Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni työkavereineen lennätettiin jonnekin Lappiin ihmeellisiin Asterix-henkisiin teemabileisiin vuonnA 1996 ihan ex tempore kesken työpäivän.

Kun oli tuohon ratkiriemukkaaseen tempaukseen rahaa, olisi varmaan ollut hammasharjoihinkin...

Ai se oli nyt nöyryyttävää kun olisi pitänyt ihan itse ostaa oma hammasharja?

On se varmaan tuntunut pahalta ja ihmisarvoa alentavalta kun vielä 24 vuotta myöhemmin muistat sen.

Yhyy yhyy yhyy!

Taasko tuo humalainen riehuu täällä?

luetun ymmärtämninen taas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin johonkin hemmetin esteradalle jossa piti juosta ja vuoroin kivetä jonkin esteen yli, vuoroin mennä ali ja yhdessä kohtaa oli mutaa jonka läpi täytyi kahlata. Minulla on ollut ongelmia polven kanssa ja eräs työtoverini painoi  arviolta 120 kg, jäätiin  tämän naisen kanssa jälkeen ja muut  sitten huutelivat että "Miia ja Sanna, hopi hopi!" Tämä työkaveri repesi lopulta itkuun kun ei päässyt yhden seinämän yli   ja minullakin oli vaikeaa  kun polvea särki joten ilmoitin että, "tämä loppui meiltä nyt tähän!" Jälkeenpäin kuultiin olevamme ilonpilaajia ja vailla ryhmähenkeä.

Olisitte jättäneet kokonaan väliin. Miia ja Sanna eivät olisi voineet pakottaa teitä osallistumaan. Aivottomien kotkotuksiin ei pidä alistua edes ryhmäpaineen alla.

Suulla meni vähän ohi tuo "Miia ja Sanna" kohta,lueppa uudelleen.

Niinpä menikin, kiitos huomautuksesta. Nyt on minun vuoroni neuvoa sinua vastaisuutta varten: ensinnäkin, se kirjoitetaan luepa. Toiseksi, välimerkin jälkeen tulee aina välilyönti, kolmanneksi, lause alkaa aina suurella kirjaimella (ks. nimimerkkisi) ja neljänneksi, oletan, että tarkoituksesi oli kirjoittaa sulle eikä suulle ihan alussa.

T. Sama

Itse en ole ollut vielä töissä vaan vasta harjoittelussa, koska olen opiskelija, mutta kouluaikojeni ahdistavimpia juttuja olivat nimenomaan virkistyspäivät ja tutustumisleikit. Yläasteella ja lukiossa minulla oli vahva sosiaalinen ahdistus (josta olen nykyään jo päässyt eroon onneksi), ja nuo tilanteet olivat todella ahdistavia. Joskus lintsasin tahallaan ensimmäisiä päiviä syksyllä ettei tarvitse osallistua nöyryyttäviin leikkeihin.

M26

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä kokemus ei varmasti muiden mielestä ollut noloa, mutta minusta kylläkin. Meidän työpaikalla kävi esiintymässä eräs tv:stäkin hyvin tuttu stand-up koomikko ja ujona jännitin sitä, että koomikko alkaisi heittää juttua jostakusta yleisössä istuvasta. Jännitin asiaa niin paljon, ettei sen jutut naurattaneet yhtään, joten istuin vaivaantuneen näköisenä naama vakavana samalla kun muut nauroivat kovaan ääneen. No eikös vaan koomikkokin huomannut tämän ja heitti täysin yllättäen minulle jonkun mukahauskan kysymyksen (en enää edes muista minkä), johon änkytin jotain noloa vastaukseksi naama punaisena. Oli todella piinaava puolituntinen ja jatkossa jää kyllä stand-upit multa väliin.

Itse olen joutunut liki samaan tilanteeseen, mutta koomikon piikittelyn kohteena oli vieressäni istunut ujo nainen. Monesti tuntuu että useat noista stand up "koomikoista" on jotain koulukiusaajia. Ne katsojat eivät katso esitystä siksi, että itse pääsisivät osalliseksi siihen. 

Mielestäni parhaat koomikot ovat juuri niitä, jotka eivät juuri ollenkaan vittuile yleisölle. Niin Suomessa kuin ulkomailla. Poikkeuksena Jimmy Carr ja Frankie Boyle, mutta heidän keikoillaan kaikki tietävät että tulee varmasti olemaan läppää yleisön kustannuksella.

Esimerkiksi Ismo Leikola, Matti Patronen, Robert Pettersson, JP Kangas, Bill Hicks, Louis CK, Bill Burr, George Carlin ja Nikki Glaser.

Kirjoittamisen vaikeus taas kirjoitti:

luetun ymmärtämninen taas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin johonkin hemmetin esteradalle jossa piti juosta ja vuoroin kivetä jonkin esteen yli, vuoroin mennä ali ja yhdessä kohtaa oli mutaa jonka läpi täytyi kahlata. Minulla on ollut ongelmia polven kanssa ja eräs työtoverini painoi  arviolta 120 kg, jäätiin  tämän naisen kanssa jälkeen ja muut  sitten huutelivat että "Miia ja Sanna, hopi hopi!" Tämä työkaveri repesi lopulta itkuun kun ei päässyt yhden seinämän yli   ja minullakin oli vaikeaa  kun polvea särki joten ilmoitin että, "tämä loppui meiltä nyt tähän!" Jälkeenpäin kuultiin olevamme ilonpilaajia ja vailla ryhmähenkeä.

Olisitte jättäneet kokonaan väliin. Miia ja Sanna eivät olisi voineet pakottaa teitä osallistumaan. Aivottomien kotkotuksiin ei pidä alistua edes ryhmäpaineen alla.

Suulla meni vähän ohi tuo "Miia ja Sanna" kohta,lueppa uudelleen.

Niinpä menikin, kiitos huomautuksesta. Nyt on minun vuoroni neuvoa sinua vastaisuutta varten: ensinnäkin, se kirjoitetaan luepa. Toiseksi, välimerkin jälkeen tulee aina välilyönti, kolmanneksi, lause alkaa aina suurella kirjaimella (ks. nimimerkkisi) ja neljänneksi, oletan, että tarkoituksesi oli kirjoittaa sulle eikä suulle ihan alussa.

T. Sama

Ihan sama,kirjoitan täällä niinkuin puhutaan,sentään kuitenkin ymmärrän mitä luen. 

Jopataas. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä naurujoogassa ja pussijuoksussa nyt on oikeasti niin nöyryyttävää? Monilta ihmisiltä tuntuu kokonaan kyky heittäytyä ja hassuttella. Ei elämän oikeasti tarvitse olla aina vakavaa.

Minä ainakin tykkään heittäytyä ja hassutella, mutta haluan tehdä sen itse valitsemassani seurassa silloin kun siltä tuntuu, en siksi että esimies käskee. Ajatus siitä, että jollakin ylemmällä taholla on valta päättää, miten, missä, milloin ja kenen kanssa rentoudun ja pidän hauskaa, on aika nöyryyttävä.

Kuvastaa palstan käyttäjäkuntaa. Kolmannen maailman ongelmia. Ymmärrätkö että työelämässä joskus joutuu menemään sinne mukavuusalueen ulkopuolelle, tai elämässä ylipäätään? Tuntuu että kaikki on ihmisille nykyään niin HIRVEÄN vakavaa :--D

Kokeilepa joskus ottaa avoimin mielin ne jutut vastaan etkä ennakkoasenteella ''vit t u mitä paskaa ja emmä haluu ku on noloo''.

Kyllä, työssäni joudun useasti menemään mukavuusalueen ulkopuolelle (ja elämässä muutenkin), mutta miksi ihmeessä tämä tapahtuma on nimetty "virkistyspäiväksi" jos sielläkin täytyy suoriutua? Nykypäivänä työelämä on oikeasti melko vaativaa ja raskasta, mielestäni virkistyspäivä saisi olla vastapainona rentouttava ja rauhallinen tapahtuma. Ilman sitä jatkuvaa suorittamista.

"rentouttava ja rauhallinen". Täällähän on torpattu kaikki joogat ja hieronnat aika yksimielisesti? Ei taida tuollaista virkistyspäivää olla olemassakaan joka kelpaisi teille tosikoille ja täyttäisi teidän kaikki pikkutarkat toiveet

Ai sä tykkäät että se hikinen lihava äijä jonka henki haisee,kun hän "hieroo" sua,se on rentouttavaa,tai se keski-ikäinen lihava konttorirouva puristelee sun hartioita ja läähättää sun niskaan kuvitellen ties mitä,se on siis sun mielestä rentouttavaa!

Ostais työnantaja vaikka nipun uimahalliseteleitä,seinäkiipeilyseteleitä,huviveneajeluita ,leffalippuja,teatterilippuja ja sinne saisi mennä ihan itsekseen tai haluamiensa työkavereitten kanssa,ja jätettäs nää naurujoogat sun muut hömpötykset hieronnat kokonaan väliin. En ole koskaan antanut setämiesten hieroa,kiitos ei. Mulla on valta valita kuka mua koskee,se ei ole finninaamanen tsuppari,keski-ikäinen äijänplösö eikä toimiston komein rantaleijona. Ei kiitos,ei.

Kyllä, tykkäisin siitä, että keski-ikäinen lihava konttorirouva puristelee mun hartioita. 

T. M25, "puuman metsästäjä"

Kirjoittamisen vaikeus taas kirjoitti:

luetun ymmärtämninen taas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin johonkin hemmetin esteradalle jossa piti juosta ja vuoroin kivetä jonkin esteen yli, vuoroin mennä ali ja yhdessä kohtaa oli mutaa jonka läpi täytyi kahlata. Minulla on ollut ongelmia polven kanssa ja eräs työtoverini painoi  arviolta 120 kg, jäätiin  tämän naisen kanssa jälkeen ja muut  sitten huutelivat että "Miia ja Sanna, hopi hopi!" Tämä työkaveri repesi lopulta itkuun kun ei päässyt yhden seinämän yli   ja minullakin oli vaikeaa  kun polvea särki joten ilmoitin että, "tämä loppui meiltä nyt tähän!" Jälkeenpäin kuultiin olevamme ilonpilaajia ja vailla ryhmähenkeä.

Olisitte jättäneet kokonaan väliin. Miia ja Sanna eivät olisi voineet pakottaa teitä osallistumaan. Aivottomien kotkotuksiin ei pidä alistua edes ryhmäpaineen alla.

Suulla meni vähän ohi tuo "Miia ja Sanna" kohta,lueppa uudelleen.

Niinpä menikin, kiitos huomautuksesta. Nyt on minun vuoroni neuvoa sinua vastaisuutta varten: ensinnäkin, se kirjoitetaan luepa. Toiseksi, välimerkin jälkeen tulee aina välilyönti, kolmanneksi, lause alkaa aina suurella kirjaimella (ks. nimimerkkisi) ja neljänneksi, oletan, että tarkoituksesi oli kirjoittaa sulle eikä suulle ihan alussa.

T. Sama

Tais mennä pikkasen tunteisiin :DDDD 

-eri

miksi suomessa mennään aina noiden vähä ylyisten surkimusten ehdoilla. ei ole pakko osallistua jos ei taho. koulutkin meni aivan vituks kun perus kouluun siirryttiin. idioottien ehdoilla mennään. eipä ole ihme ettei mistään tahdo tulla mitään. kaikkia pitää suvaita vaikka heidän tuottavuutensa on nolla jopa miinus merkkinen

Er.kono kirjoitti:

Kirjoittamisen vaikeus taas kirjoitti:

luetun ymmärtämninen taas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin johonkin hemmetin esteradalle jossa piti juosta ja vuoroin kivetä jonkin esteen yli, vuoroin mennä ali ja yhdessä kohtaa oli mutaa jonka läpi täytyi kahlata. Minulla on ollut ongelmia polven kanssa ja eräs työtoverini painoi  arviolta 120 kg, jäätiin  tämän naisen kanssa jälkeen ja muut  sitten huutelivat että "Miia ja Sanna, hopi hopi!" Tämä työkaveri repesi lopulta itkuun kun ei päässyt yhden seinämän yli   ja minullakin oli vaikeaa  kun polvea särki joten ilmoitin että, "tämä loppui meiltä nyt tähän!" Jälkeenpäin kuultiin olevamme ilonpilaajia ja vailla ryhmähenkeä.

Olisitte jättäneet kokonaan väliin. Miia ja Sanna eivät olisi voineet pakottaa teitä osallistumaan. Aivottomien kotkotuksiin ei pidä alistua edes ryhmäpaineen alla.

Suulla meni vähän ohi tuo "Miia ja Sanna" kohta,lueppa uudelleen.

Niinpä menikin, kiitos huomautuksesta. Nyt on minun vuoroni neuvoa sinua vastaisuutta varten: ensinnäkin, se kirjoitetaan luepa. Toiseksi, välimerkin jälkeen tulee aina välilyönti, kolmanneksi, lause alkaa aina suurella kirjaimella (ks. nimimerkkisi) ja neljänneksi, oletan, että tarkoituksesi oli kirjoittaa sulle eikä suulle ihan alussa.

T. Sama

Ihan sama,kirjoitan täällä niinkuin puhutaan,sentään kuitenkin ymmärrän mitä luen. 

Älä viitsi tulla uudella nimimerkillä keekoilemaan tänne! Löysää pipoasi ja ota opiksesi!

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittamisen vaikeus taas kirjoitti:

luetun ymmärtämninen taas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin johonkin hemmetin esteradalle jossa piti juosta ja vuoroin kivetä jonkin esteen yli, vuoroin mennä ali ja yhdessä kohtaa oli mutaa jonka läpi täytyi kahlata. Minulla on ollut ongelmia polven kanssa ja eräs työtoverini painoi  arviolta 120 kg, jäätiin  tämän naisen kanssa jälkeen ja muut  sitten huutelivat että "Miia ja Sanna, hopi hopi!" Tämä työkaveri repesi lopulta itkuun kun ei päässyt yhden seinämän yli   ja minullakin oli vaikeaa  kun polvea särki joten ilmoitin että, "tämä loppui meiltä nyt tähän!" Jälkeenpäin kuultiin olevamme ilonpilaajia ja vailla ryhmähenkeä.

Olisitte jättäneet kokonaan väliin. Miia ja Sanna eivät olisi voineet pakottaa teitä osallistumaan. Aivottomien kotkotuksiin ei pidä alistua edes ryhmäpaineen alla.

Suulla meni vähän ohi tuo "Miia ja Sanna" kohta,lueppa uudelleen.

Niinpä menikin, kiitos huomautuksesta. Nyt on minun vuoroni neuvoa sinua vastaisuutta varten: ensinnäkin, se kirjoitetaan luepa. Toiseksi, välimerkin jälkeen tulee aina välilyönti, kolmanneksi, lause alkaa aina suurella kirjaimella (ks. nimimerkkisi) ja neljänneksi, oletan, että tarkoituksesi oli kirjoittaa sulle eikä suulle ihan alussa.

T. Sama

Tais mennä pikkasen tunteisiin :DDDD 

-eri

Vai eri, just joo. Uskotaan.

Er.kono kirjoitti:

Kirjoittamisen vaikeus taas kirjoitti:

luetun ymmärtämninen taas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin johonkin hemmetin esteradalle jossa piti juosta ja vuoroin kivetä jonkin esteen yli, vuoroin mennä ali ja yhdessä kohtaa oli mutaa jonka läpi täytyi kahlata. Minulla on ollut ongelmia polven kanssa ja eräs työtoverini painoi  arviolta 120 kg, jäätiin  tämän naisen kanssa jälkeen ja muut  sitten huutelivat että "Miia ja Sanna, hopi hopi!" Tämä työkaveri repesi lopulta itkuun kun ei päässyt yhden seinämän yli   ja minullakin oli vaikeaa  kun polvea särki joten ilmoitin että, "tämä loppui meiltä nyt tähän!" Jälkeenpäin kuultiin olevamme ilonpilaajia ja vailla ryhmähenkeä.

Olisitte jättäneet kokonaan väliin. Miia ja Sanna eivät olisi voineet pakottaa teitä osallistumaan. Aivottomien kotkotuksiin ei pidä alistua edes ryhmäpaineen alla.

Suulla meni vähän ohi tuo "Miia ja Sanna" kohta,lueppa uudelleen.

Niinpä menikin, kiitos huomautuksesta. Nyt on minun vuoroni neuvoa sinua vastaisuutta varten: ensinnäkin, se kirjoitetaan luepa. Toiseksi, välimerkin jälkeen tulee aina välilyönti, kolmanneksi, lause alkaa aina suurella kirjaimella (ks. nimimerkkisi) ja neljänneksi, oletan, että tarkoituksesi oli kirjoittaa sulle eikä suulle ihan alussa.

T. Sama

Ihan sama,kirjoitan täällä niinkuin puhutaan,sentään kuitenkin ymmärrän mitä luen. 

Kultaseni, tekosyysi on ontuva ja välilyöntinäppäin on keksitty.

Vierailija kirjoitti:

Tyky -klassikko:

Pulkkinen - Don't Push The River

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Puhuuko suomalaiset nykyaan noin "hirVI"?

Vierailija kirjoitti:

Oli pakko osallistua, mentiin tallinnaan viikonlopuksi, muuten oli mukavaa mutta ukkomiehet lähti strippibaariin.

Oisit näyttäny pojille karvaturria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni työkavereineen lennätettiin jonnekin Lappiin ihmeellisiin Asterix-henkisiin teemabileisiin vuonnA 1996 ihan ex tempore kesken työpäivän.

Kun oli tuohon ratkiriemukkaaseen tempaukseen rahaa, olisi varmaan ollut hammasharjoihinkin...

Ai se oli nyt nöyryyttävää kun olisi pitänyt ihan itse ostaa oma hammasharja?

On se varmaan tuntunut pahalta ja ihmisarvoa alentavalta kun vielä 24 vuotta myöhemmin muistat sen.

Yhyy yhyy yhyy!

Taasko tuo humalainen riehuu täällä?

Aika tylsää että hyökkäät tuolla tavalla henkilööni. En ole humalainen, vaan päin vastoin suuresti kärsinyt itse sellaisista ihmisistä.

Edelleen pidän vähän säälittävänä itkemistä hammasharjasta 24 vuotta tapahtuneen jälkeen.

Peukuttakaa vaan kaikki "nöryytetyt" ihmiset kilpaa, ei vaikuta minun käsitykseeni teistä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni työkavereineen lennätettiin jonnekin Lappiin ihmeellisiin Asterix-henkisiin teemabileisiin vuonnA 1996 ihan ex tempore kesken työpäivän.

Kun oli tuohon ratkiriemukkaaseen tempaukseen rahaa, olisi varmaan ollut hammasharjoihinkin...

Ai se oli nyt nöyryyttävää kun olisi pitänyt ihan itse ostaa oma hammasharja?

On se varmaan tuntunut pahalta ja ihmisarvoa alentavalta kun vielä 24 vuotta myöhemmin muistat sen.

Yhyy yhyy yhyy!

Taasko tuo humalainen riehuu täällä?

Aika tylsää että hyökkäät tuolla tavalla henkilööni. En ole humalainen, vaan päin vastoin suuresti kärsinyt itse sellaisista ihmisistä.

Edelleen pidän vähän säälittävänä itkemistä hammasharjasta 24 vuotta tapahtuneen jälkeen.

Peukuttakaa vaan kaikki "nöryytetyt" ihmiset kilpaa, ei vaikuta minun käsitykseeni teistä ollenkaan.

Miten surkeaa projisointia. Hohhoijaa.

Vierailija kirjoitti:

Jopataas. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä naurujoogassa ja pussijuoksussa nyt on oikeasti niin nöyryyttävää? Monilta ihmisiltä tuntuu kokonaan kyky heittäytyä ja hassuttella. Ei elämän oikeasti tarvitse olla aina vakavaa.

Minä ainakin tykkään heittäytyä ja hassutella, mutta haluan tehdä sen itse valitsemassani seurassa silloin kun siltä tuntuu, en siksi että esimies käskee. Ajatus siitä, että jollakin ylemmällä taholla on valta päättää, miten, missä, milloin ja kenen kanssa rentoudun ja pidän hauskaa, on aika nöyryyttävä.

Kuvastaa palstan käyttäjäkuntaa. Kolmannen maailman ongelmia. Ymmärrätkö että työelämässä joskus joutuu menemään sinne mukavuusalueen ulkopuolelle, tai elämässä ylipäätään? Tuntuu että kaikki on ihmisille nykyään niin HIRVEÄN vakavaa :--D

Kokeilepa joskus ottaa avoimin mielin ne jutut vastaan etkä ennakkoasenteella ''vit t u mitä paskaa ja emmä haluu ku on noloo''.

Kyllä, työssäni joudun useasti menemään mukavuusalueen ulkopuolelle (ja elämässä muutenkin), mutta miksi ihmeessä tämä tapahtuma on nimetty "virkistyspäiväksi" jos sielläkin täytyy suoriutua? Nykypäivänä työelämä on oikeasti melko vaativaa ja raskasta, mielestäni virkistyspäivä saisi olla vastapainona rentouttava ja rauhallinen tapahtuma. Ilman sitä jatkuvaa suorittamista.

"rentouttava ja rauhallinen". Täällähän on torpattu kaikki joogat ja hieronnat aika yksimielisesti? Ei taida tuollaista virkistyspäivää olla olemassakaan joka kelpaisi teille tosikoille ja täyttäisi teidän kaikki pikkutarkat toiveet

Ai sä tykkäät että se hikinen lihava äijä jonka henki haisee,kun hän "hieroo" sua,se on rentouttavaa,tai se keski-ikäinen lihava konttorirouva puristelee sun hartioita ja läähättää sun niskaan kuvitellen ties mitä,se on siis sun mielestä rentouttavaa!

Ostais työnantaja vaikka nipun uimahalliseteleitä,seinäkiipeilyseteleitä,huviveneajeluita ,leffalippuja,teatterilippuja ja sinne saisi mennä ihan itsekseen tai haluamiensa työkavereitten kanssa,ja jätettäs nää naurujoogat sun muut hömpötykset hieronnat kokonaan väliin. En ole koskaan antanut setämiesten hieroa,kiitos ei. Mulla on valta valita kuka mua koskee,se ei ole finninaamanen tsuppari,keski-ikäinen äijänplösö eikä toimiston komein rantaleijona. Ei kiitos,ei.

Kyllä, tykkäisin siitä, että keski-ikäinen lihava konttorirouva puristelee mun hartioita. 

T. M25, "puuman metsästäjä"

Täällä yksi puuma ilmoittautuu. 😃

Vierailija kirjoitti:

Niitä typeriä ryhmäytymis- ja luottamusleikkejä. Sain paniikkikohtauksen, kun olisi pitänyt uskaltaa kaatua kiusaajan käsivarsille ja muut siinä vieressä selittää, että ei se paha juttu ole.

TYHYT ovat perseestä ylipäätään...parempi olisi antaa vuosiloman päällä viikko palkallista lisälomaa niin siin olisi oikeaa tyhyä!!!

Tähän mennessä pahimmat tyky-päivät: Pomon veneellä saareen. Kumpparit jaloissa rämmittiin tihkusateessa rantoja pitkin saaren ympäri jonomaisessa muodostelmassa. Sen jälkeen grillattiin makkarat ja juotiin limut. Veneellä takaisin mantereelle.

Ja toinen: Käytiin koko porukka yhteistyökumppanin toimistolla kahvilla. Join kupillisen keksin kera ja katsoin ko firman esittelyvideon. Läksin metrolla kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Tähän mennessä pahimmat tyky-päivät: Pomon veneellä saareen. Kumpparit jaloissa rämmittiin tihkusateessa rantoja pitkin saaren ympäri jonomaisessa muodostelmassa. Sen jälkeen grillattiin makkarat ja juotiin limut. Veneellä takaisin mantereelle.

Ja toinen: Käytiin koko porukka yhteistyökumppanin toimistolla kahvilla. Join kupillisen keksin kera ja katsoin ko firman esittelyvideon. Läksin metrolla kotiin.

Nyt on ankeuden huippu. Mä oisin lähteny kesken kotiin!

Kirjoittamisen vaikeus taas kirjoitti:

luetun ymmärtämninen taas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mentiin johonkin hemmetin esteradalle jossa piti juosta ja vuoroin kivetä jonkin esteen yli, vuoroin mennä ali ja yhdessä kohtaa oli mutaa jonka läpi täytyi kahlata. Minulla on ollut ongelmia polven kanssa ja eräs työtoverini painoi  arviolta 120 kg, jäätiin  tämän naisen kanssa jälkeen ja muut  sitten huutelivat että "Miia ja Sanna, hopi hopi!" Tämä työkaveri repesi lopulta itkuun kun ei päässyt yhden seinämän yli   ja minullakin oli vaikeaa  kun polvea särki joten ilmoitin että, "tämä loppui meiltä nyt tähän!" Jälkeenpäin kuultiin olevamme ilonpilaajia ja vailla ryhmähenkeä.

Olisitte jättäneet kokonaan väliin. Miia ja Sanna eivät olisi voineet pakottaa teitä osallistumaan. Aivottomien kotkotuksiin ei pidä alistua edes ryhmäpaineen alla.

Suulla meni vähän ohi tuo "Miia ja Sanna" kohta,lueppa uudelleen.

Niinpä menikin, kiitos huomautuksesta. Nyt on minun vuoroni neuvoa sinua vastaisuutta varten: ensinnäkin, se kirjoitetaan luepa. Toiseksi, välimerkin jälkeen tulee aina välilyönti, kolmanneksi, lause alkaa aina suurella kirjaimella (ks. nimimerkkisi) ja neljänneksi, oletan, että tarkoituksesi oli kirjoittaa sulle eikä suulle ihan alussa.

T. Sama

Ei lausetta aloiteta isolla, vaan virke.

T. Eri