Mikä näistä Astrid Lindgrenin hahmoista/kirjoista on epämieluisin?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun Peppiä hehkutettiin vielä 70-80 luvulla ja tänäpäivänä jo laitettu jo hiukan unohduksiin kun varmaan reipas tytönkuva voi ehkä loukata joidenkin kotikasvatusta kansankodissa?
Peppi ei todellakaan ole unohduksissa ainakaan Ruotsissa.
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun Peppiä hehkutettiin vielä 70-80 luvulla ja tänäpäivänä jo laitettu jo hiukan unohduksiin kun varmaan reipas tytönkuva voi ehkä loukata joidenkin kotikasvatusta kansankodissa?
Pepissä on paljon sellaista sanastoa, mitä nykyään pidettäisiin vhapuheena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katto-Kassinen ei istu muuhun kuin tekoaikaansa ja -paikkaansa.
Miossa - joka on ehkä hiukan pliisu -vastustetaan oikeasti n*tseja ja Veljeni jne on tosi hieno. Mikä siinä inhottaa?Jälleensyntymisoppi.
Eihän siinä mitään jälleensyntymisoppia ole.
Kyllä on. Ensimmäisen kuoleman jälkeen pojat pääsivät Nangijalaan, toisen jälkeen Nangilimaan. Kirjan lopussa veljekset pääsevät Nagilimaan, kun Korppu on ottanut halvaantuneen Joonatanin selkäänsä ja he hyppäävät kallionkielekkeeltä. Tämä kirja helventää kuolemanpelkoa, joka hyvin tavallista kouluikäisillä lapsilla.
Ei Eemelin isä mitenkään ahdistava ole.Siihen aikaan nyt vain tavallisesti kasvatettiin lapsia eikä niinkuin nyt kun elävät kuin pienet villit.
Eemelin isä on just Eemelin tyylinen,mutta yrittää käyttäytyä aikuisena aikuismaisesti.
Mitä ahdistavaa hänestä löytyy?
lapsia nyt vaan rangaistiin huonosta käytöksestä eikä tuo isä edes antanut selkään.Ajoi kyllä takaa,mutta Eemeli pääsi karkuun,tuntui että isä jätti ainaEemelille sen karkuunpääsemisvaihtoehdon.
Tarina perustuu muuten kirjoittajan oman isän lapsuuteen.
Surullista vaan että Astridin ja isänsä välit menivät huonoiksi kun Astrid sai yksinään lapsen.
Astridilla ja isällä oli ollut hyvät välit ja isän tarinoihin lapsuudestaan kirja perustuu.
En tiedä paranivatko välit myöhemmin,toivottavasti.
Vierailija kirjoitti:
Tarina perustuu muuten kirjoittajan oman isän lapsuuteen.
Astridhan on myös kirjoittanut elämäkerrallisen kirjan vanhemmistaan, "Samuel August från Sevedstorp och Hanna i Hult", tuota ei ole suomennettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katto-Kassinen ei istu muuhun kuin tekoaikaansa ja -paikkaansa.
Miossa - joka on ehkä hiukan pliisu -vastustetaan oikeasti n*tseja ja Veljeni jne on tosi hieno. Mikä siinä inhottaa?Jälleensyntymisoppi.
Eihän siinä mitään jälleensyntymisoppia ole.
Kyllä on. Ensimmäisen kuoleman jälkeen pojat pääsivät Nangijalaan, toisen jälkeen Nangilimaan. Kirjan lopussa veljekset pääsevät Nagilimaan, kun Korppu on ottanut halvaantuneen Joonatanin selkäänsä ja he hyppäävät kallionkielekkeeltä. Tämä kirja helventää kuolemanpelkoa, joka hyvin tavallista kouluikäisillä lapsilla.
Olen aina luullut, että jälleensyntyminen tarkoittaa sitä että ihminen kuoltuaan syntyy uudelleen pikkuvauvana uuteen ruumiiseen. Kaarle ja Joonatan pysyvät samoina ja saman ikäisinä, välillä vain kuolevat ja kuolema tarkoittaa vain siirtymistä uuteen paikkaan. Eivät synny uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun Peppiä hehkutettiin vielä 70-80 luvulla ja tänäpäivänä jo laitettu jo hiukan unohduksiin kun varmaan reipas tytönkuva voi ehkä loukata joidenkin kotikasvatusta kansankodissa?
Pepissä on paljon sellaista sanastoa, mitä nykyään pidettäisiin vhapuheena.
Mutta kirjoittamisen ajankohtana ei.
Tämän voisivat herkkähipiät tajuta Ruotsissakin. Siellähän tehtiin asiasta numeroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katto-Kassisesta tulee hyväksikäyttäjäfiilis. Aikuinen mies joka hiippailee lastenhuoneissa ja hänestä ei saa kertoa vanhemmille... 😣
Toinen, missä aluksi vieras aikuinen ja lapsi on Rasmus ja kulkuri. Hyviä kirjoja kuitenkin.
Kuten myös Marikki, joka kai kertoo kirjailijasta itsestään.
Ei kertonut Lindgrenistä itsestään vaan tämän ystävästä.
Ystävä oli nimeltään Marikki, mutta luonne on Astridilta.
Vierailija kirjoitti:
Saariston lapset on kamala.
Ei ole, vain paikoitellen puiseva.
Katto-Kassinen. Ajjjumalauta kun mä saisin sen nyrkkeihini...No niin, olen koko päivän ollut tyyni ja hyväntuulinen mutta nyt rupes vtuttammaan ihan tosissaan kun muistelenkin Katto-Kassista ja sen laulua:" Karlsson Karlsson, världens bästa Karlsson..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa en edes tunnista noista muita kuin Pepin ja Eemelin. Tai siis tiedän nuo hahmot, mutta en ole kirjoja koskaan lukenut. En lapsena yhtään tykännyt Astrid Lindgrenin tarinoista ja Peppiä inhosin. Eemeli nyt vielä jotenkin meni.
Miksi inhoat, vaikket tunne?
Peppi-kirjoja olen lukenut, enkä yhtään tykännyt. Eemeleitä myös ja kuten sanoin, ne meni vähän paremmin. Mutta niiden perusteella en ole tuntenut halua tutustua enempään.
Katto-Kassinen. Ärsyttää, miten se aiheuttaa sille lapselle hankalia tilanteita rohmuamalla lihapullia ja mitä kaikkea. Itsekäs inhotus.
Kaikki muut Lindgrenin hahmot ovat mulle tosi rakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Katto-Kassisesta tulee hyväksikäyttäjäfiilis. Aikuinen mies joka hiippailee lastenhuoneissa ja hänestä ei saa kertoa vanhemmille... 😣
Anakronistinen tulkinta. Kassinen on itsekin lapsi mieleltään, varsin kehittymätön. Paljon lapsellisempi ja osaamattomampi kuin Pikkuveli.
Kassiset on hauskoja kirjoja, samoin kuin Kalle Mestarietsivät tai vähän isommille lapsille tai jopa nuorille kirjoitetut Kati-matkakirjat.
Itse en koskaan päässyt sisään Saariston lapsiin. Kansikuvakin oli niin vieras: meillä kotona ei ollut koiraa eikä kellään kaverillakaan ollut, myös lihavat lapset olivat ehkä harvinaisempia. Nyt myöhemmin, kun olen selaillut kirjaa, voisinkin lukea sen. Varmasti ihana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarina perustuu muuten kirjoittajan oman isän lapsuuteen.
Astridhan on myös kirjoittanut elämäkerrallisen kirjan vanhemmistaan, "Samuel August från Sevedstorp och Hanna i Hult", tuota ei ole suomennettu.
Siis Lindgren on kirjoittanut.
Katto-Kassinen siis hyi h*lvetti! Sehän söi sen pojan ruoatkin aina ja oli kamala ahne ja itsekäs p*ska.
Marikki on paras. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljeni Leijonamieli oli tosi ahdistava 9-vuotiaana. Ehkä se ei ole varsinaisesti lastenkirja.
Riippuu lapsesta.
Voi olla, mutta se kuolemateema on nuorille lapsille usein liian kolkko. Siksi esim. kouluissa tuota kirjaa ei yleensä lueta yhdessä, toisin kuin muita Astridin kirjoja.
Meille nimeomaan opettaja luki ääneen Veljeni Leijonamieli -kirjaa aikoinaan ala-asteella. 2. luokalla. Tämä oli tosin 9. luvulla, ehkä nykyajan lapset on tosiaan herkempiä... Pumpulissa kasvatettuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljeni Leijonamieli oli tosi ahdistava 9-vuotiaana. Ehkä se ei ole varsinaisesti lastenkirja.
Riippuu lapsesta.
Voi olla, mutta se kuolemateema on nuorille lapsille usein liian kolkko. Siksi esim. kouluissa tuota kirjaa ei yleensä lueta yhdessä, toisin kuin muita Astridin kirjoja.
Meille nimeomaan opettaja luki ääneen Veljeni Leijonamieli -kirjaa aikoinaan ala-asteella. 2. luokalla. Tämä oli tosin 9. luvulla, ehkä nykyajan lapset on tosiaan herkempiä... Pumpulissa kasvatettuja.
90-luvulla siis jopa :D
Melukylän lapset oli myös kiva. Ihan näin btw.
Kumma kun Peppiä hehkutettiin vielä 70-80 luvulla ja tänäpäivänä jo laitettu jo hiukan unohduksiin kun varmaan reipas tytönkuva voi ehkä loukata joidenkin kotikasvatusta kansankodissa?