NELIAPILAT~O ~O

Mä valvon pakosta, kun ei uni tullut. Rankkaa.

Nyt alkoi lisäksi vatsaa kiertämään. Ja eikun vessaan..



Öitä!

Tänään ollaan reissattu jo aamusta koko perheen voimin ja huomenna lähdetään taas ja vieläkin aiemmin. Tää viikko enään miehellä lomaa sniif....siihen on taas tottuminen, kun ei ole kahta aikuista jakamassa arkea.



Vm69; Tsemppiä piinaviikolle, toivottavasti tärppää. Milloinkas sulla menkat pitäisi alkaa?

Uusia on tullut kivasti mukaan, tervetuloa vaan kirjavaan joukkoomme. Täällä tosiaan on välillä hiljaisempaa ja välillä taas innostusta enemmänkin, mutta eiköhän täällä syksyy kohden taas vilkastu, kun kaikki alkaa palailemaan kesälaitumilta;)

Eveliinako se kysyi kierukasta; Mulla oli tosi huonoa tuuria kierukan kanssa. Se laitettiin kuopuksen syntymän jälkeen 4/04 ja vuotoa tuli kipujen kera aina joulukuulle asti, kunnes vuoto alkoi olemaan aina vaan runsaampaa. Neuvolassa käskivät vaan seuraamaan tilannetta, mut sitten minua alkoi jo huimaamaan, päätin mennä yksityiselle gynelle tarkistuttamaan tilanteen. No kierukka ei ollut enään, kuin vähän kohdun suulla kiinni, holahti gynen käsiin. Siitä johtui kovat kivut ja vuodot ja hemppakin laski tottakai. Mut tää oli minun tuuriani, toivottavasti sulla nyt pian oireet helpottaa. Mut jos ei, niin varaa aika ihmeessä gynelle ja tarkistuta asia.

Johonkin muuhunkin piti vielä kommentoida, mut nyt muisti pätkii.....joten palaan taas kun muistan. Nyt syömään.....



Lalla

Menkat pitäisi alkaa sunnuntai-maantantai akselilla. Ja kropassa tuntuu, että tulossa ovat. Vatsa on kuin jlkapallo jne.. Toivotaan kuitenkin parasta!!



Nyt lähden viikonlopun viettoon. Olen osittaisella hoitovapaalla, perjantait vapaalla.



Aurinkoa ja plussia kaikille. Käyn viikonloppuna ainakin lukemassa kuulumisia. Kotona ei mukamas ole aikaa kirjoitella. (NIINKUIN TÄÄLLÄ TÖISSÄ!!) Paitsi tietty öisin kun valvoskelen..

Reissusta ollaan taas selvitty, lapsoset ovat jo aika väsähtäneitä, joten täytyy vaan pikapikaa tänne kirjoittaa. Kesä aikaan tuntuu, että päivä menee liian nopsasti, eikä aikaa tahdo riittää juuri mihinkään. Silloin kun pitäisi käydä nukkumaan, niin energiaa riittäisi puuhailuun vaikka kuinka.



Vm69; Sulla piinapäivät käsillä;) Täällä ei olekkaan pitkään aikaan kukaan plussannut, eli taitaisi olla jo aika. Se on jännä juttu, vaikka kuinka menkkojen alkaessa ajattelee, ettei " piina" päivistä tee seuraavaksi kerraksi itselleen piinaa.....mutta, mutta taas sitä ollaan korvia myöten. Näitä kolmea en ole sen kummemmin piinaillut, joten mulle tämä on aika uutta ja outoa.



Jännäilen edelleen koska siskon tyttöni pääsee synnärille lähtemään, kuulemma viimeistään tiistaina käynnistävät, jos ei sitä ennen tule. Voih...toivon jo niin kovasti, että pääsisin nuuhkimaan sitä ihanaa tuoksua.



No nyt taidan mennä nuuhkimaan noita isompien vauvojen tuoksuja:)



Lalla

Ihan sama mulla, en ole aikaisemmin piinaillut tai muutoin elänyt " vaan kierron mukaan" . Ihan järkkyä miten ihminen hurahtaa tällai. Ekaa tyttöä " tehtiin" , mutta muut ovat tulleen enempi tai vähempi yllätyksinä. Ja samoin pitäisi nyt elää, tulee jos tulee, mutta enhän mä siihen pysty. Koko ajan vakuuttelen itselleni, että jos ei tässä kierrossa niin sitten seuraavassa. Tosiasiassa olen NIIN KUUMEESSA, että melkein on nytkin itku kurkussa kun vessassa ravatessani olen huomannut pientä vaaleanpunaista sävyä valkkarissa. Menkat siis tuloillaan... Sniif...



Miten sitä osaisi nauttia tästä elämästä ihan rauhassa ja ottaa vastaan se mitä annetaan. Mä sitä paitsi luulin, että en kolmannen jälkeen enään haluaisi edes raskautua. Olin just viime kesänä juoksemalla saanut itseni ihannemittoihin ja tunsin olevani hyvässä kunnossa ja näytin hyvältä. Talvella kun ehdiin olla 4,5kk raskaana, niin ehti kilojakin tulla. Nyt on ihan sama miten iso musta tulisi ja vaikka jäisi läskit loppuelämäksi, kunhan vaan tulisin raskaaksi ja saisin sen vauvan pitää luonamme.



Tulihan taas tilitettyä. kiitos kun sai purakautua. Ja nyt taas veskiin vahtii minkä väristä tulee... Olen hullu!!

Nyt on sit talven puut liiterissä, joten jää nämä illat vapaaksi, kun ei tartte puusavottaan lähteä lasten mentyä nukkumaan!

Kyllä täytyy sanoa että täällä ollaan kans niin kuumeessa kun vaan olla ja voi, vaikka miehen kans oli puhetta että nelonen tulee jos on tullakseen!

Mutta nyt on alkanut kuume nousta, niin että ei ollu viimeksi itku kaukana kun menkat alkoi! Mutta ehkä tässä kierrossa sit... On se vaan kumma juttu miten sitä onkin niin kova raskauden ja vauvan kaipuu vaikka meillä tämä nuorin on vasta 8 kk! Mutta minkäs teet.. Aina se kuume nostaa päänsä vaikka miten yrittäisi saada ajatuksensa johonkin muualle! Ehkä päivisin se onnistuu hetkittäin kun tuota vilskettä riittää, mutta ne on todellakin vain pieniä hetkiä silloin tällöin! Niin se vauvakuume saa valtaansa!

Siskolla on enää pari viikkoa la ja kovasti jo odotan että pääsen pikku nyyttiä nuuhkimaan! Kyllä kun sen vauvantuoksun saisi pulloon pistettyä...

Toivottavasti sitä vielä pääsisi joskus omaakin nyyttiä nuuhkimaan.

Mutta nyt taidan siirtyä suihkun kautta untenmaille niin jaksaa taas huomenna touhuta!

Plussatuulia puhallellen wagner

Olipa mukava löytää tämä ketju! Aina välillä olen vauvakuume-palstaa käynyt vilkaisemassa, mutta ensimmäistä tai toista kuumeilevien ajatukset pyörivät helposti toisenlaisissa asioissa kuin neljättä varovasti harkitsevan :) Meillä lastenhuoneessa kuorsaa kolme tyttöä, 5½ vuotiaat kaksoset ja pian 2 vuotias pikkusisko. Neljännen toivomisesta ei meidän perheessä ole vakavasti keskusteltu, mutta jotenkin toive on koko ajan vahvempana alkanut takaraivossa kutittelemaan. Järki sanoo, että tämä kolme olisi hyvä lukumäärä. Vielä mahdutaan kohtuullisen kokoiseen autoon ja talossakin neliöitä riittää tälle porukalle. Tuttavapiirissä ei ole kenelläkään kolmea enempää lapsia, joten kukaan ei enää odota meidänkään perheen kasvavan. On siis todella helpottavaa lukea teidän viestejänne, en siis ole yksin hulluuteni kanssa!



Joku aikaisemmin ketjussa kirjoitti toivovansa kaksosia. Minulla jo yksien kaksosten äitinä tilanne on taas päinvastainen. Kunpa voisinkin olla varma, ettei tuplatärppi enää toista kertaa kolahtaisi kohdalle! Koska perheessämme on jo yhdet tuplat ja tuota ikääkin koko ajan kertyy lisää, on minulla kohonnut " riski" kaksosiin. Tuntuu kyllä pahalta miettiä tällaisia kun monelle lasten saaminen osoittautuu tuskaisten vuosien jälkeen mahdottomaksi. Ja kyllähän sitäkin on tullut mietittyä, että onko järkevää uhmata kohtaloa kun on jo kolme ihanaa, tervettä lasta saanut. Jep jep, näitä samoja siis mietiskelen kuin te muutkin :)



Olen aloittelemassa töitä syksyllä taas parin vuoden tauon jälkeen. Lasten vieminen päiväkotiin on minulle todella vaikea paikka - miksi tehdä lapsia jos joku muu sitten heidät hoitaa. Tässäkin minulla tuntuu olevan jokin ruuvi väärässä asennossa tämän päivän yleiseen ajatusmaailmaan nähden :) Siitä pääsenkin sitten taas pohtimaan, haluanko neljättä vain jotta voisin taas jäädä kotiin nauttimaan lasteni seurasta? Joopa joo, kehäähän nämä ajatukset kiertää, eikä järjellä kai tämän kuumeilun kanssa loppupeleissä paljonkaan ole tekemistä. Töihin siis suuntaan syksyllä, ajattelin että on parasta tässä välissä taas yrittää päästä työelämässä ajan tasalle jos ajatusta neljännestä aion miehelleni ruveta myymään :) Muuten tulisi jo niin pitkä tauko töissä oloon, että voisin täysin heittää hyvästit nykyiselle nopeatempoiselle alalleni. Mikä sinänsä ei olisi maailman loppu, koska alan vaihtoa olen suunnitellut muutenkin... Se onkin sitten taas oma lukunsa se :)



Iloisia kesäpäiviä kaikille, nyt kun hellekin on hieman hellittänyt!

Positiivisuus on tipotessään. Pieni vuoto alkoi aamusta... Eli menkat tuli jopa 2pv etuajassa. No, eipä tarvitse piinailla pidempään.

Sopivasti tämän päivän kunniaksi, laskettu aika maaliskuun enkelille olisi ollut tänään. Mun on turhaa edes selittää, että uutta yritystä vaan kehiin... olen niin pettynyt, että itkettää ihan sikana.



Ja ekaa kiertoa keskenmenon jälkeen yritettiin, miten ne jotka kuukaudesta toiseen pettyvät, jaksavat aina vaan jatkaa...



Toivottavasti teillä muilla on parempaa onnea!!!

Iiiiso hali sulle vm69 ja wagnerillekin......harmi:(. Kyllä meitä nyt koetellaan, voimia jatkoon. Kerta kerran jälkeen nää pettymykset vaan pahenee pahenemistaan graaz. Eikä yhtään helpota se, että ympärillä olevat ilmoittavat vauvauutisistaan. Olen kyllä iloinen heidän puolestaan, mut kyllähän te sen tiedätte mitä tarkoitan;) TAHTOO KANS!!!!

Wagner; Meillä vielä osa polttopuista odottaa liiterille pääsyä, siinä sitä hommaa vielä olisi muutamaksi illaksi.



Tervetuloa viivililli! Sulla on myös samoja mietteitä työn suhteen, kuin minullakin. Olen myös ajatellut syksyllä työelämään suunnata, olen sitten raskaana tai en. Mullakin on semmoinen ala, että äkkiä tipahtaa kärryiltä, uutta asiaa tulee paljon. Mut toisaalta mikään EI MIKÄÄN korvaa kotona lasten kanssa oloa. Ajatuskin, että lapset menisivät hoitopaikkaan jollekkin muulle hoidettavaksi repii minua sisältä. Tänä aamuna viimeiksi otin asian miehelle puheeksi. Hänen mielestään voisin kuitenkin ihan hyvin olla vielä kotona kunnes kuopus täyttää tammikuussa kolme. Itse olen kuitenkin miettinyt asiaa niin päin, että jos(toivottavasti) vauva meille vielä suodaan, niin ehtisin olla vähän aikaa töissä ennen äippälomaa ja saisin hyvässä lykyssä suuremman äitiyspäivärahan. Mut nää on näitä jahkailuja.....nehän on kuitenkin loppujen lopuksi tuon yläkerran päätettävissä olevia asioita.



Hyvää illan jatkoa kaikille!



Lalla

Mua jotenkin huvitti kun luin paria viimeistä viestiä... Kun meilläkin on aherrettu noiden polttopuiden kanssa... Että miten me kaikki ollaan roudattu halkoja liiteriin. Eli siis tarkoitan, että paljon muutakin yhteistä meillä on kuin tuo neloshaaveilu.



Huomaatteko, nyt jo on mieli kirkkaampi kuin aamulla.

Kyllä tämä tästä taas iloksi muuttuu.

Tässä sitä taas ollaan ,kun yrittää tietoisesti olla laskematta päiviä ja ohittaa oviksen sen kummemmin sitä miettimättä ,niin kyllä kroppa pitää nyt huolen siitä, että se ei onnistu...kaikenmaailman oiretta pukkaa ,että unohda tässä nyt sit kaikki ja ota rennosti...perhana!

Ukkokin on kun " kiimainenkolli" ,mikähän piru sitäkin riivaa? Tämä on tätä meikäläisen tuuria. Olen hakemukset kouluun laittanut ja tietoa pääsystä odotan...käyköhän tässä taas niin ,et plussaa tulee joko ennen tietoa tuosta kouluun pääsystä tai sitten jos pääsen ja aloitan ,heti sen jälkeen? Voi kun tietäs kaiken etukäteen...mur!

Mulla on opiskelut katkennut kaksi kertaa raskauteen ,eli taipuvaisuus plussata juuri ns. väärään aikaan on:) no en pahakseni pistä ,mutta inhottaa aina sit keskeyttää kun on vauhtiin päässyt. En kuitenkaan voi niin kun jo aikaisemmin sanoin ,jäädä plussaa odottamaan ,vaan elettävä on ja suunniteltava muutakin. Ehkäisemään en kuitenkaan ala.



Ai niin ,en ole muistanut tänne vielä kertoakkaan ,että sain vihdoin viimein tulokset niistä verikokeista...sieltähän se syy niihin km löytyi.

Mulla on tyypin2 antitombiini vajaus ,ihan tarkkaan en tiedä vielä kun en lääkärissä ole ehtinyt käydä ,että mitä tämä suomeksi tarkoittaa ,mutta verenhyytymisen kanssa ollaan tekemisissä / verisuonitukosten. Elokuun alussa lääkäri ja sit olen viisaampi. Alustavaa selvitystyötä olen tehnyt ja yrittänyt päästä kärrylle missä mennään. Se on varmaa ,että lääkitys tulee ainakin raskausajaksi jos sellainen milloin tulee eteen. Mahdollisesti jo aikaisemmin. Onko tuo lääkitys sit tabletteina vai pistoksina ,sitä en tiedä. Usein verivikaiset taitavat ainakin raskausaikana käyttää tuota pistettävää lääkettä...piikki päivässä mahanahkaan...auts ,mut mitä sitä ei tekis sen eteen ,että saisi terveen täysiaikaisen vauvan.



Mutta nyt höpinät sikseen ,lasten kamoja täytyy alkaa pakkailla. Isompi lähtee huomenna leirille ,kuopus menee kummilaan maalle.

Pariksi päiväksi kämppä hiljenee ,vaan esikoinen on kotona ja hänkin viilettää omia menojaan. Mulla on siis " äiti mitä mä tekisin" ja " äiti mulla on nälkä" vapaapäivät näistä kuuluista lauseista:)

Kiitos vaan haleista!:-) Niiden avulla kohti uutta yritystä!

Vm69; Rutistus sinne myös.. Taidan aika tarkkaan tietää tuon tunteen, kun ottaa pannuun ja surettaa niin ettei itku ole kaukana! Mutta jotenkin se onneksi menee piakkoin ohi! Meillä muksut on aika hyviä saamaan ajatukset muualle pettymyksen jälkeen ja huomaan hymyileväni! Sillä nämä " pettymyskierrot" on unohdettu!

Oma napa;Taisi eilen olla ovis, kun tuolta oikealta puolelta mahaa kouri tunnin verran samaan tapaan kuin menkkojen aikaan.. En ole ennen pannut moista asiaa merkille mutta nyt sitä on tullut luettua oviksen oireista ja tuntemukset oli juuri sellaisia. Mites se oli se hedelmöittyminen...? Jos touhuilee vuorokauden sisällä oviksesta, niin olis sen puolesta hyvät mahdollisuudet raskautua?! Vai muistaako joku miten se meni?

Nyt äitiä huudellaan ulos jotain suurta löytöä katsomaan, joten täytyy käydä tutkimassa millaisen ötökän meidän suuret saalistajat on tällä kertaa saaneet napattua!

Aurinkoista päivää ja plussatuulia toivotellen



wagner

Wagnerille vastausta...luulen tietäväni muutaman kerran hoidossa oltuani:) kyl se vuorokausi ennen ovista on se paras ja otollisin hetki.

Kerran se on meillä todistettu onnistuneesti kun tuli inseminaatioplussaa. Kp16 näytti ovistestin viivat plussaa ja seuraavana päivänä tehtiin toimenpide josta plussa tuli.

Monessa ohjeessa puhutaan ihan aikuistenoikeesti ,että vuorokausi ennen ja kaksi jälkeen oviksen ,on touhuttava täysillä niin saattaa flaksi käydä plussan suhteen.

Täälläkin ovistellaan tänään tai huomenna näistä kuuluista oireista päätellen.

Mies lähti tänään töihin, joten mulla alkoi arki lasten kanssa. Ihan rauhallisestihan tuo on alkanut, käytiin päivällä mummua ja pappaa katsomassa.



Juu ovista pian pukkaa täälläkin, nyt vaan en oikeastaan osaa sanoa milloin, koska ne menkat alkoivat viikon myöhässä. Nyt on kyllä ollut jonkinlaisia nipistelyjä, mutta en usko että ihan vielä olisi, kyllähän se sit tuntuu.....täytyy pelaa kuitenkin varman päälle kunhan tuon ukon saan joskus käsiini;) Voi noita mies parkoja, sääliksi käy:D Vaikka tosin meiän ukko taitaa kyllä nauttia piirityksestäni.



Odotan tässä kuulumisia siskontytöltä.....tänään on se käynnistys päivä, vielä ei ole kuulunut mitään. Jännäksi käypi tämä päivä, siskonikin odottaa jo kovasti mummoksi pääsyä;)



Mijora; Hyvä että sait vihdoin selvityksen km syihin, tärppionnea jatkoon! Onneksi tuo nykyajan lääketiede on kehittynyt näin hyvin, että saa kaikenlaiset syyt selvitettyä ja hoidot niihin.



Palaillaan taas.



Lalla

Täälläkin nelosta kovasti kuumeillaan ja valitettavasti mies on toista mieltä. Siksi olikin ihana löytää tämä ketju ja huomata, että täällä on meitä muitakin, joilla mies ei vielä ole näyttänyt vihreätä valoa. Omalla kohdalla en tiedä näyttääkö koskaan, mutta kuume on ihan älyttömän kova ja onpa ihana päästä tänne samanhenkisten joukkoon kuumeilemaan.



Eli pientä esittelyä: Olen hieman päälle kolmekymppinen 3 tytön (5,3 ja 1v 3 kk) äiti ja nelosesta haaveilen. Mies on sitä mieltä, että nämä riittävät, oli jo samaa mieltä kahden jälkeen, mutta vähitellen mieli muuttui ja kolmas tärppäsikin sitten toisesta yrityskierrosta. Taustalla miehellä varmasti vaikuttaa osaltaan se, että raskausaika on ollut vähän hankalaa. Raskausmyrkytys on vaivannut joka kerta ja keskimmäisen kohdalla kouristinkin, mutta neiti syntyi 5 vkoa etuajassa hyvinvoivana. Luulenpa, että miehelle on ollut juuri tuo kokemus rankka. 3. raskauden ajan pistin klexanea estolääkitykseksi ja oireet alkoivat siinä 36-37 viikolla, jolloin synnytys käynnistettiin.Olihan se loppuaika rankka, kun oma vointi oli huono ja pelotti miten käy, mutta toisaalat itselläni myrkytys on tullut kuitenkin niin myöhäisessä vaiheessa, että vauva on ollut jo valmis syntymään ja nyt kun tämä " taipumukseni" tiedetään uskon, että käynnistyspäätös osataan tehdä ajoissa.



Voi kun olisi niin ihana vielä kerran olla raskaana ja saada uusi pieni nyytti.Olen maanantaina menossa gynekologille, joka sattuu olemaan vielä alan erityistuntija. Syynä käyntiin on vas. alamahalla jatkuvasti vaivaava kipu/tunne, että siellä on jotain ylimääräistä, mutta samalla ajattelin jutella mitä mieltä on mahdollisesti haaveissa olevasta 4.stä raskaudesta..jospa sitten voisi vielä vähän miestä rauhoitella.



No nyt on sitten oikein olan takaa vuodateltu näitä omia asioita. Joku en nyt valitettavasti nimimerkkiä muista puhui keskenmenon taustalta löytyneestä antitrombiinivirheestä: tuota pistämääni klexanea on käytetty juuri näihin veritulppiin altistavien geenivirheiden hoitoon raskausaikana, eli mahdollisesti samaa sitten seuraavassa raskaudessa tulee pistettäväksi.



Työasioista vielä, että olen onnellisessa asemassa sillä minua odottaa vakipaikka, josta olen nyt hoitovapaalla ja aion ollakkin siihen 3 v. asti. Tosin esikoinen aloittaa syksyllä eskarin ja kaksi nuorimmaista menevät samaan päiväkotiin sisarusryhmään 1 päiväksi viikossa, kun teen silloin keikkaluontoisesti töitä.



No tulipas tuota viestiä paljon... toiveissa on, että päästään sitten koko porukka jossain vaiheessa tuonne odottajien puolelle neliapilat perustamaan, eikös vaan?

Tervetuloa vaan mukaan ketjuilemaan.

Jep tuosta klexanesta / frakminista olen kuullut ja lukenut...töissä törmännyt siihen tosin eri aiheessa.

Itsestäni en tosiaan tiedä ,mikä on se lääkitys...olettaisin alkuun sen olevan minidisperiini tai primaspan ,kumpaa nyt määräisivät sama vaikutus molemissa ,eri nimi ja hinta. Ei kait noita pistetäviä lääkkeitä aloiteta kun tulppaa ei ole ollut ,vai? Siis tässä vaiheessa...mahdollisen raskauden tullessa varmaan piikkeihin joutuukin turvautumaan.

Vai onko se nimenomaan tuo pistettävälääkitys jolla niitä yritetään estää noita tukoksia jne. syntymästä?

Meillä mies oli kahden lapsen jälkeen sitä mieltä, että kaksi riittää ja että ei ikinä enää vauvoja. Sitten muutaman vuoden kuluttua yht äkkiä ilmoitti, että kyllä se pinnasänky tuonne makkariin sopisi ja vähän aikaa siitä sai meidän kolmonen alkunsa. Nyt neljä lasta on ihan liikaa miehen mielestä, ei mahdu taloon eikä autoon (ärsyttävän järkeviä perusteluja). Viime viikolla pitkän keskustelun jälkeen vähän antoi ymmärtää ettei kuitenkaan olisi ehdottomasti vastaan, vaikka neljättäkin yritettäisi saada aikaiseksi. Ei ota selvää miehistä ei!

Työpaikkaa ei ole minullakaan odottamassa, mutta töitä pitäisi kyllä hoitoalalla riittää, joten työn suhteen en osaa murehtia. Yllättävän äkkiä sitä pääsee takaisin työjuttuihin kiinni ja tietoja päivitettyä muutaman kotivuoden jälkeenkin. Täällä taisi olla muitakin samalla alalla ellen ihan väärin muista?

Kuopus nukahti päikkäreille, taidan lähteä tutkimaan uutta H&M -kuvastoa.

-Vanamo-

Mijoralle: Luulen, että jos sulla ei ole aiemmin ollut veritulppia niin välttämättä ei aloiteta lääkitystä heti, mutta varmaankin heti raskauden alettua alkaa juuri tuo pistettävä eli klexane/fragmin. Itse aloitin 17.raskausviikolla ja lopetin kun synnytystä aloitettiin käynnistellä, mutta sun kohdalla varmaankin pistämistä sitten riittää koko raskauden ajan ja 6 vkoa synnytyksen jälkeen.



Eihän se mitään niin hauskaa ollut varsinkin kun maha kasvoi ja siihen piti pistää, vaikka ei se nyt mitenkään edes sattunut välillä vähän kirveli, mutta ei sitä riemullakaan odottanut.



Olen kyllä kuullut, että kun km:n taustalta löytyy juuri näitä tromboosialttiutta aih. geenimuutoksia niin tulokset on olleet tosi hyvät, kun pistoshoito on aloitettu!

Joo eipä tuota tiedä vielä mitä tuleman pitää.

Tuota disperiiniä kokeiltiin jo edellisten kahden inseminaation yhteydessä ,aloitin sen inseminaatiopäivänä ,toisella kertaa ennen. Plussaamiseen ei ainakaan tästä apua ollut ,tosin ei ollut tarkotuskaan ,vaan turvata mahdollista alkanutta raskautta keskenmenolta. No sillon ei ollut tiedossa tätä antitrombiini vajausta ,joten varmaankin systeemit muuttuu.

Aika vastenmieliseltä tuntuu ajatus ,että pitäisi pistää mahaan jos olisi raskaana ja etenkin sitten kun maha on jo iso...miten siihen voi pistää kun mahanahka on ihan pinkeenä muutenkin???



Näistä veriasioista olis kiva jutustella enempikin ,mut en halua pitkästyttää muita ketjulaisia jos sulla on aikaa kirjoittaa niin minulle voi laittaa postia minski30@hotmail.com

tää on ihan tekaistu osoite ,joten voin sen tässä ilmoittaa ja samlla sanoa ,että se vaihtuu heti jos sinne joku törkyturpa alkaa kirjoittaa.