Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten Suomen yhteiskunta hyötyy siitä, että ulkomaalaiset voivat opiskella täällä tutkintonsa kokonaan englanniksi?
02.02.2020 |
"Ulkomaalaiset opiskelijat lähtevät Suomesta, koska eivät osaa kieltämme eikä sitä ole tarvinnut opiskella"
"Syy on yksinkertaisesti siinä, että vuoden 2009 jälkeen korkeakoulujen kurssit ovat tulleet englanninkielisiksi. Koska ulkomaalaiset opiskelijat voivat suorittaa kaikki opintonsa englanniksi, motivaatiota ”vaikean” suomen kielen opiskeluun ei riitä. Maan kieltä osaamattomina he jäävät automaattisesti suomalaisten työmarkkinoiden ulkopuolelle ja lähtevät pois."
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Aika monella työpaikalla työkieli on englanti.
Siitä huolimatta, jonkinasteiset suomen tai ruotsin opinnot pitäisi kuulua myös englanninkieliseen tutkintoon, koska se avaisi ovet Suomen työmarkkinoille.
Moneen kyllä kuuluu ainakin pari kurssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä opiskelut menossa maisterivaiheessa, eli löytyy ihan käytännön kokemusta. Tässäpä havaintoja.
1. Luennot on pääosin kökköenglannilla, ryhmätyöt esitellään vaihtuvan tasoisilla englanneilla. Tieteellinen pohdiskelu loistaa poissaolollaan. (Kokemusta toisesta alasta myös yliopistosta, mutta opiskeltiin lähinnä suomeksi)
2. Maisterivaiheen kursseista voi valita joko kaikki kurssit englanniksi tai siten että enintään 4 kurssia on suomeksi ja loput englanniksi. Luonnollisesti vaihtareita ei suomenkielisillä kursseilla näy.
3. Euroopasta tulleet vaihtarit on sujuvasti verkostoituneet suomalaisten kanssa. Aasiasta tulleet istuu aina etupenkissä keskenään eivätkä puhu meille muille mitään. Eivät edes tervehdi, vaikka yrittää tervehtiä. Heillä siis ei ole aikomustakaan jäädä Suomeen.
4. EU:n ulkopuolelta tulleet vaihtarit maksaa lukukausimaksua, jos eivät saa stipendejä. Yhteiskuntaa ne ei hyödytä, mutta yliopisto hyötyy.
Mielenkiintoinen systeemi tämä on. Itse opiskelisin mielummin suomeksi, koska saisin niin paljon enemmän irti, mutta systeemi on tämä, vaikka minut on valittukin suomenkieliseen ohjelmaan. No, ainakin kökköenglanti vahvistuu.
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Muista EU-maista tulevat ovat ulkomaalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Raha. EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevat englanniksi opiskelevat maksavat lukukausimaksuja, jotka ovat huomattavasti todellisia kustannuksia suurempia.
Tämä on totta, eli eivät kaikki pääse tänne ilmaiseksi opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että tänne haluttaisiin kyllä jäädä, mutta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia.
Opiskelen kahden vuoden (!) enkunkielisessä maisteriohjelmassa ja monea kyllä kiinnostaa jäädä, mutta ei kahdessa vuodessa ehdi opintojen ohessa suomea oppia tarpeeksi hyvin vaikka ne peruskurssit ottaisikin.
Tässä maassa on jo satoja tuhansia työttömiä. Miksi suomea osaamattomia ulkomaalaisia palkattaisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella työpaikalla työkieli on englanti.
Siitä huolimatta, jonkinasteiset suomen tai ruotsin opinnot pitäisi kuulua myös englanninkieliseen tutkintoon, koska se avaisi ovet Suomen työmarkkinoille.Mikä vitsi tämä oli? Ei ruotsin taidolla (ilman suomen taitoa) avaudu mitkään ovet Suomessa.
Iskikö alemmuuskompleksi?
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että tänne haluttaisiin kyllä jäädä, mutta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia.
Opiskelen kahden vuoden (!) enkunkielisessä maisteriohjelmassa ja monea kyllä kiinnostaa jäädä, mutta ei kahdessa vuodessa ehdi opintojen ohessa suomea oppia tarpeeksi hyvin vaikka ne peruskurssit ottaisikin.
En usko tätä. Jos olet korkeasti koulutettu (kuten mikä on tämän ketjun aihe) ja hyvä siinä mitä teet, aina joku haluaa osaamisesi. Tämä ulkomaalaisasia tulee vastaan lähinnä matalammin palkatuissa ja koulutetuissa piireissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansainvälisten yritysten työkieli on joka tapauksessa englanti. Täydellistä suomen tai ruotsin taitoa ei edes vaadita. Vain peräkamnarinpersut haluavat sulkeutua omiin haiseviin ennakkoluuloihinsa tässäkin asiassa.
Kansainväliset yritykset eivät maksa veroja juuri yhtään Suomeen. Miksi näitä pitäisi auttaa?
Meinaatko, etkä kaikki korkeakoulutetut menevät töihin "kansainvälisiin yrityksiin", eikä muulla ole väliäkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.
Mitä sä selität? 😂
Opiskelen englanniksi maisteriohjelmassa ja nyt päälle vuoden opintojen aikana minulla on ensimmäistä kertaa kaksi kurssia, joita vetää suomalainen. Tätä ennen ollut puolalaista, ruotsalaista, kroatialaista, ranskalaista...
Ja kyllä eri aksentteja löytyy, mutta kukaan ei väännä rallienglantia kyllä tohtorikoulutuksen saaneet osaavat englantia. 😂 Ei ole sisällöllisesti köyhiä luentoa. Alan tutkimuskin englanniksi, joten outoa olisi luennot suomeksi.
Ennen hakua piti tehdä kielikoe, joten kaikki opiskelijat osaavat ihan tarpeeksi hyvin englantia. 👍 Toiset paremmin kuin toiset, mutta ottaen huomioon, että gradukin tulee vääntää enkuksi, niin ei siellä nyt ihan talipäitä ole kielen suhteen.
Luennolla voi käydä vaikka parin kanssa keskustelua myös omalla kielellään, jos se on myös parin kieli. Ei kahden suomalaisen tai venäläisen tarvitse keskenään englantia vääntää 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansainvälisten yritysten työkieli on joka tapauksessa englanti. Täydellistä suomen tai ruotsin taitoa ei edes vaadita. Vain peräkamnarinpersut haluavat sulkeutua omiin haiseviin ennakkoluuloihinsa tässäkin asiassa.
Kansainväliset yritykset eivät maksa veroja juuri yhtään Suomeen. Miksi näitä pitäisi auttaa?
Voi luoja tätä tietämättömyyden suurta varmuutta! Olisi siis patempi, että ne muutamat täällä olevat kansainväliset yrityksetkin painuisivat jonnekin muualle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että tänne haluttaisiin kyllä jäädä, mutta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia.
Opiskelen kahden vuoden (!) enkunkielisessä maisteriohjelmassa ja monea kyllä kiinnostaa jäädä, mutta ei kahdessa vuodessa ehdi opintojen ohessa suomea oppia tarpeeksi hyvin vaikka ne peruskurssit ottaisikin.
En usko tätä. Jos olet korkeasti koulutettu (kuten mikä on tämän ketjun aihe) ja hyvä siinä mitä teet, aina joku haluaa osaamisesi. Tämä ulkomaalaisasia tulee vastaan lähinnä matalammin palkatuissa ja koulutetuissa piireissä.
Ei todellakaan pidä paikkaansa.
Olen töissä asiantuntijaorganisaatiossa ja aika hankalaa olisi ottaa ulkomaalainen, koska homma liittyy Suomeen ja organisaation kieli suomi.
Valitettava homma, mutta ei se todellakaan mene noin. Oletko lukenut työpaikkailmoituksia?
Vaikka se olisi englanniksi, vaaditaan suomea.
Nämä ulkkari KTM-opiskelijat eivät pääse edes harjoitteluun. Sanovat, että vaikka ei vaadita suomea, niin silti valitaan englatia puhuva suomalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista että minulta olisi koskaan kysyttä haluanko kustantaa ilmaisen opiskelun myös ulkomaalaisille. Silti näin tapahtuu. Kuka on vastuussa?
Meidän ryhmässä ammattikorkeakoulussa on paljon EUn ulkopuolelta tulleita opiskelijoilta. Jokainen heistä maksaa kymppitonnin vuodessa lukukausimaksua. Eivät kuulu muuten opiskelijaterveydenhuollon pariin, joten maksavat terveydenhuoltomenoistaan yksityiselle sektorille. Lisäksi tuovat paikkakunnalle esim. vuokratuloja. Joten eivät nyt ihan kauheasti kuppaa yhteiskuntaa. Euroopan unionin jäsenmaista tulevat sen sijaan saavat opinnot + terveydenhuollon ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raha. EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevat englanniksi opiskelevat maksavat lukukausimaksuja, jotka ovat huomattavasti todellisia kustannuksia suurempia.
Lähes aina suomalainen koulu sponssaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulleelle koulutuksen. Tästä oli vasta joku tutkimuskin että miten harva ulkomaalainen opiskelija joutuu maksamaan lukukausimaksuja vaikka pitäisi.
Meillä on ollut hyviä englanninkielen luennoijia ja huonoja, vaikka tohtoreita on olleet kaikki. Aksentilla ei ole väliä, mutta välillä proffilla loppuu sanavarasto ja se kyllä syö oppimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että tänne haluttaisiin kyllä jäädä, mutta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia.
Opiskelen kahden vuoden (!) enkunkielisessä maisteriohjelmassa ja monea kyllä kiinnostaa jäädä, mutta ei kahdessa vuodessa ehdi opintojen ohessa suomea oppia tarpeeksi hyvin vaikka ne peruskurssit ottaisikin.
Tässä maassa on jo satoja tuhansia työttömiä. Miksi suomea osaamattomia ulkomaalaisia palkattaisiin?
Öö? 😅
Koska tulisi palkata paras osaaja ja paras henkilö hommaan. Ei kansalaisuuden perusteella.
Toisesta EU-maasta kotoisin oleva mieheni on palkattu hommiin, joita suomalaiset yleisesti eivät kielitaidottomuudensa ja kokemuksensa takia voisi tehdä.
Pitäisikö sinun mielestäni mieheni olla työtön, koska suomalaisia on työttömänä? 😂
Hänen pitää olla elämäntapatyötön, ettei vahingossakaan vie suomalaisen työpaikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella työpaikalla työkieli on englanti.
Siitä huolimatta, jonkinasteiset suomen tai ruotsin opinnot pitäisi kuulua myös englanninkieliseen tutkintoon, koska se avaisi ovet Suomen työmarkkinoille.Mikä vitsi tämä oli? Ei ruotsin taidolla (ilman suomen taitoa) avaudu mitkään ovet Suomessa.
Iskikö alemmuuskompleksi?
Ei, kerroin vain faktan, jonka ruotsinkielisiksi kusetetut ulkomaalaisetkin ovat todenneet:
"Immigrants Learning Swedish over Finnish Run into Problems"
"many immigrants who have mastered Swedish say they feel shortchanged, as knowledge of the Finnish language is a vital skill in Finnish society."
"Many immigrants moving to the capital region from Ostrobothnia, a region with a Swedish-speaking majority, say they feel cheated. According to them, they were kept in the dark about the fact that Swedish-language skills would not suffice for launching a career in Helsinki—or anywhere else in Finland."
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/immigrants_learning_swedish_over_fin…
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut hyviä englanninkielen luennoijia ja huonoja, vaikka tohtoreita on olleet kaikki. Aksentilla ei ole väliä, mutta välillä proffilla loppuu sanavarasto ja se kyllä syö oppimista.
Oma kokemukseni päinvastainen.
Kaikki osanneet puhua ja sanavarasto ollut hyvä, mutta ei hyvä luoja ne aksentit.
Puolainen vetää jotain italiaanomeininkiä, ranskis sössää ja hädin tuskin sain selvää ruotsalaisesta...
Kanadalaiset proffat olleet ihania haha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että tänne haluttaisiin kyllä jäädä, mutta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia.
Opiskelen kahden vuoden (!) enkunkielisessä maisteriohjelmassa ja monea kyllä kiinnostaa jäädä, mutta ei kahdessa vuodessa ehdi opintojen ohessa suomea oppia tarpeeksi hyvin vaikka ne peruskurssit ottaisikin.
En usko tätä. Jos olet korkeasti koulutettu (kuten mikä on tämän ketjun aihe) ja hyvä siinä mitä teet, aina joku haluaa osaamisesi. Tämä ulkomaalaisasia tulee vastaan lähinnä matalammin palkatuissa ja koulutetuissa piireissä.
Mulla on suomesta kaksi teknisen alan maisterintutkintoa. Hakemiini paikkoihin oli suomessa järjestään 50-100 hakijaa, työnantajilta tulleen palautteen mukaan. Ei siinä valita ei-suomenkielistä, kun on kymmeniä päteviä sekä suomen- että englannintaitajia jonossa. Ei valittu minuakaan, joten muutin vuosia sitten muualle töihin maahan jossa OIKEASTI on työvoimapula.
Alue: Aihe vapaa
Ongelma on siinä, että tänne haluttaisiin kyllä jäädä, mutta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia.
Opiskelen kahden vuoden (!) enkunkielisessä maisteriohjelmassa ja monea kyllä kiinnostaa jäädä, mutta ei kahdessa vuodessa ehdi opintojen ohessa suomea oppia tarpeeksi hyvin vaikka ne peruskurssit ottaisikin.