Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät

Meilläkin oli kerran naurujoogaa. Se oli todella ahdistavaa. Ei hävettänyt yhtään lähteä istumaan ulkopuolelle. Ahdisti vähän liikaa. Ja se meteli sattui korviin. Ei kyllä ollut minun juttu. Onneksi muutama muukin jätti naurujoogat kesken.

Meillä tehtiin kiky-päivä virkistyspäiväksi. Koko kahdeksantuntinen oli yhtä leikkimistä, sokkoa, halimista jne. Totisesti toivon, että kun minun ammattiliittoni pääsee neuvottelupöytään, tuo kiky kangetaan ulos ovesta.

Meillä virkistymiset järjestyvät niin, että vain osa porukasta voi niihin osallistua (pitkä matka tms.). Tyhy-päivät taas menevät siten, että ensin mietitään pienryhmissä, mitä on pielessä. Siinä sitten työpaikkakiusaajat saavatkin oikein luvan kanssa panetella muita ja puhua p...kaa. Lopuksi on tarkoitus keksiä ratkaisuja, mutta siinä vaiheessa aina aika loppuu. Ja poissaolijat tietysti muistetaan haukkua. Tyhypäivien töitä ei saa jättää tekemättä eli sitten tehdään palkattomia ylityötunteja muina päivinä tai viikonloppuna.

Meillä sai valita lähteäkö lenkille vai joogaan -no valitsin joogan koska ajattelin että olisi mielenkiintoista kokeilla sitä ja että olisi ihana vain rauhoittua ja huoltaa kehoa. Tykypäivillä on mukana aivan tuntemattomiakin ihmisiä muista yksiköistä, ei pelkästään omia työkavereita.

Todellisuudessa vain aloitettiin kevyellä venyttelyllä, mutta loppuaika kuluikin kaikenlaisten pariharjoitusten merkeissä, meidän piti mm. hieroa ja sivellä toisiamme sekä venytellä toistemme raajoja (keskityin vain pidättämään pierua).

Karseinta oli se kun meidän täytyi hieroa ja venyttää toistemme koko päivän työkengissä muhineita jalkoja! En todellakaan olisi halunnut hieroa enkä olla hierottavana enkä muutenkaan yhtään tykkää kosketella tai olla niin lähellä ketään tuiki tuntemattomia. Kyllä hävetti, kun omatkin jalat haisi varmaan ihan hirveälle.

Olisi pitänyt lähteä sinne lenkille.

Meillä oli eräässä ohjatussa työpajassa parin selkä/niskahierontaa. Itseäni ahdisti olla lähikontaktissa ihan kenen tahansa työkaverini kanssa, vaikka heistä muuten kovasti pidänkin. Kaikki koskettelua vaativat jutut voisi todellakin jättää työpaikan ulkopuolelle omavalintaisin hetkiin.

Parturi-kampaaja kirjoitti:

Ei nyt viralliset virkistäytymispäivät, mutta työkaverini piti kynttiläkutsut, johon kutsui koko kampaamon työporukan työnantajaa myöden. Paikalla oli myös työkaverini sukulaisia ja kavereita. "Virallisen" osuuden jälkeen oli tarkoitus hieman nauttia alkoholia ja jatkaa iltaa ravintolaan.

Illan aikana työnantajamme liimautui minuun pari siideriä nautittuaan ja suivaantui siitä kun en ollut itse vielä aloittanut juomista. Työnantaja alkoi sitten huudella muiden nähden minulle: "juo tai saat potkut! Juo juo juo! Tulee potkut!" Lisäksi haukkui kutsujen järjestäjän äidin hiustyyliä tälle äidille suoraan ja piti kovaa ääntä itsestään koko illan ajan. Ravintoloihin jonottaessa haukkui huutaen yhtä työntekijäänsä, joka ei ollut paikalla ja lupasi antaa tällekin potkut. Muille ihmisille huuteli omistavansa tämän nimeltämainitsemattoman firmansa ja haukkui muiden ravintolan asiakkaiden hiustyyliä ja lupasi tehdä puoli-ilmaiseksi leikkuun. Lisäksi huuteli pitkin poikin että on täällä alaistensa kanssa. Loppuillasta talutimme työnantajamme ilman kenkiä (talvella) taksiin.

Varmasti sanomattakin selvää että en enää osallistunut yhteenkään illanistujaiseen, jossa tämä työnantaja oli läsnä.

Oliko Järvenpääläinen kampaamo ja kauneushoitola?

Yhteissaunomiset ja paljuilut - mulle ihan no go. Kouluaikojen pukuhuonekiusaamisesta johtuen en pysty menemään muiden naisten kanssa saunaan tai pukuhuoneeseen saatikka sitten paljuun.

Työkaverit ei ymmärrä tätä. Parin viikon päästä olis yhden tyypin läksiäiset, saunaa ja paljua akkaporukalla.

Ei pysty, ei kykene, anteeksi.

Kuulostaa järkyltä monien hierontapiirit jne, olisin järkyttynyt jos olisin esimekriksi pitkäaikaisessa työpaikassani joutunut tuollaista skeidaa tekemään. Tuossa kyseisessä työpaikassa tehtiin risteily, jossa lähinnä työntantaja keräili työntekijöiden ideoita. Siis työntekijöistä ihan vaan pari oli vakituisia, muut kausityöläisiä. Eli yritti saada liikeideaansa paranneltua muiden ideoilla. Tuntui tosi roistomaiselle, kun omakin työsuhteeni oli moneen kertaan pätkitty jne. Mielummin vien ideani työpaikkaan johon voi oikeasti sitoutua. 

Ehkä nöyryyttävin oli se, kun meidän osastolle oli aluejohtaja käynyt teroittamassa päähän että ko. virkistyspäivään oli pakollista osallistua, vaikka se olikin lauantaina (joka ei siis koko puljulle ollut työpäivä normaalisti) viikko ennen juhannusta, niin totta munassa me oltiin siellä lauantaina tihkusateessa koko porukka. Ilmeisesti muita ei oltu uhkailtu, kun paikalle valui noin sadasta muusta työntekijästä ehkä viistoista, joista niistäkin puolet häippäsi kun näki miten vähän porukkaa siellä oli. Koska tapahtumaa ihan intona puuhannut aluejohtaja ei ilmaantunut paikalle, päätettiin ettei viitsitty siirtyä läheiseen urheilupuistoon ollenkaan, vaan pelattiin mölkkyä ja jotain muita vastaavia juttuja ihan vaan siinä oman lafkan parkkipaikalla, mihin oli sentään firma järjestänyt kaasugrillin ja grillattavaa ja alkoholitonta juotavaa. Yhdellä esimiehellä oli lafkan avaimet, niin haettiin sisältä taukohuoneen muovituolit istuimiksi.

Kyllä siitä ihan kiva puolipäiväinen lopulta sukeutui, mutta v*tutti kun ei se näemmä ollutkaan pakollista se osallistuminen, ja olin sen vuoksi joutunut hylkäämään kutsun lähteä kaverin mökille kalastamaan. Saatiinpahan kaikki kotiaviemisinä niitä ylijääneitä avaamattomia eväitä, ja häivyttiin oman esimiehen luvalla etuajassa.

Tämä esimies oli sitten jälkikäteen antanut aluejohtajan kuulla kunniansa ihan aiheesta, mutta ei työntekijöille asti ainakaan mitään anteeksipyyntöä tai selitystä kantautunut.

Vierailija kirjoitti:

Olin tulossa sanomaan tuon naurujoogan :D

Minä en ymmärrä tuota naurujoogaa missään yhteydessä. Ensinnäkin mitä helvetin joogaa se muka on jos hohotetaan jotain typerää tekonaurua? Toiseksi, mitä hyötyä siitä saa että räkätetään tekonaurua?

Vierailija kirjoitti:

Parturi-kampaaja kirjoitti:

Ei nyt viralliset virkistäytymispäivät, mutta työkaverini piti kynttiläkutsut, johon kutsui koko kampaamon työporukan työnantajaa myöden. Paikalla oli myös työkaverini sukulaisia ja kavereita. "Virallisen" osuuden jälkeen oli tarkoitus hieman nauttia alkoholia ja jatkaa iltaa ravintolaan.

Illan aikana työnantajamme liimautui minuun pari siideriä nautittuaan ja suivaantui siitä kun en ollut itse vielä aloittanut juomista. Työnantaja alkoi sitten huudella muiden nähden minulle: "juo tai saat potkut! Juo juo juo! Tulee potkut!" Lisäksi haukkui kutsujen järjestäjän äidin hiustyyliä tälle äidille suoraan ja piti kovaa ääntä itsestään koko illan ajan. Ravintoloihin jonottaessa haukkui huutaen yhtä työntekijäänsä, joka ei ollut paikalla ja lupasi antaa tällekin potkut. Muille ihmisille huuteli omistavansa tämän nimeltämainitsemattoman firmansa ja haukkui muiden ravintolan asiakkaiden hiustyyliä ja lupasi tehdä puoli-ilmaiseksi leikkuun. Lisäksi huuteli pitkin poikin että on täällä alaistensa kanssa. Loppuillasta talutimme työnantajamme ilman kenkiä (talvella) taksiin.

Varmasti sanomattakin selvää että en enää osallistunut yhteenkään illanistujaiseen, jossa tämä työnantaja oli läsnä.

Oliko Järvenpääläinen kampaamo ja kauneushoitola?

Ei. Tämä kampaamo sijaitsee lähellä Turkua.

Jokseenkin huojentavaa kuulla että muuallakin tälläistä :D Vaikka onhan tuo surullista.

20 vuotisen työelämssä olemisen aikana kerran ollut virkistyspäivät. Nuo hieromisjutut yllättää tänä metoo-aikana. 

Meidän virkistäytymispäivät toteutetaan omalla ajalla. Tuntuu vastenmieliseltä lähteä koko lauantaipäiväksi virkistäytymään työkavereiden kanssa, kun on samojen ihmisten kanssa muutenkin kaikki päivät. Virkistäytymispäivän suunnittelee porukka työpaikan ihmisiä, joille oman ajan käyttäminen työjuttuihin ei ole ongelma. Yksi nuori nainen, jolla ei ole mitään muuta elämässään ja kaksi nuorta perheenisää, joille kaikki muu kuin se kotona oleminen on tärkeää. Sitten mennäänkin ihan pitkän kaavan mukaan ja lähdetään jo puoliltapäivin, on liikuntaa, saunomista, ryyppäämistä, illanviettoa, ruokailua, teatteria ja sitten vielä ravintolaan. Toisille kivaa, mutta niille, joille oma aika on tätä tärkeämpää, pakkopullaa.

Vierailija kirjoitti:

Tosikoille kaikki on nöyryytystä.

Kuten myös introverteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 3tulossa sanomaan tuon naurujoogan :D

Minä en ymmärrä tuota naurujoogaa missään yhteydessä. Ensinnäkin mitä helvetin joogaa se muka on jos hohotetaan jotain typerää tekonaurua? Toiseksi, mitä hyötyä siitä saa että räkätetään tekonaurua?

Naurujooga kuulostaa kaikilla tavoilla kauhealta enkä haluaisi harrastaa sitä, mutta kyllä sillä voi oikeasti olla jotain positiivisia vaikutuksia. Kehoa voi huijata tuolla lailla ja nauru varsinkin on tehokasta sekä psyykkisesti että fyysisesti. Mut olettaisin kuitenkin että paras tulos tai tulos ylipäänsä saavutetaan jos nauraja on messissä eikä vihaa koko juttua.

Meillä oli virkistäytymispäivä ja pikkujoulut yhdistetty. "Hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessäolemista."

Todellisuus: jäähtynyt, mautonta ruokaa seisovasta pöydästä, osa ruoista loppui jo ennen kuin jonon loppupään ruokailijat olivat saaneet lautasensa täytettyä. Mukava yhdessäoleminen oli pakotettua virsien veisaamista.

Sanomattakin selvää, että lähdin" migreenin" takia kesken pois näistä kinkereistä.

Tämä kokemus ei varmasti muiden mielestä ollut noloa, mutta minusta kylläkin. Meidän työpaikalla kävi esiintymässä eräs tv:stäkin hyvin tuttu stand-up koomikko ja ujona jännitin sitä, että koomikko alkaisi heittää juttua jostakusta yleisössä istuvasta. Jännitin asiaa niin paljon, ettei sen jutut naurattaneet yhtään, joten istuin vaivaantuneen näköisenä naama vakavana samalla kun muut nauroivat kovaan ääneen. No eikös vaan koomikkokin huomannut tämän ja heitti täysin yllättäen minulle jonkun mukahauskan kysymyksen (en enää edes muista minkä), johon änkytin jotain noloa vastaukseksi naama punaisena. Oli todella piinaava puolituntinen ja jatkossa jää kyllä stand-upit multa väliin.

Olin aikoinaan työpaikassa missä kaikki muut työntekijät kutsuttiin virkistäytymispäiville, paitsi minut. 

Meillä oli kerran viikossa sellainen puolen tunnin palaveri.

Suurin osa työntekijöistä oli suomenruotsalaisia ja puhuivat keskenään aina ruotsia. Minä ja eräs toinen ei ymmärretty sanaakaan ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli kerran viikossa sellainen puolen tunnin palaveri.

Suurin osa työntekijöistä oli suomenruotsalaisia ja puhuivat keskenään aina ruotsia. Minä ja eräs toinen ei ymmärretty sanaakaan ruotsia.

See. Taas olis ollut hyötyä jos olisit ruotsintunnilla kuunnellut.