Kysely: Työn perässä muuttaminen ei innosta, tuet ovat liian hyviä ja työttömät todellakin ovat työhaluttomia
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8f0ccb7c-0b8a-412d-867b-ddf404597…
[quote]"Haluttomuus muuttaa työn perässä muualle (80 %)...
...ja erilaiset kannustinloukut (54 %) nousivat kärkeen, kun suomalaisilta kysyttiin näkemyksiä työllistymisen esteistä.
Kannustinloukku tarkoittaa sitä, että tuet ovat niin hyviä, että ei työtä kannata ottaa vastaan."
"Lähes joka toinen arvioi työnhakijoiden osaamisen olevan niin heikkoa, että ei kannata tarjota työtä (47 %) ja työttömien olevan haluttomia ottamaan työtä vastaan (46 %)."[/quote]
[quote]Kansanedustaja ja taloustieteilijä Juhana Vartiainen (kok) pitää kyselyn tuloksia relevantteina.
– Sanotaan suoraan, että sosiaaliedut ovat niin hyviä, että työnteko ei aina kannata. Tästähän sanotaan, että se on poliittisesti vaikea asia ja tulenarkaa sanoa se, mutta kuitenkin ihan viileästi vähän yli puolet suomalaisista on samaa mieltä, Vartiainen kommentoi Iltalehdelle perjantaina.
– Tämä antaa hyviä perusteluja tehdä sellaisia uudistuksia, jotka lisäävät työnteon taloudellista kannustavuutta. Niitä kannattaa jatkaa ja niille löytyy poliittista tukea ja ymmärrystä, Vartiainen jatkaa.
Haluttomuus muuttaa työn perässä nousi kyselyssä ykköseksi.[/quote]
Tuet niin minimiin, että työnteko on sen jälkeen AINA kannattavaa! Ja tuet pois jos ei suostu töiden perässä muuttamaan! Ja turha valittaa, koska VALTAOSA Suomen kansasta on tätä mieltä!
Kommentit (121)
Työnperässä muuttaminen.
Ensinnäkin firman pitäisi maksaa palkkaa sen verran että on varaa muuttaa. Yllättävän monella työntekijäpuutteesta kärsivällä firmalla on lisänä krooninen palkanmaksuhaluttomuus Toiseksi jos firmat olisi niin luotettavia että voisi olla varma ettei koeajan viimeisenä päivänä lennä pihalle koska tarkoituskaan ei ollut työllistää sen pidempään, ja tilalle seuraava hölmö pariksi kuukaudeksi. Sitten olet jossain hevo nkuu sessa sen uuden asuntosi kanssa työttömänä ja luultavasti vielä karenssissa.
Lisäksi on tietty perheen koulut ja puolison työt ja mahdolliset omistusasunnot. Tietty voi olla viikon työpaikkakunnalla ja viikonloput perheen kanssa mutta tuollainen edellyttää vielä parempaa palkkaa tai muita etuja että se kiinnostaisi koska se käy henkisesti raskaaksi.
Ei se mahdotonta ole mutta tuntuu että suurin osa kaatuu jo noihin kahteen ekaan kohtaan ja silti häpeilemättä valitetaan mediassa ettei löydy duunareita.
Vierailija kirjoitti:
Pitkäaikaistyöttömät pitäis siirtää Helsingin hyviltä asuinalueilta jonnekin muuttotappiokuntaan niin vuokra halvempi ja työssä käyville vapautuu heiltä asunnot. Jos tilinauhaa ei oo tullut yli kymmeneen vuoteen niin se on sama missä muuttotappiokunnassa vetelehtii! 👍
Onko Helsingin keskustan pitkäaikaistyöttömät isokin ongelma? Kuinka monta asuntoa sieltä vapautuisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäaikaistyöttömät pitäis siirtää Helsingin hyviltä asuinalueilta jonnekin muuttotappiokuntaan niin vuokra halvempi ja työssä käyville vapautuu heiltä asunnot. Jos tilinauhaa ei oo tullut yli kymmeneen vuoteen niin se on sama missä muuttotappiokunnassa vetelehtii! 👍
Onko Helsingin keskustan pitkäaikaistyöttömät isokin ongelma? Kuinka monta asuntoa sieltä vapautuisi?
Eiralaisfrökenit on tosiaan suuri ongelma kun nuo pönöttää kotonaan ukkonsa palkalla/perityllä omaisuudella eikä tee duunia.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse heti myydä omaa kämppää ja ostaa uutta. Voi myös asua vuokralla.
Sitä paitsi, melko monet työttömät ovat perheettömiä ja voivat muuttaa niinkuin ennenkin tehtiin.
On mielipuolista vaatia että Suomeen pitää hommata työntekijöitä maailman ääristä kun omat työttömät pitävät muuttamista epämukavalta.
Mun työmatka on 85km suuntaansa. Saan nettona 1300e kuussa. Menot kuukausittain asumiskustannukset 500e (laina, sähkö, vesi, puut, verot), työmatkakulut 400e (vanha diesel), puhelin 30e. Eli 370e jää ruokaan kotona ja töissä, hygieniaan yms. Ei siis mitään mahdollisuuksia toiseen asuntoon, vaikka auton saisi pois, koska työpaikkakunnalla kämänen yksiökin 500e kuussa. Solut 300e ylöspäin. Noh autoa ei enää olisi jos pääsisin muuttamaankin, mutta kun julkinenkaan ei kulje, niin mites tuun puulämmitteistä vanhaa taloa pitämään lämpinä ettei pilaannu pystyyn? Talo ollut vuosien saatossa monesti myynnissä niin minimihintaan kuin mahdollista, jotta pääsisin lähemmäs työpaikkaa, mutta sijainti ei kellekään ideaali. Ja jos osaat laskea yhteen yksi plus yksi, ei sähköautoonkaan varaa.
Ylläri että läskit vinkumassa liian pienistä palkoista.
Eiköhän myönnetä se tosiasia, että vaikka nää liian pienestä palkasta vinkuvat sais kolme tonniin näppiin vaikka mäkkäristä, niin aina löytyis joku tekosyy miks työt ei nappaa.
Vierailija kirjoitti:
Juu, en ole halukas muuttamaan Helsingistä työn perässä vaikka Suomussalmelle. Olen siis työhaluton, enkä häpeä yhtään.
Mutta sitä kyllä paheksutaan jos ei syrjäseudulta halua muuttaa Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle yleensä. Minä en viihtyisi Helsingissä, sillä jostain syystä siellä on ahdistava tunnelma. Tuota tunnelmaa en ole huomannut niissä "ulkomaiden" suurehkoissa kaupungeissa joissa olen vieraillut, vaan siellä on ollut leppoisaa. Tallinnakin tuntuu mukavammalta kaupungilta.
Vierailija kirjoitti:
Toteuttiko kyselyn Kokoomus/EK?
Todennäköisesti EK on ollut mukana. Vastenmielinen järjestö.
Vierailija kirjoitti:
No muutin ja asuin aluksi vuokralla
Kadehtituista verovähenntlsistä huolimatta käteen jäi työn ilo ja jatkuva väsymys teissaamisen vuoksi.
Mulle jäi vielä velat työssäkäynnistä. Niitä on paha nyt työttömyysturvasta maksella.
Asun sentään yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista, niin johan on ihme jos ei täältä löydy töitä kun mulla on koulutus kahdellekin eri alalle. Joten ei, enää en muuta minnekään Ilomantsiin tai Pylkönmäelle, vaikka siellä joku lyhytaikainen pesti olisikin.
Vierailija kirjoitti:
58 vuotiaana, koko ikänsä vantaalla asuneena,
, pitäisi yht'äkkiä muuttaa jonnekin muualle, jättää isä, 87v. oman onnensa nojaan. Palkkaisiko siellä jossain joku ikäistäni sen paremmin kuin Vantaalla? Vai kököttäisinkö jossain landella, korvessa työttömänä yksin, ja reissaisin isääni hoitamassa monta kertaa viikossa vantaalle?
Työttömät ovat kyllä tyhmiä! Tarkoitus on tietenkin että ENSIN hommaat työpaikan, ja sitten muutat sinne missä se työpaikka on! Ei niin, että muutat sokkona jonnekin ja sitten ihmettelet kun ei ole työtä.
Jos asusin työttömänä jossain Vantaan slummissa, muuttasin ihan piruuttani pohjoseen korpimökkiin. Ei ne isot tulot vaan pienet menot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No muutin ja asuin aluksi vuokralla
Kadehtituista verovähenntlsistä huolimatta käteen jäi työn ilo ja jatkuva väsymys teissaamisen vuoksi.Mulle jäi vielä velat työssäkäynnistä. Niitä on paha nyt työttömyysturvasta maksella.
Asun sentään yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista, niin johan on ihme jos ei täältä löydy töitä kun mulla on koulutus kahdellekin eri alalle. Joten ei, enää en muuta minnekään Ilomantsiin tai Pylkönmäelle, vaikka siellä joku lyhytaikainen pesti olisikin.
Suomen työt teetetään eläkeläisillä, työharjoittelijoilla ja palkkatukilaisilla.
Meillä oli 1 huone tyhjänä ja rahat aina loppu.
Ystävä toiselta paikkakunnalta otti yhteyttä. On lähihoitaja ja sanoi me saataisiin heti huone vuokrattua.
Ei ollut mitenkään helppo päätös tänä.
Mutta otettiin huoneeseen asumaan philipiniläinen lähihoitaja . Hän on vielä mies, koska naiset saavat paremmin asuntoja.
On asunut meillä nyt 2,5 v.
Vuokratuloja saadaan 400 e miinus verot kk.
Rahat tulevat säännöllisesti tilille ja mitään valittamista ei ole.
Hänellä on oma lokero jääkaapissa ja on todella siisti ihminen.
Kerran kk tulee minun ja mieheni vanhemmat meille syömään. Silloin ääntä pääsee kotona enemmän, mutta jos on aamulla tullut töistä, pärjää kuulemma hyvin korvatulpilla. On tietenkin tervetullut ruokapöytään, mutta ei ole vielä tullut.
Meidän perheen kanssa on syönyt .
Hän oli jonossa kimppakämppään, jossa kaikki on samasta maasta, sovittiin aluksi asuu meillä kunnes saa paikan. Kun oli saamassa, sanoi siellä on muita, jotka tarvitsevat asunnon enemmän, jäi hän meille asumaan.
Hänellä asuu vaimo Englannissa ja lapset mummolassa. Kerran vuodessa käy Philippiineillä. Soittaa videopuheluita vaimon kanssa päivittäin ja lasten kanssa usein.
Valintoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
58 vuotiaana, koko ikänsä vantaalla asuneena,
, pitäisi yht'äkkiä muuttaa jonnekin muualle, jättää isä, 87v. oman onnensa nojaan. Palkkaisiko siellä jossain joku ikäistäni sen paremmin kuin Vantaalla? Vai kököttäisinkö jossain landella, korvessa työttömänä yksin, ja reissaisin isääni hoitamassa monta kertaa viikossa vantaalle?Työttömät ovat kyllä tyhmiä! Tarkoitus on tietenkin että ENSIN hommaat työpaikan, ja sitten muutat sinne missä se työpaikka on! Ei niin, että muutat sokkona jonnekin ja sitten ihmettelet kun ei ole työtä.
Työnantajat kyllä kysyvät heti kättelyssä, onko asunto tiedossa. Jos ei ole, niin keskustelu päättyy siihen. Asuntoa on vaikea saada, jos ei ole työpaikkaa. Pääkaupunkiseudulle pitää rakentaa paljon edullisia vuokra-asuntoja nimenomaan muualta töiden perässä muuttaville. Muuallakin kunnan asuntoihin pitäisi olla muualta muuttavat etusijalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäaikaistyöttömät pitäis siirtää Helsingin hyviltä asuinalueilta jonnekin muuttotappiokuntaan niin vuokra halvempi ja työssä käyville vapautuu heiltä asunnot. Jos tilinauhaa ei oo tullut yli kymmeneen vuoteen niin se on sama missä muuttotappiokunnassa vetelehtii! 👍
Onko Helsingin keskustan pitkäaikaistyöttömät isokin ongelma? Kuinka monta asuntoa sieltä vapautuisi?
Eiralaisfrökenit on tosiaan suuri ongelma kun nuo pönöttää kotonaan ukkonsa palkalla/perityllä omaisuudella eikä tee duunia.
Ja näillä syrjäytyneillä on veronmaksajille erityisen kalliita ongelmia, kuten oopperariippuvuus ja leskeneläke. Nämä maksavat yhteiskunnalle helposti yhtä paljon kuin kolme keskiarvotyötöntä.
Mun mielestä jos asuu vaikka paikkakunnalla X ja on ollut vaikka kolme vuotta työttömänä vaikka on hakenut satoja työpaikkoja, niin ehkä siinä tilanteessa kannattaa myöntää, ettei sillä paikkakunnalla ole työpaikkoja ja kannattaa alkaa hakea töitä muualta ellei sitten aio olla työtön ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ne kannustinloukut on lähinnä niissä perheissä, joissa molemmat ovat työttömänä. Jos puolisolla on työpaikka, niin eihän silloin saa mitään muita tukia kuin työttömyyspäivärahan (joko ansiosidonnaisen tai työmarkkinatuen). Itse olen elänyt senkin ajan kun ansiosidonnaisen jälkeen ei saanut yhtään mitään, jos puolisolla oli työpaikka. Tuo on jo edistystä, että työtön voi saada edes jotain rahaa eikä ole pelkästään puolison elätettävänä.
Kun olin työtön ja sain ansiosidonnaista 1300€ (josta käteen 1200€) niin täytyy sanoa että se ansiosidonnainen vaikutti siihen, minkälaista työtä olin valmis harkitsemaan. En voi sanoa olleeni nirso ja vaativa, mutta tuossa vaiheessa karsin kyllä tarkempaan niitä töitä, mitä suostuin hakemaan. Sitten kun se ansiosidonnainen oli lähestymässä loppuaan ja edessä häämötti työmarkkinatuki, niin joutui kyllä alentamaan sitä omaa rimaansa aika reippaasti. Toki se pitkä työttömyyskin oli jo tehnyt sen, että rupesi tuntumaan siltä että mikä tahansa paskaduunikin on parempi vaihtoehto kuin loputon työttömyys. Ja kuin ihmeen kaupalla pääsinkin pienipalkkaiseen paskaduuniin ja olin siitä hyvin onnellinen! Jo pelkästään se, että ylipäätään kelpasi jonnekin töihin oli iso juttu. Ja myös tulopuolella on aika iso ero siinä tienaako pari tonnia vai 600€/kk.
Työ ei ole aina herkkua, mutta palkkapäivänä on kiva fiilis kun ne on itse tienattuja rahoja eikä Kelan almuja, jotka on kiskottu toisten veronmaksajien selkänahasta. Ja nyt kun on pari vuotta ollut töissä niin tässähän on ollut sellaisiakin etuja kuin palkallinen kesä- ja talviloma! Nämä tuntuu ihan erilaisilta kuin se työttömän jatkuva lomailu joka ei ole palkinto mistään, vaan rangaistus siitä ettei kelpaa töihin. Vapaapäivätkin on ihan eri arvossa kun niiden vastapainona on työpäivät. Ja nyt uskaltaa tehdä jotain tulevaisuudenkin suunnitelmia kun on toimeentulo turvattu. Työssäkäynnissä on paljon muutakin hyvää sen paremman toimeentulon lisäksi. Nekin, jotka eivät työssäkäynnistä heti rahallisesti hyötyisi, saisivat kuitenkin kokea nämä muut hyvät puolen - arjen ja vapaan vaihtelun, sen kivan fiiliksen kun pystyy ansaitsemaan toimeentulonsa ja tunteen siitä että on osa tätä yhteiskuntaa eikä vain hyljeksitty elätti.
Riippuu varmaan siitä, mitä työtä tekee, miten tuon kokee. Että tuntuuko vapaapäivät ihanasti vapaalta, kun on työ vastapainona. Vai painaanko vapaapäivinäkin tekemättömät työt, ja tehdäänkö niitä kotoa käsin. Onko sitä vapaata oikeasti koskaan. Nykyään on aika kovia duuneja ihmisillä, löysät on otettu pois eikä yhtään jää aikaa katsoa tulevaisuuteen niin ammatillisesti kuin yksityiselämässäkään. Päivät ovat selviytymistä.
Itsellä ainakin meni viikonloputkin töitä tehdessä, koska muuten ei olisi selvinnyt seuraavasta työviikosta. Olin niin väsynyt, että mitään latautumista ei tapahtunut, vaikka viikonloppuiltoina yritinkin rentoutua. Kun määräaikaisuus viimein päättyi, nukuin ensimmäiset kaksi viikkoa väsymystä pois. Nyt olen ollut työttömänä pari kuukautta, ja nyt alkaa vähän jaksaa normaaleja arjen askareita. Ehkä muutaman kuukauden päästä sitä on taas työkykyinen.
Mut jos tuet hei kokkari minimiin, niin millä sun riistovuokras maksetaan sit?? Ei ainakaan sil kitupalkal, jonka sä ja sun kaiffarit etelärannas päätätte rahvaalle sopivaks. Mieti ensi vähä, ku kerta oot nii talousguru olevinas! Ei pyöri kotobisnekset, josta saatte pääomillenne vastinetta. Meetteks sitte kiiinaa tai venäjäl, joss on populaa orjamarkkinoil?
Vierailija kirjoitti:
Työhalut ja muuttohalut lisääntyvät kummasti kun tuet poistetaan.
Kerropa samalla, että mistä niitä työpaikkoja sitten syntyy kaikille työttömille? Työttömiä kun on oikeasti lähemmäs puoli miljoonaa. Ja tässä tietysti tarkoitan sellaista työtä josta maksetaan sellaista palkkaa, jolla elättää itsensä ilman yhteiskunnan avustuksia.
Haluttomuus muuttaa on osin myös mahdottomuutta muuttaa, ainakin autottomalla, jolla ei ole tukiverkostoja. Esimerkiksi jos on toimeentulotuen varassa, voi saada muuttorahaa 120/180e, jos muutto on hyväksytty. Jos ei ole omaa autoa, niin eihän tuolla summalla muuta edes saman kaupungin sisällä yhtään minnekään, puhumattakaan että maan päästä päähän. Ja sitten tulee päällekkäistä vuokraa ja vastaavaa. Ei ole vaivan väärti, kun työsuhteet kestävät nykyään kuukauden pari.
Yksityiset vuokranantajat vaativat lähes järjestään vähintään vuoden vuokrasopimusta. Jos työt loppuvat ja pitää muuttaa muualle, niin vuokrasopimuksesta pääsee eroon vain isolla rahalla. Sitä rahaa tarvittaisiin uuden paikkakunnan vuokra-asuntoon. Ennen työnantajilla oli työsuhdeasuntoja, se oli iso etu.