Lue keskustelun säännöt.
Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät
Oma ykkönen on eräs virkistyspäivä, jossa piti osallistua naurujoogaan. Siinä sitten kuljettiin salia ympäri kädet vatsalla hokien "hoh-hoh hoh-hoh hoo".
Kommentit (1197)
Eli yhteenvetona ja vinkkinä pomoille, jotka lukevat tätä, seuraavat asiat ärsyttävät:
-naurujooga
-esteradat ja muut vaativat urheilujutut
-työkaverit hierovat toisiaan
-luottamushypyt ja muut vastaavat
-saarelle tai metsään meneminen
-pakollinen laulaminen/esiintyminen
-kahvit ja PowerPoint-esitys
-ruoat/juomat joista joutuu maksamaan itse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen eri, mutta kirjoitan silti. En tykkää hieronnasta ollenkaan, en edes ammattihierojan tekemänä. Voisin kuvitella, että amatöörihierojan tumpelointi ei todellakaan tunnu hyvältä. En tiedä voiko se olla suorastaan vahingollista.
Varmasti voi, jos ei osaa asiaansa ja toisella on kovat jumit. Voi jumittua vielä pahemmin.
Hieronta on taitolaji, johon hankitaan koulutus erikseen. Ei siinä riitä että hipelöi toisen selkää.
Itseäni lisäksi kutittaa herkästi ja olisi aika tuskaa olla jonkun osaamattoman "hieronnassa".
Vierailija kirjoitti:
Kaverin työpaikalle tuli uusi pomo, nuorehko mies, joka harrasti trialthonia yms. Tämäpä keksi, että porukan pitää alkaa liikkua. Esimerkiksi juoksulenkeillä käymisestä sai bonuksen vuoden lopussa. Kävely tai sauvakävely tai pyöräily ei kelvannut. Tuon rontin mieleen ei tullut, että iäkkäämmille ei juoksu ole välttämättä enää se oikea laji tai paikat hajoaa. Hauskana tapahtumana järjesti jonkun kuntopäivän, jossa idea ei ollut liikkua mukavasti ja hauskasti ja vaikka valita lajeja vaan piti osallistua Cooperiin, mennä esteradalla yms. Sadisti koko tyyppi.
Inhottava koko ajatus, että pomo palkitsee jostain vapaa-ajalla tehdyistä valinnoista. Tuollaisen ei pitäisi olla minusta edes laillista. Työstä maksetaan palkka ja bonus tulee hyvin suoritetusta työstä, eikä siitä että kävit juoksemassa työajan ulkopuolelta.
MIten ne juoksulenkit sitten todennettiin? Varmaan moni väitti käyneensä vaikkei ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopataas. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä naurujoogassa ja pussijuoksussa nyt on oikeasti niin nöyryyttävää? Monilta ihmisiltä tuntuu kokonaan kyky heittäytyä ja hassuttella. Ei elämän oikeasti tarvitse olla aina vakavaa.
Minä ainakin tykkään heittäytyä ja hassutella, mutta haluan tehdä sen itse valitsemassani seurassa silloin kun siltä tuntuu, en siksi että esimies käskee. Ajatus siitä, että jollakin ylemmällä taholla on valta päättää, miten, missä, milloin ja kenen kanssa rentoudun ja pidän hauskaa, on aika nöyryyttävä.
Kuvastaa palstan käyttäjäkuntaa. Kolmannen maailman ongelmia. Ymmärrätkö että työelämässä joskus joutuu menemään sinne mukavuusalueen ulkopuolelle, tai elämässä ylipäätään? Tuntuu että kaikki on ihmisille nykyään niin HIRVEÄN vakavaa :--D
Kokeilepa joskus ottaa avoimin mielin ne jutut vastaan etkä ennakkoasenteella ''vit t u mitä paskaa ja emmä haluu ku on noloo''.
Kyllä, työssäni joudun useasti menemään mukavuusalueen ulkopuolelle (ja elämässä muutenkin), mutta miksi ihmeessä tämä tapahtuma on nimetty "virkistyspäiväksi" jos sielläkin täytyy suoriutua? Nykypäivänä työelämä on oikeasti melko vaativaa ja raskasta, mielestäni virkistyspäivä saisi olla vastapainona rentouttava ja rauhallinen tapahtuma. Ilman sitä jatkuvaa suorittamista.
"rentouttava ja rauhallinen". Täällähän on torpattu kaikki joogat ja hieronnat aika yksimielisesti? Ei taida tuollaista virkistyspäivää olla olemassakaan joka kelpaisi teille tosikoille ja täyttäisi teidän kaikki pikkutarkat toiveet
Ai sä tykkäät että se hikinen lihava äijä jonka henki haisee,kun hän "hieroo" sua,se on rentouttavaa,tai se keski-ikäinen lihava konttorirouva puristelee sun hartioita ja läähättää sun niskaan kuvitellen ties mitä,se on siis sun mielestä rentouttavaa!
No hierominen on yleensä. rentouttavaa. Lihavuus ei haittaa, koska olen itsekin lihava. Sun kannattaisi ehkä vähän miettiä, miksi inhoat lihavia ihmisiä noin kovasti. Jokainen joutuu kuitenkin olemaan lihavien ihmisten kanssa tekemisissä arjessa, koska meitä on niin paljon. Koeta kestää.
On eri asia joutua olemaan normaalisti tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät erityisemmin viehtätä, kuin että he tunkevat iholle yllättäen.
"Tunkevat iholle"? Jos on pakko hieroa toisten hartioita niin minkäs teet? Pitäisikö sanoa pomolle että kieltäydyn tästä, kun toiset saattavat häiriintyä kun olen lihava?
Pientä liioittelun makua on nyt tässäkin kommentissa.
Tahallista väärinymmärrystä? Nimen omaan siksi nuo ihme yllätyshieronnat virkistyspäivillä EI ole kivoja, koska tuollainen pakkohieronta ei ole kivaa. Pomolle pitäisi sanoa, että ei mitään hierontoja yhtään kenellekään.
Mitä väärinymmärrystä tässä oli, kun nimenomaan inhottiin sitä että lihava työkaveri "tunkee iholle" hieromaan?
Jäin vaan lihavana miettimään, mitä minun pitäisi tehdä että välttäisi tuollaisen tilanteen. Jos kieltäytyy hieromasta, niin saattaa saada tylsän tyypin leiman otsaansa. Pahimmassa tapauksessa pomo saattaa pakottaa hieromaan. Eikä lihavatkaan pidä aina työkavereitaan niin kauhean viehättävänä, esim. mulla on työkavereita jotka haisevat hielle/liian vahvasti hajuvedelle, eikä ole mitään kiinnostusta tulla iholle.
No minä olen eri, joka tuon sanoi mutta mielestäni se lihavuus ei ollut varsinaisesti jutun pointti, vaan se ettei halua hierontaa keneltäkään epämiellyttävältä henkilöltä. Minulle tuollainen ihan kenen tahansa työkaverin kesken olisi epämiellyttävää, koska en halua olla työkavereiden kanssa hierontaväleissä. Vaikka en edes pidä ketään mitenkään vastenmielisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopataas. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä naurujoogassa ja pussijuoksussa nyt on oikeasti niin nöyryyttävää? Monilta ihmisiltä tuntuu kokonaan kyky heittäytyä ja hassuttella. Ei elämän oikeasti tarvitse olla aina vakavaa.
Minä ainakin tykkään heittäytyä ja hassutella, mutta haluan tehdä sen itse valitsemassani seurassa silloin kun siltä tuntuu, en siksi että esimies käskee. Ajatus siitä, että jollakin ylemmällä taholla on valta päättää, miten, missä, milloin ja kenen kanssa rentoudun ja pidän hauskaa, on aika nöyryyttävä.
Kuvastaa palstan käyttäjäkuntaa. Kolmannen maailman ongelmia. Ymmärrätkö että työelämässä joskus joutuu menemään sinne mukavuusalueen ulkopuolelle, tai elämässä ylipäätään? Tuntuu että kaikki on ihmisille nykyään niin HIRVEÄN vakavaa :--D
Kokeilepa joskus ottaa avoimin mielin ne jutut vastaan etkä ennakkoasenteella ''vit t u mitä paskaa ja emmä haluu ku on noloo''.
Kyllä, työssäni joudun useasti menemään mukavuusalueen ulkopuolelle (ja elämässä muutenkin), mutta miksi ihmeessä tämä tapahtuma on nimetty "virkistyspäiväksi" jos sielläkin täytyy suoriutua? Nykypäivänä työelämä on oikeasti melko vaativaa ja raskasta, mielestäni virkistyspäivä saisi olla vastapainona rentouttava ja rauhallinen tapahtuma. Ilman sitä jatkuvaa suorittamista.
"rentouttava ja rauhallinen". Täällähän on torpattu kaikki joogat ja hieronnat aika yksimielisesti? Ei taida tuollaista virkistyspäivää olla olemassakaan joka kelpaisi teille tosikoille ja täyttäisi teidän kaikki pikkutarkat toiveet
Ai sä tykkäät että se hikinen lihava äijä jonka henki haisee,kun hän "hieroo" sua,se on rentouttavaa,tai se keski-ikäinen lihava konttorirouva puristelee sun hartioita ja läähättää sun niskaan kuvitellen ties mitä,se on siis sun mielestä rentouttavaa!
No hierominen on yleensä. rentouttavaa. Lihavuus ei haittaa, koska olen itsekin lihava. Sun kannattaisi ehkä vähän miettiä, miksi inhoat lihavia ihmisiä noin kovasti. Jokainen joutuu kuitenkin olemaan lihavien ihmisten kanssa tekemisissä arjessa, koska meitä on niin paljon. Koeta kestää.
On eri asia joutua olemaan normaalisti tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät erityisemmin viehtätä, kuin että he tunkevat iholle yllättäen.
"Tunkevat iholle"? Jos on pakko hieroa toisten hartioita niin minkäs teet? Pitäisikö sanoa pomolle että kieltäydyn tästä, kun toiset saattavat häiriintyä kun olen lihava?
Pientä liioittelun makua on nyt tässäkin kommentissa.
Tahallista väärinymmärrystä? Nimen omaan siksi nuo ihme yllätyshieronnat virkistyspäivillä EI ole kivoja, koska tuollainen pakkohieronta ei ole kivaa. Pomolle pitäisi sanoa, että ei mitään hierontoja yhtään kenellekään.
Mitä väärinymmärrystä tässä oli, kun nimenomaan inhottiin sitä että lihava työkaveri "tunkee iholle" hieromaan?
Jäin vaan lihavana miettimään, mitä minun pitäisi tehdä että välttäisi tuollaisen tilanteen. Jos kieltäytyy hieromasta, niin saattaa saada tylsän tyypin leiman otsaansa. Pahimmassa tapauksessa pomo saattaa pakottaa hieromaan. Eikä lihavatkaan pidä aina työkavereitaan niin kauhean viehättävänä, esim. mulla on työkavereita jotka haisevat hielle/liian vahvasti hajuvedelle, eikä ole mitään kiinnostusta tulla iholle.
No minä olen eri, joka tuon sanoi mutta mielestäni se lihavuus ei ollut varsinaisesti jutun pointti, vaan se ettei halua hierontaa keneltäkään epämiellyttävältä henkilöltä. Minulle tuollainen ihan kenen tahansa työkaverin kesken olisi epämiellyttävää, koska en halua olla työkavereiden kanssa hierontaväleissä. Vaikka en edes pidä ketään mitenkään vastenmielisenä.
Tajusin tuon yleispointin, mutta kommentoin sitä että nimenomaan lihavan ihmisen hieronta on inhottavaa, ja joku kommentoija vielä tuntui luulevan että lihava nainen saa jotain kicksejä työkaverin hieromisesta.
Ihan yhtä lailla se lihava työkaveri ajattelee että tämä on hiton kiusallista ja tylsää.
En usko että tuollaisesta "hieromisesta" kukaan varsinaisesti nauttii. Jos olisi palkattu hierojat ja fysioterapeutit vaikka ohjaamaan taukojumppaa, niin siitä voisi saada ihan kivan virkistäytymispäivän. (Jos siis olisi oikeasti rentoa eikä mitään hikijumppaa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
se perinteinen. Mentiin sateisena tiistaipäivänä metsään rakentamaan jotain v*tun majakan majaa ja sen jälkeen syömään omakustanteista keittoa johonkin pulien suosimaan etnoravintolaan.
Pomo on varmaan kasvanut 80-luvulla, jolloin koulut järjestivät kaikenlaisia puolukanpoimintaretkiä ja muita. Metsään vaan keräysvehkeiden ja pillimehujen kanssa, satoi tai paistoi. Koko päivä kyykittiin jossain metsässä ja oli kurjaa. Opettajat ja vanhemmat hehkuttivat, että eikö olekin kivaa kun ollaan luokan ulkopuolella ja saadaan tehdä jotain yhdessä. Äiti otti kuvan, kun seisoin myrtsin näköisenä pillimehun kanssa.
Tällaiset jutut olisivat saaneet jäädä sinne 80-luvulle, kun nykyään on oikeitakin elämyksiä olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin työpaikalle tuli uusi pomo, nuorehko mies, joka harrasti trialthonia yms. Tämäpä keksi, että porukan pitää alkaa liikkua. Esimerkiksi juoksulenkeillä käymisestä sai bonuksen vuoden lopussa. Kävely tai sauvakävely tai pyöräily ei kelvannut. Tuon rontin mieleen ei tullut, että iäkkäämmille ei juoksu ole välttämättä enää se oikea laji tai paikat hajoaa. Hauskana tapahtumana järjesti jonkun kuntopäivän, jossa idea ei ollut liikkua mukavasti ja hauskasti ja vaikka valita lajeja vaan piti osallistua Cooperiin, mennä esteradalla yms. Sadisti koko tyyppi.
Inhottava koko ajatus, että pomo palkitsee jostain vapaa-ajalla tehdyistä valinnoista. Tuollaisen ei pitäisi olla minusta edes laillista. Työstä maksetaan palkka ja bonus tulee hyvin suoritetusta työstä, eikä siitä että kävit juoksemassa työajan ulkopuolelta.
MIten ne juoksulenkit sitten todennettiin? Varmaan moni väitti käyneensä vaikkei ollutkaan.
No eihän se olekaan laillista. Työhön liittymättömistä asioista valikoivasti jaetut bonukset ovat syrjintää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet urheilulliset pomot eivät tunnu ymmärtävän, että tuollaiset Cooperin testi -päivät sopivat vain erityisen hyväkuntoisille. Kai ne luulevat kannustavansa ihmisiä liikuntaan, mutta vaikutus on täysin päinvastainen.
Joku miellyttävä kävelylenkki kivassa maastossa ja sitten ruokailu voisi toimiakin. Kunhan se ei olisi mitään puolijuoksua veren maku suussa.
En jaksa muistaa, oliko pakkokiky vai -tyky, mutta "eri kiva" oli viettää iltapäivä pitsanpaistossa lähikoulun kotsanluokassa rasvainen essu päällä, sipulinkäryä ja kotona odottavaa koiraa itkien :P
Kylläpä lähti Suomi nousuun, ja v-käyrä - anteeksi - me-henki puhkaisi korkeuksiin ampaistessaan ilmakehän (ellei sitten ne sipulinkatkut..?)
Kaikenlaista kyykytystä pitää vielä aikuisenakin näköjään sietää, vaikka lapsena uhosin, että "sitten isona käytän oikeita kreppisukkahousuja ja syön pulla- ja kakkutaikinan paistamatta!" No, nämä sentään tehty ja lisää luvassa.. Kun nyt vielä simuloisi aamupalaverissa itkupotkuraivarit ja kollegoilta kaffeet väärään kurkkuun, olisi maljani kutakuinkin täysi ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras ratkaisu olisi antaa työntekijälle mahdollisuus valita palkallinen vapaa-päivä virkistyspäivän sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Monet urheilulliset pomot eivät tunnu ymmärtävän, että tuollaiset Cooperin testi -päivät sopivat vain erityisen hyväkuntoisille. Kai ne luulevat kannustavansa ihmisiä liikuntaan, mutta vaikutus on täysin päinvastainen.
Joku miellyttävä kävelylenkki kivassa maastossa ja sitten ruokailu voisi toimiakin. Kunhan se ei olisi mitään puolijuoksua veren maku suussa.
Ihmisille ei anneta enää siunaaman rauhaa.
Ns. virkistys on näännyttämistä, vapaa-aika on puoliaikaa työvuorojen välillä. Kun enää ei tarvitse seistä tiettynä aikana tietyssä paikassa, juoksutetaan tyhmien ja työhön kuulumattomien asioiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paras ratkaisu olisi antaa työntekijälle mahdollisuus valita palkallinen vapaa-päivä virkistyspäivän sijaan.
Voisi osallistujamäärä kutistua radikaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras ratkaisu olisi antaa työntekijälle mahdollisuus valita palkallinen vapaa-päivä virkistyspäivän sijaan.
Voisi osallistujamäärä kutistua radikaalisti.
Ehdottomasti koko ketjun paras ehdotus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luottamushyppy tuntuu kamalalta ajatukselta virkistyspäivänä. Entä jos epäonnistuu? Nimimerkillä 190cm/135kg
Vierailija kirjoitti:
Eli yhteenvetona ja vinkkinä pomoille, jotka lukevat tätä, seuraavat asiat ärsyttävät:
-naurujooga
-esteradat ja muut vaativat urheilujutut
-työkaverit hierovat toisiaan
-luottamushypyt ja muut vastaavat
-saarelle tai metsään meneminen
-pakollinen laulaminen/esiintyminen
-kahvit ja PowerPoint-esitys
-ruoat/juomat joista joutuu maksamaan itse
Voi v....u siinä meni kaikki mun ideat sitten.
Vierailija kirjoitti:
Olen eri, mutta kirjoitan silti. En tykkää hieronnasta ollenkaan, en edes ammattihierojan tekemänä. Voisin kuvitella, että amatöörihierojan tumpelointi ei todellakaan tunnu hyvältä. En tiedä voiko se olla suorastaan vahingollista.
Voi olla myös vahingollista. Jos on paha jumi niskassa, amatöörin hieronta lähinnä vain pahentaa tilannetta. Kokemusta on...
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt sinänsä nöyryyttävää, mutta vähän ikävää kuitenkin.
Meillä on paljon etätyöntekijöitä ja pieni joukko toimistolla. Toimistolaiset pitivät juhlan, joka oli ilmeisesti oikein mukava, syötiin ja tanssittiin. Ihan kiva.
Etätyöntekijöille tuli sitten vuosikertomuksen mukana melko pitkä selostus siitä, mitä siellä juhlissa syötiin ja mitä musiikkia kuunneltiin. Tuli aika ulkopuolinen kokemus siitä kertomuksesta. Miksi etätyöläiset välittäisivät siitä, mitä syötiin juhlissa joihin he eivät päässeet mukaan?
Meillä myös tätä! Jotain kuohuviinitilaisuuksia tms. lyhyempiä kahvitilaisuuksia etätyöläiset joutuvat kuuntelemaan Skype-puhelussa. Miten se kohottaa tiimihenkeä kun saa puhelimessa kuunnella toisten kuohuviinin juontia???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopataas. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä naurujoogassa ja pussijuoksussa nyt on oikeasti niin nöyryyttävää? Monilta ihmisiltä tuntuu kokonaan kyky heittäytyä ja hassuttella. Ei elämän oikeasti tarvitse olla aina vakavaa.
Minä ainakin tykkään heittäytyä ja hassutella, mutta haluan tehdä sen itse valitsemassani seurassa silloin kun siltä tuntuu, en siksi että esimies käskee. Ajatus siitä, että jollakin ylemmällä taholla on valta päättää, miten, missä, milloin ja kenen kanssa rentoudun ja pidän hauskaa, on aika nöyryyttävä.
Kuvastaa palstan käyttäjäkuntaa. Kolmannen maailman ongelmia. Ymmärrätkö että työelämässä joskus joutuu menemään sinne mukavuusalueen ulkopuolelle, tai elämässä ylipäätään? Tuntuu että kaikki on ihmisille nykyään niin HIRVEÄN vakavaa :--D
Kokeilepa joskus ottaa avoimin mielin ne jutut vastaan etkä ennakkoasenteella ''vit t u mitä paskaa ja emmä haluu ku on noloo''.
Kyllä, työssäni joudun useasti menemään mukavuusalueen ulkopuolelle (ja elämässä muutenkin), mutta miksi ihmeessä tämä tapahtuma on nimetty "virkistyspäiväksi" jos sielläkin täytyy suoriutua? Nykypäivänä työelämä on oikeasti melko vaativaa ja raskasta, mielestäni virkistyspäivä saisi olla vastapainona rentouttava ja rauhallinen tapahtuma. Ilman sitä jatkuvaa suorittamista.
"rentouttava ja rauhallinen". Täällähän on torpattu kaikki joogat ja hieronnat aika yksimielisesti? Ei taida tuollaista virkistyspäivää olla olemassakaan joka kelpaisi teille tosikoille ja täyttäisi teidän kaikki pikkutarkat toiveet
Ai sä tykkäät että se hikinen lihava äijä jonka henki haisee,kun hän "hieroo" sua,se on rentouttavaa,tai se keski-ikäinen lihava konttorirouva puristelee sun hartioita ja läähättää sun niskaan kuvitellen ties mitä,se on siis sun mielestä rentouttavaa!
No hierominen on yleensä. rentouttavaa. Lihavuus ei haittaa, koska olen itsekin lihava. Sun kannattaisi ehkä vähän miettiä, miksi inhoat lihavia ihmisiä noin kovasti. Jokainen joutuu kuitenkin olemaan lihavien ihmisten kanssa tekemisissä arjessa, koska meitä on niin paljon. Koeta kestää.
On eri asia joutua olemaan normaalisti tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät erityisemmin viehtätä, kuin että he tunkevat iholle yllättäen.
"Tunkevat iholle"? Jos on pakko hieroa toisten hartioita niin minkäs teet? Pitäisikö sanoa pomolle että kieltäydyn tästä, kun toiset saattavat häiriintyä kun olen lihava?
Pientä liioittelun makua on nyt tässäkin kommentissa.
Tahallista väärinymmärrystä? Nimen omaan siksi nuo ihme yllätyshieronnat virkistyspäivillä EI ole kivoja, koska tuollainen pakkohieronta ei ole kivaa. Pomolle pitäisi sanoa, että ei mitään hierontoja yhtään kenellekään.
Mitä väärinymmärrystä tässä oli, kun nimenomaan inhottiin sitä että lihava työkaveri "tunkee iholle" hieromaan?
Jäin vaan lihavana miettimään, mitä minun pitäisi tehdä että välttäisi tuollaisen tilanteen. Jos kieltäytyy hieromasta, niin saattaa saada tylsän tyypin leiman otsaansa. Pahimmassa tapauksessa pomo saattaa pakottaa hieromaan. Eikä lihavatkaan pidä aina työkavereitaan niin kauhean viehättävänä, esim. mulla on työkavereita jotka haisevat hielle/liian vahvasti hajuvedelle, eikä ole mitään kiinnostusta tulla iholle.
No minä olen eri, joka tuon sanoi mutta mielestäni se lihavuus ei ollut varsinaisesti jutun pointti, vaan se ettei halua hierontaa keneltäkään epämiellyttävältä henkilöltä. Minulle tuollainen ihan kenen tahansa työkaverin kesken olisi epämiellyttävää, koska en halua olla työkavereiden kanssa hierontaväleissä. Vaikka en edes pidä ketään mitenkään vastenmielisenä.
Itse sanonut noissa tilanteissa että ovat hartiat niin jumissa ettei niihin voi koskea ollenkaan. I Muistan eräänkin tilanteen jossa pareittain hiveltiin toisten käsivarsia.
Menen mieluummin oikealle hierojalle tarvittaissa kuin annan työkaverien hiplata itseäni.
Yhteisesti saunominen ja uiminen. Firmassa eri ikäistä porukkaa. Lähellä eläkeikää daamit ja armeijasta päässeet sällit. Osalle maistui ne ilmaset juomat muidenkin edestä. Vaivaannuttavaa. Firmassa oli sukupolven vaihdos ja tämä nuori TJ vaimonsa kanssa ei nähnyt tässä virkistäytymispäivässä mitään kummaa. Yhteishengen nostatusta hei! Osa daameista mökötti eikä tulleet saunaan.
Kaverin työpaikalle tuli uusi pomo, nuorehko mies, joka harrasti trialthonia yms. Tämäpä keksi, että porukan pitää alkaa liikkua. Esimerkiksi juoksulenkeillä käymisestä sai bonuksen vuoden lopussa. Kävely tai sauvakävely tai pyöräily ei kelvannut. Tuon rontin mieleen ei tullut, että iäkkäämmille ei juoksu ole välttämättä enää se oikea laji tai paikat hajoaa. Hauskana tapahtumana järjesti jonkun kuntopäivän, jossa idea ei ollut liikkua mukavasti ja hauskasti ja vaikka valita lajeja vaan piti osallistua Cooperiin, mennä esteradalla yms. Sadisti koko tyyppi.