Onko täällä lapsettomia yli 40v naisia? jos on niin kaduttaako?

Vierailija kirjoitti:

Lapseton ja miehetön 45 v nainen täällä. Ei kaduta, kauhea ajatuskin että joutuisin asumaan jonkun toisen ihmisen kanssa yhdessä, saati huolehtimaan lapsista. 

Haluat varmaan kuitenkin, että joku huolehtii sinusta, kun olet vanha?

Kun tätä ketjua luen, niin thank you lapsettomat, jotka ette KOSKAAN halunneet lapsia niin onneksi ette ole hankkineetkaan lapsia! :D kuulostatte niin itsekkäiltä, että tulevat lapset olisivatkin kärsineet teidän kanssanne eläessä.

Kaikkien ei tosiaan tarvitse lisääntyä ja hyvä niin! Onneksi ehkäisy on keksitty niin ei tarvitse kaikkien lapsien kärsiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseton ja miehetön 45 v nainen täällä. Ei kaduta, kauhea ajatuskin että joutuisin asumaan jonkun toisen ihmisen kanssa yhdessä, saati huolehtimaan lapsista. 

Haluat varmaan kuitenkin, että joku huolehtii sinusta, kun olet vanha?

En ole ikinä tavannut lapsia, jotka huolehtivat vanhenneista vanhemmistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseton ja miehetön 45 v nainen täällä. Ei kaduta, kauhea ajatuskin että joutuisin asumaan jonkun toisen ihmisen kanssa yhdessä, saati huolehtimaan lapsista. 

Haluat varmaan kuitenkin, että joku huolehtii sinusta, kun olet vanha?

Totta kai haluan. Siksi olen säästänyt, sijoittanut ja tienannut sitä varten rahaa, jotta voin ostaa hoivan, eikä sitä tarvitse kenenkään ruuhkavuosissaan tulla hampaat irvessä minulle huolehtimaan.

Olen siis huolehtinut itsestäni, en odota sitä kenenkään muun tekevän.

Oletko sinä ennustanut tulevaisuutesi sen varaan, että joku toinen huolehtii sinusta? Toivon, ettet pety.

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua luen, niin thank you lapsettomat, jotka ette KOSKAAN halunneet lapsia niin onneksi ette ole hankkineetkaan lapsia! :D kuulostatte niin itsekkäiltä, että tulevat lapset olisivatkin kärsineet teidän kanssanne eläessä.

Kaikkien ei tosiaan tarvitse lisääntyä ja hyvä niin! Onneksi ehkäisy on keksitty niin ei tarvitse kaikkien lapsien kärsiä!

Olipa heikko yritys ilkeillä. 

Lapsettomilla näyttää olevan hyvin negatiivinen kuva perheestä ylipäänsä. Oletteko hyvissä väleissä vanhempienne ja sisarustenne kanssa? Mistä tämä negatiivisuus oikein kumpuaa? Kirkuvia lapsia, vapauden menetystä, parhaiden vuosien uhraamista...? Täh!? Onkohan teillä kenties jotain lapsuustraumoja?

Lapset ovat ihmisiä, parhaassa tapauksessa oma perhe on maailman parasta seuraa. Ja vaikka jokainen kaipaa myös yksinoloa, ei ihmiselle ole laumaeläimenä luonnollista elää yksin. Jostain se sitoutumiskammokin kertoo.

Mutta jokainen tyylillään olkoon onnellinen mitä valintoja onkin tehnyt. En vaan ymmärrä tätä äitien haukkumista ja mollaamista. Mikä tarve tähän?

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua luen, niin thank you lapsettomat, jotka ette KOSKAAN halunneet lapsia niin onneksi ette ole hankkineetkaan lapsia! :D kuulostatte niin itsekkäiltä, että tulevat lapset olisivatkin kärsineet teidän kanssanne eläessä.

Kaikkien ei tosiaan tarvitse lisääntyä ja hyvä niin! Onneksi ehkäisy on keksitty niin ei tarvitse kaikkien lapsien kärsiä!

Aika huvittava freudilainen lipsahdus sinulla: "ei tarvitse kaikkien lapsien kärsiä!" - eli nyt vain sinun lapsesi kärsivät ... ? Sekä muiden huonojen vanhempien.

Ehkä kaikkien niidenkin, joiden lapset ovat lastensuojelun asiakkaita sekä pahimmillaan huostaanotettuja, olisi kannattanut vähän miettiä.

Aidosti voin sanoa,että ei.Jos haluaisin,ehtisin vielä hoitoihin. En ole menossa.

N41

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua luen, niin thank you lapsettomat, jotka ette KOSKAAN halunneet lapsia niin onneksi ette ole hankkineetkaan lapsia! :D kuulostatte niin itsekkäiltä, että tulevat lapset olisivatkin kärsineet teidän kanssanne eläessä.

Kaikkien ei tosiaan tarvitse lisääntyä ja hyvä niin! Onneksi ehkäisy on keksitty niin ei tarvitse kaikkien lapsien kärsiä!

Olipa heikko yritys ilkeillä. 

Se ei ollut ilkeilyä vaan totuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Parasta on se että voin lomailla ja tavata ystäviäni ihan milloin huvittaa. Otimme miehen kanssa äkkilähdön etelään jouluksi. Ei tarvinnut miettiä mitään muuta kuin kuinka monta lehteä otan rannalle luettavaksi.

Hahhah, monilla 40+ on jo aikuisia lapsia, että kyllä hekin voivat ottaa sen äkkilähdön ja pohtia pelkkiä lehtiä siinä iässä. 

Itse kysymykseen, kaksi lasta on ja ikää pukkaa. Kolmatta vielä haluaisin mutta riskit tässä vaiheessa pelottaa. En ole vielä 40 mutta se jo häämöttää. Eli ainoa mikä ehkä kaduttaa on, että vähän hitaanpuoleisesti etenin lapsiasiassa, jos niitä haluaa, kannattaa aloittaminen tosiaan aloittaa tarpeeksi aikaisin. 

Mikä sinua vaivaa? Miksi yrität pakottaa lastenhankintaa ketjuun joka koski nimenomaan lapsettomia? Tuollainen tyrkytys on luotaan työntävää, etkä anna itsestäsi kovin fiksua kuvaa.

Ei hän tässä lastenhankintaa minusta millään lailla tyrkyttänyt. Ainoastaan toi esiin sen, että lapset rajoittavat elämää vain tietyn aikaa. Ei se niin mene, että lapsen synnyttyä ei voisi tuosta vapaammasta elämästä enää ikinä nauttia ja loppuiän on sidottu lapsikatraaseen. Tosiaan monen nelikymppisen lapset ovat jo teinejä tai jopa aikuisia, jotka eivät enää vanhempien kanssa edes halua lomailla.

Niin, on totta että lapset vääjäämättä aikuistuvat ja lähtevät pesästä. Mutta miksi pitäisi tuhlata 18 vuotta elämästään niin ettei siitä voisi nauttia täysillä ja tehdä mitä haluaa? Tämä on mahdollista vain lapsettomana. Lapsesta ollaan juridisesti ja moraalisesti vastuussa sen 18 vuotta. Lapset ovat uskomattoman sitovia teini-ikään asti ja silloin astuvat muut murheet kehiin. Minä - ja varmasti moni muu - haluan nauttia elämästäni NYT enkä sitten kun fiktiiviset lapseni olisivat isompia. Olisi hirveä ajatus pistää nyt elämä holdille 18 vuodeksi, olisin 58v kun lapseni täysi-ikäistyisi. Olen tyytyväinen elämääni ja haluaa elää sitä NYT, en vuosien päästä.

-eri- Lisää, että kyllä kai jokainen aikuinen myös tajuaa, että ei se side lapsiin 18-vuotispäivänä katkea. Lapsi muuttaa koko loppuelämän, eikä aina mitenkään myönteisesti. Kyllä moni avustaa myös aikuisia lapsiaan paljonkin, puhumattakaan sitten kun lapsenlapset astuvat kuvioihin ja isovanhempia vingutaan taas hoitamaan pikkulapsia milloin milläkin syyllä. Myös vankilakundeilla, narkeilla ym. on vanhemmat, ja toisinaan ne vanhemmat ovat ihan kunnollisia ihmisiä.  Fakta on, että lapsen saaminen on laji jossa moni asia voi mennä hirveällä tavalla tiellä, ja monelta meneekin. Tai sitten lapsi voi olla vakavasti sairas ja hupsistavaan, normaali elämä on vaihtunut jatkuvaan huoleen, hoivatyöhön ja omaishoitajan elämännäkymiin jota eletään tietäen ettei tilanne koskaan tule ainakaan paremmaksi muuttumaan. Ihminen joka hehkuttaa lapsiperhe-elämän onnea on paitsi vanhemmaksi hyvin sopiva, myös tosi onnekas. 

Bonuksena tähän vielä, että lapsi myös sitoo vanhemmat yhteen paljon tiukemmin kuin avioliitto. Exästä voi ottaa eron ja toivottaa sen hevon kuuseen, mutta jos tyypin kanssa on erehtynyt vääntämään lapsen, on hän eronkin jälkeen tavalla tai toisella tiiviisti osa elämää. Lapsen hoito/hoitamattomuus, elarit, juhlapäivät...vaikka lapsi olisi nelikymppinen ja sinä olisit ollut uuden kumppanin kanssa 39v, niin silti ei taatusti ole ex päässyt unohtumaan.

Kyllä, lastenteon väliin jättämällä menettää kaikenlaista, eikä voi tietää mitä menettää. Paitsi kaiken mikä liittyy lisääntymiseen, lapsiin ja suvun jatkumiseen. Lasta toivova taas ei todellakaan tiedä, mitä tilaa. 

Hmm, omat lapseni ovat jo aikuisia ja kyllä viimeistään tuolta myöhäisteini-iästä ovat olleet todella hyviä ystäviäni myös, sen lisäksi että ovat lapsiani. Nykyään meillä on ihan tasavertaisten aikuisten välinen suhde, josta saa suurta iloa, ei mikään jatkuvan auttamisen kehä.

Yksi lapsenlapsikin on, ja häntä hoitaisin enemmänkin mitä pyydetään, mutta tyytyväinen olen nykytilaankin.

Onko tällaisen kirjoittaja itse jäänyt henkisesti teini-ikään suhteessa vanhempiinsa?

Hienoa mummo, annat itsestäsi tosi hyvän vaikutelman solvaamalla muita. Olet varmaan tosi hyvä esimerkki.

Tuota luetun ymmärtämistä voisit vielä kypsälläkin iällä yrittää opetella - viestissä luki "eikä aina mitenkään myönteisesti". Onko sinulle sana "aina" kovinkin vieras?

- eri

Ei se ole solvaus vaan kysymys. Ymmärrän hyvin, että jos oma lapsi on rikollinen, sairas jne niin vanhemmuus ei tosiaan ole helppoa. Mutta kovin negatiivisen sävyn oli tuo kirjoittaja ottanut ja esittänyt vanhemmuuden jatkuvana auttamisena ja aikuiset lapset hoitopaikkaa "vinkuvina".

Tuli vaan mieleen, että itsestäänkö kirjoitti vai mistä moisen keksi? Kyllä vanhemmuudessa on tavoitteena kasvattaa lapsi siten, että teini-iässä tämä irtautuu omaksi yksilökseen ja vanhempien vaikutuspiiristä ihan itsenäiseksi ja ajattelevaksi aikuiseksi, joka kykenee kantamaan vastuun elämästään ja mahdollisesta tulevasta perheestään.

Vanhemmuudessa voi olla vaikka mitä tavoitteita, mutta katsos kun elämä on. Niin aina eivät mene asiat niin kuin on suunnitellut ja toivonut. Lapsista VOI seurata paljon surua ja surkeutta, vaikka tuskin kukaan synnärrillä miettii että "kasvatanpa nyt lapsestani elämäntaparikollisen tai syrjäytyneen". Kun vaikka vanhempi olisi Supernanny, niin voi olla että lapsen elämässä tapahtuu jotain muuta mikä suistaa sen raiteiltaan eikä vanhemmat siinä välttämättä paljon mahda.

Mikä on teoriasi, ryömivätkö yhteiskuntamme ongelmatapaukset maailmaan kivien alta, vai olisiko kuitenkin niin että he syntyvät samalla lailla kuin kaikki muutkin, ihmisille jotka ovat toivoneet heitä?

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomilla näyttää olevan hyvin negatiivinen kuva perheestä ylipäänsä. Oletteko hyvissä väleissä vanhempienne ja sisarustenne kanssa? Mistä tämä negatiivisuus oikein kumpuaa? Kirkuvia lapsia, vapauden menetystä, parhaiden vuosien uhraamista...? Täh!? Onkohan teillä kenties jotain lapsuustraumoja?

Lapset ovat ihmisiä, parhaassa tapauksessa oma perhe on maailman parasta seuraa. Ja vaikka jokainen kaipaa myös yksinoloa, ei ihmiselle ole laumaeläimenä luonnollista elää yksin. Jostain se sitoutumiskammokin kertoo.

Mutta jokainen tyylillään olkoon onnellinen mitä valintoja onkin tehnyt. En vaan ymmärrä tätä äitien haukkumista ja mollaamista. Mikä tarve tähän?

Kerropa nyt vähän, mitä "äitien haukkumista ja mollaamista" täällä on? Ihmiset kertovat omista kokemuksistaan, mielipiteistään, valinnoistaan. Ei liity muihin ihmisiin mitenkään. Miten on niin mahdotonta sietää toisten ihmisten yksityisiä ratkaisuja?

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua luen, niin thank you lapsettomat, jotka ette KOSKAAN halunneet lapsia niin onneksi ette ole hankkineetkaan lapsia! :D kuulostatte niin itsekkäiltä, että tulevat lapset olisivatkin kärsineet teidän kanssanne eläessä.

Kaikkien ei tosiaan tarvitse lisääntyä ja hyvä niin! Onneksi ehkäisy on keksitty niin ei tarvitse kaikkien lapsien kärsiä!

Ei se lisääntyminen tee kenestäkään jaloa, epäitsekästä tai muutenkaan parempaa ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua luen, niin thank you lapsettomat, jotka ette KOSKAAN halunneet lapsia niin onneksi ette ole hankkineetkaan lapsia! :D kuulostatte niin itsekkäiltä, että tulevat lapset olisivatkin kärsineet teidän kanssanne eläessä.

Kaikkien ei tosiaan tarvitse lisääntyä ja hyvä niin! Onneksi ehkäisy on keksitty niin ei tarvitse kaikkien lapsien kärsiä!

Olipa heikko yritys ilkeillä. 

Se ei ollut ilkeilyä vaan totuus.

Eli todistit, että sinun ei ainakaan oli pitänyt lisääntyä. No, yhteiskunta hoitaa ne sinunkin lapsesi kun olet epäonnistunut. Kaltaisellasi kun ei todellakaan pitäisi olla lapsia. Toivottavasti ei olekaan.

Minulla on perhe ja olen kyllä matkustellut paljon enemmän, kuin perheettömät kaverini ja rahaakin on enemmän säästössä. Unohtakaa nämä typerät ideat siitä, että lasten kanssa elämä on vankila ja kaikki rahat menee lapsiin. Matkustelu on mielenkiinnosta kiinni ja taloudellinen tilanne työpaikasta. Koira sitoo enemmän, kuin lapsi, kun ei pääse edes lentokoneeseen tai ravintolaan matkoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Parasta on se että voin lomailla ja tavata ystäviäni ihan milloin huvittaa. Otimme miehen kanssa äkkilähdön etelään jouluksi. Ei tarvinnut miettiä mitään muuta kuin kuinka monta lehteä otan rannalle luettavaksi.

Täällä kolmen äiti, minäkin voin lähteä lasten puolesta koska huvittaa ja ottaa vaikka sata lehteä rannalle :) Työstä ei saa noin vain lomaa, mutta lapset ei ole syy olla lähtemättä. Voidaan joko ottaa mukaan ja/tai pienempänä menivät mummolaan.

Lapset on isoja jo, sellainenkin asia meinaan on luonnollista kuin heidän kasvamisensa ;) 

Yli 40v onnellinen nainen

Sinulta ei kysytty mitään.

:(

Vastasin vain edellisen kommenttiin, "voi matkustella ja lukea rannalla eri lehtiä kun on lapseton", että näitä asioita VOI kyllä tehdä lapsellinenkin. Ettei vain jollekin jää luulo, että lapset estäisivät nämä asiat. Tai vapaan pihasaunomisen, kuten yksi iloitsi voivansa lapsettomana tehdä. Outoja juttuja, koska meilläkin on  pihasauna ja voimme sitä vapaasti lämmittää, lapset ei estä.

Mitä nämä harhaluulot elämästä lapsien kanssa on? Kuka pelottelee ja miksi?

Tuo, jolle vastasit, kirjoitti "Voin lomailla ja tavata ystäviäni ihan milloin huvittaa. Otimme miehen kanssa äkkilähdön etelään jouluksi".

Silloin kun nämä kolme lastasi olivat pieniä, sanotaan nyt alle viisivuotiaita, niin väitätkö todellakin että voit lomailla ihan milloin sinua huvitti, ja ottaa tuosta vain äkkilähdön etelään?

Sitä paitsi kukaan tämän ketjun vastanneista tuskin (ainakaan toivottavasti) jätti lapset tekemättä lomamatkojen vuoksi, vaan siksi, että yksinkertaisesti ei koe vanhemmuutta asiana, jonka itse haluaa saavuttaa.

Kyllähän nyt jokainen, velakin, tietää, että matkustaa voi lasten kasvettua isoiksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua luen, niin thank you lapsettomat, jotka ette KOSKAAN halunneet lapsia niin onneksi ette ole hankkineetkaan lapsia! :D kuulostatte niin itsekkäiltä, että tulevat lapset olisivatkin kärsineet teidän kanssanne eläessä.

Kaikkien ei tosiaan tarvitse lisääntyä ja hyvä niin! Onneksi ehkäisy on keksitty niin ei tarvitse kaikkien lapsien kärsiä!

Ei se lisääntyminen tee kenestäkään jaloa, epäitsekästä tai muutenkaan parempaa ihmistä.

Muutenhan lastensuojelua tai sijaisvanhempia ei tarvittaisi. Tai muita yhteiskunnan palveluita. Jotenkin ihmiset onnistuvat saamaan aikaiseksi sellaisiakin lapsia, joista tulee narkkareita tai kammottavia rikollisia.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on perhe ja olen kyllä matkustellut paljon enemmän, kuin perheettömät kaverini ja rahaakin on enemmän säästössä. Unohtakaa nämä typerät ideat siitä, että lasten kanssa elämä on vankila ja kaikki rahat menee lapsiin. Matkustelu on mielenkiinnosta kiinni ja taloudellinen tilanne työpaikasta. Koira sitoo enemmän, kuin lapsi, kun ei pääse edes lentokoneeseen tai ravintolaan matkoilla.

Lopeta nyt se jankkaus kun ilman sinua tämä on mielenkiintoinen ketju. Usko nyt, ketään EI kiinnosta tietää sinusta tai elämästäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen kasvatustapa tämän ketjun mammoilla. "Ei niistä lapsista tarvitse välittää tai nähdä niiden takia vaivaa, ne hoitavat itse itsensä". Eipä kyllä hyvää kuvaa näiden mammojen vanhemmuudesta anna.

No muuten kuin ihan pienen lapsen kanssa on oikeasti aika helppoa. Pitää olla läsnä, jutella, auttaa ja neuvoa. Mukavaa yhdessäoloa, eikä siitä oikeasti ole varsinaista vaivaa, vaan menee siinä normaalielämän mukana.

Niin, katsos kun vela on ihminen joka ei halua velvollisuutta "olla läsnä, jutella, auttaa ja neuvoa". Hän ei koe ajatusta lapsen kanssa yhdessäolosta millään lailla mukavaksi.  Hän viihtyy yksin tai aikuisseurassa.

Minua hirvittää ajatus että kotona, työpäivän jälkeen pitäisi vielä pälättää, auttaa, huolehtia ja neuvoa lapsukaista. Ei saisi keskittyä omiin asioihinsa tai rauhoittua kun väsyttää vaan pitäisi katsoa lapsen perään, ei olisi rauhaa eikä hetken hiljaisuutta. Jos alkaisi vaikka leipomaan, ei saisi leipoa rauhassa kun viereen rynnisi pieni rähmäkäpälä jonka kanssa mukava leivontahetki muuttuisi sotkuiseksi neuvontatuokioksi. Kyllä, tiedän että joillekin ne neuvontatuokiot ovat maailman hassunhauskimpia tilanteita, mutta minua vain ottaisi päähän etten saa näperrellä rauhassa. 

Minun normaalielämään ei mahdu lapsia, sinun mahtuu. Kivat sinulle, mutta mistä sitten tulee tuo sinun tarpeesi vängätä?

Oikeasti, tunnen useamman äiti-ihmisen jotka vaikuttavat ihan täyspäisiltä, mutta tämä ketju saa minut epäilemään että jotkut naiset pullauttavat synnärillä lapsen lisäksi aivonsa ulos.

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua luen, niin thank you lapsettomat, jotka ette KOSKAAN halunneet lapsia niin onneksi ette ole hankkineetkaan lapsia! :D kuulostatte niin itsekkäiltä, että tulevat lapset olisivatkin kärsineet teidän kanssanne eläessä.

Kaikkien ei tosiaan tarvitse lisääntyä ja hyvä niin! Onneksi ehkäisy on keksitty niin ei tarvitse kaikkien lapsien kärsiä!

Mitä enemmän tätä ketjua luen, sitä enemmän kiroan sitä, että kaikenlaiset ihmiset saavat lisääntyä. Sinunkin sekä äitisi olisi pitänyt käyttää ehkäisyä, olisitte tehneet palveluksen maailmalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomilla näyttää olevan hyvin negatiivinen kuva perheestä ylipäänsä. Oletteko hyvissä väleissä vanhempienne ja sisarustenne kanssa? Mistä tämä negatiivisuus oikein kumpuaa? Kirkuvia lapsia, vapauden menetystä, parhaiden vuosien uhraamista...? Täh!? Onkohan teillä kenties jotain lapsuustraumoja?

Lapset ovat ihmisiä, parhaassa tapauksessa oma perhe on maailman parasta seuraa. Ja vaikka jokainen kaipaa myös yksinoloa, ei ihmiselle ole laumaeläimenä luonnollista elää yksin. Jostain se sitoutumiskammokin kertoo.

Mutta jokainen tyylillään olkoon onnellinen mitä valintoja onkin tehnyt. En vaan ymmärrä tätä äitien haukkumista ja mollaamista. Mikä tarve tähän?

Kerropa nyt vähän, mitä "äitien haukkumista ja mollaamista" täällä on? Ihmiset kertovat omista kokemuksistaan, mielipiteistään, valinnoistaan. Ei liity muihin ihmisiin mitenkään. Miten on niin mahdotonta sietää toisten ihmisten yksityisiä ratkaisuja?

Et ole kovin tarkkaan ketjua lukenut kyllä... Ilkeä ketju kaikenkaikkiaan.