Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Huomio surviaiset! Kaivataan kokemuksia nykyisin hieman unohduksiin painuneesta ruuanlaittovälineestä eli painekattilasta. Hyviä ja toimia merkkejä? Kuinka paljon nopeuttaa ruuan valmistumista esim. hernekeiton osalta, jota yleensä keitän minimissään 2 tuntia? Kaikki vinkit ja kokemukset erittäin tervetulleita.

Vierailija kirjoitti:

Huomio surviaiset! Kaivataan kokemuksia nykyisin hieman unohduksiin painuneesta ruuanlaittovälineestä eli painekattilasta. Hyviä ja toimia merkkejä? Kuinka paljon nopeuttaa ruuan valmistumista esim. hernekeiton osalta, jota yleensä keitän minimissään 2 tuntia? Kaikki vinkit ja kokemukset erittäin tervetulleita.

En osaa sanoa. Mutta jos on kriisitilanne, niin eikös silloin pitäisi saada ruoka kypsytettyä vähällä energialla? Kiinnostaisi tietää, miten keitto kypsytetään lämpölaatikossa? Kun keiton vesi kiehahtaa, niin heti kattila esim. vuorattuun styrox laatikkoon ja kansi päälle. Jolloin se keitto kypsyy laatikossa omalla lämmöllään. Aikaa menee enemmän, mutta polttopuita vähemmän. Tämä voisi onnistua kerrostalon parvekkeella risukeittimelläkin?

Oikeastaan ketjun aihe voisi olla se, että "miten selviän kerrostalossa kriisiaikana?"

t. ok-talossa asuva

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se energian saanti väkisin jää alle 'normaalin' poikkeusoloissa mutta eihän se tarkoita sitä että ei elossa pysyisi vähemmälläkin.

Jos miettii että ite syön noin 1800-2000kcal niin olisin kyllä elossa ja toiminnassa vaikka söisin puolet tuosta. Tietty laihtuu mutta haitannekko..

Kysytkö tosissasi, että haittaako aliravitsemus? Muutama päivä ei juuri haittaa. Mutta kuukausia kestäessä ongelma on vakava. Mitä heikompi olet, sen herkemmin sairastut. Mitä heikompi olet, sitä vaarallisempi on tavallinenkin sairaus. Mitä heikompi olet, sen huonommin kykenet hankkimaan ruokaa kriisitilanteessa. Energian saanti on tärkein asia kaikessa (vettä saa Suomessa joka paikasta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy sanoa myös kalastajana ettei kalalla niin vain pärjää ainakaan hauella, särjellä, ahvenilla. Eikä esimerkiksi yksi katiska pyydä niitä todellakaan tarpeeksi. Jengi luulee kun kesälämpiminä saa sen hauen ja ahvenia, että niin olisi joka päivä.

Toisinaan kalaa ei saa ei millään. Vesillä olo myös vie energiaa todella paljon.

Rysä pitäisi olla jossa voisi sumputtaa kalaa ja ottaa tarpeen mukaan.

Joku uhosi saavansa päivittäiset ruuat mato-ongella! Ei ole kuulemma ongelma, kun kymmenvuotiaatkin osaa onkia. Että semmosta....

Niin, ihan tuolla merellä käydään pilkillä, ja kyllä sieltä melkein päivittäin jotain nousee, myös tämä kyseinen, kymmenvuotias poikani kyllä saa kalaa onkiessaan, kesälläkin. Teidän rapakoistanne en tiedä.

Tosin, minulla olisi muutakin ruokaa; kotona on ihan yleisestikkin, näin normaali tilanteessakin ruokaa ainakin kahdeksi viikoksi, ettei tarvitse käydä kaupassa lainkaan. Ja sittenkin on vielä kaapit täynnä jauhoja, puuroryynejä, voi olla riisiä ja makaroonia vielä kilo jne ja pakkasessa on vieläkin lihaa. Näin minä elän normaalistikkin. Tähän lisäksi marjat, perunat, omenat, kalat, kun siellä pilkillä käyn, lihaa on omastakin takaa jne,

Kerroinko jo, että talo on mahdollista lämmittää kokonaan puilla, vaikka tässä toki sähkölämmitys on. Puita toki on kuivia aina syksyllä yli vuoden tarve, ja sittenhän jo uudet kuivuukin.

Poikkeustilanteessa toki pidemmäksi aikaa, kun voi jo vähän ruokaa säännöstellä/tinkiä ruuasta. Tähän kun lisää sen, että saisi omasta takaa munia, hieman lihaa ym. Niin ei todellakaan tarvitse elää pelkällä kalalla, kuten sinun. Kaikki eivät tähän kuvitelmaan lähde tyhjillä kaapeilla, vaan kotona todellakin on aina kaikkea tarvittavaa, ja elämäntapa on muutoinkin sellainen, että luonnon antimia hyödynnetään. Auton tankin toki voisin pitää aina täytenä, nyt se on useimmiten vajaa, kun kyttään edullisinta tankkauspäivää.

Mutta tätä monen näkyy olevan vaikea ymmärtää, tässäkin ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy sanoa myös kalastajana ettei kalalla niin vain pärjää ainakaan hauella, särjellä, ahvenilla. Eikä esimerkiksi yksi katiska pyydä niitä todellakaan tarpeeksi. Jengi luulee kun kesälämpiminä saa sen hauen ja ahvenia, että niin olisi joka päivä.

Toisinaan kalaa ei saa ei millään. Vesillä olo myös vie energiaa todella paljon.

Rysä pitäisi olla jossa voisi sumputtaa kalaa ja ottaa tarpeen mukaan.

Joku uhosi saavansa päivittäiset ruuat mato-ongella! Ei ole kuulemma ongelma, kun kymmenvuotiaatkin osaa onkia. Että semmosta....

Kesällä särkiä saa minuutin välein. Ne perkaa, mutta jättää päät, ja sitten keittää niin saa monta kiloa hyvää edullista kalaa. Särki ei tosin ole kovin rasvainen.

Erittäin hyvää ravintoa pidemmälle ajalle olisivat muuten pähkinät, siemenet ja öljyt. Niissä on paljon energiaa pienessä muodossa, mutta valitettavasti pähkinät härskiintyvät helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ole ajatellut että oikeastaan haluaisin käydä jonkinlaisen metsästyskurssin että osaisin käsitellä riistaa ihan alusta asti lautaselle. Hirveästi en ole myöskään käsitellyt erilaisia kaloja mutta perusjutut toki on hallussa. Tykkään myös kerätä tietoa syötävistä luonnonkasveista..

Eiköhän riistan käsittely onnistuisi enemmistöltä ilman kurssiakin, kun olisi pakko. Terävä veitsi, nahka pois, ja sitten ne pilaantuvat osat ulos kuten kalaa peratessa: sisäelimet, suolisto erityisesti. Sisäelimet voi toki syödä. Nahasta voisi rapsutella ylimääräiset irti ja pingottaa sen johonkin kuivumaan. Tosin luulen, että nahka pitäisi käsitellä sen lisäksi jotenkin, muuten se olisi sellainen hyvin koppurainen kappale.

Luista voisi ehkä askarrella jotain työkalujakin, sehän on kovaa kuin mikä.

Niin ja ne elimet ja liha: kuivumaan, suolatuksi tai pakkaseen esim. maakuoppaan. Kuivaaminen olisi mielestäni kätevä tapa, mutta mistä sitä suolaa saisi? Merenrannalla elävät voisivat hyödyntää meriveden, muilla pitäisi olla suolasäkkejä jemmassa.

Miten merivedestä saa suolaa? Meressä säilytys ei onnistu, koska suolapitoisuus on niin matala.

Wiki kertoo: Merisuolaa saadaan haihduttamalla merivettä suurissa altaissa niin, että suola jää pohjalle, kun vesi on haihtunut. Suolaa saadaan 30 kilogrammaa kuutiometristä vettä.

Enpä tuota olekaan muuta väittänyt kuin että kalalla ei pelkästään pärjää eikä sen saaminen aina ole niin helppoa. Ei edes merellä.

Eli pitää jättää kalastamatta, koska siitä ei ole hyötyä? Mitäpä luulet, miten ihmiset on ennen eläneet? KAIKILLA luonnon antimilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ole ajatellut että oikeastaan haluaisin käydä jonkinlaisen metsästyskurssin että osaisin käsitellä riistaa ihan alusta asti lautaselle. Hirveästi en ole myöskään käsitellyt erilaisia kaloja mutta perusjutut toki on hallussa. Tykkään myös kerätä tietoa syötävistä luonnonkasveista..

Eiköhän riistan käsittely onnistuisi enemmistöltä ilman kurssiakin, kun olisi pakko. Terävä veitsi, nahka pois, ja sitten ne pilaantuvat osat ulos kuten kalaa peratessa: sisäelimet, suolisto erityisesti. Sisäelimet voi toki syödä. Nahasta voisi rapsutella ylimääräiset irti ja pingottaa sen johonkin kuivumaan. Tosin luulen, että nahka pitäisi käsitellä sen lisäksi jotenkin, muuten se olisi sellainen hyvin koppurainen kappale.

Luista voisi ehkä askarrella jotain työkalujakin, sehän on kovaa kuin mikä.

Niin ja ne elimet ja liha: kuivumaan, suolatuksi tai pakkaseen esim. maakuoppaan. Kuivaaminen olisi mielestäni kätevä tapa, mutta mistä sitä suolaa saisi? Merenrannalla elävät voisivat hyödyntää meriveden, muilla pitäisi olla suolasäkkejä jemmassa.

Miten merivedestä saa suolaa? Meressä säilytys ei onnistu, koska suolapitoisuus on niin matala.

Wiki kertoo: Merisuolaa saadaan haihduttamalla merivettä suurissa altaissa niin, että suola jää pohjalle, kun vesi on haihtunut. Suolaa saadaan 30 kilogrammaa kuutiometristä vettä.

Suomessa näin ei voi tehdä. Jos voisi, niin olisihan se keksitty jo vuosisatoja sitten.

Vierailija kirjoitti:

Eli pitää jättää kalastamatta, koska siitä ei ole hyötyä? Mitäpä luulet, miten ihmiset on ennen eläneet? KAIKILLA luonnon antimilla.

Ei täällä kukaan niin ole väittänytkään. Etkö ymmärrä lukemaasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy sanoa myös kalastajana ettei kalalla niin vain pärjää ainakaan hauella, särjellä, ahvenilla. Eikä esimerkiksi yksi katiska pyydä niitä todellakaan tarpeeksi. Jengi luulee kun kesälämpiminä saa sen hauen ja ahvenia, että niin olisi joka päivä.

Toisinaan kalaa ei saa ei millään. Vesillä olo myös vie energiaa todella paljon.

Rysä pitäisi olla jossa voisi sumputtaa kalaa ja ottaa tarpeen mukaan.

Joku uhosi saavansa päivittäiset ruuat mato-ongella! Ei ole kuulemma ongelma, kun kymmenvuotiaatkin osaa onkia. Että semmosta....

Niin, ihan tuolla merellä käydään pilkillä, ja kyllä sieltä melkein päivittäin jotain nousee, myös tämä kyseinen, kymmenvuotias poikani kyllä saa kalaa onkiessaan, kesälläkin. Teidän rapakoistanne en tiedä.

Tosin, minulla olisi muutakin ruokaa; kotona on ihan yleisestikkin, näin normaali tilanteessakin ruokaa ainakin kahdeksi viikoksi, ettei tarvitse käydä kaupassa lainkaan. Ja sittenkin on vielä kaapit täynnä jauhoja, puuroryynejä, voi olla riisiä ja makaroonia vielä kilo jne ja pakkasessa on vieläkin lihaa. Näin minä elän normaalistikkin. Tähän lisäksi marjat, perunat, omenat, kalat, kun siellä pilkillä käyn, lihaa on omastakin takaa jne,

Kerroinko jo, että talo on mahdollista lämmittää kokonaan puilla, vaikka tässä toki sähkölämmitys on. Puita toki on kuivia aina syksyllä yli vuoden tarve, ja sittenhän jo uudet kuivuukin.

Poikkeustilanteessa toki pidemmäksi aikaa, kun voi jo vähän ruokaa säännöstellä/tinkiä ruuasta. Tähän kun lisää sen, että saisi omasta takaa munia, hieman lihaa ym. Niin ei todellakaan tarvitse elää pelkällä kalalla, kuten sinun. Kaikki eivät tähän kuvitelmaan lähde tyhjillä kaapeilla, vaan kotona todellakin on aina kaikkea tarvittavaa, ja elämäntapa on muutoinkin sellainen, että luonnon antimia hyödynnetään. Auton tankin toki voisin pitää aina täytenä, nyt se on useimmiten vajaa, kun kyttään edullisinta tankkauspäivää.

Mutta tätä monen näkyy olevan vaikea ymmärtää, tässäkin ketjussa.

Niin mitä asiaa ei nyt ymmärretä? Kyllä täällä ketjussa on hyvinkin ymmärretty se, että pelkästään särjellä ei pitkään elä. Mutta se on hyvänä lisänä esim. perunan kanssa. Kriisitilanteessa perunamaa on paljon varmempi ravinnonlähde, kuin satunnaiset onkikalat. Itsekin mainitsit, että ongella saa melkein päivittäin jotain kalaa. Mutta entä ne päivät kun ei tule kalaa? Tai kun päivän saalis on vain pari 50 gramman särkeä? Ihminen tarvitsee 2500 kcal energiaa päivässä. Oletko laskenut, paljonko sitä onkikalaa tarvitaan perheesi energiatarpeen kattamiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Eli pitää jättää kalastamatta, koska siitä ei ole hyötyä? Mitäpä luulet, miten ihmiset on ennen eläneet? KAIKILLA luonnon antimilla.

Millä kaikilla luonnonantimilla sinä eläisit kriisiaikana? Millä tavalla hankkisit ruokasi? Onko sinulla taitoa ja välineitä hankkia ruokasi suoraan luonnosta?

Nykyihminen ei voi hypätä suoraan luontaistalouteen. Siitähän täällä on keskusteltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minulle ja teineilleni kelpaa särki ja hauki ruuaksi aivan mainiosti, etenkin, jos ruuasra olisi pula. Hyvä, jos sinulle ei kelpaa, koska siinä ei ole ravintoarvoa.

Kyllä se tyhjää parempi on.

Ihmetyttää kommenttisi kaiken vaikeudesta muutenkin. Kymmenvuotiaskin saa särkiä mato-ongella pyydettyä

Kuten mainitsin, olen harrastanut kalastusta kymmeniä vuosia. Takuulla tiedän, miten särkiä saa. Ihan oikeasti, mitä arvelet tarvittavan kalan määrästä nelihenkiselle perheelle? Jossa lapset siis teini-ikäisiä ja syövät enemmän kuin aikuiset.

Ihmisen energiantarve päivässä on n. 2500 kcal. Särki sisältää energiaa 95 kcal/100 g. Joten yksi ihminen tarvitsee särkikalaa 2,6 kg päivässä. Nelihenkinen perhe 10,4 kg/pv. Tahdonpa nähdä sen mestarin, joka tämän tempun tekee. Myös tuulessa ja tuiskussa, talvellakin. Mato-ongella!

Ja kuten kommentissani luki, särki on hyvänä lisänä perunan ohessa, mutta sillä ei yksin elä. Luitko kommenttiani lainkaan? Jos yhteiskunta romahtaa ja sähköä ei ole, niin todellakin: Kaikki on erittäin vaikeaa. Harva tulee edes ajatelleeksi, miten hankalaksi eläminen siinä tilanteessa tulee.

Itseä kummastuttanut nämä keskimääräiset energian tarpeet.

2500kcal tarkoittaa 2,5 Hesburgerin Mega-ateriaa päivässä.

Itse olen 90kg semiaktiivinen mies.

Olisin niiiiiiiin lihava, jos söisin tuon määrän, vaikka muunakin ruokana.

Esim. 0.5kg riisiä (keittämätön) + 400gr jauhelihaa = noin 2500kcal

Keskimääräinen tarve? Huh huh

Lainaus:

"Ihmisen energiantarve on keskimäärin 1600−3000 kilokaloria vuorokaudessa. Energiasta 70 % kuluu perusaineenvaihduntaan, kuten hengitykseen. Loput kuluvat liikkumiseen sekä ruuansulatukseen"

https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/energiansaanti/

Jos et näin yksinkertaista asiaa osaa itse hakea netistä, niin huh huh.

Missä kohtaa viestiä sanoin etten osaa hakea?

Kirjoitin kummeksuvani isoja kalorimääriä.

Voimia sinulle positiiviseen ajatteluun ja mukavaa päivää :)

Vierailija kirjoitti:

Annakun minä taas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Listataanko hyviä perheelle sopivia arkiruokia, joita voi tehdä lämpimässä säilyvistä aineksista? Haluaisin kasvattaa kotivaraa pariin viikkoon, mutta meidän pakkanen on pieni. Ja kotivararuokien pitäisi toki olla maistuvia, että niiden raaka-aineet saisi kiertämään, eivätkä menisi pilalle.

Itselle tulee mieleen erilaiset pastat:

- papupasta (erilaisia purkkipapuja, tomaattimurskaa, yrttejä, pastaa)

- soijamakaronilaatikko (kananmunat säilyvät huoneenlämmössä, nesteeksi uth-maitoa tai vaikka kauramaitoa)

Yksi monitoimi-tarvike joka näyttää unohtuvan monilta loistaa poissaolollaan.

Lamppuöljy/petrooli!

Sillä ja kangassuikaleella + tyhjällä säilykepurkilla saat valot, lämmität ruuat, lämmittelet muuten vaan. Ei maksa ja säilyy. 5ltr kanisteri vie pitkälle. 

Missä säilytät valopetroolia? Sehän on palava neste.

Hankinnan mukana tulee muovikanisteri.

Tällähetkellä säilytän parvekkeella kun siellä on lämmitinkin aika-ajoin käytössä. Huomata sopii että Lamppuöljyjä on hajuttomia ja järkylle haisevia. Ja että petrooli ymmärretään englanninkielessä bensiiniksi. Älä ikuna käytä siis spriitä tai bensiiniä kuten lamppuöljyä.

Hmmm... Me kyllä olemme saaneet kalaa ihan päivittäin. Ihan siis  silloin kun ollaan kalastettu, pistetty verkkoja jne. Ymmärrän että aika moni minunkin ikäiseni eli 70-luvulla syntynyt on täysin ulkona omavaraisuuden käsitteestä ja siitä miten selviytyä, mikä mahdollista ja mikä ei. Itse olen elänyt aikoja ilman sähköä ja juomakelpoista vettäkin pitänyt hakea muualta.

Hyvä alku on antaa kropan tottua paastoon. Eli paastota säännöllisesti pidempiä aikoja.  Myös oppia syömään sen mukaan mitä oikeasti tarvitsee. Ja tekemään ruokia joihin ei tarvita lämmitystä. Purkkiruuat on aika surkeita siis, jotakin hernerokkaa viitsii syödä kylmänäkin toki. 

Maalla asuminen ei ole tae siitä että asiat rullaa. Nykyään kun ihmiset eivät asu eikä tee töitä samaan tapaan kuin silloin ammoisina aikoina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minulle ja teineilleni kelpaa särki ja hauki ruuaksi aivan mainiosti, etenkin, jos ruuasra olisi pula. Hyvä, jos sinulle ei kelpaa, koska siinä ei ole ravintoarvoa.

Kyllä se tyhjää parempi on.

Ihmetyttää kommenttisi kaiken vaikeudesta muutenkin. Kymmenvuotiaskin saa särkiä mato-ongella pyydettyä

Kuten mainitsin, olen harrastanut kalastusta kymmeniä vuosia. Takuulla tiedän, miten särkiä saa. Ihan oikeasti, mitä arvelet tarvittavan kalan määrästä nelihenkiselle perheelle? Jossa lapset siis teini-ikäisiä ja syövät enemmän kuin aikuiset.

Ihmisen energiantarve päivässä on n. 2500 kcal. Särki sisältää energiaa 95 kcal/100 g. Joten yksi ihminen tarvitsee särkikalaa 2,6 kg päivässä. Nelihenkinen perhe 10,4 kg/pv. Tahdonpa nähdä sen mestarin, joka tämän tempun tekee. Myös tuulessa ja tuiskussa, talvellakin. Mato-ongella!

Ja kuten kommentissani luki, särki on hyvänä lisänä perunan ohessa, mutta sillä ei yksin elä. Luitko kommenttiani lainkaan? Jos yhteiskunta romahtaa ja sähköä ei ole, niin todellakin: Kaikki on erittäin vaikeaa. Harva tulee edes ajatelleeksi, miten hankalaksi eläminen siinä tilanteessa tulee.

Nyt meni hieman lillukanvarsille.

Viestijä taisi haluta vihjata että särki maistuu taatusti koko perheelle jos muuta ei ole ihan riippumatta nouseeko niitä kolme kappaletta vaiko 5 kg. Ja todellakin kuten mainitsit itsekin rikkana rokassa. Sillä miten hankalaa tai vaikeaa selviytyminen olisi on lähinnä sementiikkaa kun vaihtoehdot aika vähissä.

Ajattelin käydä ostaa Ekopikkula Pikkuvihreän ja pari paalia vessapaperia.

Kaikelta varalta varastoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ole ajatellut että oikeastaan haluaisin käydä jonkinlaisen metsästyskurssin että osaisin käsitellä riistaa ihan alusta asti lautaselle. Hirveästi en ole myöskään käsitellyt erilaisia kaloja mutta perusjutut toki on hallussa. Tykkään myös kerätä tietoa syötävistä luonnonkasveista..

Eiköhän riistan käsittely onnistuisi enemmistöltä ilman kurssiakin, kun olisi pakko. Terävä veitsi, nahka pois, ja sitten ne pilaantuvat osat ulos kuten kalaa peratessa: sisäelimet, suolisto erityisesti. Sisäelimet voi toki syödä. Nahasta voisi rapsutella ylimääräiset irti ja pingottaa sen johonkin kuivumaan. Tosin luulen, että nahka pitäisi käsitellä sen lisäksi jotenkin, muuten se olisi sellainen hyvin koppurainen kappale.

Luista voisi ehkä askarrella jotain työkalujakin, sehän on kovaa kuin mikä.

Niin ja ne elimet ja liha: kuivumaan, suolatuksi tai pakkaseen esim. maakuoppaan. Kuivaaminen olisi mielestäni kätevä tapa, mutta mistä sitä suolaa saisi? Merenrannalla elävät voisivat hyödyntää meriveden, muilla pitäisi olla suolasäkkejä jemmassa.

Miten merivedestä saa suolaa? Meressä säilytys ei onnistu, koska suolapitoisuus on niin matala.

Wiki kertoo: Merisuolaa saadaan haihduttamalla merivettä suurissa altaissa niin, että suola jää pohjalle, kun vesi on haihtunut. Suolaa saadaan 30 kilogrammaa kuutiometristä vettä.

Huomaa, ei Suomen meriltä. Tyyni valtameri tai Atlanti on aivan toinen vesi kuin vähäsuolainen Pohjanlahti tai Itämeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ole ajatellut että oikeastaan haluaisin käydä jonkinlaisen metsästyskurssin että osaisin käsitellä riistaa ihan alusta asti lautaselle. Hirveästi en ole myöskään käsitellyt erilaisia kaloja mutta perusjutut toki on hallussa. Tykkään myös kerätä tietoa syötävistä luonnonkasveista.

Muuten kyllä on viranomaisten ohjeiden mukainen kotivara poikkeavien tilanteiden varalle lukuunottamatta vettä. Varmaankin myös suunnattaisiin, millä tahansa keinolla, sisarusten kanssa pohjoiseen vanhempien luo jos jokin mittava hätätilanne sattuisi.

Kalastusta harrastavana ja perheellisenä tulee mieleen. Kalaa saa pyytää aika hemmetin paljon, jos sillä aikoo elää. Verkoilla saa kohtuullisen helposti ns. roskakalaa. Mutta pelkällä kalalla ei pitkälle pääse. Metsästystä pidän vaikeampana, koska siinä ei oikeastaan ole passiivisia pyyntitapoja. Ei sieltä metsästä niin vaan haeta riistaa. Ne hirvet juoksee pakoon jo kaukaa, ennen kuin niitä edes näkee. Hirven ampuminen ei ole varmaa edes kokeneelle metsästäjälle. Ja jos on kriisiaika, niin kaikki ovat yhtä aikaa metsässä ja hirvet on nopeasti ammuttu. Jäniksien ja kanalintujen ansapyynti saattaisi onnistua paremmin. Mutta siinä pitää tuntea niiden elintavat ja kulkureitit erittäin hyvin. Jos sitten saa sitä riistaa, niin se pitää osata säilöä. Miten liha säilyy, jos ei ole sähköä?

Joten tavalliselle kansalaiselle varmin turva olisi perunamaa. Sato on varmaa, perunalla pysyy hengissä ja se säilyy hyvin. Perunamaan ylläpito ei vaadi aseita tai eritysitaitoja. Riista ja kala on hyvänä lisänä, mutta niiden varaan en laskisi mitään.

Perunamaan hoito ei ole seksikästä. Siitä ei tehdä elokuvia, eikä siihen liity sankaritarinoita. Mutta ei ole sattumaa se, että entisaikoina jokaisella torpalla oli oma perunamaansa.

m56

Kyllä maa on "täynnä" järviä joista verkoilla/katiskalla saa kalaa niin että riittää. Sellaisen rannalta mökki niin ei kala kesken lopu. Jos kaikki kalastaisi, ei tietenkään riittäisi mutta muotia on jopa pyydystää ja päästää vapaaksi kaloja, eivät ruoaksi hanki. Mitä en kyllä ymmärrä, tarpeetonta kipua kalalle siitä aiheutuu. Petoeläin tietysti pyytää ruokaa, mutta turhaa sitä kiduttaa on.

Haukea ja särkeä tulee katiskalla helposti. Mutta niiden ravintoarvot ja rasvapitoisuus ovat alhaiset. Meillä on kaksi teini-ikäistä, jotka syö kuin hevoset. Sitä särkeä pitää olla aivan hemmetisti, jotta sillä saa koko perheen ruokittua. Väittäisin, että pelkällä särjellä ei perhe eläisi. En ole laskenut ravintoarvoja, mutta sellainen näppituntuma on, että vähärasvaisella kalalla ei pitkälle pärjää.

Siksi mielestäni paras turva olisi perunamaa ja lisänä särkeä, jos sitä saa.

t. ed.

Ps. Kalastusta harrastetaan kalastuksen vuoksi, ei siksi, että saa ruokaa. Sen takia tämä "catch & release" on tullut muotiin. Ja jos saa alamittaisia kaloja tai todella isoja, niin ne on syytä päästää takaisin.

Perunassa on vähemmän kaloreita kuin särjessä ja ennenkaikkea perunassa on vain murto-osa särjen proteiinista. Ei se pelkkä hiilihydraatti elätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ole ajatellut että oikeastaan haluaisin käydä jonkinlaisen metsästyskurssin että osaisin käsitellä riistaa ihan alusta asti lautaselle. Hirveästi en ole myöskään käsitellyt erilaisia kaloja mutta perusjutut toki on hallussa. Tykkään myös kerätä tietoa syötävistä luonnonkasveista.

Muuten kyllä on viranomaisten ohjeiden mukainen kotivara poikkeavien tilanteiden varalle lukuunottamatta vettä. Varmaankin myös suunnattaisiin, millä tahansa keinolla, sisarusten kanssa pohjoiseen vanhempien luo jos jokin mittava hätätilanne sattuisi.

Kalastusta harrastavana ja perheellisenä tulee mieleen. Kalaa saa pyytää aika hemmetin paljon, jos sillä aikoo elää. Verkoilla saa kohtuullisen helposti ns. roskakalaa. Mutta pelkällä kalalla ei pitkälle pääse. Metsästystä pidän vaikeampana, koska siinä ei oikeastaan ole passiivisia pyyntitapoja. Ei sieltä metsästä niin vaan haeta riistaa. Ne hirvet juoksee pakoon jo kaukaa, ennen kuin niitä edes näkee. Hirven ampuminen ei ole varmaa edes kokeneelle metsästäjälle. Ja jos on kriisiaika, niin kaikki ovat yhtä aikaa metsässä ja hirvet on nopeasti ammuttu. Jäniksien ja kanalintujen ansapyynti saattaisi onnistua paremmin. Mutta siinä pitää tuntea niiden elintavat ja kulkureitit erittäin hyvin. Jos sitten saa sitä riistaa, niin se pitää osata säilöä. Miten liha säilyy, jos ei ole sähköä?

Joten tavalliselle kansalaiselle varmin turva olisi perunamaa. Sato on varmaa, perunalla pysyy hengissä ja se säilyy hyvin. Perunamaan ylläpito ei vaadi aseita tai eritysitaitoja. Riista ja kala on hyvänä lisänä, mutta niiden varaan en laskisi mitään.

Perunamaan hoito ei ole seksikästä. Siitä ei tehdä elokuvia, eikä siihen liity sankaritarinoita. Mutta ei ole sattumaa se, että entisaikoina jokaisella torpalla oli oma perunamaansa.

m56

Kyllä maa on "täynnä" järviä joista verkoilla/katiskalla saa kalaa niin että riittää. Sellaisen rannalta mökki niin ei kala kesken lopu. Jos kaikki kalastaisi, ei tietenkään riittäisi mutta muotia on jopa pyydystää ja päästää vapaaksi kaloja, eivät ruoaksi hanki. Mitä en kyllä ymmärrä, tarpeetonta kipua kalalle siitä aiheutuu. Petoeläin tietysti pyytää ruokaa, mutta turhaa sitä kiduttaa on.

Haukea ja särkeä tulee katiskalla helposti. Mutta niiden ravintoarvot ja rasvapitoisuus ovat alhaiset. Meillä on kaksi teini-ikäistä, jotka syö kuin hevoset. Sitä särkeä pitää olla aivan hemmetisti, jotta sillä saa koko perheen ruokittua. Väittäisin, että pelkällä särjellä ei perhe eläisi. En ole laskenut ravintoarvoja, mutta sellainen näppituntuma on, että vähärasvaisella kalalla ei pitkälle pärjää.

Siksi mielestäni paras turva olisi perunamaa ja lisänä särkeä, jos sitä saa.

t. ed.

Ps. Kalastusta harrastetaan kalastuksen vuoksi, ei siksi, että saa ruokaa. Sen takia tämä "catch & release" on tullut muotiin. Ja jos saa alamittaisia kaloja tai todella isoja, niin ne on syytä päästää takaisin.

Perunassa on vähemmän kaloreita kuin särjessä ja ennenkaikkea perunassa on vain murto-osa särjen proteiinista. Ei se pelkkä hiilihydraatti elätä.

Perunan saanti on varmaa, jos siis on oma maa. Kalaa ei saa aina. Ja kalan hankintaan menee enemmän aikaa ja hankkimisessa kuluu paljon energiaa. Vähän sama juttu kuin puolukoissa. Puolukan poimintaan kuluu enemmän energiaa, kuin mitä siitä saa.