Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olenko ainoa kenen mies ei ikinä muista/järjestä/lahjo mitenkään tälläisinä päivinä kuten ystävänpäivä, naistenpäivä jne?
Yritän ajatella ettei se haittaa, mutta kyllä pieni harmituksen peikko toisinaan nostaa päätään näinä päivinä. Etenkin kun somea selaa ja saa nähdä toinen toistaan hienompia juttuja joita miehet on vaimoilleen/tyttöystävilleen järjestäneet. Itse ilahdutan miestä ihan tavallisena arkenakin usein esimerkiksi leipomalla hänen lempparijuttuja, saatan ostaa kaupasta jotain mistä ainoastaan hän tykkää jnejne. Itse en saa ikinä mitään vastaavia juttuja. Ja en tarkoita että olisin vailla jotain shampanjaa ja limusiineja tai Pariisin matkaa, vaan ihan joku pieni juttu, ainoastaan se että olisi jotenkin ajatellut riittäisi.
Kommentit (372)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ovat muuten naistenpäivä ja ystävänpäivä ihan yhdentekeviä, mutta olen silti ihan valtavan onnellinen ja kiitollinen puolisosta, joka jaksaa vielä 18 avioliittovuoden jälkeenkin joka ikisen pienenkin juhlantapaisen kohdalla tuoda töistä palatessaan leivokset, tulppaaneja tai milloin mitäkin
Ongelma on just siinä että jos "juhlantapaisen" kohdalla tuo kukkasia tai leivoksia, saattaa saada ne päin naamaansa. Kukat pitää tuoda aivan tavallisena päivänä, silloin ne jotain merkkaavat.
Miksi kukaan saisi kukat ”päin naamaansa”? Kukat ovat ihania, ja niitä sopii tuoda ihan milloin tahansa.
Minun puolisoni tuo minulle marketista tulppaaneja tmv. aina tehdessään viikonlopun ruokaostokset. Juhlapäivinä saan hienompia kukkia ja lahjoja.
Ehkä tuli pikkuisen liioitelluksi, mutta ei paljon. Kukkien teho selvinä merkkipäivinä on kyllä murto-osa siitä mitä se on aivan tavallisena päivänä. Ja nimen omaan naistenpäivästä vaimoni ei tahdo kuulla halaistua sanaa, naistenpäiväkukat kyllä saisin päin naamaani ihan kirjaimellisesti, luulisin. Äitienpäiväkin on vähän siinä ja siinä. Synttäri menettelee mutta kaikkein mieluiten puolisolleni kelpaavat kukat silloin kun ei yhtään osaa odottaa.
Mulla sama juttu, ei ikinä mitään....syntymäpäivänä ja jouluna saan ostaa itselleni jtn tietyllä rahasummalla. On sekin tietty ihan jees ja saa varmasti mitä haluaa, mutta olisi se joskus kiva saada ihan hänen valitsema lahja ja ajatus että nähnyt vaivaa vuokseni tms...minä ostan hänelle synttäri/joululahjan. Eikä ikinä tuo kukkia tms. Arjessa on kuitenkin muuten paljon läheisyyttä ja vietetään paljon aikaa yhdessä, mikä kyllä onkin tärkeintä..enkä välitä mistään ystävänpäivistä tms..
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama juttu, ei ikinä mitään....syntymäpäivänä ja jouluna saan ostaa itselleni jtn tietyllä rahasummalla. On sekin tietty ihan jees ja saa varmasti mitä haluaa, mutta olisi se joskus kiva saada ihan hänen valitsema lahja ja ajatus että nähnyt vaivaa vuokseni tms...minä ostan hänelle synttäri/joululahjan. Eikä ikinä tuo kukkia tms. Arjessa on kuitenkin muuten paljon läheisyyttä ja vietetään paljon aikaa yhdessä, mikä kyllä onkin tärkeintä..enkä välitä mistään ystävänpäivistä tms..
Sinuna lakkaisin kyllä ostamasta niitä synttäri- ja joululahjoja miehelle, kun ne eivät kerran ole hänestä tärkeitä.
En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät oman läheisimmän ihmisen kanssa saa tuollaista asiaa hoitumaan!
On ihan naurettavaa hokea noita ”joka päivä muistetaan toisiamme eikä siksi ole mitään juhlia ikinä”. Totuus on se, että jos kumppani ei kerran piittaa toisen toiveista edes tämän juhlapäivänä, mitä se arjen ”muistaminen” oikeasti mahtaa olla? Ihan yhtä tyhjän kanssa.
Kasvattakaa edes lapsenne erottamaan juhla ja arki toisistaan, jos puoliso on jo menetetty tapaus. Ja ennen kuin joku tyhjätasku tulee vinkumaan: raha ei ole se juttu tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ovat muuten naistenpäivä ja ystävänpäivä ihan yhdentekeviä, mutta olen silti ihan valtavan onnellinen ja kiitollinen puolisosta, joka jaksaa vielä 18 avioliittovuoden jälkeenkin joka ikisen pienenkin juhlantapaisen kohdalla tuoda töistä palatessaan leivokset, tulppaaneja tai milloin mitäkin
Ongelma on just siinä että jos "juhlantapaisen" kohdalla tuo kukkasia tai leivoksia, saattaa saada ne päin naamaansa. Kukat pitää tuoda aivan tavallisena päivänä, silloin ne jotain merkkaavat.
Miksi kukaan saisi kukat ”päin naamaansa”? Kukat ovat ihania, ja niitä sopii tuoda ihan milloin tahansa.
Minun puolisoni tuo minulle marketista tulppaaneja tmv. aina tehdessään viikonlopun ruokaostokset. Juhlapäivinä saan hienompia kukkia ja lahjoja.
Ehkä tuli pikkuisen liioitelluksi, mutta ei paljon. Kukkien teho selvinä merkkipäivinä on kyllä murto-osa siitä mitä se on aivan tavallisena päivänä. Ja nimen omaan naistenpäivästä vaimoni ei tahdo kuulla halaistua sanaa, naistenpäiväkukat kyllä saisin päin naamaani ihan kirjaimellisesti, luulisin. Äitienpäiväkin on vähän siinä ja siinä. Synttäri menettelee mutta kaikkein mieluiten puolisolleni kelpaavat kukat silloin kun ei yhtään osaa odottaa.
Itse tunnet kumppanisi, joten tietysti toimit niin että teet juuri hänet onnelliseksi. Muutenhan näillä konventioilla ei ole niin merkitystä, ellei niistä piittaa.
Aika moni kuitenkin piittaisi. Kun kumppani on ajattelematon tai yksinkertaisesti saita ja itsekäs, joutuvat sitten toistelemaan, että ”en minä mitään halunnutkaan ja ihan tyhmää koko juttu...”
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista tajutessaan, ettei tule niitä saamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä naistenpäivä ? Me ollaan kaikki vain henkilöitä. Sukupuolia ei ole enää olemassa, eikös viherpiiperöt ole tätä toivoneet ? :D
Olet ymmärtänyt jotain pahasti väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä naistenpäivä ? Me ollaan kaikki vain henkilöitä. Sukupuolia ei ole enää olemassa, eikös viherpiiperöt ole tätä toivoneet ? :D
Olet ymmärtänyt jotain pahasti väärin.
No niin on!
Väärinymmärrys 1: sukupuolien moninaisuuden ja tasa-arvon väärinymmärrys
Väärinymmärrys 2: ekologisesti ajattelevien ihmisten yleisen maailmankuvan väärinymmärrys
Väärinymmärrys 3: vihreitä arvoja poliittisesti kannattavien ihmisten olemuksen väärinymmättys
Väärinymmärrys 4: kansainvälisen naistenpäivän totaalinen väärinymmärrys, tarkoituksellisesti
Tämä on av:n taso. Tämä tekee tästä ihan v:n inhottavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas täällä negatiivisia ihmisiä tyyliin "mies ei osta mitään enkä kyllä odotakkaan mitään, ihme prinsessoja ne jotka jostain lahjaoista pitävät.."
Olemme olleet yli 10v naimisissa,ja mies on viisikymppinen, mutta meillä mies muistaa minua hääpäivänä, syntymäpäivänä, nimipäivänä, jouluna, ystävänpäivänä ja naistenpäivänä. Tuo muutenkin usein kukkia tai kaupasta jotain mistä tietää minun pitävän. Lahjat eivät ole mitään isoja, vaan kortteja, kukkia, yöpukuja, kylpy tuotteita yms, mutta ajatus ja toisen huomioiminen on tärkeintä.. Hän saattaa myös jättää joskus kirjoitettuja rakkausviestejä keittiöön mistä löydän ne aamulla herättyäni, kun hän on lähtenyt jo töihin.
Vastavuoroisesti minä suunnittelen hänelle yllätyksiä, kuten pieniä viikonloppureissuja tai illallisia hänen lempiruokineen, ja muistan myös merkkipäivinä.
Mielestäni nämä ovat ihan normaaleja rakkauden tekoja ja toisen ilostuttamista toimivan arjen lisäksi.
En oikeen ymmärrä monen suomalaisnaisen nihilististä asennetta siihen, että kumppanit haluavat ilostuttaa toisiaan silloin tällöin merkkipäivien kunniaksi? Miksi sellainen kova ja välinpitämätön "ihan sama, kunhan joskus vie roskapussin ulos"-asenne on muka jotenkin tavoiteltavaa tai aikuista? Mielestäni se viestii epäkypsästä ja sulkeutuneesta persoonasta. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikku vinkki ap:lle: älä selaa somea naistenpäivänä tms, jos alkaa ahdistaa. Nauti mieluummin vaikka ajasta miehesi kanssa.
Ei tarvitse olla mitään erityisiä päiviä, kunhan huomioi kumppaniaan riittävän usein. Ehkä syntymäpäivä on sellainen, että ainakin onnittelut tulee sanoa, kenties jokin pieni lahja. Hääpäiviä pidän turhina, paitsi jos on oikeasti pitkä merkkipaalu, kuten 10 vuotta, 25 vuotta tai jokin vielä isompi vuosimäärä.
Hiiteen ystävänpäivät, naistenpäivät, äitien- tai isänpäivät (paitsi lasten pitää muistaa vanhempiaan silloin), nimipäivät ja suhteen alkamispäivät. Jouluna voi ostaa lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lle; Et ole ainoa, minun mies ei muistanut mitenkään. Onneksi poikani toivat kukkia ja suklaata - tuli hyvä mieli :)
Mielestäni on ihan perusasia mikä pojalle opetetaan että naista tulee huomioida, häneltä tulee tiedustella mistä tykkää ja toimia sen mukaan. Kuuluu hyviin tapoihin ja sillä voi osoittaa arvostusta.
Pari viikkoa sitten vuosipäivänä ostin suklaata. Vaimo ei huomioi vuosipäiväämme mitenkään. Nyt naistenpäivänä minun olisi pitänyt oikeastaan mennä töihin mutta hoidinkin aamun lastamme jotta vaimoni saisi nukkua pitkään. Päivällä annoin kukkia. Illalla kyselin seksipuuhien perään. Vastaus: katsotaan huomenna...
Huoh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, minä en ainakaan muistanu. Syntymäpäivän opin muistamaan muutamasta korvapuustista
Mies52v
Ap rakas, vaihtamalla paranee etkä sitten kelpuuta muuta kuin parasta! Paras mies, paras parisuhde ym. Saat sitä mitä ajattelet ja nykyisessä suhteessa et saa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Pari viikkoa sitten vuosipäivänä ostin suklaata. Vaimo ei huomioi vuosipäiväämme mitenkään. Nyt naistenpäivänä minun olisi pitänyt oikeastaan mennä töihin mutta hoidinkin aamun lastamme jotta vaimoni saisi nukkua pitkään. Päivällä annoin kukkia. Illalla kyselin seksipuuhien perään. Vastaus: katsotaan huomenna...
Huoh
Eli katsoitko OMIEN lastesi perään ja annoit hänelle kukkia, jotta saat palkkioksi seksiä?
Eihän tuo ole mitään aitoa muistamista ja toisen huomioimista, vaan kauppaa.
JOS sinä et huomioi puolisoasi kuin hääpäivänä suklaalevyllä, ja nainen pyörittää arkistä huushollia ja kasvattaa lapsia lähes 24/7, niin ei ole pelkästä vaimon kiukkupihtaamisesta kyse.
JOS vaimosi ei aidosti välitä sinusta mitenkään (eli ei ole väsynyt pyörittäessään 90% kotia yksin tai kieltäyty huomioimasta sinua, koska tietää/ajattelee, että haluat vain seksiä, et häntä puolisona), lähde nostelemaan. Ei miestenkään tarvitse tyytyä huonoihin liittoihin ja paskaan kohteluun.
Minä teen ystävänpäivistä ja naistenpäivistä kivoja järjestämällä itse mukavaa tekemistä. Ei haittaa yhtään, jos mieheni ei olisi suunnitellut mitään, kun olen jo esimerkiksi varannut ravintolaillan meille, niin sitten on kiva ilta tiedossa joka tapauksessa.
Ei tarvii vihjailla tai murjottaa, kun toinen ei tee. Jos tällaiset päivät on kerta tärkeitä, niin ole itse aktiivinen.
Tuntuu että oon ainoo nainen joka ei odota tai edes toivo saavansa mitään ystävän- tai naistenpäivänä. Musta ne on kaikki kusetusta ja jotenki tyhjiä. Parisuhteessa kuuluu huomioida toista arjessa, ja mulle se että toinen tiskaa vaikka olis mun vuoro merkkaa enemmän ku lahjat. Synttärit ymmärrän, joulun hyväksyn, mutta muut lahjanantopäivät on niin ylimääräsiä.
Mutta kai tän mun mielipiteen olis voinu laittaa mieluummin tonne ”epäsuositut mielipiteet” -ketjuun.
Itse sovimme vaimon kanssa että on helpompi kun ei noteerata toistemme synttäreitä ollenkaan ja nykyään joulukin on sama.
Ainoastaan lapsille voi lahjoja ostaa.
Helpompaa kun ei tule turhaa krääsää ja aika on muutenkin kortilla pakollisten ylitöiden takia.
Rahat säästyy ja tilaa säästyy.
Eikä ihminen oikeastaan elämässä tarvitse muuta kuin patjan ja telkkarin.
Alue: Aihe vapaa
Et ole.
Mun mies hemmottelee mua muutenkin paivittain, olisi tosi outoa jos tama tapahtuisi vain "erityisina juhlapaivina". En todellakaan tarvitse mitaan erityista.
Viime ystavanpaivana itseasiassa mina vein hanet ulos syomaan. :)