Lue keskustelun säännöt.
Miehen teini-ikäiset lapset eivät voi sietää uutta vauvaa.
12.02.2020 |
Teinit 16 ja 17v, vanhempansa eronneet jo kun lapset olivat aivan pieniä, me olemme olleet miehen kanssa yhdessä kolme vuotta.
Teinit asuvat joka toinen viikko äidillään ja tähän mennessä yhteiselo mennyt ok. Nyt vauvan syntymän jälkeen ei menekään enää niin hyvin. Valittavat vauvan itkua (unet katkeaa ym), osoittavat mieltään raivoamalla ihme asioista hne. Tulkitsen tän kaiken kuitenkin liittyvän vauvaan.
Mitä tämä on, ja miksi? Saavat isältään edelleen huomiota ja heistä pidetään huolta. Toki vauva vie osansa nyt, luonnollisesti.
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että tässä on koko totuus. Naiset ovat yleisesti ottaen hirviöitä eksänsä lapsille. Jo tuo narsistinen tyyli, millä oikeutat "omaa" lastasi, kertoo, että teillä on tosi paljon pielessä. Sääliksi käy niitä vanhempia lapsia. Annas kun arvaan: sinä olit vielä se aktiivinen osapuoli, joka hajotti heidän perheensä ja painosti miestä saamaan vielä yhden lapsen?
Eivät ole. Exän oikut kantautuu lasten kautta.
Minä esim. en ole ikinä ollut ikävä mieheni lapsille. He sen sijaan ovat olleet ikäviä minua kohtaan. Ovat haukkuneet ulkonäön, älyn, sisustuksen jne. Lasten äidin elämänhallinta on täysin hukassa. Lapset kärsivät hänen toimista, mutta onneksi on muuten hyvä sukulaisten joukko, joka auttaa mieheni lisäksi. Haukkuminen on lähtöisin tuosta naisesta. En ymmärrä kuinka hän kehtaa tehdä hallaa lapsilleen. En ole ikinä sanonut mitään ikävää hänestä lasten ollessa paikalla. Lapset ovat lojaaleja äidilleen. Se on ok, mutta hieman raskasta välillä ottaa vastaan veemäisyyksiä. Ratkaisuni on ollut ottaa etäisyyttä lapsiin. Nähdään silloin kun lapset äidillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidilläni oli 4 lasta edellisestä avioliitosta, iät 9-17v, kun synnyin ja olen ihmetellyt nyt aikuisena kuinka ihanasti ottivat siskopuolen vastaan. Keskenään kähtisivät ja kinasivat kuin sisarukset ainakin, mutta minun kanssani on kaikilla hyvät ja läheiset välit. Olen usein miettinyt, olisinko itse pystynyt samaan. Myös olen asiasta heitä muutamankin kerran kiittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisten kanssa uusi sopimus. Käyvät vain kyläilemässä. Tai isänsä kanssa ulkona syömässä, matseissa.
Näin eksäni ja teinipoikamme ratkaisivat asian, kun vauva tuli taloon. Matkoja kahdestaan mm. Lontoo ja Barcelona, tennistunnit.
hiihtolenkit ym.
Teiniä ei voi pakottaa edes kyläilemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Toki, mutta vain isän puolelta. Ja ikäerokin merkittävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että tässä on koko totuus. Naiset ovat yleisesti ottaen hirviöitä eksänsä lapsille. Jo tuo narsistinen tyyli, millä oikeutat "omaa" lastasi, kertoo, että teillä on tosi paljon pielessä. Sääliksi käy niitä vanhempia lapsia. Annas kun arvaan: sinä olit vielä se aktiivinen osapuoli, joka hajotti heidän perheensä ja painosti miestä saamaan vielä yhden lapsen?
Eivät ole. Exän oikut kantautuu lasten kautta.
Minä esim. en ole ikinä ollut ikävä mieheni lapsille. He sen sijaan ovat olleet ikäviä minua kohtaan. Ovat haukkuneet ulkonäön, älyn, sisustuksen jne. Lasten äidin elämänhallinta on täysin hukassa. Lapset kärsivät hänen toimista, mutta onneksi on muuten hyvä sukulaisten joukko, joka auttaa mieheni lisäksi. Haukkuminen on lähtöisin tuosta naisesta. En ymmärrä kuinka hän kehtaa tehdä hallaa lapsilleen. En ole ikinä sanonut mitään ikävää hänestä lasten ollessa paikalla. Lapset ovat lojaaleja äidilleen. Se on ok, mutta hieman raskasta välillä ottaa vastaan veemäisyyksiä. Ratkaisuni on ollut ottaa etäisyyttä lapsiin. Nähdään silloin kun lapset äidillään.
Minkä perusteella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Toki, mutta vain isän puolelta. Ja ikäerokin merkittävä.
Tämä kertoo teinien arvon. Nolla. Eivät edes sisaruksia. Äidin puolelta. Ja sehän aina ratkaisee.
Pitäähän lapsen saada sisaruksia, äidin puolelta.
Paljonkohan tuohon vaikuttaa se, ovatko sisarukset tyttöjä vai poikia?
Tunnen läheisesti kaksi uusperhettä, jossa on ollut Sekä tyttöjä ja poikia, kun uusi vauva on syntynyt. He olivat kaikki 6-13 -vuotiaita. Tytöt olivat innoissaan vauvasta. Pojat evvk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Toki, mutta vain isän puolelta. Ja ikäerokin merkittävä.
Tämä kertoo teinien arvon. Nolla. Eivät edes sisaruksia. Äidin puolelta. Ja sehän aina ratkaisee.
Pitäähän lapsen saada sisaruksia, äidin puolelta.
Ei kyse ole mistään teinien arvosta. Tuolla vauvalla ei tule olemaan ensimmäistäkään muistikuvaa ajasta, jolloin asui isompien sisarustensa kanssa samassa kodissa. Hänellä ei tule olemaan ensimmäistäkään yhteistä lapsuusmuistoa, koska kun hän on iässä, jossa tapahtuneita asioita myöhemmin jo muistaa, hänen isomman sisaruksensa ovat jo aikuisia. Hän jää tavallaan vanhempiensa ainoaksi lapseksi, koska kaikki muut hänen peheenjäsenensä ovat aikuisia Häneltä jää kokematta ja oppimatta sisaruksen kanssa jakaminen, sisaruksen kanssa kinasteleminen, sisaruksen kanssa leikkiminen jne. Teinit ovat toki hänen sisaruksiaan, mutta lapsen näkökulmasta enemmän tädin tai sedän roolissa kuin sisaruksen roolissa.
Sitäpaitsi saattaahan ap:kin haluta enemmän kuin yhden lapsen. Teinithän eivät ole hänen lapsiaan.
no kyllä se isän vauva on iso muutos teineillekin ja vaatii heiltä aikaa sopeutua asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Perinnönjaossa viimeistään on, vaikka miehen aikaisempia lapsia muuten ei muistetakaan sisaruksiksi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Perinnönjaossa viimeistään on, vaikka miehen aikaisempia lapsia muuten ei muistetakaan sisaruksiksi :)
Niin, isän perinönjaossa, ei äidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ollenkaan juolahtanut mieleen, että se vauvan taloon tulo on niille teineille ihan yhtä iso muutos elämään, kuin teilläkin ? Teini ei ole aikuinen ja ei käsittele asioita kuin aikuinen. Aikuisen tehtävä on olla se aikuinen ja keskustella rauhallisesti asioista ja ottaa tosissaan myös se teinien huoli nukkumisesta ja muusta. Tästä saa valitettavasti sen kuvan, että mitään ei ole vaivauduttu puhumaan teinien kanssa, vaan vain itsekkäästi päätetty, että nyt tehdään lapsi ja teinit saavat luvan sopeutua.
Ja jälleen ihmetellään nuorten ihmisten mielenterveysongelmia. Minä en ihmettele yhtään, kun jatkuvasti tulee näitä isoja elämänmullistuksia nimenomaan nuorten elämään. Odottakaa hitto soikoon, että ne lähes aikuiset lapset lentävät pesästä ja lisääntykää sen jälkeen kuin kanit jos haluatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Toki, mutta vain isän puolelta. Ja ikäerokin merkittävä.
Tämä kertoo teinien arvon. Nolla. Eivät edes sisaruksia. Äidin puolelta. Ja sehän aina ratkaisee.
Pitäähän lapsen saada sisaruksia, äidin puolelta.
Ei kyse ole mistään teinien arvosta. Tuolla vauvalla ei tule olemaan ensimmäistäkään muistikuvaa ajasta, jolloin asui isompien sisarustensa kanssa samassa kodissa. Hänellä ei tule olemaan ensimmäistäkään yhteistä lapsuusmuistoa, koska kun hän on iässä, jossa tapahtuneita asioita myöhemmin jo muistaa, hänen isomman sisaruksensa ovat jo aikuisia. Hän jää tavallaan vanhempiensa ainoaksi lapseksi, koska kaikki muut hänen peheenjäsenensä ovat aikuisia Häneltä jää kokematta ja oppimatta sisaruksen kanssa jakaminen, sisaruksen kanssa kinasteleminen, sisaruksen kanssa leikkiminen jne. Teinit ovat toki hänen sisaruksiaan, mutta lapsen näkökulmasta enemmän tädin tai sedän roolissa kuin sisaruksen roolissa.
Sitäpaitsi saattaahan ap:kin haluta enemmän kuin yhden lapsen. Teinithän eivät ole hänen lapsiaan.
Jos aplla sama asenne ei yllätä ettei teinitkään tunne mitään kiintymystä vauvaa kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Perinnönjaossa viimeistään on, vaikka miehen aikaisempia lapsia muuten ei muistetakaan sisaruksiksi :)
Niin, isän perinönjaossa, ei äidin.
Nimenomaan. Ap:n tarinassahan ruikutettiin miehen teineistä. Samalla perinnönjaolla ovat miehen kuoleman jälkeen näiden muiden kersojen kanssa vaikka uusiovaimoa se vituttaisikin. Eli puolisisaruksiksi lasketaan vaikka uusiovaimo ei näin laskisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Toki, mutta vain isän puolelta. Ja ikäerokin merkittävä.
Tämä kertoo teinien arvon. Nolla. Eivät edes sisaruksia. Äidin puolelta. Ja sehän aina ratkaisee.
Pitäähän lapsen saada sisaruksia, äidin puolelta.
Ei kyse ole mistään teinien arvosta. Tuolla vauvalla ei tule olemaan ensimmäistäkään muistikuvaa ajasta, jolloin asui isompien sisarustensa kanssa samassa kodissa. Hänellä ei tule olemaan ensimmäistäkään yhteistä lapsuusmuistoa, koska kun hän on iässä, jossa tapahtuneita asioita myöhemmin jo muistaa, hänen isomman sisaruksensa ovat jo aikuisia. Hän jää tavallaan vanhempiensa ainoaksi lapseksi, koska kaikki muut hänen peheenjäsenensä ovat aikuisia Häneltä jää kokematta ja oppimatta sisaruksen kanssa jakaminen, sisaruksen kanssa kinasteleminen, sisaruksen kanssa leikkiminen jne. Teinit ovat toki hänen sisaruksiaan, mutta lapsen näkökulmasta enemmän tädin tai sedän roolissa kuin sisaruksen roolissa.
Sitäpaitsi saattaahan ap:kin haluta enemmän kuin yhden lapsen. Teinithän eivät ole hänen lapsiaan.
Jos aplla sama asenne ei yllätä ettei teinitkään tunne mitään kiintymystä vauvaa kohtaan.
Ne teinit nyt vaan valitettavasti on jo melkein eri sukupolvea. Mulle ainakin on ollut tärkeää, että mulla on sisko. Siis sisko, jonka kanssa oltiin samaan aikaan lapsia. Aikuisenakin on ollut hauskaa katsoa vanhoja valokuvia ja muistella jotain juttuja lapsuudesta. Naurettu makeasti, kun muistettu, miten kumpikin yritti salata jonkun yhteisen kolttosen vanhemmilta ja mitä siitä sitten seurasikaan. Kaikesta tällaisesta ainoa lapsi tai lapsi, jonka sisarukset ovat jo aikuisia, jää paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Perinnönjaossa viimeistään on, vaikka miehen aikaisempia lapsia muuten ei muistetakaan sisaruksiksi :)
Niin, isän perinönjaossa, ei äidin.
Nimenomaan. Ap:n tarinassahan ruikutettiin miehen teineistä. Samalla perinnönjaolla ovat miehen kuoleman jälkeen näiden muiden kersojen kanssa vaikka uusiovaimoa se vituttaisikin. Eli puolisisaruksiksi lasketaan vaikka uusiovaimo ei näin laskisi.
Miksi uusvaimo laskisi miehen lapset sisaruksiksi? Kun hän kuolee, menee perintö 100 % omalle lapselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Toki, mutta vain isän puolelta. Ja ikäerokin merkittävä.
Tämä kertoo teinien arvon. Nolla. Eivät edes sisaruksia. Äidin puolelta. Ja sehän aina ratkaisee.
Pitäähän lapsen saada sisaruksia, äidin puolelta.
Ei kyse ole mistään teinien arvosta. Tuolla vauvalla ei tule olemaan ensimmäistäkään muistikuvaa ajasta, jolloin asui isompien sisarustensa kanssa samassa kodissa. Hänellä ei tule olemaan ensimmäistäkään yhteistä lapsuusmuistoa, koska kun hän on iässä, jossa tapahtuneita asioita myöhemmin jo muistaa, hänen isomman sisaruksensa ovat jo aikuisia. Hän jää tavallaan vanhempiensa ainoaksi lapseksi, koska kaikki muut hänen peheenjäsenensä ovat aikuisia Häneltä jää kokematta ja oppimatta sisaruksen kanssa jakaminen, sisaruksen kanssa kinasteleminen, sisaruksen kanssa leikkiminen jne. Teinit ovat toki hänen sisaruksiaan, mutta lapsen näkökulmasta enemmän tädin tai sedän roolissa kuin sisaruksen roolissa.
Sitäpaitsi saattaahan ap:kin haluta enemmän kuin yhden lapsen. Teinithän eivät ole hänen lapsiaan.
Jos aplla sama asenne ei yllätä ettei teinitkään tunne mitään kiintymystä vauvaa kohtaan.
Ne teinit nyt vaan valitettavasti on jo melkein eri sukupolvea. Mulle ainakin on ollut tärkeää, että mulla on sisko. Siis sisko, jonka kanssa oltiin samaan aikaan lapsia. Aikuisenakin on ollut hauskaa katsoa vanhoja valokuvia ja muistella jotain juttuja lapsuudesta. Naurettu makeasti, kun muistettu, miten kumpikin yritti salata jonkun yhteisen kolttosen vanhemmilta ja mitä siitä sitten seurasikaan. Kaikesta tällaisesta ainoa lapsi tai lapsi, jonka sisarukset ovat jo aikuisia, jää paitsi.
Suomessa ja muualla maailmalla on paljon lapsia joilla ei ole sisaruksia ja ihan he kaikki siitä selviävät.
Jos ap itse ei pidä teinejä vauvan sisaruksina niin siinä se tulee, eivät hekään niin tunne eivätkä vauvasta välitä. Silloin täysin ymmärrettävää että yöheräily ottaa hyvin paljon päähän kun sen syynä on vain joku randomvauva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Toki, mutta vain isän puolelta. Ja ikäerokin merkittävä.
Tämä kertoo teinien arvon. Nolla. Eivät edes sisaruksia. Äidin puolelta. Ja sehän aina ratkaisee.
Pitäähän lapsen saada sisaruksia, äidin puolelta.
Ei kyse ole mistään teinien arvosta. Tuolla vauvalla ei tule olemaan ensimmäistäkään muistikuvaa ajasta, jolloin asui isompien sisarustensa kanssa samassa kodissa. Hänellä ei tule olemaan ensimmäistäkään yhteistä lapsuusmuistoa, koska kun hän on iässä, jossa tapahtuneita asioita myöhemmin jo muistaa, hänen isomman sisaruksensa ovat jo aikuisia. Hän jää tavallaan vanhempiensa ainoaksi lapseksi, koska kaikki muut hänen peheenjäsenensä ovat aikuisia Häneltä jää kokematta ja oppimatta sisaruksen kanssa jakaminen, sisaruksen kanssa kinasteleminen, sisaruksen kanssa leikkiminen jne. Teinit ovat toki hänen sisaruksiaan, mutta lapsen näkökulmasta enemmän tädin tai sedän roolissa kuin sisaruksen roolissa.
Sitäpaitsi saattaahan ap:kin haluta enemmän kuin yhden lapsen. Teinithän eivät ole hänen lapsiaan.
Jos aplla sama asenne ei yllätä ettei teinitkään tunne mitään kiintymystä vauvaa kohtaan.
Ne teinit nyt vaan valitettavasti on jo melkein eri sukupolvea. Mulle ainakin on ollut tärkeää, että mulla on sisko. Siis sisko, jonka kanssa oltiin samaan aikaan lapsia. Aikuisenakin on ollut hauskaa katsoa vanhoja valokuvia ja muistella jotain juttuja lapsuudesta. Naurettu makeasti, kun muistettu, miten kumpikin yritti salata jonkun yhteisen kolttosen vanhemmilta ja mitä siitä sitten seurasikaan. Kaikesta tällaisesta ainoa lapsi tai lapsi, jonka sisarukset ovat jo aikuisia, jää paitsi.
Ai, mulla ei ole sisaruksia lainkaan, ei puolikkaita eikä kokonaisia enkä sellaisia ole koskaan kaivannut. Ehkä jotkut ovat henkisesti heikompaa tekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ette voineet odottaa muutamaa vuotta? Kolmen vuoden päästä teinit olisivat jo maailmalla ja teillä rauha rakentaa ydinperhettä, johon kuuluu toisinaan paikalla olevat isosisarukset?
Veikkaan biologista kelloa. Jos miehellä on jo lähes täysi-ikäiset lapset, ap tuskin on enää parikymppinen. Jos haluaa saada vauvalle vielä sisaruksenkin, on ollut ehkä järkevintä tehdä ensimmäinen lapsi nyt eikä vasta 3 vuoden päästä.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?
Perinnönjaossa viimeistään on, vaikka miehen aikaisempia lapsia muuten ei muistetakaan sisaruksiksi :)
Niin, isän perinönjaossa, ei äidin.
Nimenomaan. Ap:n tarinassahan ruikutettiin miehen teineistä. Samalla perinnönjaolla ovat miehen kuoleman jälkeen näiden muiden kersojen kanssa vaikka uusiovaimoa se vituttaisikin. Eli puolisisaruksiksi lasketaan vaikka uusiovaimo ei näin laskisi.
Miksi uusvaimo laskisi miehen lapset sisaruksiksi? Kun hän kuolee, menee perintö 100 % omalle lapselleen.
Idiootti. Älä ainakaan lisäänny enää.
Eikö vauvalla jo ole sisaruksia?