Lue keskustelun säännöt.
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
01.02.2020 |
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7592)
Meillä on ruokaa satokaudesta satokauteen. Eli mansikoita heinäkuusta kesä-heinäkuuhun, puolukoita syys-lokakuusta seuraavaan syksyyn. Perunaa syksystä kevääseen ja sitten onkin jo kohta varhaisperunoiden sesonki. Hirvenlihaa metsästyskaudesta seuraavaan jne. Lisäksi saatavuuden mukaan muutakin lihaa, kuten nautaa ja karitsaa. Kalaa saa tuoreena ympäri vuoden niin paljon kun viitsii syödä, että en vaivaudu sitä säilömään. Yrtit kuivaan ja käytän noin vuodessa. Säilön puutarhan satoa talven varalle ja kulutetaan niitä seuraavaan sesonkiin asti.
Näiden lisäksi on sitten sitä kaupasta ostettavaa kuivatavaraa ja säilykkeitä kuten makaronia, riisiä, jauhoja, nötköttiä, hedelmäsäilykkeitä, pestoa, ketsuppia, sinappia, kahvia, teetä, mausteita jne. Muut käyttöhyödykkeet kuten hygieniatarvikkeet, patterit, vessapaperi jne ostan tarjouksista. Periaatteessa niitä on yksi käytössä, yksi varalla ja sitten vielä yksi. Esim yksi hammastahna käytössä ja kun se loppuu, otan varalla olevan käyttöön ja ostan seuraavalla kauppareissulla uuden, joka on sitten se "vielä yksi", mutta joskus niitä on jopa kaksi tai enemmän, jos on hyvä tarjous.
Varastoidaan vain sitä mitä normaalisti syödään ja sellaisia määriä, että ne tulee kulutettua järkevässä kierrossa osana normaalia arkea. Vuosi on aika hyvä kierto.
Ihan normaalisti mahtuu kaikki keittiönkaappeihin, pakastimeen ja kellarimonttuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haaveilitteko lapsena karkaamisesta? Karkasitteko? Mitä otitte mukaan?
Eivät karanneet oikeasti, muutoinhan ei täällä olisi kommentoimassa.
Karkureissulta voi aina palata kotiin vai mihin luulet "kyllä routa porsaan kotiin ajaa" -sananlaskun pohjautuvan?
Minäkin karkasin leikkimään, mutta lähdin sitten takaisin kotiin kun kyllästyin.
karkaaminen tarkoittaa lopullista lähtöä jostakin, koskaan palaamatta.
Ei lapset karkaa, he vain katoavat vanhemmiltaan hetkeksi....ei niillä ole tarkoitus kadota kokonaan.
Tarkistahan sanan merkitys. Ja vaikka ajattelisi sinun laillasi, niin voihan karatessa olla ajatus jäädä sille tielleen palaamatta koskaan, mutta mieli muuttuu jossain vaiheessa. Koirakin voi karata, mutta tulee hetken kuluttua takaisin.
Osalla ei ole aikomuskaan jäädä ikuisiksi ajoiksi kadoksiin. Karkasi vihille esimerkiksi on tämmönen tapaus, tai karkasi nuorena merille.
Meillä on pojat kolmivuorovahdissa tuolla mäennyppylällä. Kaivoimme sinne vuosia sitten poteron ja teimme pienen korsun jossa kamina ja laveri. Siellä myös kiikarit, valoraketit ja radio. Sekä tietysti ase.
Pikku kotivarassa on monta hyvää puolta ilman isompaa kriisiäkin. Aina löytyy vierasvaraa, tai jos vaikka työttömyys tai muuten vaan rahapula iskee, kotivara auttaa hetken. Tai jos jostain syystä ei juuri tänään halua tai pysty lähtemään kauppaan, ei ole mikään pakko. Pari viikkoa pärjää kotivaran turvin ilman puutetta mistään.
Ootteko huomanneet, miten paljon kotivara-asiaa on alettu informoida lehdissä ja viranomaisten sivuilla? Mikähän tässä on taustalla, onko viranomaisilla aavistus tavaroiden toimitusvaikeuksista, koronan tuomista liikkumisrajoituksista vai mistä? Oon oppinut, että mikään tässä maailmassa ei ole sattumaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin edesmennyttä virolaista äitiäni, jonka eläke oli noin 300 euroa kuussa. Hän sanoi, että kaikki hyvätuloisetkin sukulaiset valittivat hänelle rahavaikeuksista, mutta hän itse sai aina jostain syystä rahat riittämään ja antoi vielä lastenlapsillekin silloin-tällöin satasen. Hänen vihannesmaa ei ollut kovin iso, mutta tuotti perunaa-juureksia-papuja. Syksyllä hän kuivatti valtavasti omenia, sieniä, kesäkurpitsaa, yrttejä. Vuohenputki, mikä kasvaa joka paikassa rikkaruohona, on yllättävän maukas. Kuivattuna se säilyy pitkään. Jos rahat on vähissä, keitän halpaa spagettia ja sekoitan joukkoon vuohenputkipestoa. Hienonnan sauvasekoittimella litran nuoria vuohenputkia (talvella se ei tietenkään onnistu), puoli desiä auringonkukansiemeniä, puolitoista desiä öljyä ja maun mukaan suolaa ja pippuria. Ei maksa paljon mitään ja on terveellistä. Vielä åidistäni - hän käytti aina kaiken ruuan loppuun - jos jäi pala pullaa tai leipää, hän kuutioi ja kuivatti sen. Hänen kaapit olivat täynnä kaikkea kuivattua. Itse kävin Suomessa hakemassa EU-apupaketteja ja vein hänelle niitä - puurohiutaleita, maitojauhetta, jauhoja. Niistä aineksista hän teki lettuja, sämpylöitä ym. Kaupassa hän kävi hyvin harvoin.
Tällaisista pula-ajan neuvoista pitäisi tehdä opaskirja! Olisi varmasti suosittu nyt, kun omavaraisuustyyppinen haaveilu on muotia. Onkohan joku jo tehnytkin, tietääkö joku? Haluaisin tietää tällaisesta lisää!
Mulla on pula-ajan keittokirja. Aika ankeita on ne reseptit.
Itse olen lukenut samaa kirjaa, se on mainio. Siinä on ohje, miten esim ruuan voi valmistaa hauduttamalla sitä ilman tulta ja sähköä tuntikausia heinälaatikossa. Se on "the original aromipesä" uskokaa tai älkää. Puuro valmistuu yössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Nuo polttopuut...jos hankkii siihen oheen koivubrikettiä, niin kestää pidempään. Poltamme puita takassa ja 2 brikettipalaa. Puita ei tarvi puoliakaan kun ne briketit antaa kuumaa paljon tehokkaammin, eikä ole kallistakaan. Ostimme 2v. sitten 3 sellaista reilu kuution kokoista paalia niitä brikettejä, talven tullen niitö lisäämme takkaa polttaessa.
Menee pienempään tilaan kuin puut. Meillä on ollut puitaliki 20v ajaksi kun itse viitsimme hakea ja sirkkelöidä ja halkoa suuremmat, muutama vuosi sitten se toiminto lakkasi ja vielä on ainakin 4. vuodeksi puita liiterissä.
Niitä brikettejä on puu-sekä koivulaatuisena. Koivu on se parempi. Ne puubriketit on jostain havupuista ja lämpöarvo pienempi, palaa myös nopeammin, joten ei lämmitä niin kuin ne koivuiset.
Kannattaa ostaa jostain marketista koekäyttöön vaikka pari sellaista pientä pakettia. Takkaan alle muutama puu, joiden päälle 2 brikettiä ja pääle taas vähän kalikioita....palaa paljon kauemmin kuin pelkät puut. Ei pidä peltiä sulkea liian aikaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootteko huomanneet, miten paljon kotivara-asiaa on alettu informoida lehdissä ja viranomaisten sivuilla? Mikähän tässä on taustalla, onko viranomaisilla aavistus tavaroiden toimitusvaikeuksista, koronan tuomista liikkumisrajoituksista vai mistä? Oon oppinut, että mikään tässä maailmassa ei ole sattumaa.
Oliskohan kuule koronan kanssa mitään tekemistä? Kun on jatkuvasti olemassa kotona ainakin parin viikon kotivara, voi jäädä karanteeniin heti, eikä kauppareissun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko huomanneet, miten paljon kotivara-asiaa on alettu informoida lehdissä ja viranomaisten sivuilla? Mikähän tässä on taustalla, onko viranomaisilla aavistus tavaroiden toimitusvaikeuksista, koronan tuomista liikkumisrajoituksista vai mistä? Oon oppinut, että mikään tässä maailmassa ei ole sattumaa.
Oliskohan kuule koronan kanssa mitään tekemistä? Kun on jatkuvasti olemassa kotona ainakin parin viikon kotivara, voi jäädä karanteeniin heti, eikä kauppareissun jälkeen.
Niin, sitähän tuossa ounasteltiinkin. Olet siis samaa mieltä.
Nippusiteet kirjoitti:
Hätäreppuun muiden mainittujen asioiden lisäksi hyvä lisä on nippusiteet.
Olen itse maksustanut Afrikassa kriisikohteissa työn takia ja meillä oli aina sängyn vieressä päiväreppu pakattuna. Kriisin tullessa sen voi heittää selkään ja lähteä. Kehitysmaaoloissa päiväreppuun oli suositeltavaa laittaa Jeesusteippirulla, nippusiteitä, mahalääkkeitä , särkylääkkeitä, sidetarpeet, desinfiointiaine, vessapaperia, monitoimityökalu, energiapatukoita ja pähkinöitä, pari vesipulloa, rahaa ja passi. Vaihtoalkkarit ja sukat on fiksu idea myös. Ohut huivi on plussaa, koska sitä voi käyttää sekä vaatteena että kassinsa. Tyhjälle muovipussille voi myös olla käyttöä esim. istuinalustana tai kassina. Noilla pärjää päivän verran ihan hyvin, jos jotain sattuu.
Olen nähnyt nuo samat tavaravinkit muuallakin, mutten ymmärrä, mitä niillä on tarkoitus tehdä. Olisi iso apu, jos voisit kuvailla tähän, mitä niillä teiprillä ja nippusiteillä tehdään. Ja millainen monitoimityökalu tarvitaan, mitä sillä on tarkoitus tehdä?
Kaupoissa myydään pikkupull8ja, joilla voi suodattaa vettä. Kukaan ei ole vielä maininnut niitä. Eikö sellaiset toimi oikeasti? Ne kuulostavat paremmilta näin maallikon korvaan kuin vedenpuhdistudtabletit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
Mietipä vähän, minkälainen elinkeinorakenne oli 1800-1900-lukujen taitteessa, tai minkälaisia isot kaupungit olivat. Silloin ei paljon haitannut, jos kaukolämpö, pakastimet tai bensapumput lakkas toimimasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
Mietipä vähän, minkälainen elinkeinorakenne oli 1800-1900-lukujen taitteessa, tai minkälaisia isot kaupungit olivat. Silloin ei paljon haitannut, jos kaukolämpö, pakastimet tai bensapumput lakkas toimimasta.
Niin, ei haitannut koska silloin sähkö oli juuri keksitty, niinhän kirjoitin. Totta kai yhteiskunta oli erilainen, mutta se ei tarkoita että nykyihminen ei kykenisi ollenkaan sopeuttamaan nykyistä yhteiskuntaa kohti niitä samoja keinoja joilla on ennenkin selvitty sähköttä, edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas toimimaan.
Sitä mieltä minäkin toki olen, että olemme liian riippuvaisia sähköstä ja että sähköttömiä varajärjestelmiä olisi mietittävä paljon nykyistä paremmin. Nykyään ollaan tässä menty täysin väärään suuntaan. Mutta niin epäluottavainen ihmisen selviytymistaitoja kohtaan en ole, että uskoisin yhteiskunnan ehtivän loppua sähkökatkoksen aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
Mietipä vähän, minkälainen elinkeinorakenne oli 1800-1900-lukujen taitteessa, tai minkälaisia isot kaupungit olivat. Silloin ei paljon haitannut, jos kaukolämpö, pakastimet tai bensapumput lakkas toimimasta.
Niin, ei haitannut koska silloin sähkö oli juuri keksitty, niinhän kirjoitin. Totta kai yhteiskunta oli erilainen, mutta se ei tarkoita että nykyihminen ei kykenisi ollenkaan sopeuttamaan nykyistä yhteiskuntaa kohti niitä samoja keinoja joilla on ennenkin selvitty sähköttä, edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas toimimaan.
Sitä mieltä minäkin toki olen, että olemme liian riippuvaisia sähköstä ja että sähköttömiä varajärjestelmiä olisi mietittävä paljon nykyistä paremmin. Nykyään ollaan tässä menty täysin väärään suuntaan. Mutta niin epäluottavainen ihmisen selviytymistaitoja kohtaan en ole, että uskoisin yhteiskunnan ehtivän loppua sähkökatkoksen aikana.
Varmaan kyetään sopeuttamaan pikku hiljaa, mutta jos nyt sähkö olisi pois kuukaudenkin, niin olis se aika katastrofi. Kauankohan riittäis esim. maitotiloilla aggregaatit? Tai pankeissa ja sairaaloissa? Kauanko tulis tavaraa kauppoihin, kun tehtaat suljetaan ja kuljetukset loppuu polttoainepulaan?
Kyllä ihmiskunta säilyy, mutta yhteiskunnan muutos olis aika raju.
Mitä sillä teipillä on tarkoitus tehdä, jos joutuu äkisti poistumaan kotoa? Voitteko neuvoa?
En koskaan käytä teippiä muutenkaan kuin paketoidessa lahjoja, niin miksi kaikista tilanteista juuri tuollaisessa hätätilanteessa tulisi yhtäkkiä tarve teipille?
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä teipillä on tarkoitus tehdä, jos joutuu äkisti poistumaan kotoa? Voitteko neuvoa?
En koskaan käytä teippiä muutenkaan kuin paketoidessa lahjoja, niin miksi kaikista tilanteista juuri tuollaisessa hätätilanteessa tulisi yhtäkkiä tarve teipille?
Hahahaha (not), mutta tässä kiva artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-9774478
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Meillä on pojat kolmivuorovahdissa tuolla mäennyppylällä. Kaivoimme sinne vuosia sitten poteron ja teimme pienen korsun jossa kamina ja laveri. Siellä myös kiikarit, valoraketit ja radio. Sekä tietysti ase.
Sinulle on tärkeintä puolustautua aseella, mutta miksi ja ketä vastaan? Miten ruokit ne pojat? Kriisin sattuessa ongelmana ei ole muut ihmiset vaan ruokahuolto. Olen myös sitä mieltä, että kriisissä yhteistyö muiden kanssa on parempi, kuin sota kaikkia vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
1800 luvun yhteiskunnassa kaikilla oli puulämmitys. Kuljetukset hoidettiin hevosilla. Ulkomaankauppa purjelaivoilla. Tiedonvälitys paperikirjeillä ym. ym.
2000 luvun yhteiskunta ei adaptoidu tuollaiseen sähköttömään maailmaan. Jos talvella olisi kuukausi ilman sähköä, niin Suomessa olisi miljoonia kuolleita. Sähkötöntä yhteiskuntaa ei perusteta hetkessä. Kuinka nopeasti pystyisit hankkimaan uuden öljylampun ja siihen öljyä? Niitä ei myydä jokaisessa marketissa. Kuinka nopeasti hankittaisiin jokaiselle perheelle hevoskuljetus? Ja hevosille talli ja heinää? Kuinka nopeasti rakennettaisiin purjelaiva ilman sähkötyökaluja ja CAD piirustuksia? Kuinka saisit käteistä rahaa, jos pankit ja automaatit ei toimi? Kyllä asia on niin, että sähkön loputtua yhteiskunta romahtaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan ja "kaupunkilaispreppailua" eli mietin kaikki todennäköiset vastoinkäymiset. Saan suurta tyydystystä siitä, että kaikille perheenjäsenille on varattu esimerkiksi laadukkaat ulkovaatteet ja kengät joka säälle. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyään! Lisäksi löytyy viikon juomavedet kaapista, paristot ja lääkkeet hieman pidemmäksikin aikaa, kuiva-aineita ja vitamiineja :)
Miten säilytät ja kierrätät vettä?
Kahdella tavalla, ostan kaupasta juomavedeksi, niissä on päiväys ja säilytän avaamattomina. Juodaan pois ja uusitaan ennen kuin päiväys menee. Sen lisäksi ihan vaan tiiviissä kanisterissa lähinnä käyttövedeksi, jonka vaihdan säännöllisesti ja käytän vanhan pesuvetenä tai kukkien kasteluun.
Meillä on muutama viiden litran kaupasta ostettu tonkka vettä, ne käytetään pois ja uusitaan noin kerran vuodessa. Lisäksi pakkasessa on muutamia vesipulloja: a) niistä saa sulatettua juomavettä ensihätään, jos vedentulo katkeaa, ja lisäksi niitä voi käyttää kylmäkallena esim. jos tulee sähkökatkos. Lisäksi jemmassa on vedenpuhdistustabletteja.
En ole survivalisti. Mutta meillä on 200 metriä järven rantaan. Olen tuumaillut, että pahimman sattuessa vettä voi hakea järvestä ja sen voi keittää juomavedeksi takkatulen avulla. Meillä on takka ja sauna puulämmitteisiä ja puita on aina 2-3 mottia pinossa. Normaalit kotivararuuat riittää muutamiksi päiviksi. Vessan voi rakentaa ok. talon takapihalle. Eli monttu pihaan, riuku ja pressu ympärille.
Voidaan pärjätä ehkä viikko järvivedellä ja kotivaroilla. Mutta sähkön loppuminen tarkoittaa myös viemäriverkoston tukkeutumista. Siksi meillä on viemärikaivossa "takaiskuventtiili", jotta viemäri ei ala tulvimaan kellariin.
Mutta tosiasia on, että sähkön loppuminen tarkoittaa yhteiskunnan loppumista. Ihme, että terroristin eivät ole tätä ymmärtäneet.
Sähkö keksittiin 1800-luvun lopulla ja vielä meni pitkään ennen kuin se yleistyi joka torppaan. Meinaatko, että yhteiskuntia ei ollut tätä ennen? Totta kai laajat sähkökatkokset tarkoittaisivat mittavia hankaluuksia nyt, mutta en ymmärrä miksi emme pystyisi selviämään samoilla keinoin kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun ihmiset edes sen aikaa että sähköverkko saadaan taas pystyyn. Sekin tuntuu aina maailmanlopun odottajilta unohtuvan, että kun sähkö on kerran keksitty ei sitä unohdeta saman tien laajan sähkökatkoksen iskiessä ja heitetä hanskoja naulaan todeten yhteiskunnan loppuneen.
1800 luvun yhteiskunnassa kaikilla oli puulämmitys. Kuljetukset hoidettiin hevosilla. Ulkomaankauppa purjelaivoilla. Tiedonvälitys paperikirjeillä ym. ym.
2000 luvun yhteiskunta ei adaptoidu tuollaiseen sähköttömään maailmaan. Jos talvella olisi kuukausi ilman sähköä, niin Suomessa olisi miljoonia kuolleita. Sähkötöntä yhteiskuntaa ei perusteta hetkessä. Kuinka nopeasti pystyisit hankkimaan uuden öljylampun ja siihen öljyä? Niitä ei myydä jokaisessa marketissa. Kuinka nopeasti hankittaisiin jokaiselle perheelle hevoskuljetus? Ja hevosille talli ja heinää? Kuinka nopeasti rakennettaisiin purjelaiva ilman sähkötyökaluja ja CAD piirustuksia? Kuinka saisit käteistä rahaa, jos pankit ja automaatit ei toimi? Kyllä asia on niin, että sähkön loputtua yhteiskunta romahtaisi.
Mihin sähkö "loppuu"? Ja miksi ihmeessä alettaisiin rakentaa purjelaivoja sähkökatkoksen aikana? Pointtini oli se, että kun sähkö on kerran keksitty, ei se lopu tai katoa maailmasta vaan sähköverkko voidaan aina rakentaa uudelleen vaikka se vaurioituisikin. Tässä voi mennä toki aikaa että saadaan se yhtä kattavaksi kuin tällä hetkellä, mutta sen aikaa kyllä pärjätään ilman purjelaivaa tai ilman omaa hevoskärryä jokaiselle perheelle.
Onhan se katastrofi, totta kai, ja kaikenlainen hätämajoitus, teltat ym. tulisivat olemaan täynnä, varsinkin maaseudulla voisi viedä pitkään ennen kuin korjaustyöt etenisivät sinne, sillä todennäköisesti verkon korjaaminen aloitettaisiin kaupungeista joissa kotien lämmitys on sähkön varassa.
Ketju on lukittu.
Muistuttaisin, että kuivatut pavut ja herneet ja linssit ovat pitkään säilyviä ja edullisa, niistä saa paljon proteiinia ja ovat maukkaitakin. Jos on jossain piilopirtissä, niin ehtii niitä liottamaan ja keittämäänkin. Maistuvat paljon paremmalle, kuin ne valmiit suolalieliemessä myytävät pavut.