Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten Suomen yhteiskunta hyötyy siitä, että ulkomaalaiset voivat opiskella täällä tutkintonsa kokonaan englanniksi?
02.02.2020 |
"Ulkomaalaiset opiskelijat lähtevät Suomesta, koska eivät osaa kieltämme eikä sitä ole tarvinnut opiskella"
"Syy on yksinkertaisesti siinä, että vuoden 2009 jälkeen korkeakoulujen kurssit ovat tulleet englanninkielisiksi. Koska ulkomaalaiset opiskelijat voivat suorittaa kaikki opintonsa englanniksi, motivaatiota ”vaikean” suomen kielen opiskeluun ei riitä. Maan kieltä osaamattomina he jäävät automaattisesti suomalaisten työmarkkinoiden ulkopuolelle ja lähtevät pois."
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
62 jatkaa: Oman kokemukseni mukaan suuri osa ulkomaalaisista opiskelijoista olisi halukas jäämään töihin Suomeen, mutta ongelmana on suomen kielen taidon puute sekä se, että suomalaiset työnantajat painottavat valinnoissaan arvosanojen sijaan työkokemusta, jota ulkkareilla on yleensä selvästi suomalaisia vähemmän.
Tarvittaisiin jotain harjoitteluohjelmia, joissa ulkomailta tullut opiskelija valmistumisen jälkeen opiskelisi puolipäiväisesti suomea ja olisi puolipäiväisesti töissä suomalaisessa firmassa. 1-2 vuoden jälkeen hänellä olisi ihan erilaiset mahdollusuudet Suomen työmarkkinoilla.
Millainen firma haluaisi vaivoikseen osaamattoman, kokemattoman ja kielitaidottoman? Edes ilmaiseksi? Ei ainakaan suostuisi palkkaa maksamaan. Eli mistä silloin raha?
Monella kv-opiskelijalla on työkokemusta. Osalla ei, mutta kyllä suomalaisiakin palkataan ensimmäisiin oman alan töihin, joten miksei muita? 😅
Kv-opiskelijat puhuvat VÄHINTÄÄN englantia, joten kielitaidottomuudesta ei tosiaan ole kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset yliopistot hyötyvät siten, että he saavat tätä kautta hyviä jatko-opiskelijoita (väitökirjan tekijöitä), jotka nostavat yliopiston tutkimuksen tasoa. Yliopistossa pääosan tutkimuksesta tekevät väitöskirjan tekijät ja post doc -tutkijat. Professorit lähinnä ohjaavat sitä ja hankkivat rahoitusta.
Työskentelen itse teknillisessä yliopistossa, ja ainakin meillä tilanne on se, että hyviä suomalaisia hakijoita jatko-opiskelijapaikkoihin ei ole tarpeeksi. Juuri tällä viikolla huonekaverini kävi läpi hakemuksia jatkokoulutuspaikkoihin ja ihmetteli, kun 140 hakijasta yhdelläkään ei ollut suomalaista nimeä. Ja kysymyksessä eivät olleet mitkään apurahapaikat, vaan paikat, joissa ensimmäisenä vuonna maksetaan normaalia palkkaa 2460 euroa kuukaudessa ja sen jälkeen lisää, jos opinnot edistyvät.
Johtunee siitä, että suomalaiset tiedostavat, että väikkärin jälkeen on todella vaikea työllistyä.
Minkä pitäisi soittaa kelloja siitä, mitä järkeä on kouluttaa ihmisiä työttömiksi. Toki se yliopistoa palvelee, mutta ei yhteiskuntaa.
Ihmiset eivät ole täällä palvellakseen yhteiskuntaa.
Yhteiskunta on olemassa palvellakseen ihmisiä.
Kaikkien kyvykkäiden pitäsi kantaa kortensa kekoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.
Kylläpä nuo alkavat englanniksi olla. Ei voi valmistua ollenkaan mikäli pakolliset englanninkieliset aineopintojen kurssit eivät mene läpi. Eikö se ole aika hullua Suomessa, että et voi valmistua jos englantisi ei ole riittävällä tasolla?
Pöh lainaukset meni sekaisin...
Ja todellakin supistaa suomalaista tutkimustyötä kun ei voi opiskella omalla kielellään.
Nykyään maailma nyt vaan on kansainvälinen. Ei me pärjätä, jos täällä pakerretaan tutkimusta kielellä, jota puhuu 5 miljoonaa ihmistä.
Kuules, höpsönnöppänä. Mikäli suomalainen tekee tutkimusta joka hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa niin sillä ei ole lierupierun merkitystä ymmärretäänkö se tutkimus ulkomailla. Sen sijaan jos ei anneta tuon suomineron valmistua vajaavaisen kielitaidon takia niin Suomi ei saa hänen taitojaan käyttöönsä, Katiscka?
Mikä nero, jos ei edes englatia osaa kunnolla?
Minusta esim. yhteiskuntapolitiikan ja vaikka historian ja sosiologian tutkimusta voidaan tehdä suomeksi.
Mutta kyllä sitä englantia pitää osata!
Kai nyt Suomeen liittyvää tutkimusta tekevä lukee myös englanniksi, että mitä muualla on kirjoitettu?
Englanti pitäisi olla tutkijalle ihan peruskauraa. Sitä odotetaan ihan kanditason AMK-opiskelijoiltakin (ehkä ei sote-alalla tosin).
AMK on vähän eri maailma kuin tutkimusmaailma ...
Siellä "muualla" ei paljon vaikkapa Suomen historiaa tutkita. Tai vaikka Suomen oikeusjärjestelmän kehittymistä.
Tämä oli mun pointti.
Jopa AMK:ssa pitää osata englatia!
Miksei tutkijalta vaadittaisi sitä? Tai yliopisto-opiskelijalta?
Ei AMK:stakaan voi valmistua ilman, että menee enkun kurssit ja mahdolliset englannin kieliset moduulit läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
62 jatkaa: Oman kokemukseni mukaan suuri osa ulkomaalaisista opiskelijoista olisi halukas jäämään töihin Suomeen, mutta ongelmana on suomen kielen taidon puute sekä se, että suomalaiset työnantajat painottavat valinnoissaan arvosanojen sijaan työkokemusta, jota ulkkareilla on yleensä selvästi suomalaisia vähemmän.
Tarvittaisiin jotain harjoitteluohjelmia, joissa ulkomailta tullut opiskelija valmistumisen jälkeen opiskelisi puolipäiväisesti suomea ja olisi puolipäiväisesti töissä suomalaisessa firmassa. 1-2 vuoden jälkeen hänellä olisi ihan erilaiset mahdollusuudet Suomen työmarkkinoilla.
Millainen firma haluaisi vaivoikseen osaamattoman, kokemattoman ja kielitaidottoman? Edes ilmaiseksi? Ei ainakaan suostuisi palkkaa maksamaan. Eli mistä silloin raha?
Monella kv-opiskelijalla on työkokemusta. Osalla ei, mutta kyllä suomalaisiakin palkataan ensimmäisiin oman alan töihin, joten miksei muita? 😅
Kv-opiskelijat puhuvat VÄHINTÄÄN englantia, joten kielitaidottomuudesta ei tosiaan ole kyse.
Jos ei Suomessa osaa suomea on kielitaidoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset yliopistot hyötyvät siten, että he saavat tätä kautta hyviä jatko-opiskelijoita (väitökirjan tekijöitä), jotka nostavat yliopiston tutkimuksen tasoa. Yliopistossa pääosan tutkimuksesta tekevät väitöskirjan tekijät ja post doc -tutkijat. Professorit lähinnä ohjaavat sitä ja hankkivat rahoitusta.
Työskentelen itse teknillisessä yliopistossa, ja ainakin meillä tilanne on se, että hyviä suomalaisia hakijoita jatko-opiskelijapaikkoihin ei ole tarpeeksi. Juuri tällä viikolla huonekaverini kävi läpi hakemuksia jatkokoulutuspaikkoihin ja ihmetteli, kun 140 hakijasta yhdelläkään ei ollut suomalaista nimeä. Ja kysymyksessä eivät olleet mitkään apurahapaikat, vaan paikat, joissa ensimmäisenä vuonna maksetaan normaalia palkkaa 2460 euroa kuukaudessa ja sen jälkeen lisää, jos opinnot edistyvät.
Johtunee siitä, että suomalaiset tiedostavat, että väikkärin jälkeen on todella vaikea työllistyä.
Minkä pitäisi soittaa kelloja siitä, mitä järkeä on kouluttaa ihmisiä työttömiksi. Toki se yliopistoa palvelee, mutta ei yhteiskuntaa.
Ihmiset eivät ole täällä palvellakseen yhteiskuntaa.
Yhteiskunta on olemassa palvellakseen ihmisiä.
Kaikkien kyvykkäiden pitäsi kantaa kortensa kekoon.
Eikö tohtorikoulutuksen idea ole, että koulitaan tutkijoita? Ja tehdään tutkimusta.
Sehän tietenkin palvelee yhteiskuntaa ellei väikkäri koske jotain jamaikalaista erotiikkatanssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
62 jatkaa: Oman kokemukseni mukaan suuri osa ulkomaalaisista opiskelijoista olisi halukas jäämään töihin Suomeen, mutta ongelmana on suomen kielen taidon puute sekä se, että suomalaiset työnantajat painottavat valinnoissaan arvosanojen sijaan työkokemusta, jota ulkkareilla on yleensä selvästi suomalaisia vähemmän.
Tarvittaisiin jotain harjoitteluohjelmia, joissa ulkomailta tullut opiskelija valmistumisen jälkeen opiskelisi puolipäiväisesti suomea ja olisi puolipäiväisesti töissä suomalaisessa firmassa. 1-2 vuoden jälkeen hänellä olisi ihan erilaiset mahdollusuudet Suomen työmarkkinoilla.
Millainen firma haluaisi vaivoikseen osaamattoman, kokemattoman ja kielitaidottoman? Edes ilmaiseksi? Ei ainakaan suostuisi palkkaa maksamaan. Eli mistä silloin raha?
Monella kv-opiskelijalla on työkokemusta. Osalla ei, mutta kyllä suomalaisiakin palkataan ensimmäisiin oman alan töihin, joten miksei muita? 😅
Kv-opiskelijat puhuvat VÄHINTÄÄN englantia, joten kielitaidottomuudesta ei tosiaan ole kyse.
Jos ei Suomessa osaa suomea on kielitaidoton.
Miten niin?
Suomessa on töitä, joihin ei tarvitse suomea. Osaan tarvitsee muuta kielitaitoa.
Täällä on myös töitä, joihin ei tarvitsisi suomea, mutta sitä silti vaaditaan.
Miksi suomalainen yritys ottaisi ulkomaalaisen?
Suomalaiset puhuvat yhtä lailla englantia kuin joku intialainen. Lisäksi osataan ruotsia, saksaa, venäjää, espanjaa, ranskaa ym. kieliä joita tarvitaan kun tehdään kauppaa Suomesta muualle.
Suomen kieltä taitamattoman ulkkarin ongelmat alkavat heti sen kansainvälisen suomalaisyrityksen ulkopuolella. Miten suomen kieltä taitamaton hoitaa yhteydet alihankkijoihin, rahalaitoksiin, viranomaisiin, jne?
Yrityksen sisällä ulkomaalaista ei voi laittaa esimiesasemaan. Suomen työlainsäädäntö, työsopimukset, työehtosopimukset, viranomaismääräykset, työsuojelu, työturvallisuus, työterveydenhoito, jne. hoituu joka yrityksessä lain ja säädösten mukaisesti suomen ja ruotsin kielellä. Esimieheksi ei kelpaa henkilö jonka kielitaito ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se olla vain mainos. Ei ole tarkoituskaan, että Suomi hyötyisi. Tarkoitus on olla ihanan fantsu, globaali maa, johon jokainen on tervetullut, eikä velvollisuuksia ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
62 jatkaa: Oman kokemukseni mukaan suuri osa ulkomaalaisista opiskelijoista olisi halukas jäämään töihin Suomeen, mutta ongelmana on suomen kielen taidon puute sekä se, että suomalaiset työnantajat painottavat valinnoissaan arvosanojen sijaan työkokemusta, jota ulkkareilla on yleensä selvästi suomalaisia vähemmän.
Tarvittaisiin jotain harjoitteluohjelmia, joissa ulkomailta tullut opiskelija valmistumisen jälkeen opiskelisi puolipäiväisesti suomea ja olisi puolipäiväisesti töissä suomalaisessa firmassa. 1-2 vuoden jälkeen hänellä olisi ihan erilaiset mahdollusuudet Suomen työmarkkinoilla.
Millainen firma haluaisi vaivoikseen osaamattoman, kokemattoman ja kielitaidottoman? Edes ilmaiseksi? Ei ainakaan suostuisi palkkaa maksamaan. Eli mistä silloin raha?
Monella kv-opiskelijalla on työkokemusta. Osalla ei, mutta kyllä suomalaisiakin palkataan ensimmäisiin oman alan töihin, joten miksei muita? 😅
Kv-opiskelijat puhuvat VÄHINTÄÄN englantia, joten kielitaidottomuudesta ei tosiaan ole kyse.
Suomalaiset puhuvat vähintään suomea, joten kielitaidottomuudesta ei ole kyse :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.
Kylläpä nuo alkavat englanniksi olla. Ei voi valmistua ollenkaan mikäli pakolliset englanninkieliset aineopintojen kurssit eivät mene läpi. Eikö se ole aika hullua Suomessa, että et voi valmistua jos englantisi ei ole riittävällä tasolla?
Pöh lainaukset meni sekaisin...
Ja todellakin supistaa suomalaista tutkimustyötä kun ei voi opiskella omalla kielellään.
Nykyään maailma nyt vaan on kansainvälinen. Ei me pärjätä, jos täällä pakerretaan tutkimusta kielellä, jota puhuu 5 miljoonaa ihmistä.
Kuules, höpsönnöppänä. Mikäli suomalainen tekee tutkimusta joka hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa niin sillä ei ole lierupierun merkitystä ymmärretäänkö se tutkimus ulkomailla. Sen sijaan jos ei anneta tuon suomineron valmistua vajaavaisen kielitaidon takia niin Suomi ei saa hänen taitojaan käyttöönsä, Katiscka?
Tutkimus joka perustuu vain pienen maan omiin aiempiin tutkimuksiin, on kyllä turhaa näpertelyä ja jää auttamatta nurkkakuntaiseksi samojen asioiden toisteluksi. Jos joku ei osaa englantia niin ei kyllä kykene kunnollista tutkimustakaan tekemään enää millään alalla.
Kultsipumpeli, nerot luovat uutta ja kaltaisesi copycatit lainaavat valmiita idedoita ulkomailta.
Werkoscko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki peruskoulun jälkeinen opetus tulisi olla englanniksi.
5 miljoonan ihmisen kielellä ei ole maailmassa mitään merkitystä.Ei missään nimessä. Esimerkiksi suomalainen tiede ei kehity englanniksi niin hyvin kuin suomeksi.
Millä alalla voit ylipäätään tehdä tutkimusta suomeksi, kun lähes kaikki lähdekirjallisuus on suomen ulkopuolella (eli englanniksi) ja kaikki pitää julkaista kansainvälisesti (eli englanniksi)?
Suomalainen tutkimus on näivettyneessä tilassa. Suomessa huudetaan uusien innovaatioiden perään, mutta eipä sitä synny juuri tuolla systeemillä. Se uusi kun syntyy itse luomalla. Ei pidä hapattaa ajatuksiaan ja muotoilla raamejaan ulkomaisten tutkimusten mukaan. Kieli vaikuttaa ilmaisuun, asioiden hahmottamiseen ja sisäistämiseen ja kohta kaikki ovat aivopesseet itsensä samaan ajatusmalliin englannin kautta. Sama näkyy ihan suomen kielen käytössä. Ihmiset adoptoivat englannista sanoja ja käsitteitä ja samaan aikaan oma kieli köyhtyy. Sen takiahan se suomenkielinen kirjallisuus ja julkaisut ovat vähentyneet kun on PAKOTETTU vaihtamaan englanninkieleen. Muutoinhan suomenkielistä olisi tarjolla. Kirjojen kääntämiseen toki vaikuttaa myös pienet ostomäärät. Silti ongelmia syntyy arkipäivätilanteissa ihan suomalaisissa virastoissa jo ihan siitä, että EU:n virallisia ohjeita ei käännetä suomeksi. Suomalaisten kielitaito ei vaan riitä. Peruskouluenglanti pohjana ei vastaa sitä, että englannista tulisi äidinkieltä vastaava kieli. Vain äidinkielellään voi käyttää rajoittamatonta kapasiteettia.
Miten esimerkiksi englanninkielinen saimaannorppatutkimus palvelee ja hyödyttää suomenkielistä vanhusta, joka asuu Saimaalla? Eikö tiedon pitäisi välittyä juuri hänelle, joka saimaannorpan elinalueen jakaa? Mitä saimaannorppaa hyödyttää,että australialaisessa koulussa luetaan ko.tutkimus? Kumpi sitä tarvitsee enemmän jos halutaan pelastaa saimaannorppa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.
Kylläpä nuo alkavat englanniksi olla. Ei voi valmistua ollenkaan mikäli pakolliset englanninkieliset aineopintojen kurssit eivät mene läpi. Eikö se ole aika hullua Suomessa, että et voi valmistua jos englantisi ei ole riittävällä tasolla?
Pöh lainaukset meni sekaisin...
Ja todellakin supistaa suomalaista tutkimustyötä kun ei voi opiskella omalla kielellään.
Nykyään maailma nyt vaan on kansainvälinen. Ei me pärjätä, jos täällä pakerretaan tutkimusta kielellä, jota puhuu 5 miljoonaa ihmistä.
Kuules, höpsönnöppänä. Mikäli suomalainen tekee tutkimusta joka hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa niin sillä ei ole lierupierun merkitystä ymmärretäänkö se tutkimus ulkomailla. Sen sijaan jos ei anneta tuon suomineron valmistua vajaavaisen kielitaidon takia niin Suomi ei saa hänen taitojaan käyttöönsä, Katiscka?
Mikä nero, jos ei edes englatia osaa kunnolla?
Minusta esim. yhteiskuntapolitiikan ja vaikka historian ja sosiologian tutkimusta voidaan tehdä suomeksi.
Mutta kyllä sitä englantia pitää osata!
Kai nyt Suomeen liittyvää tutkimusta tekevä lukee myös englanniksi, että mitä muualla on kirjoitettu?
Englanti pitäisi olla tutkijalle ihan peruskauraa. Sitä odotetaan ihan kanditason AMK-opiskelijoiltakin (ehkä ei sote-alalla tosin).
Keksiminen ja idearikkaus ei ole kielitaidosta kiinni. Aihetta ei ole edes tutkittu ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös ulkomaalaiset maksa tutkinnoista noin 10k€/vuosi? Se on siis vientituote Suomelle.
Lat pulldown with machine kirjoitti:
Eikös ulkomaalaiset maksa tutkinnoista noin 10k€/vuosi? Se on siis vientituote Suomelle.
Juuri näin! Ja koska vuosiluokat vain pienenevät, ilman ulkomailta tulevia opiskelijoita yliopisto- ja amk-verkostoa olisi supistettava niin, että kouluja löytyisi vain kehäkolmosen sisäpuolelta. Onko tämä sitten parempi vaihtoehto Suomelle?
Miksi emme myisi huipputuotettamme, eli laadukasta koulutusta muihin maihin hyvään hintaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
62 jatkaa: Oman kokemukseni mukaan suuri osa ulkomaalaisista opiskelijoista olisi halukas jäämään töihin Suomeen, mutta ongelmana on suomen kielen taidon puute sekä se, että suomalaiset työnantajat painottavat valinnoissaan arvosanojen sijaan työkokemusta, jota ulkkareilla on yleensä selvästi suomalaisia vähemmän.
Tarvittaisiin jotain harjoitteluohjelmia, joissa ulkomailta tullut opiskelija valmistumisen jälkeen opiskelisi puolipäiväisesti suomea ja olisi puolipäiväisesti töissä suomalaisessa firmassa. 1-2 vuoden jälkeen hänellä olisi ihan erilaiset mahdollusuudet Suomen työmarkkinoilla.
Millainen firma haluaisi vaivoikseen osaamattoman, kokemattoman ja kielitaidottoman? Edes ilmaiseksi? Ei ainakaan suostuisi palkkaa maksamaan. Eli mistä silloin raha?
Monella kv-opiskelijalla on työkokemusta. Osalla ei, mutta kyllä suomalaisiakin palkataan ensimmäisiin oman alan töihin, joten miksei muita? 😅
Kv-opiskelijat puhuvat VÄHINTÄÄN englantia, joten kielitaidottomuudesta ei tosiaan ole kyse.
Eivät kaikki. On paljon kv -opiskelijoita, joiden englannin osaaminen on todella heikko. Siis työelämän näkökulmasta.
Osalla myös puuttuvat aivan yksinkertaisimmat perustaidot.
Vierailija kirjoitti:
Lat pulldown with machine kirjoitti:
Eikös ulkomaalaiset maksa tutkinnoista noin 10k€/vuosi? Se on siis vientituote Suomelle.
Juuri näin! Ja koska vuosiluokat vain pienenevät, ilman ulkomailta tulevia opiskelijoita yliopisto- ja amk-verkostoa olisi supistettava niin, että kouluja löytyisi vain kehäkolmosen sisäpuolelta. Onko tämä sitten parempi vaihtoehto Suomelle?
Miksi emme myisi huipputuotettamme, eli laadukasta koulutusta muihin maihin hyvään hintaan?
Se hyvä hinta vain olisi moninkertaisesti tuon €10k. Vähintään kolminkertainen.
Lat pulldown with machine kirjoitti:
Eikös ulkomaalaiset maksa tutkinnoista noin 10k€/vuosi? Se on siis vientituote Suomelle.
No ei ole, kun kustannukset - mitkä suomalaiset veronmaksajat maksavat -.ovat moninkertaisesti tuon.
Eikö teille enää opeteta kustannuslaskentaa tai matematiikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Lat pulldown with machine kirjoitti:
Eikös ulkomaalaiset maksa tutkinnoista noin 10k€/vuosi? Se on siis vientituote Suomelle.
No ei ole, kun kustannukset - mitkä suomalaiset veronmaksajat maksavat -.ovat moninkertaisesti tuon.
Eikö teille enää opeteta kustannuslaskentaa tai matematiikkaa?
Lähinnä varmaankin tarkoitettiin, että näiden maksamat maksut auttavat pitämään pääkaupunkiseudun ulkopuolisia korkeakouluja hengissä. Muuten nämä näivettyvät ja lakkautetaan. Ja kun opiskelijat ovat valmiina pääkaupunkiseudulla, tuskin enää muuttavat takaisin maakuntiin, jolloin automaattisesti nämä seudut näivettyvät kokonaan.
Alue: Aihe vapaa
Eiköhän työnantajat tiedä mitä tarvitsevat.