Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Tähän voidaan todeta piristyksenä, että Suomesta puuttuu sähkön tuotantokapasiteettia huippukulutus hetkellä parin Olkivoimalan kuvitellun kolmos reaktorin verran jos kaikki varavoima saadaan tilanteen tullessa käyntiin. Tuota puuttuuvaa osuutta tuodaan Venäjältä - mikähän lie toimitusvarmuus ja Ruotsista, joka on ajanut omaa sähkäntuotantoaan alas. Toki virta liikkuu johtoa pitkin etempääkin, mutta toimitukset ovat muutaman kaapelin varassa. 

MIkäli jokin suuri syöttölinja tai voimalaitos vaurioituu huippukulutuksen aikana, niin saattaa tulla jännät ajat. Jos tuollaisessa tilanteessa runkoverkko joutuu hallitsemattomaan ylikuormitustilaan, niin se voi aiheuttaa dominoilmiön, joka kaataa koko verkon ja sen ylösajaminen ei tapahdu katkaisinta kääntäen hetkessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana.  Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia. 

Et ehkä asu kaupungissa...

Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.

Minä asun Helsingin kantakaupungissa, ja jopa täällä on maata mihin voisi kaivaa kuopan ja laittaa riu'un. Todellakin pidän vessan toimintaa aika pienenä tai ainakin ratkaistavissa olevana ongelmana siinä tilanteessa jos vaikkapa sähköt häviävät kuukaudeksi. 

Aikamoinen kuoppa sais olla, jos oman taloyhtiön 300 asunnon asukkaat kävis siellä päivittäin tarpeillaan. Ei taitais pitkälle millään mökkipuuceella pärjätä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa olisi tuhoton määrä mökkejä tarjolla kaupunkiväestölle, mutta ongelmina on tosiaan se että harva niistä on talviasuttava saunaa lukuunottamatta ja että harvalla olisi mahdollisuus päästä mökilleen, jos sähköt äkisti katoaisi.

Miten muuten lämpö pysyy kesäkäyttöön tehdyssä mökissä takan voimalla talviaikaan, tai jos saunan kiukaan virittelisi asuintilaan? Voisiko toimia auttavasti vai karkaako lämpö harakoille kuinka nopeasti. Eristeet ei taida tuollaisissa mökeissä kovin ihmeelliset olla?

Meillä on ok kotivara kuiva-aineita ja hygieniatuotteita, jos ei pääse hetkeen kauppaan tms. Siitä kuitenkin lähdetään, että vettä tulee hanasta, tai ainakaan se ei lopu varoittamatta. Veden säilöminen tuntuu turhalta ja vie liikaa tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana.  Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia. 

Et ehkä asu kaupungissa...

Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.

Minä asun Helsingin kantakaupungissa, ja jopa täällä on maata mihin voisi kaivaa kuopan ja laittaa riu'un. Todellakin pidän vessan toimintaa aika pienenä tai ainakin ratkaistavissa olevana ongelmana siinä tilanteessa jos vaikkapa sähköt häviävät kuukaudeksi. 

Aikamoinen kuoppa sais olla, jos oman taloyhtiön 300 asunnon asukkaat kävis siellä päivittäin tarpeillaan. Ei taitais pitkälle millään mökkipuuceella pärjätä.

En oo tuo jolle vastasit, vaan Tampereen puuceenrakentaja. Omassa taloyhtiössä 69 asuntoa ja suunnilleen 150 asukasta. Kyllä parilla riuku+kuoppa -rakennelmalla tai puuceellä kuukauden pärjäisi.

Ei mukavaa, mut täysin mahdollista. Siinä ajassa yhteiskunta sähköineen olis joko varmasti toipunut – tai sitten meillä olisi niitä paljon puhuttuja isompia ongelmia sen verran, että se kakkapaikka alkaisi jäädä toiseksi.

Minä varaudun eri asioissa noin kuukauden ongelmiin. Se on mahdollista ja järkevää. Yhteiskunnan täyteen ja pysyvään romahtamiseen en pysty varautumaan, enkä ota siitä päänsärkyä.

Muuttakaa maalle ja tuottakaa oma ruokanne. Muuten olette täysin riippuvaisia muista. Vihannekset viljat jos mahdollista ja eläimiä, kanoja, muutama lehmä mahdollisesti lampaita/vuohia ja sikoja. Eläimet tarvitaan siis kakan eli lannoitteen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana.  Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia. 

Et ehkä asu kaupungissa...

Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.

Minä asun Helsingin kantakaupungissa, ja jopa täällä on maata mihin voisi kaivaa kuopan ja laittaa riu'un. Todellakin pidän vessan toimintaa aika pienenä tai ainakin ratkaistavissa olevana ongelmana siinä tilanteessa jos vaikkapa sähköt häviävät kuukaudeksi. 

Aikamoinen kuoppa sais olla, jos oman taloyhtiön 300 asunnon asukkaat kävis siellä päivittäin tarpeillaan. Ei taitais pitkälle millään mökkipuuceella pärjätä.

Niin no, vielä 1900-luvun alussa vesivessa oli uutuus Helsingissäkin. Kerrostalolla oli yhteinen huussi pihan perällä. Pskakuski kävi hevoskärryllä tyhjäämässä huussin ja vei jätökset jonnekin Ruskeasuon tietämille. Voi tosin olla, että yhdessä kerrostalossa ei silloin asunut ihan 300 asukasta, vaikka tiiviisti asuttiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana.  Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia. 

Et ehkä asu kaupungissa...

Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.

Minä asun Helsingin kantakaupungissa, ja jopa täällä on maata mihin voisi kaivaa kuopan ja laittaa riu'un. Todellakin pidän vessan toimintaa aika pienenä tai ainakin ratkaistavissa olevana ongelmana siinä tilanteessa jos vaikkapa sähköt häviävät kuukaudeksi. 

Aikamoinen kuoppa sais olla, jos oman taloyhtiön 300 asunnon asukkaat kävis siellä päivittäin tarpeillaan. Ei taitais pitkälle millään mökkipuuceella pärjätä.

Niin no, vielä 1900-luvun alussa vesivessa oli uutuus Helsingissäkin. Kerrostalolla oli yhteinen huussi pihan perällä. Pskakuski kävi hevoskärryllä tyhjäämässä huussin ja vei jätökset jonnekin Ruskeasuon tietämille. Voi tosin olla, että yhdessä kerrostalossa ei silloin asunut ihan 300 asukasta, vaikka tiiviisti asuttiinkin.

Niin, saattoi olla että asui enemmänkin. Asumistiheys oli huomattavasti nykyistä tiiviimpää.

Eikä tuosta ulkohuussi ajasta kovin kauaa ole. Kaupungeissakin vielä varsin yleinen heti sotien jälkeen. 

Itsekin muistan 70 luvun alussa koulussa oli oppilaille perinteiset ulkovessat. Opettajille oli sisällä vesivessa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ok kotivara kuiva-aineita ja hygieniatuotteita, jos ei pääse hetkeen kauppaan tms. Siitä kuitenkin lähdetään, että vettä tulee hanasta, tai ainakaan se ei lopu varoittamatta. Veden säilöminen tuntuu turhalta ja vie liikaa tilaa.

Niiin, mutta vesi on kaikista tärkein!

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa maalle ja tuottakaa oma ruokanne. Muuten olette täysin riippuvaisia muista. Vihannekset viljat jos mahdollista ja eläimiä, kanoja, muutama lehmä mahdollisesti lampaita/vuohia ja sikoja. Eläimet tarvitaan siis kakan eli lannoitteen takia.

Sitten pitäisi myös muistaa, että ne eläimetkin tarvitsevat lämpöä ja ravintoa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana.  Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia. 

Et ehkä asu kaupungissa...

Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.

Minä asun Helsingin kantakaupungissa, ja jopa täällä on maata mihin voisi kaivaa kuopan ja laittaa riu'un. Todellakin pidän vessan toimintaa aika pienenä tai ainakin ratkaistavissa olevana ongelmana siinä tilanteessa jos vaikkapa sähköt häviävät kuukaudeksi. 

Aikamoinen kuoppa sais olla, jos oman taloyhtiön 300 asunnon asukkaat kävis siellä päivittäin tarpeillaan. Ei taitais pitkälle millään mökkipuuceella pärjätä.

Niin no, vielä 1900-luvun alussa vesivessa oli uutuus Helsingissäkin. Kerrostalolla oli yhteinen huussi pihan perällä. Pskakuski kävi hevoskärryllä tyhjäämässä huussin ja vei jätökset jonnekin Ruskeasuon tietämille. Voi tosin olla, että yhdessä kerrostalossa ei silloin asunut ihan 300 asukasta, vaikka tiiviisti asuttiinkin.

Niin, saattoi olla että asui enemmänkin. Asumistiheys oli huomattavasti nykyistä tiiviimpää.

Eikä tuosta ulkohuussi ajasta kovin kauaa ole. Kaupungeissakin vielä varsin yleinen heti sotien jälkeen. 

Itsekin muistan 70 luvun alussa koulussa oli oppilaille perinteiset ulkovessat. Opettajille oli sisällä vesivessa.

Vähän aiemmin, ainakin maalaiskoulussa, oli sanomalehtiä pyyhkimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana.  Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia. 

Et ehkä asu kaupungissa...

Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.

Minä asun Helsingin kantakaupungissa, ja jopa täällä on maata mihin voisi kaivaa kuopan ja laittaa riu'un. Todellakin pidän vessan toimintaa aika pienenä tai ainakin ratkaistavissa olevana ongelmana siinä tilanteessa jos vaikkapa sähköt häviävät kuukaudeksi. 

Aikamoinen kuoppa sais olla, jos oman taloyhtiön 300 asunnon asukkaat kävis siellä päivittäin tarpeillaan. Ei taitais pitkälle millään mökkipuuceella pärjätä.

Niin no, vielä 1900-luvun alussa vesivessa oli uutuus Helsingissäkin. Kerrostalolla oli yhteinen huussi pihan perällä. Pskakuski kävi hevoskärryllä tyhjäämässä huussin ja vei jätökset jonnekin Ruskeasuon tietämille. Voi tosin olla, että yhdessä kerrostalossa ei silloin asunut ihan 300 asukasta, vaikka tiiviisti asuttiinkin.

Meinaat että joka kerrostaloon on saatavilla puucee, jos sähkökatko iskee? Silloinhan ei voi edes ostaa kaupasta mitään! Vähän realismia nyt.

Se olisi kyllä järkevää, että kerrostalojen pihannueärkkoihin jo etukäteen hankittaisiin puuceet, jos joskus tarvitaan. Yhtäkkiä niitä ei sinne saada todellakaan pykättyä.

Olen kerrostalossa joutunut äkillisen ja vuorokauden kestäneen vesikatkon takia vessaongelmaan ja piti ottaa käyttöön ämpäri ja muovipussi. Siinä kuulkaa hymy hyytyy nelihenkisessä perheessä, ilman parveketta, missä ämpäriä voisi pakkasella säilyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana.  Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia. 

Et ehkä asu kaupungissa...

Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.

Kerrostalossa voi laittaa muovipussin ämpäriin ja tehdä isommat asiat siihen, säilyttää parvekkeella. Talvellahan ne on pakkasessa. Kun tavaraa kertyy, niin sitten roskiin pussi, suu tiukasti kiinni  solmittuna.Se sähkökatko kun ei vaikuta roska-autojen kulkuun.

Näin teimme kun ok-talossamme tehtiin vessaremppa. Eipä se kestänyt 2 päivää pidempään, eikä tarvinut kuin kerran kakata pussiin.Pissalla kävimme pihalla.

Ei pidä avuttomaksi heittäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)

Miten säilytät ja kierrätät vettä?

Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.

Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja. 

En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.

Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.

Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.

Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.

1800 luvun yhteiskunnassa kaikilla oli puulämmitys. Kuljetukset hoidettiin hevosilla. Ulkomaankauppa purjelaivoilla. Tiedonvälitys paperikirjeillä ym. ym.

2000 luvun yhteiskunta ei adaptoidu tuollaiseen sähköttömään maailmaan. Jos talvella olisi kuukausi ilman sähköä, niin Suomessa olisi miljoonia kuolleita. Sähkötöntä yhteiskuntaa ei perusteta hetkessä. Kuinka nopeasti pystyisit hankkimaan uuden öljylampun ja siihen öljyä? Niitä ei myydä jokaisessa marketissa. Kuinka nopeasti hankittaisiin jokaiselle perheelle hevoskuljetus? Ja hevosille talli ja heinää? Kuinka nopeasti rakennettaisiin purjelaiva ilman sähkötyökaluja ja CAD piirustuksia? Kuinka saisit käteistä rahaa, jos pankit ja automaatit ei toimi? Kyllä asia on niin, että sähkön loputtua yhteiskunta romahtaisi.

Mihin sähkö "loppuu"? Ja miksi ihmeessä alettaisiin rakentaa purjelaivoja sähkökatkoksen aikana? Pointtini oli se, että kun sähkö on kerran keksitty, ei se lopu tai katoa maailmasta vaan sähköverkko voidaan aina rakentaa uudelleen vaikka se vaurioituisikin. Tässä voi mennä toki aikaa että saadaan se yhtä kattavaksi kuin tällä hetkellä, mutta sen aikaa kyllä pärjätään ilman purjelaivaa tai ilman omaa hevoskärryä jokaiselle perheelle.

Onhan se katastrofi, totta kai, ja kaikenlainen hätämajoitus, teltat ym. tulisivat olemaan täynnä, varsinkin maaseudulla voisi viedä pitkään ennen kuin korjaustyöt etenisivät sinne, sillä todennäköisesti verkon korjaaminen aloitettaisiin kaupungeista joissa kotien lämmitys on sähkön varassa.

Kuvitellaanpa, että ykskaks sähköä ei saataisi pahimpaan pakkasaikaan. Talot kylmenevät parissa päivässä. Mihin hätämajoitukseen veisit pääkaupunkiseudun asukkaat? Monenko arvelisit kuolevan ensimmäisen viikon sisällä?

Ok-talon hyviin puoliin kuuluu sekin, jotta sitä voi lämmittää puillakin. Yhteen aikaan ei edes saanut rakentaa taloa jossa ei ollut tulisijoja, eikä tästä lopen kauaa ole, vaikka nykyisin se puulämmitys tuntuu olevan suurin mahdollinen synti.

Kun/jos on sellainen kattila jonka voi vaihtaa öljyltä/maakaasulta puille, niin se käy kädenkäänteessä, irroittaa vain sen polttimon ja laittaa luukun paikalleen, puita piisiin ja lämmintä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)

Miten säilytät ja kierrätät vettä?

Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.

Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja. 

En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.

Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.

Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.

Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.

1800 luvun yhteiskunnassa kaikilla oli puulämmitys. Kuljetukset hoidettiin hevosilla. Ulkomaankauppa purjelaivoilla. Tiedonvälitys paperikirjeillä ym. ym.

2000 luvun yhteiskunta ei adaptoidu tuollaiseen sähköttömään maailmaan. Jos talvella olisi kuukausi ilman sähköä, niin Suomessa olisi miljoonia kuolleita. Sähkötöntä yhteiskuntaa ei perusteta hetkessä. Kuinka nopeasti pystyisit hankkimaan uuden öljylampun ja siihen öljyä? Niitä ei myydä jokaisessa marketissa. Kuinka nopeasti hankittaisiin jokaiselle perheelle hevoskuljetus? Ja hevosille talli ja heinää? Kuinka nopeasti rakennettaisiin purjelaiva ilman sähkötyökaluja ja CAD piirustuksia? Kuinka saisit käteistä rahaa, jos pankit ja automaatit ei toimi? Kyllä asia on niin, että sähkön loputtua yhteiskunta romahtaisi.

Mihin sähkö "loppuu"? Ja miksi ihmeessä alettaisiin rakentaa purjelaivoja sähkökatkoksen aikana? Pointtini oli se, että kun sähkö on kerran keksitty, ei se lopu tai katoa maailmasta vaan sähköverkko voidaan aina rakentaa uudelleen vaikka se vaurioituisikin. Tässä voi mennä toki aikaa että saadaan se yhtä kattavaksi kuin tällä hetkellä, mutta sen aikaa kyllä pärjätään ilman purjelaivaa tai ilman omaa hevoskärryä jokaiselle perheelle.

Onhan se katastrofi, totta kai, ja kaikenlainen hätämajoitus, teltat ym. tulisivat olemaan täynnä, varsinkin maaseudulla voisi viedä pitkään ennen kuin korjaustyöt etenisivät sinne, sillä todennäköisesti verkon korjaaminen aloitettaisiin kaupungeista joissa kotien lämmitys on sähkön varassa.

Kuvitellaanpa, että ykskaks sähköä ei saataisi pahimpaan pakkasaikaan. Talot kylmenevät parissa päivässä. Mihin hätämajoitukseen veisit pääkaupunkiseudun asukkaat? Monenko arvelisit kuolevan ensimmäisen viikon sisällä?

Ok-talon hyviin puoliin kuuluu sekin, jotta sitä voi lämmittää puillakin. Yhteen aikaan ei edes saanut rakentaa taloa jossa ei ollut tulisijoja, eikä tästä lopen kauaa ole, vaikka nykyisin se puulämmitys tuntuu olevan suurin mahdollinen synti.

Kun/jos on sellainen kattila jonka voi vaihtaa öljyltä/maakaasulta puille, niin se käy kädenkäänteessä, irroittaa vain sen polttimon ja laittaa luukun paikalleen, puita piisiin ja lämmintä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)

Miten säilytät ja kierrätät vettä?

Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.

Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja. 

En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.

Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.

Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.

Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.

1800 luvun yhteiskunnassa kaikilla oli puulämmitys. Kuljetukset hoidettiin hevosilla. Ulkomaankauppa purjelaivoilla. Tiedonvälitys paperikirjeillä ym. ym.

2000 luvun yhteiskunta ei adaptoidu tuollaiseen sähköttömään maailmaan. Jos talvella olisi kuukausi ilman sähköä, niin Suomessa olisi miljoonia kuolleita. Sähkötöntä yhteiskuntaa ei perusteta hetkessä. Kuinka nopeasti pystyisit hankkimaan uuden öljylampun ja siihen öljyä? Niitä ei myydä jokaisessa marketissa. Kuinka nopeasti hankittaisiin jokaiselle perheelle hevoskuljetus? Ja hevosille talli ja heinää? Kuinka nopeasti rakennettaisiin purjelaiva ilman sähkötyökaluja ja CAD piirustuksia? Kuinka saisit käteistä rahaa, jos pankit ja automaatit ei toimi? Kyllä asia on niin, että sähkön loputtua yhteiskunta romahtaisi.

Mihin sähkö "loppuu"? Ja miksi ihmeessä alettaisiin rakentaa purjelaivoja sähkökatkoksen aikana? Pointtini oli se, että kun sähkö on kerran keksitty, ei se lopu tai katoa maailmasta vaan sähköverkko voidaan aina rakentaa uudelleen vaikka se vaurioituisikin. Tässä voi mennä toki aikaa että saadaan se yhtä kattavaksi kuin tällä hetkellä, mutta sen aikaa kyllä pärjätään ilman purjelaivaa tai ilman omaa hevoskärryä jokaiselle perheelle.

Onhan se katastrofi, totta kai, ja kaikenlainen hätämajoitus, teltat ym. tulisivat olemaan täynnä, varsinkin maaseudulla voisi viedä pitkään ennen kuin korjaustyöt etenisivät sinne, sillä todennäköisesti verkon korjaaminen aloitettaisiin kaupungeista joissa kotien lämmitys on sähkön varassa.

Kuvitellaanpa, että ykskaks sähköä ei saataisi pahimpaan pakkasaikaan. Talot kylmenevät parissa päivässä. Mihin hätämajoitukseen veisit pääkaupunkiseudun asukkaat? Monenko arvelisit kuolevan ensimmäisen viikon sisällä?

Ok-talon hyviin puoliin kuuluu sekin, jotta sitä voi lämmittää puillakin. Yhteen aikaan ei edes saanut rakentaa taloa jossa ei ollut tulisijoja, eikä tästä lopen kauaa ole, vaikka nykyisin se puulämmitys tuntuu olevan suurin mahdollinen synti.

Kun/jos on sellainen kattila jonka voi vaihtaa öljyltä/maakaasulta puille, niin se käy kädenkäänteessä, irroittaa vain sen polttimon ja laittaa luukun paikalleen, puita piisiin ja lämmintä riittää.

Sori

tuli 2 kertaa kun jotenkin ei eka lähtenyt ja 'kirjoita numerot'-kenttä pyysi uusia numeroita

av-mamma preppaa: kaksisataa suklaalevyä, sipsipussia ja 200l sokerilimuja.

Vierailija kirjoitti:

Se sähkökatko kun ei vaikuta roska-autojen kulkuun.

Saadaanko roska-autot tankattua jos varikoilla tai huoltoasemilla ei ole sähköjä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana.  Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia. 

Et ehkä asu kaupungissa...

Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.

Minä asun Helsingin kantakaupungissa, ja jopa täällä on maata mihin voisi kaivaa kuopan ja laittaa riu'un. Todellakin pidän vessan toimintaa aika pienenä tai ainakin ratkaistavissa olevana ongelmana siinä tilanteessa jos vaikkapa sähköt häviävät kuukaudeksi. 

Aikamoinen kuoppa sais olla, jos oman taloyhtiön 300 asunnon asukkaat kävis siellä päivittäin tarpeillaan. Ei taitais pitkälle millään mökkipuuceella pärjätä.

Niin no, vielä 1900-luvun alussa vesivessa oli uutuus Helsingissäkin. Kerrostalolla oli yhteinen huussi pihan perällä. Pskakuski kävi hevoskärryllä tyhjäämässä huussin ja vei jätökset jonnekin Ruskeasuon tietämille. Voi tosin olla, että yhdessä kerrostalossa ei silloin asunut ihan 300 asukasta, vaikka tiiviisti asuttiinkin.

Meinaat että joka kerrostaloon on saatavilla puucee, jos sähkökatko iskee? Silloinhan ei voi edes ostaa kaupasta mitään! Vähän realismia nyt.

Se olisi kyllä järkevää, että kerrostalojen pihannueärkkoihin jo etukäteen hankittaisiin puuceet, jos joskus tarvitaan. Yhtäkkiä niitä ei sinne saada todellakaan pykättyä.

Olen kerrostalossa joutunut äkillisen ja vuorokauden kestäneen vesikatkon takia vessaongelmaan ja piti ottaa käyttöön ämpäri ja muovipussi. Siinä kuulkaa hymy hyytyy nelihenkisessä perheessä, ilman parveketta, missä ämpäriä voisi pakkasella säilyttää.

Meillä on siihen puuceen rakentamiseen kamat tuolla kellarissa tältä istumalta.

Niihin ei katsoa välttämättä tarvitse ostaa valmispakettia. Lautoja, lankkuja, pieniä määriä kattomateriaalia (jätetty rempassa paikkaustarpeiksi) poistettu amme astiaksi... ei hillota purkujätettä, mutta tietyt jutut säästetään remonteissa.

Ei meidän tarvitsis mennä rautakauppaan.

Vinkki; taloyhtiön hallitukseen ihmisiä, joille käytännön asiat joko ammatti tai lähellä sydäntä harrastuksena.

Terkuin siirtolapuutarhaharrastaja, insinööritäti ja taloyhtiön remonttien vanha hallituskassara 😊

Vierailija kirjoitti:

Vedenpuhdistin pitäisi varmaan hommata. Pihassa on kaivo porakaivon lisäksi, mutta en tiedä kuinka hyvää vettä siellä on, kun ei ole ollut vuosikymmeniin käytössä. Onko kellään antaa suosituksia hyvästä puhdistimesta?

Vastaan vanhaan viestiin, mutta tuossa tilanteessa kannattaa avata kaivon kansi ja tutkia sen tilanne. Jos rakenteet on kunnossa, maaperä puhdas, eikä kaivoon valu pintavettä, se kannattaa huoltaa ja puhdistaa. Siirrettävällä pumpulla kaivo tyhjäksi, raivataan sieltä pois ylimääräiset rojut ja roskat. Lapioidaan lieju pois pohjalta. Puhdistetaan kaivon renkaat harjaamalla vesi+soodaseoksella. Uudet hiekat pohjalle. Mitataan veden ph. Jos on liian hapanta, laitetaan kalkkia. Seurataan kaivon täyttymistä ja tyhjennetään se pari kertaa, jotta se huuhtoutuu. Kunnollinen kansi päälle ja käsikäyttöinen pumppu. Kaivoa pitää käyttää, niin se pysyy kunnossa. Ja veden laadun voi aina tutkituttaa labrassa. Yleensä ottaen: jos kaivon vesi on kirkasta ja hajutonta, sitä voi juoda.