Ärsyttää puolison tavat. On monia asioita

Jätä se sika ja muuta pois Porvoosta!

Meillä kaikilla on ärsyttäviä tapoja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikilla on ärsyttäviä tapoja.

Se ettei kykene keskustelemaan asiallisesti kulloinkin esiin otetusta asiasta, ei ole ainoastaan ärsytävä tapa, vaan vääryys. Vääryys älyä ja logiikkaa kohtaan. Ihankuin olisi tarkoitus että kaikki heittäytyisi idiooteiksi.

Kaikista vaan ei ole heittäytymään typerykseksi. Tämmöinen vaatimus on täysin kohtuutonta ja sotii kaikkea järkevyyttä vastaan. On kai tarkoitus että aikuiset keskustelee järkevästi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikilla on ärsyttäviä tapoja.

Se ettei kykene keskustelemaan asiallisesti kulloinkin esiin otetusta asiasta, ei ole ainoastaan ärsytävä tapa, vaan vääryys. Vääryys älyä ja logiikkaa kohtaan. Ihankuin olisi tarkoitus että kaikki heittäytyisi idiooteiksi.

Kaikista vaan ei ole heittäytymään typerykseksi. Tämmöinen vaatimus on täysin kohtuutonta ja sotii kaikkea järkevyyttä vastaan. On kai tarkoitus että aikuiset keskustelee järkevästi.

ap

No eroa sitten.

Häh??

Miks ees menit yhteen tollaisen kanssa, kai te joskus kävitte treffeillä tai tapailitte tms, eikö silloin tullut esiin, ettei osaa keskustella? 

Turha lähteä mihinkään avioliittoneuvojalle ja palaveeraamaan suhteesta tai johonkin suhdekurssille, jos ei osaa edes keskustella asiallisesti!!!!!!!

ap.

Vierailija kirjoitti:

Turha lähteä mihinkään avioliittoneuvojalle ja palaveeraamaan suhteesta tai johonkin suhdekurssille, jos ei osaa edes keskustella asiallisesti!!!!!!!

ap.

No et säkään kyllä keskustelutaidoillais tässä loista. Kukaan ole edes ehdottanut sulle terapiaa, mitä sä täällä yksin kinastelet?

Jos puolisosi voivottelee suhteenne tilaa, ja että mistä apua, ja ehdottaa esim. jotain kirkon "pelastuskurssia", niin anna puolisolle aikaa. Sovi puolison kanssa aika, jolloin keskustelette kipupisteistä kahden kesken, kuten aikuisten kuuluisi tehdä,  jos tämä järkevä keskustelu ei onnistu, niin sano, että voi mennä yksin kursseille kouluttautumaan asialliseen keskusteluun, ja että kun tämä onnistuu, niin sitten voidaan mennä syvemmälle suhteen tilan analysoinnissa.

ap.

Teillä on selvästikin vanhoja selvittämättömiä ristiriitoja. Siksi keskustelu ei onnistu. Keskustelkaa ensin ne vanhat jutut kunnolla läpi. Jos ette keskenänne onnistu, menkää terapeutille tms.

Aloittaja lienee keskustelujen "järkevyyksien" makutuomari. Yleensä näin on naisten kohdalla. He määrittelevät mistä saa keskustella ja miten.

Millaisesta taustasta miehesi tulee eli onko hän tottunut jo kotona siihen, etteivät miehet keskustele, vaan venkoilevat?

Vierailija kirjoitti:

Teillä on selvästikin vanhoja selvittämättömiä ristiriitoja. Siksi keskustelu ei onnistu. Keskustelkaa ensin ne vanhat jutut kunnolla läpi. Jos ette keskenänne onnistu, menkää terapeutille tms.

Höpö höpö

ap

Miksi tällainen tyhmä aloitus?

Ap vaikuttaa lievästi häiriintyneeltä. Ensin ärsyttää, sitten on jo raivona, sitten vittuilee, kohta tyynnyttelee ja sitten onkin taas tilanteen herra. Ei ihme ettei keskustelut onnistu. En minäkään haluaisi tuollaisen tuuliviirin kanssa keskustella. 

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja lienee keskustelujen "järkevyyksien" makutuomari. Yleensä näin on naisten kohdalla. He määrittelevät mistä saa keskustella ja miten.

Olen valmis keskustelemaan kaikista asioista. Olen valmis käymään asiat läpi. Läpi niin että molemmat tuovat oman näkemyksensä esiin, ja että mitä mieltä ovat asiasta.

Tämän perusteellisen keskustelun jälkeen, en ehkä koe mielenkiintoa palata asiaan. Minulla ei ole mitään pakottavaa henkistä tarvetta saada omaa näkemystäni läpi. Tätä samaa odotan myös omalle kohdalleni , että minä saan pitää oman näkemykseni.

Varsinkaan en koe, että on sopivaa ottaa vanha asia esiin jonkun uuden asian yhteydessä, mikä vanha asia ei yleensä millään tavalla koske tätä uutta asiaa.

ap

Ja vasta nyt kymmenen vuoden jälkeen tajusit, että puoliso ei osaa keskustella ? Ei voi muuta sanoa kuin vakka on kantensa todellakin valinnut .

Oma näkemys on tärkeämpi, kuin miten asiat oikeasti ovat. Tämä kannattaa muistaa, kun keskustelee "henkilön" kanssa.

Tässä vaiheessa on jonkinmoisen yhteenvedon paikka.

Voidaan päätellä että on toimittu oikein jos puolisosi ottaa jonkun asian esille jonka käsittely tuottaa henkistä kipua ja tuskaa, niin ei puolustusreaktiona vedetä "vastasyytöstä" mielen sopukoista, vaan jos puolison esiin ottama aihe on liian vaikea, niin voi sanoa että "en kykene keskustelemaan asiasta, olen pahoillani, katsotaan myöhemmin" tai että "istutaan alas ja käydään asia läpi, ja vielä viimeiseksi voi kysyä, että onko vielä jäänyt jotain sydemelle josta haluaisi puhua".

Asioiden keskustelu ei tarkoita sitä, että keskustelun päättyessä pitäisi olla joku yhteinen näkemys asiasta, vaan voidaan olla ihan hyvin eri mieltä. Tässä on semmoinen kompastumisen paikka, että jotkut ajattelevat, ettei asiaa ole perustellisesti käsitelty ennen kuin yhteinen sävel löydetään, mutta ei se niin ole. 

ap

Ainahan voi myös väittää toista jankkaajaksi, jos mielipide, tai totuus ei miellytä. Usein käytetty ilmaus myös palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Oma näkemys on tärkeämpi, kuin miten asiat oikeasti ovat. Tämä kannattaa muistaa, kun keskustelee "henkilön" kanssa.

En näe tässä mitään ristiriitaa.

Voisi olettaa, että "omilla jaloillaan seisovalla" on usein epärealistisen korkea käsitys oikeassa olostaan. Asian ratkaisee se, että miten reagoi siinä vaiheessa, kun omia totuuksia ammutaan alas. Kypsä ja fiksu aikuinen joustaa siinä vaiheessa omista näkemyksistään.

ap