Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten Suomen yhteiskunta hyötyy siitä, että ulkomaalaiset voivat opiskella täällä tutkintonsa kokonaan englanniksi?
02.02.2020 |
"Ulkomaalaiset opiskelijat lähtevät Suomesta, koska eivät osaa kieltämme eikä sitä ole tarvinnut opiskella"
"Syy on yksinkertaisesti siinä, että vuoden 2009 jälkeen korkeakoulujen kurssit ovat tulleet englanninkielisiksi. Koska ulkomaalaiset opiskelijat voivat suorittaa kaikki opintonsa englanniksi, motivaatiota ”vaikean” suomen kielen opiskeluun ei riitä. Maan kieltä osaamattomina he jäävät automaattisesti suomalaisten työmarkkinoiden ulkopuolelle ja lähtevät pois."
Kommentit (103)
Suomalaiset yliopistot hyötyvät siten, että he saavat tätä kautta hyviä jatko-opiskelijoita (väitökirjan tekijöitä), jotka nostavat yliopiston tutkimuksen tasoa. Yliopistossa pääosan tutkimuksesta tekevät väitöskirjan tekijät ja post doc -tutkijat. Professorit lähinnä ohjaavat sitä ja hankkivat rahoitusta.
Työskentelen itse teknillisessä yliopistossa, ja ainakin meillä tilanne on se, että hyviä suomalaisia hakijoita jatko-opiskelijapaikkoihin ei ole tarpeeksi. Juuri tällä viikolla huonekaverini kävi läpi hakemuksia jatkokoulutuspaikkoihin ja ihmetteli, kun 140 hakijasta yhdelläkään ei ollut suomalaista nimeä. Ja kysymyksessä eivät olleet mitkään apurahapaikat, vaan paikat, joissa ensimmäisenä vuonna maksetaan normaalia palkkaa 2460 euroa kuukaudessa ja sen jälkeen lisää, jos opinnot edistyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.
Mitä sä selität? 😂
Opiskelen englanniksi maisteriohjelmassa ja nyt päälle vuoden opintojen aikana minulla on ensimmäistä kertaa kaksi kurssia, joita vetää suomalainen. Tätä ennen ollut puolalaista, ruotsalaista, kroatialaista, ranskalaista...
Ja kyllä eri aksentteja löytyy, mutta kukaan ei väännä rallienglantia kyllä tohtorikoulutuksen saaneet osaavat englantia. 😂 Ei ole sisällöllisesti köyhiä luentoa. Alan tutkimuskin englanniksi, joten outoa olisi luennot suomeksi.
Ennen hakua piti tehdä kielikoe, joten kaikki opiskelijat osaavat ihan tarpeeksi hyvin englantia. 👍 Toiset paremmin kuin toiset, mutta ottaen huomioon, että gradukin tulee vääntää enkuksi, niin ei siellä nyt ihan talipäitä ole kielen suhteen.
Luennolla voi käydä vaikka parin kanssa keskustelua myös omalla kielellään, jos se on myös parin kieli. Ei kahden suomalaisen tai venäläisen tarvitse keskenään englantia vääntää 😊
Kiva, että sinulla on tuollainen kokemus. Älä kuitenkaan vähättele heidän kokemuksia, jotka eivät opiskele samassa ohjelmassa. Heitä on kuitenkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.
Kylläpä nuo alkavat englanniksi olla. Ei voi valmistua ollenkaan mikäli pakolliset englanninkieliset aineopintojen kurssit eivät mene läpi. Eikö se ole aika hullua Suomessa, että et voi valmistua jos englantisi ei ole riittävällä tasolla?
Pöh lainaukset meni sekaisin...
Ja todellakin supistaa suomalaista tutkimustyötä kun ei voi opiskella omalla kielellään.
Nykyään maailma nyt vaan on kansainvälinen. Ei me pärjätä, jos täällä pakerretaan tutkimusta kielellä, jota puhuu 5 miljoonaa ihmistä.
62 jatkaa: Oman kokemukseni mukaan suuri osa ulkomaalaisista opiskelijoista olisi halukas jäämään töihin Suomeen, mutta ongelmana on suomen kielen taidon puute sekä se, että suomalaiset työnantajat painottavat valinnoissaan arvosanojen sijaan työkokemusta, jota ulkkareilla on yleensä selvästi suomalaisia vähemmän.
Tarvittaisiin jotain harjoitteluohjelmia, joissa ulkomailta tullut opiskelija valmistumisen jälkeen opiskelisi puolipäiväisesti suomea ja olisi puolipäiväisesti töissä suomalaisessa firmassa. 1-2 vuoden jälkeen hänellä olisi ihan erilaiset mahdollusuudet Suomen työmarkkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Muista EU-maista tulevat ovat ulkomaalaisia.
Samalla lailla suomalaiset saavat opiskella muissa eu-maissa ilman ylimääräisiä maksuja.
Oikeastiko ihmiset haluaisitte lopettaa kaiken opiskelijavaihdon, ja estää suomalaisiltakin opiskelun ulkomailla? Koska eihän se homma yksisuuntaisesti toimisi - jos tänne ei saa tulla, ei suomalaisetkaan ole tervetulleita muualle.
Vaihto pitäisi maksaa itse. Vaihdossa olevat jäävät opiskeluissaan keskimäärin jälkeen, joten se ei ole taloudellisesti kannattavaa kummallekaan maalle.
Tämä on tosi yleinen harhaluulo! Joskus on ehkä ollutkin noin, mutta kyllä nykyään vaihdossa olleet valmistuvat ihan ajallaan. Tosi monet jo edelläkin aikataulustaan. Tämä johtuu Kelan vaatimuksista. Nykyään vaihtoon lähdetään tekemään ihan ammattiopintojen kursseja eikä vain hengaamaan. Jos ei onnistu saamaan kasaan tarpeeksi nimenomaan ammattikursseja vaihdosta, joutuu maksamaan apurahan korkeakoululle takaisin.
Joku tuolla mainitsi, että vaihtarien ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja. Ei pääsääntöisesti tarvitsekaan, mutta esim. Aasiasta on tulossa paljon ryhmiä, jotka maksavat käyvän maksun suomalaisille korkeakouluille vaihto-opinnoista. Eihän niille niin suuressa mittakaavassa muuten pystytä järjestämäänkään opintoja täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.
Kylläpä nuo alkavat englanniksi olla. Ei voi valmistua ollenkaan mikäli pakolliset englanninkieliset aineopintojen kurssit eivät mene läpi. Eikö se ole aika hullua Suomessa, että et voi valmistua jos englantisi ei ole riittävällä tasolla?
Pöh lainaukset meni sekaisin...
Ja todellakin supistaa suomalaista tutkimustyötä kun ei voi opiskella omalla kielellään.
Nykyään maailma nyt vaan on kansainvälinen. Ei me pärjätä, jos täällä pakerretaan tutkimusta kielellä, jota puhuu 5 miljoonaa ihmistä.
Kuules, höpsönnöppänä. Mikäli suomalainen tekee tutkimusta joka hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa niin sillä ei ole lierupierun merkitystä ymmärretäänkö se tutkimus ulkomailla. Sen sijaan jos ei anneta tuon suomineron valmistua vajaavaisen kielitaidon takia niin Suomi ei saa hänen taitojaan käyttöönsä, Katiscka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella työpaikalla työkieli on englanti.
Siitä huolimatta, jonkinasteiset suomen tai ruotsin opinnot pitäisi kuulua myös englanninkieliseen tutkintoon, koska se avaisi ovet Suomen työmarkkinoille.Mikä vitsi tämä oli? Ei ruotsin taidolla (ilman suomen taitoa) avaudu mitkään ovet Suomessa.
Iskikö alemmuuskompleksi?
Ei, kerroin vain faktan, jonka ruotsinkielisiksi kusetetut ulkomaalaisetkin ovat todenneet:
"Immigrants Learning Swedish over Finnish Run into Problems"
"many immigrants who have mastered Swedish say they feel shortchanged, as knowledge of the Finnish language is a vital skill in Finnish society."
"Many immigrants moving to the capital region from Ostrobothnia, a region with a Swedish-speaking majority, say they feel cheated. According to them, they were kept in the dark about the fact that Swedish-language skills would not suffice for launching a career in Helsinki—or anywhere else in Finland."
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/immigrants_learning_swedish_over_fin…
Joo, näitä on tavattu. Maahan tulevat ulkomaalaiset opiskelijat päättävät opiskella suomen sijasta ruotsia, koska se on heille helpompaa ja uskovat että sillä pärjää yhtä hyvin. Kauhistus onkin suuri, kun tajuavat ettei lähes kukaan puhu ruotsia eikä sillä pärjää kuin ehkä jossain Pohjanmaan juttutuvalla.
Mielestäni on kyllä omituista ettei ulkomaalaisilta tutkinnonsuorittajilta vaadita minkäänlaista osallistumista kielikurssille, käsittääkseni monessa maassa vaaditaan jopa jonkinlainen lähtötaso maan kielen osaamisessa jos meinasit koluun tulla. Kansainvälisenä tutorina hommia tehnyt ystävä jaksoi ennen lukukausimaksun lanseeraamista kertoa miten ulkomaalaiset opiskelijat eivät olleet ollenkaan kiinnostuneita Suomesta maana ja täräyttivät aina suoraan että tulevat tänne vain suorittamaan ilmaisen tutkinnon helpolla sisäänpääsyllä, muuttavat sitten takaisin kun opiskelut on opiskeltu. Näkihän sen itsekin kun hengasivat vain muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja puhuivat englantia kaikkialla. Tuhahtelu ja kiukuttelu alkoi saman tien jos jotkut käyttivät keskenään suomea tämän kuullen. Vastaan on tullut myös tapauksia, jotka ovat asuneet yli kymmenen vuotta Suomessa eivätkä vieläkään puhu kieltä, "kaikkialla" kun pärjää englannilla. Näillä tosin usein suomenkielinen puoliso hoitaa kaikki vähänkin vaativammat asiat, jotta kielitaidottoman hommaksi jää lähinnä kaupassa käynti.
Onneksi oli kyllä niitäkin, jotka innoissaan opettelivat kielen ja puhuivat jo muutaman vuoden asumisen jälkeen lähes täydellistä suomea. Nämä pääsivät töihinkin ja osallistumaan normaalisti yhteiskuntaan.
Tiedän kyllä AMK-tutkintoja, joissa on ainakin 10 op pakollisia suomen opintoja.
Meilläkin oli näin. Suomalaisilla opiskeijoilla on pakollisena ns. virkamiesruotsi ja kansainvälisillä tutkareilla taas vaatimuksena yleinen kielitutkinto suomessa ennen kuin pääsee valmistumaan. Hieno juttu ja motivoi monia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.
Kylläpä nuo alkavat englanniksi olla. Ei voi valmistua ollenkaan mikäli pakolliset englanninkieliset aineopintojen kurssit eivät mene läpi. Eikö se ole aika hullua Suomessa, että et voi valmistua jos englantisi ei ole riittävällä tasolla?
Pöh lainaukset meni sekaisin...
Ja todellakin supistaa suomalaista tutkimustyötä kun ei voi opiskella omalla kielellään.
Nykyään maailma nyt vaan on kansainvälinen. Ei me pärjätä, jos täällä pakerretaan tutkimusta kielellä, jota puhuu 5 miljoonaa ihmistä.
Kuules, höpsönnöppänä. Mikäli suomalainen tekee tutkimusta joka hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa niin sillä ei ole lierupierun merkitystä ymmärretäänkö se tutkimus ulkomailla. Sen sijaan jos ei anneta tuon suomineron valmistua vajaavaisen kielitaidon takia niin Suomi ei saa hänen taitojaan käyttöönsä, Katiscka?
Mikä nero, jos ei edes englatia osaa kunnolla?
Minusta esim. yhteiskuntapolitiikan ja vaikka historian ja sosiologian tutkimusta voidaan tehdä suomeksi.
Mutta kyllä sitä englantia pitää osata!
Kai nyt Suomeen liittyvää tutkimusta tekevä lukee myös englanniksi, että mitä muualla on kirjoitettu?
Englanti pitäisi olla tutkijalle ihan peruskauraa. Sitä odotetaan ihan kanditason AMK-opiskelijoiltakin (ehkä ei sote-alalla tosin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monella työpaikalla työkieli on englanti.
Siitä huolimatta, jonkinasteiset suomen tai ruotsin opinnot pitäisi kuulua myös englanninkieliseen tutkintoon, koska se avaisi ovet Suomen työmarkkinoille.Mikä vitsi tämä oli? Ei ruotsin taidolla (ilman suomen taitoa) avaudu mitkään ovet Suomessa.
Iskikö alemmuuskompleksi?
Ei, kerroin vain faktan, jonka ruotsinkielisiksi kusetetut ulkomaalaisetkin ovat todenneet:
"Immigrants Learning Swedish over Finnish Run into Problems"
"many immigrants who have mastered Swedish say they feel shortchanged, as knowledge of the Finnish language is a vital skill in Finnish society."
"Many immigrants moving to the capital region from Ostrobothnia, a region with a Swedish-speaking majority, say they feel cheated. According to them, they were kept in the dark about the fact that Swedish-language skills would not suffice for launching a career in Helsinki—or anywhere else in Finland."
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/immigrants_learning_swedish_over_fin…
Joo, näitä on tavattu. Maahan tulevat ulkomaalaiset opiskelijat päättävät opiskella suomen sijasta ruotsia, koska se on heille helpompaa ja uskovat että sillä pärjää yhtä hyvin. Kauhistus onkin suuri, kun tajuavat ettei lähes kukaan puhu ruotsia eikä sillä pärjää kuin ehkä jossain Pohjanmaan juttutuvalla.
Mielestäni on kyllä omituista ettei ulkomaalaisilta tutkinnonsuorittajilta vaadita minkäänlaista osallistumista kielikurssille, käsittääkseni monessa maassa vaaditaan jopa jonkinlainen lähtötaso maan kielen osaamisessa jos meinasit koluun tulla. Kansainvälisenä tutorina hommia tehnyt ystävä jaksoi ennen lukukausimaksun lanseeraamista kertoa miten ulkomaalaiset opiskelijat eivät olleet ollenkaan kiinnostuneita Suomesta maana ja täräyttivät aina suoraan että tulevat tänne vain suorittamaan ilmaisen tutkinnon helpolla sisäänpääsyllä, muuttavat sitten takaisin kun opiskelut on opiskeltu. Näkihän sen itsekin kun hengasivat vain muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja puhuivat englantia kaikkialla. Tuhahtelu ja kiukuttelu alkoi saman tien jos jotkut käyttivät keskenään suomea tämän kuullen. Vastaan on tullut myös tapauksia, jotka ovat asuneet yli kymmenen vuotta Suomessa eivätkä vieläkään puhu kieltä, "kaikkialla" kun pärjää englannilla. Näillä tosin usein suomenkielinen puoliso hoitaa kaikki vähänkin vaativammat asiat, jotta kielitaidottoman hommaksi jää lähinnä kaupassa käynti.
Onneksi oli kyllä niitäkin, jotka innoissaan opettelivat kielen ja puhuivat jo muutaman vuoden asumisen jälkeen lähes täydellistä suomea. Nämä pääsivät töihinkin ja osallistumaan normaalisti yhteiskuntaan.
Syyllinen on RKP:läisten levittämä propaganda, jonka mukaan täällä muka olisi kaksi rinnakkaista kieltä. Ei ole, eikä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset yliopistot hyötyvät siten, että he saavat tätä kautta hyviä jatko-opiskelijoita (väitökirjan tekijöitä), jotka nostavat yliopiston tutkimuksen tasoa. Yliopistossa pääosan tutkimuksesta tekevät väitöskirjan tekijät ja post doc -tutkijat. Professorit lähinnä ohjaavat sitä ja hankkivat rahoitusta.
Työskentelen itse teknillisessä yliopistossa, ja ainakin meillä tilanne on se, että hyviä suomalaisia hakijoita jatko-opiskelijapaikkoihin ei ole tarpeeksi. Juuri tällä viikolla huonekaverini kävi läpi hakemuksia jatkokoulutuspaikkoihin ja ihmetteli, kun 140 hakijasta yhdelläkään ei ollut suomalaista nimeä. Ja kysymyksessä eivät olleet mitkään apurahapaikat, vaan paikat, joissa ensimmäisenä vuonna maksetaan normaalia palkkaa 2460 euroa kuukaudessa ja sen jälkeen lisää, jos opinnot edistyvät.
Johtunee siitä, että suomalaiset tiedostavat, että väikkärin jälkeen on todella vaikea työllistyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki peruskoulun jälkeinen opetus tulisi olla englanniksi.
5 miljoonan ihmisen kielellä ei ole maailmassa mitään merkitystä.Ei missään nimessä. Esimerkiksi suomalainen tiede ei kehity englanniksi niin hyvin kuin suomeksi.
Millä alalla voit ylipäätään tehdä tutkimusta suomeksi, kun lähes kaikki lähdekirjallisuus on suomen ulkopuolella (eli englanniksi) ja kaikki pitää julkaista kansainvälisesti (eli englanniksi)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.
Kylläpä nuo alkavat englanniksi olla. Ei voi valmistua ollenkaan mikäli pakolliset englanninkieliset aineopintojen kurssit eivät mene läpi. Eikö se ole aika hullua Suomessa, että et voi valmistua jos englantisi ei ole riittävällä tasolla?
Pöh lainaukset meni sekaisin...
Ja todellakin supistaa suomalaista tutkimustyötä kun ei voi opiskella omalla kielellään.
Nykyään maailma nyt vaan on kansainvälinen. Ei me pärjätä, jos täällä pakerretaan tutkimusta kielellä, jota puhuu 5 miljoonaa ihmistä.
Kuules, höpsönnöppänä. Mikäli suomalainen tekee tutkimusta joka hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa niin sillä ei ole lierupierun merkitystä ymmärretäänkö se tutkimus ulkomailla. Sen sijaan jos ei anneta tuon suomineron valmistua vajaavaisen kielitaidon takia niin Suomi ei saa hänen taitojaan käyttöönsä, Katiscka?
Mikä nero, jos ei edes englatia osaa kunnolla?
Minusta esim. yhteiskuntapolitiikan ja vaikka historian ja sosiologian tutkimusta voidaan tehdä suomeksi.
Mutta kyllä sitä englantia pitää osata!
Kai nyt Suomeen liittyvää tutkimusta tekevä lukee myös englanniksi, että mitä muualla on kirjoitettu?
Englanti pitäisi olla tutkijalle ihan peruskauraa. Sitä odotetaan ihan kanditason AMK-opiskelijoiltakin (ehkä ei sote-alalla tosin).
AMK on vähän eri maailma kuin tutkimusmaailma ...
Siellä "muualla" ei paljon vaikkapa Suomen historiaa tutkita. Tai vaikka Suomen oikeusjärjestelmän kehittymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki peruskoulun jälkeinen opetus tulisi olla englanniksi.
5 miljoonan ihmisen kielellä ei ole maailmassa mitään merkitystä.Ei missään nimessä. Esimerkiksi suomalainen tiede ei kehity englanniksi niin hyvin kuin suomeksi.
Millä alalla voit ylipäätään tehdä tutkimusta suomeksi, kun lähes kaikki lähdekirjallisuus on suomen ulkopuolella (eli englanniksi) ja kaikki pitää julkaista kansainvälisesti (eli englanniksi)?
Yritäpä nyt edes vähän miettiä.
Tulisiko mieleen vaikka:
- Suomen historia
- Suomen kieli
- Suomen oikeusjärjestelmä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki peruskoulun jälkeinen opetus tulisi olla englanniksi.
5 miljoonan ihmisen kielellä ei ole maailmassa mitään merkitystä.Ei missään nimessä. Esimerkiksi suomalainen tiede ei kehity englanniksi niin hyvin kuin suomeksi.
Millä alalla voit ylipäätään tehdä tutkimusta suomeksi, kun lähes kaikki lähdekirjallisuus on suomen ulkopuolella (eli englanniksi) ja kaikki pitää julkaista kansainvälisesti (eli englanniksi)?
Yritäpä nyt edes vähän miettiä.
Tulisiko mieleen vaikka:
- Suomen historia
- Suomen kieli
- Suomen oikeusjärjestelmä
- Suomen kirjallisuus
Vierailija kirjoitti:
62 jatkaa: Oman kokemukseni mukaan suuri osa ulkomaalaisista opiskelijoista olisi halukas jäämään töihin Suomeen, mutta ongelmana on suomen kielen taidon puute sekä se, että suomalaiset työnantajat painottavat valinnoissaan arvosanojen sijaan työkokemusta, jota ulkkareilla on yleensä selvästi suomalaisia vähemmän.
Tarvittaisiin jotain harjoitteluohjelmia, joissa ulkomailta tullut opiskelija valmistumisen jälkeen opiskelisi puolipäiväisesti suomea ja olisi puolipäiväisesti töissä suomalaisessa firmassa. 1-2 vuoden jälkeen hänellä olisi ihan erilaiset mahdollusuudet Suomen työmarkkinoilla.
Millainen firma haluaisi vaivoikseen osaamattoman, kokemattoman ja kielitaidottoman? Edes ilmaiseksi? Ei ainakaan suostuisi palkkaa maksamaan. Eli mistä silloin raha?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset yliopistot hyötyvät siten, että he saavat tätä kautta hyviä jatko-opiskelijoita (väitökirjan tekijöitä), jotka nostavat yliopiston tutkimuksen tasoa. Yliopistossa pääosan tutkimuksesta tekevät väitöskirjan tekijät ja post doc -tutkijat. Professorit lähinnä ohjaavat sitä ja hankkivat rahoitusta.
Työskentelen itse teknillisessä yliopistossa, ja ainakin meillä tilanne on se, että hyviä suomalaisia hakijoita jatko-opiskelijapaikkoihin ei ole tarpeeksi. Juuri tällä viikolla huonekaverini kävi läpi hakemuksia jatkokoulutuspaikkoihin ja ihmetteli, kun 140 hakijasta yhdelläkään ei ollut suomalaista nimeä. Ja kysymyksessä eivät olleet mitkään apurahapaikat, vaan paikat, joissa ensimmäisenä vuonna maksetaan normaalia palkkaa 2460 euroa kuukaudessa ja sen jälkeen lisää, jos opinnot edistyvät.
Johtunee siitä, että suomalaiset tiedostavat, että väikkärin jälkeen on todella vaikea työllistyä.
Minkä pitäisi soittaa kelloja siitä, mitä järkeä on kouluttaa ihmisiä työttömiksi. Toki se yliopistoa palvelee, mutta ei yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homma on laskettu niin, että Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole ulkomaalaisia, vaan joukossa on myös suomalaisia (ja eurooppalaisia). He jäävät näille työmarkkinoille, ja heidän saamansa koulutus muodostuu monipuolisemmaksi ja siis moneen pätevöittävämmäksi kun koulutusryhmät ovat monipuolisempia. Siinä tulee huomioiduksi useammanlaisia tilanteita, vaatimuksia Ja markkinoita. Toisin sanoen, koulutuksen laadussa ei ole kyse vain opettajan ja yksittäisen opiskelijan suhteesta, vaan koko kurssin joukon suhteesta toisiinsa.
Eli hyöty suomalaiselle ja eurooppalaiselle yhteiskunnnalle on siinä, että tänne sitten kuitenkin jää monipuolisemman koulutuksen saaneita asiantuntijoita kuin mitä jäisi jos kaikki opiskelijat tulisivat samasta taustasta. Ja kun suomalaiset firmat kuitenkin toimivat globaaleilla markkinoilla, tästä on hyötyä.
Mutta se on harhakuvitelma, että kaikki korkeakoulukurssit olisivat englanniksi. Eivät ole. Pieni osa yleensä erillisissä maisteriohjelmissa on.
Rallienglannilla pidetyt luennot ja keskustelut jäävät sisällöltään köykäisiksi, koska vierasta kieltä ei pystytä käyttämään rikkaasti.
Kylläpä nuo alkavat englanniksi olla. Ei voi valmistua ollenkaan mikäli pakolliset englanninkieliset aineopintojen kurssit eivät mene läpi. Eikö se ole aika hullua Suomessa, että et voi valmistua jos englantisi ei ole riittävällä tasolla?
Pöh lainaukset meni sekaisin...
Ja todellakin supistaa suomalaista tutkimustyötä kun ei voi opiskella omalla kielellään.
Nykyään maailma nyt vaan on kansainvälinen. Ei me pärjätä, jos täällä pakerretaan tutkimusta kielellä, jota puhuu 5 miljoonaa ihmistä.
Kuules, höpsönnöppänä. Mikäli suomalainen tekee tutkimusta joka hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa niin sillä ei ole lierupierun merkitystä ymmärretäänkö se tutkimus ulkomailla. Sen sijaan jos ei anneta tuon suomineron valmistua vajaavaisen kielitaidon takia niin Suomi ei saa hänen taitojaan käyttöönsä, Katiscka?
Tutkimus joka perustuu vain pienen maan omiin aiempiin tutkimuksiin, on kyllä turhaa näpertelyä ja jää auttamatta nurkkakuntaiseksi samojen asioiden toisteluksi. Jos joku ei osaa englantia niin ei kyllä kykene kunnollista tutkimustakaan tekemään enää millään alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset yliopistot hyötyvät siten, että he saavat tätä kautta hyviä jatko-opiskelijoita (väitökirjan tekijöitä), jotka nostavat yliopiston tutkimuksen tasoa. Yliopistossa pääosan tutkimuksesta tekevät väitöskirjan tekijät ja post doc -tutkijat. Professorit lähinnä ohjaavat sitä ja hankkivat rahoitusta.
Työskentelen itse teknillisessä yliopistossa, ja ainakin meillä tilanne on se, että hyviä suomalaisia hakijoita jatko-opiskelijapaikkoihin ei ole tarpeeksi. Juuri tällä viikolla huonekaverini kävi läpi hakemuksia jatkokoulutuspaikkoihin ja ihmetteli, kun 140 hakijasta yhdelläkään ei ollut suomalaista nimeä. Ja kysymyksessä eivät olleet mitkään apurahapaikat, vaan paikat, joissa ensimmäisenä vuonna maksetaan normaalia palkkaa 2460 euroa kuukaudessa ja sen jälkeen lisää, jos opinnot edistyvät.
Johtunee siitä, että suomalaiset tiedostavat, että väikkärin jälkeen on todella vaikea työllistyä.
Minkä pitäisi soittaa kelloja siitä, mitä järkeä on kouluttaa ihmisiä työttömiksi. Toki se yliopistoa palvelee, mutta ei yhteiskuntaa.
Aika moni suomalainenkin firma on saanut alkunsa yliopistolla tehdystä tutkimustyöstä. Lisäksi esim. monet lääketieteen keksinnöt perustuvat yliopistoissa tehtyyn tutkimustyöhön.
Sen sijaan suomalaisten työnantajien asenteissa olisi paljon parantamisen varaa tohtoreiden palkkaamisen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset yliopistot hyötyvät siten, että he saavat tätä kautta hyviä jatko-opiskelijoita (väitökirjan tekijöitä), jotka nostavat yliopiston tutkimuksen tasoa. Yliopistossa pääosan tutkimuksesta tekevät väitöskirjan tekijät ja post doc -tutkijat. Professorit lähinnä ohjaavat sitä ja hankkivat rahoitusta.
Työskentelen itse teknillisessä yliopistossa, ja ainakin meillä tilanne on se, että hyviä suomalaisia hakijoita jatko-opiskelijapaikkoihin ei ole tarpeeksi. Juuri tällä viikolla huonekaverini kävi läpi hakemuksia jatkokoulutuspaikkoihin ja ihmetteli, kun 140 hakijasta yhdelläkään ei ollut suomalaista nimeä. Ja kysymyksessä eivät olleet mitkään apurahapaikat, vaan paikat, joissa ensimmäisenä vuonna maksetaan normaalia palkkaa 2460 euroa kuukaudessa ja sen jälkeen lisää, jos opinnot edistyvät.
Johtunee siitä, että suomalaiset tiedostavat, että väikkärin jälkeen on todella vaikea työllistyä.
Minkä pitäisi soittaa kelloja siitä, mitä järkeä on kouluttaa ihmisiä työttömiksi. Toki se yliopistoa palvelee, mutta ei yhteiskuntaa.
Ihmiset eivät ole täällä palvellakseen yhteiskuntaa.
Yhteiskunta on olemassa palvellakseen ihmisiä.
Alue: Aihe vapaa
Tiedän kyllä AMK-tutkintoja, joissa on ainakin 10 op pakollisia suomen opintoja.