Lue keskustelun säännöt.
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
01.02.2020 |
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7592)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
1800 luvun yhteiskunnassa kaikilla oli puulämmitys. Kuljetukset hoidettiin hevosilla. Ulkomaankauppa purjelaivoilla. Tiedonvälitys paperikirjeillä ym. ym.
2000 luvun yhteiskunta ei adaptoidu tuollaiseen sähköttömään maailmaan. Jos talvella olisi kuukausi ilman sähköä, niin Suomessa olisi miljoonia kuolleita. Sähkötöntä yhteiskuntaa ei perusteta hetkessä. Kuinka nopeasti pystyisit hankkimaan uuden öljylampun ja siihen öljyä? Niitä ei myydä jokaisessa marketissa. Kuinka nopeasti hankittaisiin jokaiselle perheelle hevoskuljetus? Ja hevosille talli ja heinää? Kuinka nopeasti rakennettaisiin purjelaiva ilman sähkötyökaluja ja CAD piirustuksia? Kuinka saisit käteistä rahaa, jos pankit ja automaatit ei toimi? Kyllä asia on niin, että sähkön loputtua yhteiskunta romahtaisi.
Mihin sähkö "loppuu"? Ja miksi ihmeessä alettaisiin rakentaa purjelaivoja sähkökatkoksen aikana? Pointtini oli se, että kun sähkö on kerran keksitty, ei se lopu tai katoa maailmasta vaan sähköverkko voidaan aina rakentaa uudelleen vaikka se vaurioituisikin. Tässä voi mennä toki aikaa että saadaan se yhtä kattavaksi kuin tällä hetkellä, mutta sen aikaa kyllä pärjätään ilman purjelaivaa tai ilman omaa hevoskärryä jokaiselle perheelle.
Onhan se katastrofi, totta kai, ja kaikenlainen hätämajoitus, teltat ym. tulisivat olemaan täynnä, varsinkin maaseudulla voisi viedä pitkään ennen kuin korjaustyöt etenisivät sinne, sillä todennäköisesti verkon korjaaminen aloitettaisiin kaupungeista joissa kotien lämmitys on sähkön varassa.
Kuvitellaanpa, että ykskaks sähköä ei saataisi pahimpaan pakkasaikaan. Talot kylmenevät parissa päivässä. Mihin hätämajoitukseen veisit pääkaupunkiseudun asukkaat? Monenko arvelisit kuolevan ensimmäisen viikon sisällä?
En tiedä, siitä on aikaa kun olen kaupunkien väestösuojelutoiminnassa ollut mukana. En näe syytä mutuilla mihin minä veisin kenetkin pääkaupunkiseudulla. Hätämajoitussuunnitelmat ovat kuntien vastuulla, niitä ei tehdä vauvapalstalla mutuilemalla ja toteamalla yhteiskunnan loppuvan saman tien ennen kuin sähköt edes ehditään korjata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
Mietipä vähän, minkälainen elinkeinorakenne oli 1800-1900-lukujen taitteessa, tai minkälaisia isot kaupungit olivat. Silloin ei paljon haitannut, jos kaukolämpö, pakastimet tai bensapumput lakkas toimimasta.
Moni kerrostalossa asuva luulee ettei sähkökatko vaikuta kuin ettei valot pala...kyllä siinä aika pian alkaa vilu kapajamaan, kun patterit kylmenee. Joo, ei ne sähköllä lämpene, mutta se öljypoltin siella kertsin pannuhuoneessa tarvii sitä sähköä käynnistyäkseen ja myöskin ne kaukolämmössä olevat talot jäähtyy yhtälailla.Veden tulo ja meno loppuu kun ei pumput toimi, nekin pelaa sähköllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
1800 luvun yhteiskunnassa kaikilla oli puulämmitys. Kuljetukset hoidettiin hevosilla. Ulkomaankauppa purjelaivoilla. Tiedonvälitys paperikirjeillä ym. ym.
2000 luvun yhteiskunta ei adaptoidu tuollaiseen sähköttömään maailmaan. Jos talvella olisi kuukausi ilman sähköä, niin Suomessa olisi miljoonia kuolleita. Sähkötöntä yhteiskuntaa ei perusteta hetkessä. Kuinka nopeasti pystyisit hankkimaan uuden öljylampun ja siihen öljyä? Niitä ei myydä jokaisessa marketissa. Kuinka nopeasti hankittaisiin jokaiselle perheelle hevoskuljetus? Ja hevosille talli ja heinää? Kuinka nopeasti rakennettaisiin purjelaiva ilman sähkötyökaluja ja CAD piirustuksia? Kuinka saisit käteistä rahaa, jos pankit ja automaatit ei toimi? Kyllä asia on niin, että sähkön loputtua yhteiskunta romahtaisi.
Mihin sähkö "loppuu"? Ja miksi ihmeessä alettaisiin rakentaa purjelaivoja sähkökatkoksen aikana? Pointtini oli se, että kun sähkö on kerran keksitty, ei se lopu tai katoa maailmasta vaan sähköverkko voidaan aina rakentaa uudelleen vaikka se vaurioituisikin. Tässä voi mennä toki aikaa että saadaan se yhtä kattavaksi kuin tällä hetkellä, mutta sen aikaa kyllä pärjätään ilman purjelaivaa tai ilman omaa hevoskärryä jokaiselle perheelle.
Onhan se katastrofi, totta kai, ja kaikenlainen hätämajoitus, teltat ym. tulisivat olemaan täynnä, varsinkin maaseudulla voisi viedä pitkään ennen kuin korjaustyöt etenisivät sinne, sillä todennäköisesti verkon korjaaminen aloitettaisiin kaupungeista joissa kotien lämmitys on sähkön varassa.
Olet aika naiivi.
Sähkönsiirron infrastruktuurin voi tuhota niin, ettei sitä helposti saa korjattua, eikä ainakaan niin nopeasti, ettei vahinkoa ehtisi tapahtua. Maalla, missä on tulisijoja, pärjättäisiin paremmin kuin kaupungeissa.
Eli kyllä se sähkö valitettavasti voi hyvinkin "loppua", siihen kannattaa varautua. Lähinnä niin, että miten pysyy lämpimänä, miten saa vettä ja ruokaa ja miten hoitaa wc-asioinnit. Jos on talvi, niin ämpäri ja muovipussi parvekkeella on köyhänmiehen pakastava wc. Vettä pitäisi olla varastossa. Makuupussit ehkä tai lämpöpeite, lämpimiä vaatteita. Kuivaruokaa.
Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana. Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia.
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana. Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia.
Et ehkä asu kaupungissa...
Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te siis jatkuvasti syötte säilykkeitä ja juotte pullotettua/ämpärivettä? Vai onko noi teidän varastot vuosikausia vaan varana? Millaisia tiloja teillä on kaikille näille tavaroille, kuinka usein uusitte niitä? Vai todellako kaikki täällä ostaa vuoden vessapaperit kerralla, eikä käytä niitä? Tai jos käyttää, mitä jos se kriisi tulee just silloin kun varasto on loppumassa?
Jatkuvasti? Mun liha- kala- ja kanasäilykkeissä on ostettaessa neljä vuotta päiväystä. Ehkä kerran viikkoon käytän yhden. Vesitonkat tulee käytettyä parilla mökkireissulla.
Mitään en osta kovin isoja määriä kerralla. Kun keittiön kaapista loppuu jauhot, ostan sen yhden jauhopussin, mut kaupasta ostettu menee varastokomeroon takimmaiseksi, sieltä etummainen (reilu vuos sitten ostettu) keittiön kaappiin.Mikä tässä on epäselvää?
No epäselvää on se, millä tasolla tästä varautumisesta puhutaan. Eli siis ostat uuden jauhopussin kun vanha loppuu, eiköhän aika moni tee niin? Sulla on säilykkeitä joista käytät silloin tällöin jonkun, ostat tilalle joskus ehkä lisää? Veden säilyttämistä kuukausitolkulla tonkissa en ihan tajua mutta jos joku vesipumppu on sähkön takana tms niin silloin ymmärrän.
Mikään tässä ei nyt viittaa siihen mistä tässä ketjussa on puhuttu, eli varautumisesta kaiken maailman kriiseihin ja zombihyökkäyksiin.
Eli ei ollutkaan selvä tuo perusidea. Sorry.
Kaikki kiertää, on se periaate. Kaupassa käydään normaaliaikana ihan normaalisti. Mutta kotivara ei seiso omassa kaapissaan vanhenemassa. Kun jauhot loppuu, otan pussin sieltä kotivarakaapista, laitan ”vehnäjauhoja” kauppalistalle, ja sieltä marketista tuotu jauhopussi menee kotivarakaapin rivin takimmaiseksi.
Mitään jättiostoksia ei tehdä missään vaiheessa. Varasto on kertynyt vähitellen, niin että tarvittaessa yhtä pakkausta onkin aina ostettu kaksi, kunnes varastoon sopiva.
Kuivatavaraa kaapilla on kokoa kahden vanhanaikaisen komeron oven leveydeltä... mitä toi nyt on, metri? Korkea, saman kokoinen kuin 50-l vaatekomerot. Arvioisin, että kuukaudeksi meille on ruokaa kotona, jos nyt jostain syystä marketit löis ovet säppiin. Vettä on tässä skenaariossa tultava hanasta, sitä ei oo kuin suihkuttomaksi viikoksi. 😂
Vaikkapa niitä kahden kilon jauhopusseja on tuolla omassa rivissään viisi, hylamaitoja 20, kahvipaketteja kymmenen, tomaattimurskaa parikymmentä... Nämä määrät ja valinnat on kaikilla erilaisia, koska ihmiset tykkäävät syödä eri ruokia. Arvioisin että mun kotivarakaapissa on tuota huoneenlämmössä säilyvää tavaraa tuhannella eurolla.
(Olen se joka kaikki on ollu se sanoi, että jääkaapissa viikon ruuat, pakastimessa kahden, kuivatavarakaapissa kolmen viikon. Lisäksi keittiössä se pieni, tavalliseen työskentelyyn varattu kaappi avattuine palkauksineen.)
Kaupassa käyminen näyttää siis sisällöltään ihan samalta kuin muillakin.
570 korjaa sanelun kirjoittamaa nonsenseä:
”Olen siis se, joka jossain ketjun alussa sanoi, että jääkaapissa viikon...” jne.
Ei sanelu kirjoita ihan täydellisesti. Pahoittelen virheitä, nyt ehkä ymmärrettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläpäin katastrofirintamalla on melko hiljaista. Ei ole järistyksiä, purkauksia eikä tsunameita. Säämyräköitä ja sähkökatkoja enimmäkseen. Suomen pisin sähkökatko taisi olla kolmisen viikkoa, mutta muutama päivä on yleisemmin realistista. Sähkökatkon ollessa yleisin, sen vaarat liittyvät enemmän ajakohtaan. Onko se kesällä vai hirmupakkasilla?
Ydinvoimalaonnettomuus täällä tai naapurimaassa saattaisi ajaa kotia evakkoon. Sellaisen kanssa reitin katsominen on turhaa, koska silloinen säätila määrää laskeumien kuljeutumisen.
Sattumanvaraisia yhtä suuria tai suurempia ovat Chelyabinskin kaltaiset avaruusmöhkäleet, jotka voivat hävittää kaupunhin ydinräjähdyksen tavoin. Chelyabinskissa niin ei käynyt tulokulman vuoksi, mutta näiden kanssa täytyy muistaa maapallon olevan 70% veden peitossa eli asutusalueosumien määrä putoaa. Noiden kanssa ei auta mikään, koska niitä tulee jatkuvasti seurannasta huolimatta ilmi vasta tapahtuessaan.
Välimittakaavassa voitanee sanoa laaja kyberisku, joka voi kattaa kokonaisen maan.
Maailmanlaajuisia ovat pandemia, supertulivuoret, Carrington event, EMP-isku, ydinsota ja valtava avaruusmöhkäleen törmäys. Näitä ei kannata purkaa tähän, koska ovat todella laajoja kokonaisuuksia.
Suomalaisenkin kannattaa kuitenkin miettiä näitä. Toisin kuin nyt viruksen aikana, matkailu vie ihmisiä alueille, joissa olosuhteet ovat alttiimpia monille paikallisille, mutta niistä puolikin maailmaa kattaville ilmiöille.
Itsellä on puolen vuoden "ei tarvi käydä missään" - vara, mutta se on yhtäaikaa myös säästökeino olla joutumatta koko ajan juoksemassa kaupoissa. Kun internet vain toimii, kaikki ok.
Nämä asiat kannattaa selvittää itselleen. Sillä lähtee kaikki turhat kummitukset eikä varaudu turhiin asioihin. Ovat sattumoisin mielenkiintoisia selvittää.
Ensialjuun kannattaa lukea vuoden (muistaakseni) 1755 Lissabonin tsunamista. Ensin tuli järistys, joka sorti rakennykset. Siitä alkoi koko kaupungin laajuinen tulipalo, joka päättyi tsunamiin. Tuntia myöhemmin 80% asukkaista oli kuollut. Tai Port Royal, joka katosi 5 minuutissa.
Puuvillalla ei tee juuri mitään. Lakanat peitot vaatteet kaikki viileässä kylmiä ja kosteita. Likaantuu helposti, hankala pestä, kuivuu ikuisuuden kastuessaan. Eikä lämmitä tippaakaan.
Keinokuituisen fleece peiton pinta on kylmässäkin kuivan tuntuinen ja lämmin. Opin tämän retkiolosuhteissa. Villa, merinovilla, tekniset materiaalit, ja tuo fleece toimii hyvin.
Nyt jos tosissaan alkais preppaamaan niin hankkisin vain em. materiaaleja tästä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
1800 luvun yhteiskunnassa kaikilla oli puulämmitys. Kuljetukset hoidettiin hevosilla. Ulkomaankauppa purjelaivoilla. Tiedonvälitys paperikirjeillä ym. ym.
2000 luvun yhteiskunta ei adaptoidu tuollaiseen sähköttömään maailmaan. Jos talvella olisi kuukausi ilman sähköä, niin Suomessa olisi miljoonia kuolleita. Sähkötöntä yhteiskuntaa ei perusteta hetkessä. Kuinka nopeasti pystyisit hankkimaan uuden öljylampun ja siihen öljyä? Niitä ei myydä jokaisessa marketissa. Kuinka nopeasti hankittaisiin jokaiselle perheelle hevoskuljetus? Ja hevosille talli ja heinää? Kuinka nopeasti rakennettaisiin purjelaiva ilman sähkötyökaluja ja CAD piirustuksia? Kuinka saisit käteistä rahaa, jos pankit ja automaatit ei toimi? Kyllä asia on niin, että sähkön loputtua yhteiskunta romahtaisi.
Mihin sähkö "loppuu"? Ja miksi ihmeessä alettaisiin rakentaa purjelaivoja sähkökatkoksen aikana? Pointtini oli se, että kun sähkö on kerran keksitty, ei se lopu tai katoa maailmasta vaan sähköverkko voidaan aina rakentaa uudelleen vaikka se vaurioituisikin. Tässä voi mennä toki aikaa että saadaan se yhtä kattavaksi kuin tällä hetkellä, mutta sen aikaa kyllä pärjätään ilman purjelaivaa tai ilman omaa hevoskärryä jokaiselle perheelle.
Onhan se katastrofi, totta kai, ja kaikenlainen hätämajoitus, teltat ym. tulisivat olemaan täynnä, varsinkin maaseudulla voisi viedä pitkään ennen kuin korjaustyöt etenisivät sinne, sillä todennäköisesti verkon korjaaminen aloitettaisiin kaupungeista joissa kotien lämmitys on sähkön varassa.
Olet aika naiivi.
Sähkönsiirron infrastruktuurin voi tuhota niin, ettei sitä helposti saa korjattua, eikä ainakaan niin nopeasti, ettei vahinkoa ehtisi tapahtua. Maalla, missä on tulisijoja, pärjättäisiin paremmin kuin kaupungeissa.
Eli kyllä se sähkö valitettavasti voi hyvinkin "loppua", siihen kannattaa varautua. Lähinnä niin, että miten pysyy lämpimänä, miten saa vettä ja ruokaa ja miten hoitaa wc-asioinnit. Jos on talvi, niin ämpäri ja muovipussi parvekkeella on köyhänmiehen pakastava wc. Vettä pitäisi olla varastossa. Makuupussit ehkä tai lämpöpeite, lämpimiä vaatteita. Kuivaruokaa.
Juu, sähkökatkoon kannattaa ilman muuta varautua ja hyviä neuvoja tuossa annatkin. Sen sijaan siihen, että sähköjä ei saada korjattua ja "yhteiskunta loppuu", ei kannata mielestäni erityisesti varautua, koska sellaiseen varautuminen vaatii aikamoisia resursseja jotka ovat suurelle osalle ihmisistä mahdottomia. Eli jos sellainen tilanne jostain syytä tulisi että sähköjä ei saada enää mitenkään korjattua niin että saataisiin perushuoltoa enää pitkään aikaan toimivaksi, ainakin itse näen paremmaksi vain todeta, että tämä päättyi nyt sitten näin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä teipillä on tarkoitus tehdä, jos joutuu äkisti poistumaan kotoa? Voitteko neuvoa?
En koskaan käytä teippiä muutenkaan kuin paketoidessa lahjoja, niin miksi kaikista tilanteista juuri tuollaisessa hätätilanteessa tulisi yhtäkkiä tarve teipille?
Jaa jesarilla? Jos reppu tai kenkä hajoaa, se korjataan jesarilla.
Niin telttakin, mut se nyt ei kuulu tähän. Terv partiolainen, aina valmiina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hätämajoitussuunnitelmat ovat kuntien vastuulla, niitä ei tehdä vauvapalstalla mutuilemalla ja toteamalla yhteiskunnan loppuvan saman tien ennen kuin sähköt edes ehditään korjata.
Minkälaiset odotukset sinulla on näiden hätäsuunnitelmien osalta, kun ajattelee asiaa vaikkapa tämän koronakriisin valossa? Miten paljon niitä on päivitetty? Joka puolella rakennetaan vimmatusti, onko uuden asuntokannan ja lisäväestön vaikutukset otettu huomioon tässä suhteessa? Onko niitä harjoiteltu riittävästi, tietääkö toimijat tehtävänsä ja miten toimitaan, kuka antaa käskyn laittaa suunnitelmat käyntiin jne jne.?
En olisi kauhean luottavainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana. Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia.
Et ehkä asu kaupungissa...
Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.
Minä asun Helsingin kantakaupungissa, ja jopa täällä on maata mihin voisi kaivaa kuopan ja laittaa riu'un. Todellakin pidän vessan toimintaa aika pienenä tai ainakin ratkaistavissa olevana ongelmana siinä tilanteessa jos vaikkapa sähköt häviävät kuukaudeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana. Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia.
Et ehkä asu kaupungissa...
Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.Minä asun Helsingin kantakaupungissa, ja jopa täällä on maata mihin voisi kaivaa kuopan ja laittaa riu'un. Todellakin pidän vessan toimintaa aika pienenä tai ainakin ratkaistavissa olevana ongelmana siinä tilanteessa jos vaikkapa sähköt häviävät kuukaudeksi.
Samoin näen tilanteen Treen keskustan tuntumassa. Meillä ei varmasti menisi kauaakaan, kun pihalla olisi riuku ja sopiva monttu. Puucee muutamassa päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
1800 luvun yhteiskunnassa kaikilla oli puulämmitys. Kuljetukset hoidettiin hevosilla. Ulkomaankauppa purjelaivoilla. Tiedonvälitys paperikirjeillä ym. ym.
2000 luvun yhteiskunta ei adaptoidu tuollaiseen sähköttömään maailmaan. Jos talvella olisi kuukausi ilman sähköä, niin Suomessa olisi miljoonia kuolleita. Sähkötöntä yhteiskuntaa ei perusteta hetkessä. Kuinka nopeasti pystyisit hankkimaan uuden öljylampun ja siihen öljyä? Niitä ei myydä jokaisessa marketissa. Kuinka nopeasti hankittaisiin jokaiselle perheelle hevoskuljetus? Ja hevosille talli ja heinää? Kuinka nopeasti rakennettaisiin purjelaiva ilman sähkötyökaluja ja CAD piirustuksia? Kuinka saisit käteistä rahaa, jos pankit ja automaatit ei toimi? Kyllä asia on niin, että sähkön loputtua yhteiskunta romahtaisi.
Mihin sähkö "loppuu"? Ja miksi ihmeessä alettaisiin rakentaa purjelaivoja sähkökatkoksen aikana? Pointtini oli se, että kun sähkö on kerran keksitty, ei se lopu tai katoa maailmasta vaan sähköverkko voidaan aina rakentaa uudelleen vaikka se vaurioituisikin. Tässä voi mennä toki aikaa että saadaan se yhtä kattavaksi kuin tällä hetkellä, mutta sen aikaa kyllä pärjätään ilman purjelaivaa tai ilman omaa hevoskärryä jokaiselle perheelle.
Onhan se katastrofi, totta kai, ja kaikenlainen hätämajoitus, teltat ym. tulisivat olemaan täynnä, varsinkin maaseudulla voisi viedä pitkään ennen kuin korjaustyöt etenisivät sinne, sillä todennäköisesti verkon korjaaminen aloitettaisiin kaupungeista joissa kotien lämmitys on sähkön varassa.
Kuvitellaanpa, että ykskaks sähköä ei saataisi pahimpaan pakkasaikaan. Talot kylmenevät parissa päivässä. Mihin hätämajoitukseen veisit pääkaupunkiseudun asukkaat? Monenko arvelisit kuolevan ensimmäisen viikon sisällä?
Ja vaikka hätämajoitustiloja jostain päin löytyisikin riittävästi, tulee nopeasti ongelmaksi se millä väestö niihin siirretään: junaverkosto taitaa olla nykyisin suurilta osin sähkövetureihin nojaava ja huoltoasemien bensiinipumput tarvitsee kai toimiakseen sähköä, eli myös polttoainehuolto ja autojen tankkaaminen nousisi haasteeksi. Samoin teiden kunnossapito, jos lunta tulisi ja aurauskalustoa ei saataisi liikkeelle.
Talvinen nyky-Suomi on hyvin, hyvin haastava ympäristö toimia ilman sähköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen, että täällä pidetään niin suurena ongelmana, että wc ei toimi. ja vessapaperia ykkösluokan tarpeellisena asiana. Jos olisi tosi kysymyksessä, niin ulkoa löytyy aina tilaa käydä tarpeillaan. Pyllyn voi pyyhkiä heinätuppoon, lastuun yms luonnontuotteeseen. Jos haluaa olla nykyaikainen, niin ennemminkin varaisin kestävämpää talouspaperia kuin wc-paperia.
Et ehkä asu kaupungissa...
Täällä meilläpäin ei ole ulkona paikkaa, missä voisi käydä tarpeillaan! Kerrostaloja joka puolella ja pelkästään tässä kaupunginosassa asukkaita kymmenissä tuhansissa, koko kaupungissa 600 000 asukasta.
Jaa väkimäärästä päätellen me ollaan ainakin samassa kaupungissa. Meidän kadunpätkällä on joittenkin toimesta ihan yleistä että tehdään tarpeita ulkona.. Aina täytyy muistuttaa lapsia mihin astuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
1800 luvun yhteiskunnassa kaikilla oli puulämmitys. Kuljetukset hoidettiin hevosilla. Ulkomaankauppa purjelaivoilla. Tiedonvälitys paperikirjeillä ym. ym.
2000 luvun yhteiskunta ei adaptoidu tuollaiseen sähköttömään maailmaan. Jos talvella olisi kuukausi ilman sähköä, niin Suomessa olisi miljoonia kuolleita. Sähkötöntä yhteiskuntaa ei perusteta hetkessä. Kuinka nopeasti pystyisit hankkimaan uuden öljylampun ja siihen öljyä? Niitä ei myydä jokaisessa marketissa. Kuinka nopeasti hankittaisiin jokaiselle perheelle hevoskuljetus? Ja hevosille talli ja heinää? Kuinka nopeasti rakennettaisiin purjelaiva ilman sähkötyökaluja ja CAD piirustuksia? Kuinka saisit käteistä rahaa, jos pankit ja automaatit ei toimi? Kyllä asia on niin, että sähkön loputtua yhteiskunta romahtaisi.
Mihin sähkö "loppuu"? Ja miksi ihmeessä alettaisiin rakentaa purjelaivoja sähkökatkoksen aikana? Pointtini oli se, että kun sähkö on kerran keksitty, ei se lopu tai katoa maailmasta vaan sähköverkko voidaan aina rakentaa uudelleen vaikka se vaurioituisikin. Tässä voi mennä toki aikaa että saadaan se yhtä kattavaksi kuin tällä hetkellä, mutta sen aikaa kyllä pärjätään ilman purjelaivaa tai ilman omaa hevoskärryä jokaiselle perheelle.
Onhan se katastrofi, totta kai, ja kaikenlainen hätämajoitus, teltat ym. tulisivat olemaan täynnä, varsinkin maaseudulla voisi viedä pitkään ennen kuin korjaustyöt etenisivät sinne, sillä todennäköisesti verkon korjaaminen aloitettaisiin kaupungeista joissa kotien lämmitys on sähkön varassa.
Olet aika naiivi.
Sähkönsiirron infrastruktuurin voi tuhota niin, ettei sitä helposti saa korjattua, eikä ainakaan niin nopeasti, ettei vahinkoa ehtisi tapahtua. Maalla, missä on tulisijoja, pärjättäisiin paremmin kuin kaupungeissa.
Eli kyllä se sähkö valitettavasti voi hyvinkin "loppua", siihen kannattaa varautua. Lähinnä niin, että miten pysyy lämpimänä, miten saa vettä ja ruokaa ja miten hoitaa wc-asioinnit. Jos on talvi, niin ämpäri ja muovipussi parvekkeella on köyhänmiehen pakastava wc. Vettä pitäisi olla varastossa. Makuupussit ehkä tai lämpöpeite, lämpimiä vaatteita. Kuivaruokaa.Juu, sähkökatkoon kannattaa ilman muuta varautua ja hyviä neuvoja tuossa annatkin. Sen sijaan siihen, että sähköjä ei saada korjattua ja "yhteiskunta loppuu", ei kannata mielestäni erityisesti varautua, koska sellaiseen varautuminen vaatii aikamoisia resursseja jotka ovat suurelle osalle ihmisistä mahdottomia. Eli jos sellainen tilanne jostain syytä tulisi että sähköjä ei saada enää mitenkään korjattua niin että saataisiin perushuoltoa enää pitkään aikaan toimivaksi, ainakin itse näen paremmaksi vain todeta, että tämä päättyi nyt sitten näin.
Ehkä sä otat tän vähän turhan vakavasti?
Suomessa olisi tuhoton määrä mökkejä tarjolla kaupunkiväestölle, mutta ongelmina on tosiaan se että harva niistä on talviasuttava saunaa lukuunottamatta ja että harvalla olisi mahdollisuus päästä mökilleen, jos sähköt äkisti katoaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hätämajoitussuunnitelmat ovat kuntien vastuulla, niitä ei tehdä vauvapalstalla mutuilemalla ja toteamalla yhteiskunnan loppuvan saman tien ennen kuin sähköt edes ehditään korjata.
Minkälaiset odotukset sinulla on näiden hätäsuunnitelmien osalta, kun ajattelee asiaa vaikkapa tämän koronakriisin valossa? Miten paljon niitä on päivitetty? Joka puolella rakennetaan vimmatusti, onko uuden asuntokannan ja lisäväestön vaikutukset otettu huomioon tässä suhteessa? Onko niitä harjoiteltu riittävästi, tietääkö toimijat tehtävänsä ja miten toimitaan, kuka antaa käskyn laittaa suunnitelmat käyntiin jne jne.?
En olisi kauhean luottavainen.
Joku saattoi lukea pari pv sitten hesarista, miten itiksessä kaupunki keräsi taloilta rahat väestösuojan rakentamiseen, mutta hups, sitä ei koskaan rakennettukaan. Siellä on tuhansia ihmisiä ilman väestösuojaa, tässä faktaa samalla sille tyypille, joka ei tässä halua ruveta mutuilemaan 😂
Ketju on lukittu.
Kuvitellaanpa, että ykskaks sähköä ei saataisi pahimpaan pakkasaikaan. Talot kylmenevät parissa päivässä. Mihin hätämajoitukseen veisit pääkaupunkiseudun asukkaat? Monenko arvelisit kuolevan ensimmäisen viikon sisällä?