunaehdot vain astronautilla ja minulla ovat vaan kovin toisenlaiset.
Ja vastaus kysymykseen, jota minulta "alaikäisenä" ei kysytty: kyllä, olen onnellinen. Elämä on näin hyvä <3
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan lapseton ajatellut sitä, että kun olet vanha ja et pysty enää huolehtimaan itsestäsi niin kuka tulee tapaamaan sinua tai huolehtimaan sinusta?
Edellisessä työpaikassani oli surullinen tapaus, kun vanha nainen voivoitteli sitä, kun ei ole saanut vielä paikkaa vanhainkodista ja ei enää pysty kunnolla hoitamaan paperi/lasku/pankki asioitaan, kun ei ole ketään auttamassa ja ikä tekee tehtäviään.. (ja hänellä vielä omistuksessa omistusasunto)
Sanoi vielä lähdettyään, että menkää naimisiin ja tehkää lapsia, että ei tule samaa kohtaloa, kuin hänelle ...
Ei tietenkään, kukaan lapseton ei ole koskaan ajatellut tätä ehkä yleisintä tai ainakin top 3:een kuuluvaa argumenttia, jonka perusteella heille vänkätään, että kyllä pitää hankkia lapsia:''''D Varsinkaan kukaan tahattomasti lapseton ei varmasti koskaan ole tullut ajatelleeksi tätä pointtia...
Ihan samoin kuin kukaan lapsien hankkimista tyrkyttänyt ei varmaan ole koskaan kuullut, että:
- lapsi voi vaikka muuttaa toiselle puolelle maailmaa tai muista elämäntilannesyistä olla vähän läsnä vanhan vanhemman elämässä
- lapsi voi kuolla, sairastua tai vammautua niin, ettei pysty hoitamaan vanhempaa
- lasta ei ehkä yhtään kiinnosta vanhempansa hoitaminen, vaikka vanhempi miten kuvittelisi tehneensä parhaansa lapsen eteen
- Suomessa on vanhaninkodit täynnä yksinäisiä ihmisiä, joilla on (ollut) lapsia
- koko argumentti "hanki lapsi, jotta sinulla on vanhuudessa hoitaja" välineellistää lasta
- vanhuuteen voi varautua muillakin tavoin, esim. pitämällä yllä muita sosiaalisia verkostoja tai rahalla
- joku ehkä elää mieluummin muun elämänsä haluamallaan tavalla ja kärvistelee vanhana kuin kärvistelee muun elämänsä siinä toivossa, että pääsee ehkä helpommalla vanhana (ja joo, ei lapsiperhe-elämä ole kärvistelyä, jos sitä haluaa, mutta kun tässä on kyse juuri niistä, jotka eivät halua)
En tiedä mitä pitäisi katua, sitäkö että jätin alkoholisoitumassa olevan avopuolison enkä lisääntynyt hänen kanssaan. Uskon, että vaihtoehtoinen skenario kaduttaisi enemmän.
Se harmittaa, etten ehtinyt sitten löytää isää potentiaalisille lapsilleni ja ne jäivät saamatta. No, minulla on elämässä monta muuta asiaa erittäin kunnossa, harvalla on kaikkea.
Sinun halusi ehkä ovat niin rajoittuneita, että tuo onnistuu. Minä en todellakaan voisi tehdä lapsen kanssa mitä lystään. Esim. olin mieheni kanssa lähes puoli vuotta Lapin erämaassa kultaa kaivamassa, ja nautin joka hetkestä! Tuosta ajasta puolet lapsen koulunkäynti olisi pitänyt järjestää jotenkin. Ja kotiopetus ei valitettavasti ole sitä "mitä lystään". Kovin pieniä lapsia ei myöskään voi jyrkillä joenpenkoilla jättää vahtimatta. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon, on aivan turha väittää että lapset eivät rajoittaisi kenenkään mielitekoja. [/quote]
Käyn töissä. En voi lähteä sen takia puoleksi vuodeksi ihan noin vaan. Kesällä vietän toki pitkän ajan yksinäni jos haluan. Yleinsä vähintään pari viikkoa.
Lapset käyvät koulussa ihan itse, ei se sido minua juurikaan. Käyn kokouksissa muutaman kerran vuodessa, ei kovin rajottavaa.
Lapseni nyt ovat oppineet syy ja seurassuhteet, dah.
Näin se vain on, turha maalata piruja seinille. Ei se velankaan elämä autuaaksi tee, riippuu toki millaisia ihmisiä on saanut ympärilleen, onko varallisuutta, terveyttä. Puolet kavereistani on veloja ei se niin ihmeellistä ole, ihan samanlaisia töhöttäjiä kuin muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan lapseton ajatellut sitä, että kun olet vanha ja et pysty enää huolehtimaan itsestäsi niin kuka tulee tapaamaan sinua tai huolehtimaan sinusta?
Edellisessä työpaikassani oli surullinen tapaus, kun vanha nainen voivoitteli sitä, kun ei ole saanut vielä paikkaa vanhainkodista ja ei enää pysty kunnolla hoitamaan paperi/lasku/pankki asioitaan, kun ei ole ketään auttamassa ja ikä tekee tehtäviään.. (ja hänellä vielä omistuksessa omistusasunto)
Sanoi vielä lähdettyään, että menkää naimisiin ja tehkää lapsia, että ei tule samaa kohtaloa, kuin hänelle ...
Ihan tässä nykyisessä työpaikassani on ollut lukuisia surullisia tapauksia, että ollaan ihan yksin. Oli niitä lapsia 0 tai 11. Että turha niitä lapsia on tehdä yksinäisyyden pelossa...
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten eri tavoilla mammat reagoivat lapsettomiin. Jos olet onnellisesti lapseton, saat paskaa niskaasi. Lapsielämähän ei rajoita yhtään mitään ikinä. Mamma ei ole jäänyt mistään paitsi!
Paitsi kun puhutaan velvollisuuksista muuta maailmaa kohtaan - vanhempien pitää saada kaiken maailman helpotuksia ja etuja ja oikeuksia, koska heillä on niiiiiin paljon vaikeampaa!
Vierailija kirjoitti:
Sinun halusi ehkä ovat niin rajoittuneita, että tuo onnistuu. Minä en todellakaan voisi tehdä lapsen kanssa mitä lystään. Esim. olin mieheni kanssa lähes puoli vuotta Lapin erämaassa kultaa kaivamassa, ja nautin joka hetkestä! Tuosta ajasta puolet lapsen koulunkäynti olisi pitänyt järjestää jotenkin. Ja kotiopetus ei valitettavasti ole sitä "mitä lystään". Kovin pieniä lapsia ei myöskään voi jyrkillä joenpenkoilla jättää vahtimatta. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon, on aivan turha väittää että lapset eivät rajoittaisi kenenkään mielitekoja.
Käyn töissä. En voi lähteä sen takia puoleksi vuodeksi ihan noin vaan. Kesällä vietän toki pitkän ajan yksinäni jos haluan. Yleinsä vähintään pari viikkoa.
Lapset käyvät koulussa ihan itse, ei se sido minua juurikaan. Käyn kokouksissa muutaman kerran vuodessa, ei kovin rajottavaa.
Lapseni nyt ovat oppineet syy ja seurassuhteet, dah.
Näin se vain on, turha maalata piruja seinille. Ei se velankaan elämä autuaaksi tee, riippuu toki millaisia ihmisiä on saanut ympärilleen, onko varallisuutta, terveyttä. Puolet kavereistani on veloja ei se niin ihmeellistä ole, ihan samanlaisia töhöttäjiä kuin muutkin.
Niin, eli omat halusi (normaali työelämä, asuminen lähellä kouluja jne.) sopivat yhteen lapsiperhe-elämän kanssa. Jos jostain syystä haluaisit repäistä, jättää työsi ja lähteä Lappiin erämaahan puoleksi vuodeksi, niin mitä veikkaat, kummassa tilanteessa olisi helpompaa:
- ei lapsia
- kouluikäiset lapset?
Ei esim. se, että Suomessa kouluikäisen lapsen koulunkäynti on järjestettävä jotenkin, ole mitään "pirujen maalaamista seinille", vaan ihan fakta. Kuten myös se, että todennäköisesti se lapsi ei itsekseen sitä koulunkäyntiään järjestä, jos sijainti on kullankaivuuleiri Lapin erämaassa.
Ajatuskin omista lapsista saa kylmät väreet niskaan.
M44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän paljon veloja pyörii täällä. En olisi uskonut.
Aihe vapaa-palstalle näyttää änkeävän myös lapselliset, kun kävin klikkaamassa heidän omaa palstaansa esim. perhe-elämästä tai lapsenhoidosta niin kovin hiljaista siellä näyttää olevan.
Ööö, ihmisillä joilla on lapsia on myös se muu elämä, mikä on lapsettomilla: oma aika, työ, mielenkiinnot, harrastukset, opinnot, ajatukset yms yms. Perhe-elämä on elämän yksi osa-alue, ei mikään ainoa osa elämää. Siksi myös perheelliset ovat Aihe vapaa-palstalla...
Itselleni lapset ja mies ovat tehneet elämästä niin paljon paremman, että ehkä sen takia tuntuu tyhjältä ajatella elämää ilman heitä. Perheen ohella itsellänikin on kuitenkin aivan samat muut asiat, kuin perheettömillä: työ, harrastukset, matkat, ystävät. Eihän perhe sulje näitä muita asioita pois, vaikka usein noissa lapsettomien kommenteissa näin jotenkin annetaan ymmärtää.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on tietenkin jokaisen oma asia, ihmettelen vaan sen hehkuttamista. Eihän lapsettomuus tuo elämään mitään lisää, vaan enemmänkin elämästä on yksi iso sisältö pois.
En ole nainen enkä lähellekään vielä 40v mutta voin sanoa että ei kaduta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän paljon veloja pyörii täällä. En olisi uskonut.
Aihe vapaa-palstalle näyttää änkeävän myös lapselliset, kun kävin klikkaamassa heidän omaa palstaansa esim. perhe-elämästä tai lapsenhoidosta niin kovin hiljaista siellä näyttää olevan.
Ööö, ihmisillä joilla on lapsia on myös se muu elämä, mikä on lapsettomilla: oma aika, työ, mielenkiinnot, harrastukset, opinnot, ajatukset yms yms. Perhe-elämä on elämän yksi osa-alue, ei mikään ainoa osa elämää. Siksi myös perheelliset ovat Aihe vapaa-palstalla...
Itselleni lapset ja mies ovat tehneet elämästä niin paljon paremman, että ehkä sen takia tuntuu tyhjältä ajatella elämää ilman heitä. Perheen ohella itsellänikin on kuitenkin aivan samat muut asiat, kuin perheettömillä: työ, harrastukset, matkat, ystävät. Eihän perhe sulje näitä muita asioita pois, vaikka usein noissa lapsettomien kommenteissa näin jotenkin annetaan ymmärtää.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on tietenkin jokaisen oma asia, ihmettelen vaan sen hehkuttamista. Eihän lapsettomuus tuo elämään mitään lisää, vaan enemmänkin elämästä on yksi iso sisältö pois.
Ja edelleen pitää jankata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te lapselliset... Tajuatteko te että asiat ovat usein HELPOMPIA ilman lapsia? Ei täällä kukaan väitä että koko elämä pysähtyy lapsien takia. Mutta fakta on se, että voin suunnitella elämäni ihan miten huvittaa, te ette. Älkää loukkaantuko näin verisesti, samahan on vaikka koiran kanssa.
Kyllä ihan tosissaan lapsen kanssa voi tehdä mitä lystää. Ei kukaan kiellä, ihan samat tarpeet lapsillakin on kuin isommillakin. Eli niin sanotusti samalla vaivalla kaikki menee. Pikkuvauvan kanssa vasta helppoa onkin, koska ruoka kulkee mukana koko ajan. Ei elämän tarvitse olla suorittamista vaikka lisääntyisikin, valintoja voi tehdä itse.
Aikalailla tuntemani velat elävät sitä ihan normaalia koti-työarkea puolisonsa kanssa.
Koira on muuten huono vertaus, niitä joutuu komentamaan , kakkaavat pitkin katuja, nuolevat pyllyä ja naamoja. Ja pakkohan sitä on tulla oikaisemaan asioita kun näkee miten harhaisia ihmiset ovat lapsiarjesta, pahoittelut tästä.
Lapsia ei tarvitse koskaan komentaa tai muuten ohjeistaa? Eikä ulosteiden kanssakaan olla missään tekemisissä? No, tää oli kieltämättä uutta tietoa. Pitänee kertoa lapsia hankkineille kavereille, että se on ihan harhaluulo, että tarvitsisi jotain vaippoja vaihdella, samalla tavalla se vauva käy vessassa kuin aikuinenkin. Varmaan ilahtuvat. :'D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän paljon veloja pyörii täällä. En olisi uskonut.
Aihe vapaa-palstalle näyttää änkeävän myös lapselliset, kun kävin klikkaamassa heidän omaa palstaansa esim. perhe-elämästä tai lapsenhoidosta niin kovin hiljaista siellä näyttää olevan.
Ööö, ihmisillä joilla on lapsia on myös se muu elämä, mikä on lapsettomilla: oma aika, työ, mielenkiinnot, harrastukset, opinnot, ajatukset yms yms. Perhe-elämä on elämän yksi osa-alue, ei mikään ainoa osa elämää. Siksi myös perheelliset ovat Aihe vapaa-palstalla...
Itselleni lapset ja mies ovat tehneet elämästä niin paljon paremman, että ehkä sen takia tuntuu tyhjältä ajatella elämää ilman heitä. Perheen ohella itsellänikin on kuitenkin aivan samat muut asiat, kuin perheettömillä: työ, harrastukset, matkat, ystävät. Eihän perhe sulje näitä muita asioita pois, vaikka usein noissa lapsettomien kommenteissa näin jotenkin annetaan ymmärtää.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on tietenkin jokaisen oma asia, ihmettelen vaan sen hehkuttamista. Eihän lapsettomuus tuo elämään mitään lisää, vaan enemmänkin elämästä on yksi iso sisältö pois.
Sinäkin jäät paitsi filmitähteydestä, miljardööriydestä, etkä ole varmaan Kuussakaan käynyt? Etkö sure joka päivä kun elämästäsi puuttuu vaikka mitä isoja sisältöjä, joita ilman moni pitäisi elämäänsä tyhjänä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te lapselliset... Tajuatteko te että asiat ovat usein HELPOMPIA ilman lapsia? Ei täällä kukaan väitä että koko elämä pysähtyy lapsien takia. Mutta fakta on se, että voin suunnitella elämäni ihan miten huvittaa, te ette. Älkää loukkaantuko näin verisesti, samahan on vaikka koiran kanssa.
Kyllä ihan tosissaan lapsen kanssa voi tehdä mitä lystää. Ei kukaan kiellä, ihan samat tarpeet lapsillakin on kuin isommillakin. Eli niin sanotusti samalla vaivalla kaikki menee. Pikkuvauvan kanssa vasta helppoa onkin, koska ruoka kulkee mukana koko ajan. Ei elämän tarvitse olla suorittamista vaikka lisääntyisikin, valintoja voi tehdä itse.
Aikalailla tuntemani velat elävät sitä ihan normaalia koti-työarkea puolisonsa kanssa.
Koira on muuten huono vertaus, niitä joutuu komentamaan , kakkaavat pitkin katuja, nuolevat pyllyä ja naamoja. Ja pakkohan sitä on tulla oikaisemaan asioita kun näkee miten harhaisia ihmiset ovat lapsiarjesta, pahoittelut tästä.
No, mä haluan viettää suurimman osan vapaa-ajastani yksin tai ihan maksimissaan puolison kanssa. Ei onnistu lapsen kanssa mitenkään.
Paitsi että varmaan nyt tulet kertomaan, että "kyllä minä vaan pystyin viettämään aikaa yksin aina kun en ollut töissä vaikka oli lapsiakin!!!" ja jankuti jankuti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän paljon veloja pyörii täällä. En olisi uskonut.
Aihe vapaa-palstalle näyttää änkeävän myös lapselliset, kun kävin klikkaamassa heidän omaa palstaansa esim. perhe-elämästä tai lapsenhoidosta niin kovin hiljaista siellä näyttää olevan.
Ööö, ihmisillä joilla on lapsia on myös se muu elämä, mikä on lapsettomilla: oma aika, työ, mielenkiinnot, harrastukset, opinnot, ajatukset yms yms. Perhe-elämä on elämän yksi osa-alue, ei mikään ainoa osa elämää. Siksi myös perheelliset ovat Aihe vapaa-palstalla...
Itselleni lapset ja mies ovat tehneet elämästä niin paljon paremman, että ehkä sen takia tuntuu tyhjältä ajatella elämää ilman heitä. Perheen ohella itsellänikin on kuitenkin aivan samat muut asiat, kuin perheettömillä: työ, harrastukset, matkat, ystävät. Eihän perhe sulje näitä muita asioita pois, vaikka usein noissa lapsettomien kommenteissa näin jotenkin annetaan ymmärtää.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on tietenkin jokaisen oma asia, ihmettelen vaan sen hehkuttamista. Eihän lapsettomuus tuo elämään mitään lisää, vaan enemmänkin elämästä on yksi iso sisältö pois.
Ja edelleen pitää jankata.
Nii-in, perheelliset todennäköisesti puolustavat perhe-elämää ja perheettömät omaansa. Te jankkaatte ja me jankataan. Mihin tämä asia nyt olisi muutamassa päivässä muuttunut, aina sama ketju, mutta vähän eri otsikolla.
Ei kaduta, koska lapsettomuuteni ei ole oma valinta mutta kyllä se harmittaa. Oikeastaan se onkin harmittanut vasta nyt +40-vuotiaana, koska aiemmin en pitänyt lapsettomuutta pysyvänä olotilana. Nyt tämä pitäisi pystyä hyväksymään mutta v*tutus on melkoinen.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen voin kyllä sanoa näiden kommenttien tason perusteella, että ehkä ihan hyvä yhteiskunnan kannalta, että nämä lapsettomat ovat päättäneet jättää siirtämättä geenejään eteenpäin...
Huomattavasti fiksummilta he vaikuttavat kuin tuo yksi jankkaaja. Vaikea kuvitella, että kovin tasapainoisia lapsia kykenisi kasvattamaan. Lapsia kun pitää myös kasvattaa ...
"Minä voin lähteä Timbuktuun heti ensimmäisellä lennolla kasvattaman kurpitsoita ja bilettää aamumyöhään milloin vaan haluan. Elämäni on parempaa." Juu, on on fiksuja kommentteja... Ei kukaan työssäkäyvä pysty muutenkaan elämään miten sattuu tekemällä extempore-ratkaisuja, ja jatkuva bilettäminen taitaa suurimmalla osalla jäädä nuoruuden touhuksi. Kaikkien tuntemieni lapsettomien elämä ei eroa omastani millään muulla tavoin, kuin että he ovat työpäivän jälkeen yksinään kotona katsomassa Netflixiä ja itse teen asioita miehen ja/tai lasten kanssa. Että näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän paljon veloja pyörii täällä. En olisi uskonut.
Aihe vapaa-palstalle näyttää änkeävän myös lapselliset, kun kävin klikkaamassa heidän omaa palstaansa esim. perhe-elämästä tai lapsenhoidosta niin kovin hiljaista siellä näyttää olevan.
Ööö, ihmisillä joilla on lapsia on myös se muu elämä, mikä on lapsettomilla: oma aika, työ, mielenkiinnot, harrastukset, opinnot, ajatukset yms yms. Perhe-elämä on elämän yksi osa-alue, ei mikään ainoa osa elämää. Siksi myös perheelliset ovat Aihe vapaa-palstalla...
Itselleni lapset ja mies ovat tehneet elämästä niin paljon paremman, että ehkä sen takia tuntuu tyhjältä ajatella elämää ilman heitä. Perheen ohella itsellänikin on kuitenkin aivan samat muut asiat, kuin perheettömillä: työ, harrastukset, matkat, ystävät. Eihän perhe sulje näitä muita asioita pois, vaikka usein noissa lapsettomien kommenteissa näin jotenkin annetaan ymmärtää.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on tietenkin jokaisen oma asia, ihmettelen vaan sen hehkuttamista. Eihän lapsettomuus tuo elämään mitään lisää, vaan enemmänkin elämästä on yksi iso sisältö pois.
Ja edelleen pitää jankata.
Nii-in, perheelliset todennäköisesti puolustavat perhe-elämää ja perheettömät omaansa. Te jankkaatte ja me jankataan. Mihin tämä asia nyt olisi muutamassa päivässä muuttunut, aina sama ketju, mutta vähän eri otsikolla.
Vastauksessasi paljastit tahattomasti sen teidän ongelman. Koet sen, että muut ovat tehneet erilaisia ratkaisuja kuin sinä, hyökkäyksenä jolta pitää puolustautua. Omituinen asenne. Olet selvästi hyvin epävarma itsestäsi ja valinnoistasi.
Suurin osa viesteistä keskustelussa on ollut mielenkiintoisia, pohtivia, toteavia. Ihmiset kertovat omasta elämästään sekä omista valinnoistaan, ottamatta kantaa muuhun. Sitten on nämä pari – tai yksi? - aiheen vierestä jankkaajaa, joiden ainoa anti keskusteluun on solvata muita ja hyökätä toisten ratkaisujen kimppuun. Ei todella anna hyvää kuvaa näistä jankkaajista.
Niin, eli omat halusi (normaali työelämä, asuminen lähellä kouluja jne.) sopivat yhteen lapsiperhe-elämän kanssa. Jos jostain syystä haluaisit repäistä, jättää työsi ja lähteä Lappiin erämaahan puoleksi vuodeksi, niin mitä veikkaat, kummassa tilanteessa olisi helpompaa:
- ei lapsia
- kouluikäiset lapset?
Ei esim. se, että Suomessa kouluikäisen lapsen koulunkäynti on järjestettävä jotenkin, ole mitään "pirujen...
Vastaus:
Nykyinen työmaailma on sellainen , etten halua repäistä itseäni puoleksi vuodeksi Lappiin. Olen päässyt vakinaiseen työhön, pitkän ajan jälkeen. Enemmän yhteiskunta minua rajotta kuin lapsiperhe.
Opiskelu ympäri maailmaa on mahdollista, ihan totta. Ei toki välttämättä omalla kielellä, mutta eiköhän.
Olen tässä keskustelussa halunnut tuoda esille, että on muunlaistakin vanhemmuus kuin orjuus. Täällä on minun lisäkseni muitakin "jankkamammoja". Saa kai sitä tuoda omannäkemyksensä esille, kun täällä on lauma joka elää mielikuvien varassa. En minäkään kerro miltä tuntuu olla vela tai lapseton. Yleistykset ketään kohtaan eivät ole kauhean rakentavia.
Aihe vapaa-palstalle näyttää änkeävän myös lapselliset, kun kävin klikkaamassa heidän omaa palstaansa esim. perhe-elämästä tai lapsenhoidosta niin kovin hiljaista siellä näyttää olevan.