Onko täällä lapsettomia yli 40v naisia? jos on niin kaduttaako?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaduta. Mulla on ihana puoliso ja kiva läheinen perhe. Ystäviä ja kivoja harrastuksia. Rakas koira ja kiva työ. Elämä on ihan täyttä ilman lapsiakin.

Keitä siihen kivaan perheeseen kuuluu?

Isovanhemmat, omat vanhemmat ja puolison vanhemmat. Myös molempien sisarukset.

Taidat olla aika nuori. Keski-iässä isovanhempia ei enää ole ja vanhemmat ovat apua tarvitsevia vanhuksia.

Kun sisarukset perustavat omat perheet, se on heille ykkönen eikä lapsettomat sisarukset.

Höpöhöpö. Ihan ollaan normisti tekemisissä vaikka lapsia tulee sisaruksille. Nykyään monet elää 90-vuotiaiksi ja huolehtii itsestään niin ollaan hyvässä kunnossa.

Olen tekemisissäni normisti sisarusteni kanssa, mutta eivät he minun ydinperheeseen kuulu. Siihen kuuluu puolisoni ja lapseni. Ei todellakaan aikuiset sisarukset ole samassa asemassa.

Tottakai oma perhe on ykkössijalla, ei siihen asemaan aikuinen sisarus kaipaakaan. Ihan riittää hyvät välit.

Ei todellakaan kaduta !

Vierailija kirjoitti:

En voi sanoa että kaduttaisi, mutta tietynlaista surumielisyyttä nousee pintaan, koska omassa elämässä jää jotkut asiat kokematta. Täytän tässä kuussa 44 ja voin jo kai sanoa, että lapsia tuskin tulen saamaan kun ikää jo on. Parisuhteessa olen, mutta ei mieskään ole lapsia halunnut. Tunnen suurta helpotusta kun näen miten paljon ihmisillä on lasten kanssa ongelmia ja miten huonosti käyttäytyviä ja ongelmaisia lapsia/nuoria tämä maa on täynnä. Olisi kamala joutua luovimaan noissa lapsiperheiden paineissa. Yhteiskunta on raaka ja muuttuu koko ajam huonommaksi: jengit, huumeet, virtuaalimaailma. En haluaisi kasvattaa lasta tällaisessa ympäristössä.

Joskus olen miettinyt esim sijaisvanhemmuutta, mutta ehkäpä vaan tykkään liikaa "omasta ajasta". Voin tehdä mitä haluan milloin haluan. Tykkään pienistä lapsista ja vietän mielelläni heidän kanssa aikaa, kavereilla on lapsia ja kiva niitä on nähdä. On myös kiva palata omaan rauhalliseen kotiin. Elämä meni nyt näin, ei kai sitä kannata sen enempää katua.

Tämä oli hyvä kirjoitus. Itsekin mietin lähipiirin "lapsellisia": on autismin kirjoa, muuta erityisyyttä, ongelmia peliriippuvuuden kanssa jo ala-asteikäisillä, transnuoria, masennusta ja muuta mielenterveysongelmaa. Koulukiusaamista, oppimisvaikeuksia, terveysongelmia. Kaikenlaista aika rajuakin monella tuttavalla lastensa kanssa. Toki moni lapsi on myös ihana ja hauska, mutta kyllä lasten kanssa joutuu kohtaamaan monia aika ikäviä ja vaikeita asioita. Moni vanhempi on kovin yksin ongelmien kanssa, yhteiskunnan tuki on tosi heikkoa monessa tilanteessa. Toki lapsistaan jokaisen pitää itse vastuu kantaakin.

Ei kaduta. Olen lapsesta asti tiennyt, etten halua lapsia.

N55

Perheelliset ja lapselliset tuli tänne kommentoimaan. Heiltä ei ole kysytty mitään. Voisitteko opetella esim.lukemaan kun ette otsikkoa ymmärrä?

Ei kaduta, pikemminkin olen tyytyväinen kun tajusin valita oikein. Ei minulla ole mitään lapsia vastaan, mutta ajattelin että maailmassa on jo tarpeeksi ihmisiä. Ja kun nuorena katsoin maailman kehitystä, ajattelin etten itsekään haluaisi 50 vuoden kuluttua olla täällä. 

Ei kaduta, todellakaan. Joka päivä maailmansota lähempänä. Kaduttaako sinua kun teit lapsia ?