Mitä mieltä olet ruokaansa nirsoilevista ihmisistä?
Itse olen supernirso ruuan suhteen. En halua kokeilla mitään outoja ruokia tai uusia makuja. Inhoan tiettyjä tekstuureja ja ruuan on oltava selkeätä ja konstailematonta. Esim joku pataruoka missä kaikki on yhtenä mössönä on ihan kauhistus🤢
Kommentit (71)
En kutsuisi syömään, mutta ihan sama kunhan ei yököittele pöydässä. Jos aikuinen jättää nirsouttaan syömättä on se ok kunhan on hiljaa. Mun talossa kukaan ei sano ruoalle "yök".
Suoraan sanottuna ärsyttää tuollaiset ihmiset aivan hemmetisti.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että nirsot ovat niitä kaikista pulleimpia. Vaikka voisi luulla, että lihavathan syö mitää vaan, kuin porsaille kippaisi ruuanjätteitä, niin asia ei suinkaan ole niin. Hehän ne vasta tietävätkin hyvän ruuan päälle, sillä eivät muuten olisi lihavia.
Olen normaalipainoinen, 168cm/60kg
Ap
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna ärsyttää tuollaiset ihmiset aivan hemmetisti.
Miksi?
Ap
Ei kuulu mulle, mitä toiset syövät tai eivät syö. Mua ei tosiaankaan kiinnosta, eli en myöskään halua kuunnella miksi jokin on jonkun mielestä ällöä tai miksi ei jotain syö. Ole syömättä vain, ei tarvitse selittää. Omien ongelmiensa alleviivaaminen on epäkohteliaampaa kuin tarjoomuksista kieltäytyminen.
En minä toisten syömistä mieti. Jokainen syököön mitä haluaa, omien mieltymystensä mukaan.
Suoraan kysymykseen suora vastaus: pidän nirsoilijoita todella ärsyttävinä kakaroina. Hemmoteltuja prinsessoja, kehittymättömiä, lapsellisia. Mielestäni aikuinen on nirso ihan omasta tyhmyydestään.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu mulle, mitä toiset syövät tai eivät syö. Mua ei tosiaankaan kiinnosta, eli en myöskään halua kuunnella miksi jokin on jonkun mielestä ällöä tai miksi ei jotain syö. Ole syömättä vain, ei tarvitse selittää. Omien ongelmiensa alleviivaaminen on epäkohteliaampaa kuin tarjoomuksista kieltäytyminen.
En selitä enkä alleviivaa ruokaillessa mitään. Jätän syömättä. Yleensä se on niin päin että tarjoaja alkaa jankkaamaan ja kysymään miksi en syö. Minusta sekin on epäkohteliasta.
Ap
En kutsu ruokapöytääni nirsoa ihmistä. Liian rasittavaa yrittää sellaista miellyttää ja liian ärsyttävää katsella/kuunnella sitä nirsoilua. Syököön kotonaan.
V*tuttaa vain jos ruokaa haukutaan. Arvostella saa tietyissä tilanteissa, mutta ruuan haukkuminen on noloa.
Nirso on aika negatiivinen sana. Itselleni tulee ainakin kuva ihmisestä, jolle oikein mikään ei kelpaa ihan vain periaatteesta. Minua sanotaan usein nirsoksi, mutta koen etten ole sitä omasta valinnastani. En ole koskaan oppinut syömään tiettyjä ruoka-aineita, moni saa minut kirjaimellisesti yökkäämään. Inhoan esim. sienten niljakkaan pehmeää rakennetta. Kukkakaali on kammottavaa, silli aivan hirveää jne. Listaa voin jatkaa aika pitkään.
Silti minua vähän harmittaa nirsoksi kutsuminen, sillä en minä tahallani inhoa ruokia. Aina sanotaan, että maistelemalla oppii syömään erilaisia ruokia, mutta minulle ei ole käynyt niin ja yritystä on kyllä ollut. Nykyään olen jo melkein viisikymppinen ja vuosien harjoittelulla olen oppinut sietämään paprikaa sen verran, että sitä voi olla pieniä paloja paistettuna joissain ruoissa. Mitään muita saavutuksia en ole saanut aikaiseksi, eli aika heikko tulos.
Miehelläni kesti aikansa ymmärtää, että en ole syömättä tiettyjä ruoka-aineita vain siksi, että en viitsi syödä niitä, vaan ihan siksi, että en saa niitä alas. Hän itse voi syödä melkein mitä vain. Kadehdittava taito.
Vetis 17v kirjoitti:
V*tuttaa vain jos ruokaa haukutaan. Arvostella saa tietyissä tilanteissa, mutta ruuan haukkuminen on noloa.
En tietenkään ole ikinä haukkunut kyläpaikassa tarjottua ruokaa. Ei nirsoilu sitä tarkoita. Ap
Olen melkein kade. - Sitä kun toista kymmentä ruoka-ainetta joille on vahvasti yliherkkä, niin ei ole paljon varaa nirsoilla. Eikä ole ollenkaan ilahduttavaa, että osa pitää tätä kaikkea vain omana nirsoutenani ja päänvikaisuutenani. En haluaisi joutua hengen vaaraan tämän vuoksi; siis siksi, eei joku ota tosissaan yliherkkyyksiäni ja jättää kertomatta rehellisesti kun kysyn esimerkiksi, onko ao. kakussa mahd. käytetty mantelijauhetta tai pähkinää.
Vierailija kirjoitti:
Nirso on aika negatiivinen sana. Itselleni tulee ainakin kuva ihmisestä, jolle oikein mikään ei kelpaa ihan vain periaatteesta. Minua sanotaan usein nirsoksi, mutta koen etten ole sitä omasta valinnastani. En ole koskaan oppinut syömään tiettyjä ruoka-aineita, moni saa minut kirjaimellisesti yökkäämään. Inhoan esim. sienten niljakkaan pehmeää rakennetta. Kukkakaali on kammottavaa, silli aivan hirveää jne. Listaa voin jatkaa aika pitkään.
Silti minua vähän harmittaa nirsoksi kutsuminen, sillä en minä tahallani inhoa ruokia. Aina sanotaan, että maistelemalla oppii syömään erilaisia ruokia, mutta minulle ei ole käynyt niin ja yritystä on kyllä ollut. Nykyään olen jo melkein viisikymppinen ja vuosien harjoittelulla olen oppinut sietämään paprikaa sen verran, että sitä voi olla pieniä paloja paistettuna joissain ruoissa. Mitään muita saavutuksia en ole saanut aikaiseksi, eli aika heikko tulos.
Miehelläni kesti aikansa ymmärtää, että en ole syömättä tiettyjä ruoka-aineita vain siksi, että en viitsi syödä niitä, vaan ihan siksi, että en saa niitä alas. Hän itse voi syödä melkein mitä vain. Kadehdittava taito.
Mulla sama juttu. Nuorena söin vaikka mitä, nyt suurin osa ruoista vaan ällöttää. Olisi kiva tietää mistä muutos johtuu. Tahallani en sitä tehnyt.
Häiritsee ainoastaan siinä tilanteessa jos tulevat kylään ja mitkään mun kokkailut ei kelpaa..
Vierailija kirjoitti:
Olen melkein kade. - Sitä kun toista kymmentä ruoka-ainetta joille on vahvasti yliherkkä, niin ei ole paljon varaa nirsoilla. Eikä ole ollenkaan ilahduttavaa, että osa pitää tätä kaikkea vain omana nirsoutenani ja päänvikaisuutenani. En haluaisi joutua hengen vaaraan tämän vuoksi; siis siksi, eei joku ota tosissaan yliherkkyyksiäni ja jättää kertomatta rehellisesti kun kysyn esimerkiksi, onko ao. kakussa mahd. käytetty mantelijauhetta tai pähkinää.
Juujuu, ei tässä kysytty kenenkään hengenvaarallisista allergioista, mutta aina jonkun herkkiksen pitää tulla itkemään niistä kun kysellään nirsoilusta.
Jotkut ovat nirsoja vaatteissa, sisustuksessa, ihmissuhteissa, asumis paikassa jne..... Ei ole minulta pois jos sulle ei joku asia kelpaa. Pääasia että itse on tyytyväinen.
Mieheni on nirso eikä syö kuin hampurilaisiani, bolognese kastiketta tai kun teen makkara ranskalaisia. Mikään muu kasvisruokani ei kelpaa jossa ei ole lihaa. Ja itse en jaksa joka päivä jotain liha ruokaa kokata kun en tykkää liharuuista. Rakastan juusto kasvis ruokia. Mies tykkää joka päivä syödä lihaa, eineksiä ja liha jalosteita enkä voi sille mitään niin syököön. Ei pelkää syöpää ja syököön makkaraa yli suositusten. En ala toisten ruokavaliota vahtimaan.
Olen huomannut, että nirsot ovat niitä kaikista pulleimpia. Vaikka voisi luulla, että lihavathan syö mitää vaan, kuin porsaille kippaisi ruuanjätteitä, niin asia ei suinkaan ole niin. Hehän ne vasta tietävätkin hyvän ruuan päälle, sillä eivät muuten olisi lihavia.