NELIAPILAT~O ~O
Kaikki taitavat olla kuumudesta väsähtäneitä, kun on hiljaista ollut.....tai mun silmiin ei ainakaan pinoa näkynyt. Kuumaa on totta tosiaan, yöt menee kääntelyssä ja vääntelyssä. Muksutkin alkavat olla jo ihan levottomia, eivät tiedä miten päin olisivat.
Ovis päivät alkavat olla käsillä pikkuhiljaa......eikös monella muullakin tälle viikolle sattunut touhupäivät;)
Hirmu keksiminen päivän ruokien suhteen näin kuumalla. Nopeasti vaan on jotain värkättävä, ettei lisää kuumaa tulisi keittiöön. Aina kun ei viittis grillatakkaan.....
Ilmoitelkaas nyt itsestänne, olikos kellään piinapäiviä?? ++++tuulia kaikille tarvitsijoille!
Lähettääpi Lalla
Kommentit (59)
Sama juttu, Mannamaaria, kuin sinulla. Kaikki kolme lastani ovat syntyneet sektiolla ja kiinnikkeet ovat lisääntyneet joka sektion jälkeen. Viimeisessä sektiossa leikkaava lääkäri totesi vatsaontelon olevan kuin puuta, täynnä kiinnikkeitä siis, jota pitäisi käsitellä moottorisahalla. Niin kovia ja hankalasti leikattavia ne olivat. Lääkäri teki hartiavoimin töitä saadakseen edes pienen aukon, josta kohtu sitten avattiin ja lapseni vedettiin kolmen hoitajan + lääkärin voimin ulos. Muistan myös heittelehtineeni leikkauspöydällä, mieheni kalmankalpeat kasvot ja leikkaustiimin (erityisesti lääkärin) turhautuneet huokailut. Ajattelin myös silloin, ettei koskaan enää...
Mutta, tässä muutama kuukausi sitten otin yhteyttä minut viimeksi leikanneeseen lääkäriin ja keskustelimme kohtuni kunnosta. Kohtuni on alasegmentistään ohentunut, kuten sektioilla on tapana kohdun seinämään vaikuttaa. Läpikuultavan ohut se ei ole, joten neljäs raskaus ja sektio ovat vielä kohdallani mahdollisia. Kiinnikkeethän ovat kohdun ulkopuolella, joten ne eivät vaikuta hedelmällisyyteen tai raskauden etenemiseen, mutta leikkausta ne vaikeuttavat oleellisesti. Samoin runsaampi verenhukka on tosiasia. Lääkäri vain totesi, että raskautta ei kannata jättää kovin myöhäiseksi, koska kiinnikkeet lisääntyvät ajan mittaan. Mahdollinen tuleva raskaus ei ole ns. riskiraskaus (viittaan kohdun seinämän ohentumaan) vaan raskauden seuranta ja sektio hoidetaan " normaalin kaavan" mukaan. Rv. 35-37 synnytystapa-arviossa määritetään sitten sektioajankohta.
Kannattaa siis soittaa lääkärille. Ei hän varmaan tapaustasi muista (ei minunkaan lääkärini), mutta hän voi tarkistaa merkinnät sairauskertomuksestasi liittyen kohdun kuntoon ja tuleviin raskaustoiveisiin. Kotiin lähetetyssä epikriisissä ei ollut minulla mainintaa kohdun seinämän ohentumasta, mutta tämä läääkäri totesi sen sektion yhteydessä. Se asia jäi vaivaamaan minua, ja sen vuoksi otin häneen yhteyttä. Lääkärin mukaan merkittävä ohentuma merkitään aina myös epikriisiin ja siitä keskustellaan sektion jälkeisessä lääkäritapaamisessa.
Sinihelmi
Minullakaan vakituista työtä ei ole. Olen nyt tehnyt kuopuksen täytettyä 9 kk jonkin verran keikkaa, mutta en kanna huolta töistä. Ehtiihän niitä. Kovin monta vuotta en ole enää hedelmällinen (lue: vaihdevuodet siintävät horisontissa), joten nyt on lasten aika. Töitä ehdin tehdä 65 vuoteen saakka, joten se riittäköön. Ammattitaitoani yritän pitää jotenkin yllä lukemalla kotiin tulevia ammattilehtiä ja tekemällä keikkaa muutaman kerran kuukaudessa.
Eikös se naisten hedelmällisyys laskekin 35 ikävuoden jälkeen ihan roimasti? Näin muistan jostain lukeneeni...
Sinihelmi
Taitaa toimia... meillä oli kone huollossa ennen juhannusta ja sen jälkeen en ole tänne päässyt kirjoittamaan ,lukemaan ketjun pystyn ja muutkin vauva-lehden sivut mutta kirjoitus ei onnistu.
Uusi on tullut tervetulos minunkin puolesta...uusi olen itsekkin ,en siis kovin kauaan vielä tänne kirjoittanut.
Kesä etenee ,lapsilla leirejä jne. loppukuusta hääpäivä ja laivamatka koko perheen voimin.
Plussanneita ei taida olla tullut nyt lähiviikkoina tänne lisää? Enkä minäkään tee poikkeusta kp3 menossa...jipii taas tultiin kolinalla alas pilvilinnoista ja haaveista. Jostain kumman syystä ne olivat taas nousseet korkeuksiin nuo tärppihaaveet ja itkuksihan se sit meni.
Itku sai aikaan taas pienen tilannekatsauksen ja syvällisemmän pohdinnan...jossa pähkäilin ,että ei tätä jaksa ,ei tässä ole mitään järkeä jne. kiduttaa itseään joka jumalan kuukausi. No joo osansa tässä oli tietysti hormooneilla ,mutta silti tein päätöksen...haaveilu ei lopu eikä yrittäminen ,mutta nyt yritän lopettaa sen ,että se vaikuttaa normaaliin elämään kaikenaikaa ,siis ajatukset jos tulen raskaaksi ,sitten kun olen raskaana ,sitten kun meillä on vauva jne.
Tätähän olen tehnyt vuosikausia ,eläen ja tehden päätöksiä sillä varjolla ,että sitten kun...
Muutosta haen tähän sillä ,että tein päätöksen hakea opiskelemaan. Elokuussa aloitan työt sovitusti ,mutta jos tulen valituksi kouluun ,marraskuussa aloitan sitten opiskelut jotka kestävät kaksi vuotta. Ehkäisemään en ala ,eli jos vauva on tullakseen se tulee ja sitten tehdään suunnitelmat uusiksi.
Jos taas kouluun ei pääse jatkan työtä vuoden loppuun sovitusti ,sen jälkeen tulevaisuus on avoin...löytyykö työtä lisää ,jäänkö kotiin ,keskitynkö taas enemmän vauva asiaan ,aloitetaanko keväällä hoidot uudestaan jne. aika näyttää.
Porukka taitaa olla kesälaitumilla kun täällä niin hiljasta on ollut...odotellaan lomien loppumisia niin eiköhän ketju taas vilkastu.
Jospa vaikka alkaisi plussia ilmaantua...juhannushan oli vasta:)
Jos taas katoan pitkäski ajaksi se tarkoittaa ,että kone ei toimi tai päästä minua tänne sivuille kirjoittamaan.
Hyvät kesän jatkot kaikille:)
Niinhän sitä kesällä pitääkin:)) Liikakin on likaa.....No joo.....
Mulla on ongelma, voisiko kukaan auttaa.....Tota noin....Nyt on kp 29/26 olen tehnyt kolmen päivän ajan aconin 10 liuska testejä ja vimeisin oli nyt kasetti malli acon 10 myös ja selvää negaa kaikki. Siis ihan outoa, mulla ei menkat tepposia ole koskaan tehneet, korkeintaan päivän heittoja ollut. Nää päivät ovat olleet todella piinaavia, että menkoistakin jo ilostuisin, jos edes ne alkaisivat. Ja Mijora; Olen ajatellut ihan samaa, kuin sinä.....tää kuumeilu on alkanut mennä jo jotenkin ihan mahdottomuuteen, että pakko on alkaa katsomaan muissakin asioissa eteenpäin. Olenkin epäillyt, että oisko ne menkat tään touhotuksen takia vaan myöhässä, eli jotain stressiä. Sitten mietin tämmöistä, että jos tää olisi kohdun ulkoinen, niin näkyisikö se välttämättä testissä(yleensä näkyy). Mitään raskausoireita ei ole, ainoastaan hartiapistoja on ollut, muistaakseni sehän liittyi kohdun ulkoiseen raskauteen. Viime yönä masussa vihlaisi aina välillä, semmoista lievää menkkakipua. Lämmöt olivat illalla 35,7 alkuviikosta oli 36,4.
Testejäkään en viittis enään ostella.....mut ajattelin, että jos ma mennessä ei ala, testaan ja jos vielä negaa näyttää, niin sitten tilaan ajan yksityiselle. Siellähän ne sitten ultraavat ja näkevät tilanteen.
Sit kun tää piina raukeaa ja jos en ole raskaana(olen aika varma, etten ole) niin harkitsen kyllä vielä yhden kerran ryhdynkö tähän enään.....etenkin jos tää on kohdun ulkopuolinen tms. Mua pelottaa......
Tietty tilannehan on toinen, jos plussaisin, niin ilo olisi mitä suurin ja mikä parasta ma olisi saada ikimuistoisin 30v lahjana plussa.
Kertokaa työ viisaammat mulle, mitä epäilette????
Kuulumisianne odotellen
Lalla
Heissan kaikille,
jotenkin ajauduin heti tänne vauvakuumepuolelle kun miehen kanssa eilen neljännen yrityksen aloittamisesta pikkasen puhuttiin... Ja onnekseni löysin tämän ketjun, meilläkin siis jo kolme lasta, iät tällä hetkellä 5 kk, 3,5 v. ja pikkasen vajaa 5 v. Kaikki kolme tyttöjä ja kaikki kolme sektiolla syntyneitä. Mulla oli ekan jälkeen tullut paljon kiinnikkeitä, mut nyt kolmannen leikkauksessa niitä oli vähemmän. Kolmosen kohdalla olin lääkärin kanssa paljon yhteyksissä ennen ja jälkeen ja neljäs raskaus ja sektio on mahdollinen hänen mukaansa. Ja parempi pian kuin odotella, odottaminen vaan saattaa pahentaa tilannetta, toki vähän pitää vielä odottaa, mutta loppusyksystä saa alkaa yrittää, tai itse asiassa heti kun menkat alkaa. Kolmonen leikattiin 38+3 ja mahd. nelonen tullaan leikkaamaan vieläkin aiemmin.
helteistä viikonloppua kaikille!
Luin ketjua läpi ja ajattelin " ängetä" mukaan. Olen nyt jonkun aikaa pyörinyt tällä vauvakuume-puolella. Olen haahuissa ja 60-lukulaisissa. Kevät meni keskenmeno-porukassa...
Olen 37-vuotias, ja lapseni ovat elokuussa 8 ja 7 ja nuorin täytti toukokuussa 3v. meille oli jo hyvällä vauhdilla tulossa neljäskin lapsi, mutta menetimme hänet raskausviikolla 20+5. Nyt olemme yhden kierron ajan yrittäneet josko vielä voisin raskautua. Kolme kuukautta piti odotella, kun etsittiin syytä keskenmenolle, mitään ei löytynyt. Sinänsä hyvä, koska saatiin " lupa" uuteen yritykseen.
Vauvakuume on aivan valtaisa. Koskaan ennen en ole tuntenut tällaista, lapset ovat aina saaneet alkunsa " yllättäin" , siis sen kummemmin kalenteriin katsomatta. Olenkin usein miettinyt, että oliko vauvan menetys joku muistutus siitä, että mikään tässä elämässä ei ole itsestäänselvyys. Lisäksi pelottaa; mitä jos taas käy niin.
kaikesta huolimatta, neljättä toivotaan.
Kiva saada uusia keskustelijoita mukaan. Jospa taas aktivoituisi tämä porukkakin hiukan. Itsekin tulin nyt vain pikaisesti lukemaan ketjua. Meillä helteet menevät sairastelun merkeissä ja olen ihan puhki. Kun kipeänä hoitelee kipeitä lapsia, on se aina kurjaa, mutta erityisen kurjaa se on 30 asteen helteellä... En nyt jaksa enempiä kirjoitella, palailen, kun vähän toivumme.
Nauttikaa kesästä kaikki kelle tilaisuus siihen tarjoutuu.
MOi!
Olin minäkin vähän aikaa koneen temppuilun takia pois koneelta. Pahoittelut mijoralle tädin visiitistä ja Lallalle voimia. Epätietoisuus on aina pahinta. Mulla kohdunulkoinen kyllä näkyi aikoinaan testissä ja sen kanssa oli myös alusta asti vuotoa.
Omaan napaan : Meillä on puuhapäivät menossa (kp 14/27) ja keskimäinen ja nuorimmainen kuumeilee, joten yöt saatetaan käyttää muuhunkin kuin romanttiseen toimintaan.
Viime viikolla oli nuorimmaisen yksivuotissynttärit ja vaikka yritin ottaa iisisti, niin kyllä sitä siivousta ja leipomista silti tuntui riittävän. Kuukauden päästä pitäisi sitten järjestää nelivuotissynttärit. Tyttö on toivonut ongintaa ja leijonan muotoisen kakun. Saa nähdä, mitä äitin koppurasormet saavat aikaan...
Mulla oli tossa eilen kummipoika (2v.) hoidossa ja siis neljä alle 6-vuotiasta peräänkatsottavaa (1, 2, 3, ja 5 v.) Mietin siinä sitten että ehkä tämä tilanne on jo ensi kesänä mulla ihan arkea, jos nyt tässä lähiaikoina tärppäis. En siis osaa ottaa rennosti vieläkään tämän vauvan odottamisen kanssa, vaikka ehkä pitäisi.
Toivotaan että lämmöt laskisi sekä kuumemittarissa että ulkolämpömittarissa. Plussatuulia kaikille
toivottelee marinox
Kyllä luonnolla on mahtavat voimat.
Eilen olimme tuttavan matkailuyritysessä maatilalla talkoohommissa ja ukkonen alkoi nousta. Nopeasti se oli ihan päällä ja koveni kovenemistaan tuuli oli valtava samoin jyrinä ja salamointi...hetken päästä jostain nousi trombi joka heitteli irtotavaraa sinne tänne.
Trombi kulki entisen kotitalomme yli ,repien kattoa irti. Muutamien kilometrien matkalta n.20-40m leveydeltä meni metsä nurin jättäen pystyyn vain yksittäisiä puita ,samoin puita kaatui tuulen voimasta sieltä täältä sikinsokin. Mies ehti pojan kanssa lähteä kuskaamaan peräkärryllä tavaraa läheiseen oppilaitokseen ja he jäivät sinne jumiin kaatuneiden puiden vuoksi kun tiet olivat poikki ,eivät päässeet meitä hakemaan ,olimme tyttöjen kanssa yrityksen rantahotellissa jonne menevät kaksi tietä milemmat olivat poikki. Siellä jouduimme odottelemaan niin kauan ennen kuin palokunta oli saanut tiet raivattua.
Näky entisen asuntomme kohdalla oli aika karmea...kuin pommi olisi siihen pihaan ja metsään pudotettu.
Onni onnettomuudessa kukaan ei loukkaantunut ,kenenkään koti tai auto ei jäänyt kaatuneiden puiden alle ,vaikka muuten myrsky saikin paljon tuhoa aikaan.
Kokemus oli hieno ,vaikkakin pelottava ihan aikuisten oikeesti. Harvoin pääsee omin silmin näkemään ja kokemaan tuollaisia luonnon mullistuksia. Meidän perheen muistissa se varmaan pysyy kauan.
Täytyy myöntää ,että oikeesti meinasi tulla äitiä ikävä. Kännyköiden välityksellä saatiin tietoa kulkemaan ensin ja sit pimeni osa niistäkin.
Kuten omani ,sit alkoi pelottaa miehen ja pojan kohtalo ,selviivätkö ehjänä takasin etteivät jää niiden kaatuvien puiden alle kun hetkeä aikaisemmin olivat ehtineet ilmoittaa ,että puuta menee nurin ja paljon.
Tällaista täällä tälläkertaa...hetkeksi unohtui kyllä kp:n laskeminen jne. tähän ketjunaiheeseen liittyvä:)
Tervetuloa uusille!
Mijora; onpas teillä ollut ainutlaatuinen kokemus hui! Onneksi ei kuitekaan käynyt kenellekkään mitään ja selvisitte säikähdyksellä.
Koneella ei ole paljoa kerinnyt käymään, pihalla on tullut oltua melkein aamusta iltaan.
Omasta navasta; En ehtinyt sitten testata uudestaan, menkat alkoivat sitten viikon myöhässä järkyillä kivuilla ja vuodoilla, outoa ja hyvin lannistavaa oli.....mutta uutta kiertoa kohti ja ehkäpä myö kuitenkin yritystä jatketaan, vaikka olinkin jo herkkis viikko sitten muuta sanomaan....niin se mieli vaan taas muuttuu;) En voi edes kuvitella miltä tuntuu heiltä jotka ovat vuosi tolkulla yrittäneet ja tuloksetta, mehän ollaan vasta yritetty n. 6kk joten ei nyt vielä pidä lannistua, eihän ;) Se on vaan niin kurjaa kun ne menkat alkaa, mut onneksi nyt edes ne alkoi, pääsee sit taas......No täytyy nyt kuitenkin antaa muillekin ajatuksille tilaa, ettei tää ihan yli mee. Tulee se vauva sit jos on tullakseen, eli sillä asenteella nyt etiäpäin.
Lalla
Luinkin siitä uutisissa, mutta mijoran juttu pysäytti kyllä miettimään, että on varmasti hurja kokemus. Onneksi ei käynyt pahemmin. Ukkosten jäljiltä kelit ovat ainakin vähän viilentyneet ilmeisesti joka puolella. Täälläkin lämmintä, muttei enää ihan tukahduttavan kuumaa tänään.
Meillä meni nuo pahimmat helteet sairastellessa ja oli kyllä rankkaa. Kuumuus teki olon vielä entistä kamalammaksi... Onneksi tauti on nyt voitettu ja lomaa vielä edessäpäin.
Tämä neloshaave on meillä nyt kaiken pähkäilyn jälkeen edennyt käytännön tasolle eli ei olla ehkäisty tässä kierrossa. Ihan sellaisella tulee jos on tullakseen asenteella tässä ollaan, vaikka miehen ollessa lomalla jää tietysti tavallista enemmän aikaa harjoituksiin. ;) Ovis meni jo viime viikolla, ensi viikolla sitten nähdään, miten kävi... Aikaisemmin olen raskautunut nopeasti, mutta eihän näistä ikinä tiedä. Se on toisaalta hyväkin. Jos etukäteen tietäisi mitä tuleman pitää, ei olisi ollenkaan näin mukava haaveilla. (Puhuu nyt siis eräs joka ei ole joutunut kuukausi toisensa jälkeen pettymaan. Heillä tunne varmaan erilainen...)
Mutta nyt pitää vielä raahautua tyhjäämään pesukone, joka on unohtunut ties miten pitkäksi aikaa omiin oloihinsa... Aurinkoisia kesäpäiviä!
Tännehän on tullut uusia kuumeilijoita mukavasti, joten tervetuloa minunkin puolestani!
On mennyt aika kaikenlaisessa touhuilussa, niin että en edes muista millon viimeksi olen koneelle kerennyt?! Nuorimmainen tekee hampaita ja kuumeessa on ollut. Yötkin on menneet aika vähillä unilla itse kullakin sen takia. Mutta kyllä tämä taas tästä..
Mijora; Voin vain kuvitella millaista on vierestä katsoa moisia luonnonvoimia! Onneksi ei sattunut mitään. Täällä on ukkonen paukutellut liki päivittäin ja kyllä senkin voimassa riittää välillä ihmettelemistä!
Lalla; Virtuaalihalin laitan sulle! Älä huoli, kyllä se varmasti vielä meidänkin vuoro tulee:-).. Se vaan nyt jostain syystä antaa odottaa vähän kauemmin.
Oma napa; Niin ne menkat taas oli ja meni ja nyt olis kp 13. Kyllä sitä vaan aina on vähän pettynyt kun menkat alkaa vaikka kuinka yrittää asennoitua jo valmiiksi niiden tuloon. Mutta ei auta muu kuin viritellä uutta matoa koukkuun ja toivoa parasta!
Nyt kuuluu makkarin suunnasta pienten jalkojen tepsutusta, joten taidan mennä nuuhkimaan ihanaa unen tuoksuista tepsuttelijaa!
Plussatuulia kaikille puhallellen wagner
Tännehän on tullut uusia kuumeilijoita mukavasti, joten tervetuloa minunkin puolestani!
On mennyt aika kaikenlaisessa touhuilussa, niin että en edes muista millon viimeksi olen koneelle kerennyt?! Nuorimmainen tekee hampaita ja kuumeessa on ollut. Yötkin on menneet aika vähillä unilla itse kullakin sen takia. Mutta kyllä tämä taas tästä..
Mijora; Voin vain kuvitella millaista on vierestä katsoa moisia luonnonvoimia! Onneksi ei sattunut mitään. Täällä on ukkonen paukutellut liki päivittäin ja kyllä senkin voimassa riittää välillä ihmettelemistä!
Lalla; Virtuaalihalin laitan sulle! Älä huoli, kyllä se varmasti vielä meidänkin vuoro tulee:-).. Se vaan nyt jostain syystä antaa odottaa vähän kauemmin.
Oma napa; Niin ne menkat taas oli ja meni ja nyt olis kp 13. Kyllä sitä vaan aina on vähän pettynyt kun menkat alkaa vaikka kuinka yrittää asennoitua jo valmiiksi niiden tuloon. Mutta ei auta muu kuin viritellä uutta matoa koukkuun ja toivoa parasta!
Nyt kuuluu makkarin suunnasta pienten jalkojen tepsutusta, joten taidan mennä nuuhkimaan ihanaa unen tuoksuista tepsuttelijaa!
Plussatuulia kaikille puhallellen wagner
Tännehän on tullut uusia kuumeilijoita mukavasti, joten tervetuloa minunkin puolestani!
On mennyt aika kaikenlaisessa touhuilussa, niin että en edes muista millon viimeksi olen koneelle kerennyt?! Nuorimmainen tekee hampaita ja kuumeessa on ollut. Yötkin on menneet aika vähillä unilla itse kullakin sen takia. Mutta kyllä tämä taas tästä..
Mijora; Voin vain kuvitella millaista on vierestä katsoa moisia luonnonvoimia! Onneksi ei sattunut mitään. Täällä on ukkonen paukutellut liki päivittäin ja kyllä senkin voimassa riittää välillä ihmettelemistä!
Lalla; Virtuaalihalin laitan sulle! Älä huoli, kyllä se varmasti vielä meidänkin vuoro tulee:-).. Se vaan nyt jostain syystä antaa odottaa vähän kauemmin.
Oma napa; Niin ne menkat taas oli ja meni ja nyt olis kp 13. Kyllä sitä vaan aina on vähän pettynyt kun menkat alkaa vaikka kuinka yrittää asennoitua jo valmiiksi niiden tuloon. Mutta ei auta muu kuin viritellä uutta matoa koukkuun ja toivoa parasta!
Nyt kuuluu makkarin suunnasta pienten jalkojen tepsutusta, joten taidan mennä nuuhkimaan ihanaa unen tuoksuista tepsuttelijaa!
Plussatuulia kaikille puhallellen wagner
heissan
muutaman päivän olen nyt vauva-lehden sivuilla seikkaillut, ja tänään vihdoin löysin tämän ketjun joka sopii kuin nenä päähän.
meillä lapset 9v, reilu 3v, ja 2v
nuorimmaista odotellessa päässä oli hyvin selvä päätös siitä että kolme lasta riittää meille enemmän kuin hyvin.... mutta mutta... lapsen syntymän jälkeen heräs ensin hyvin hyvin haikea olo, ja siitä se on pikkuhiljaa paisunut pahanlaatuiseksi kuumeksi asti. välillä päässä pyörii jos jonkinmoista ajatusta, mukava että on muitakin jotka pähkää samoja juttuja.
meillä ystävät kauhistelevat, " silkkaa hulluutta haluta vielä lapsia, elämä vaikeutuu jne" . samoja asioita olen miettinyt välillä itsekkin. miehen suvulle ei ole kerrottu kun kauhistelevat jo tuota kolmea suureksi määräksi, minun suvussani taas ei ole yhtään alle kolme lapsista perhettä ja meille vihjaillaan sieltä suunnalta usein " joko sitä kohta olisi sen neljännen aika" mieheni on alusta asti sanonut että haluaa paljon lapsia ja on kuulemma aina valmis yrityksiin kun vain minä näytän vihreää valoa.
nyt sitte vain odotellaan syyskuun alkua että meidän yritys alkaa. jahka lääkehuurut häipyy elimistöstä. itselläni vahva reumalääkitys.
toivotan paljon plussia
En millään malta keskittyä työntekoon... Tulin pikaisesti tähänkin pinoon pistäytymään. Mulla on meneillään piinaviikko ja sen kyllä huomaa. Ajatukset koko ajan jossain ihan muualla.
Ja itkettää koko ajan. Mulla on kyllä vaikea viikko, koska 15.7.olisi ollut meidän maaliskuisen enkelivauvan laskettu aika. Mutta en usko tämän itkuisuuden siitä johtuvan. Esim. äsken työkaveri näytti lapsensa kuvia, niin mä liikutuin niistä niin, että kyynelet tuli silmiin.
Miten kova vauvakuume teillä muilla on? Minulla taitaa olla liian kova, koska ajatukset pyörii vaan oman kierron ympärillä. Onneksi kotona on iltaisin aina NIIN paljon tekemistä, että on joskus edes aatokset muualla. Töissä näin kesäaikaan on senverran rauhallista, että ehtii enempi omaa napaa miettiä.
En osaa teille sen kummemmin kommentoida, kun olen tällä puolella niin uusi, ettei nimimerkit ole jääneet mieleen.
Plussatuulia ja -säteitä teille kaikille tasapuolisesti.
kertoa vielä se että aina olen kaksosista haaveillut, en edes miehelle ole sitä kertonut, suvussa paljon kaksosia joten jospa joskus itselläkin. vaikka itsekkin kauhistelen kuinka raskasta on varmaan kahden vauvan kans, silti huomaamattaan unelmoi siitä että ultrassa havaitaan kaksi vauvvelia....
ja takaisin hellan ääreen....
Täällä ikuinen vauvahaaveilija tympääntyneenä istuu ja miettii mitä tekisi.Keskustelimme mieheni kanssa vauva-asiasta ja hän ilmoitti että kolme lasta on sopiva määrä.No,minä sitten laitatin kuparikierukan,kun ajattelin että en mitään hormonipitoista ehkäisyä halua.Kierukan laitosta on kaksi viikkoa.Koko ajan vuotelee,alamaha on lähes koko ajan vähän kipeä ja turvoksissa.Onko kenelläkään kokemusta kierukasta?Mahtaako nämä oireilut loppua vai käynkö otattamassa koko härvelin pois.Hieman huolestuttaa että onko jokin tulehdus kehkeytymässä?!
Olisi niin mukava jännätä onko raskaana vai ei.Näin untakin että tein raskaustestin ja se oli positiivinen.Täytyy varmaan vaihtaa miestä jos aikoo tulla raskaaksi.Heh!!!
No päivä kerrallaan, eihän sitä tiedä vaikka miehen mieli vielä joskus muuttuu.
Meilläkin vielä puoli vuotta sitten mies oli omasta mielestään 99% varma, ettei koskaan halua kolmatta ja mä olin jo valmis heittämään kirveen kaivoon tässä vauva-asiassa. Sitten eräänä kauniina päivänä ilmoittaa ihan noin niinkuin muina miehinä, että en kai mä nyt niitä vauvanvaatteita ole mihkään kirpparille laittamassa, että niitähän vois vaikka tarvita tässä lähiaikoina. Ja siitä sitten heti seuraavassa kierrossa ruvettiin yrittämään. Sen jälkeen on tullu vasta yhet menkat, joten ihan alkuvaiheessa ollaan tässä mekin. Voimia Lallalle, onneksi ei kuitenkaan ollut se kohdunulkoinen mitä pelkäsit. Plussatuulia kaikille tarvitseville toivoo marinox
Toooosi mukavaa saada uusia mukaan! Lämpimästi tervetuloa!
Oltiin tänään shoppailemassa, kun toi mies aloittikin loman hiukka aiemmin. Saatiin tuohon vanhaan puusohvaan uusi patja ja päälliskankaat ostettua, muuta ei sit mukaan tarttunutkaan. Kuopuskin alkoi olla jo aika kirppu, yleensä ei kitise kauppareisuilla, mut nyt oli ihan mahdoton......täytyy mennä sit loppuviikosta uudelleen tsekkaamaan noita alennusmyyntejä.
Esikko on toista päivää mummolassa, joten aika hiljaista näiden kahden kanssa on. Kovasti kuulemma hänestä apua siellä on, että mummu kielsi meitä vielä tänään poikaa hakemasta. Noh hyvä, että hänellä on siellä puuhaa.
Jännäilen kovasti kun siskontytöllä on la näinä päivinä........ja se vauva sit kun syntyy aah mie pakahdun.....Viikonloppuna kun oltiin kaupoilla, jossain kulman takana itki pieni vastasyntynyt vauva......mun sydäntä ihan särki ja tisuja alkoi nipistää (uskokaa tai älkää, mut multa tulee vielä maitoa) kuopus on jo 2,5v ja imetys loppui hänen ollessaan 1v3kk. Mut nää vauva jutut saa minut ihan sekaisin, tän neljännen kuumeilu on ollut kaikista kolmesta voimakkain graaz.....
Minäkin olen miettinyt paljon, että pitäisikö mennä töihin piipahtamaan välillä, mutta siihen se nyt on toistaiseksi jäänyt. 4 vuotta sitten valmistuin ja 3 vuotta sitten olin tekemässä sijaisuuden pätkän. Vakipaikkaa minullakaan ei ole. Mut joka tapauksessa vaikka tärppi kävisikin, saatan syksyllä jotain katsellakin. Tämmöistä pähkäilyä tämä on ollut talvesta asti, aika sit näyttää mitä tuleman pitää.
Höyrähtänyt Lalla