Lue keskustelun säännöt.
Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1611)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran ollessani hakemassa paria saunaolutta, lähikaupan tuttu kassa kysyi virnistellen henkkareita. Naureskelin kun 20v+ tyttö kysyy papereita 40+v sedältä. Tämän jälkeen hän alkoi aina tervehtiä minua etunimeltä, ja mina aloin tehdä samoin. Vähitellen homma meni siihen, että flirttailimme täysin avoimesti toisillemme aina kun tapasimme kassalla. Heitettiin aika suoraa läppää toisillemme, mummot vain hyperventiloivat vieressä. Kumpikaan ei koskaan tehnyt mitään varsinaista aloitetta muuhun, se oli vain jonkinlaista hauskaa leikkiä. Homma loppui siihen, että tyttö ilmeisesti vaihtoi työpaikkaa.
Voi hyvänen aika! Mummot hyperventiloivat? Ehkäpä vaan siinä kassajonossa ei paljon kiinnosta seurata jonkun ukon itsensä tyrkyttämistä kassaneidille. Olisi ehkä kiire päästä omiin töihinsä.
Oksettaa jo pelkkä ajatuskin.
Jaa niin lisäys, en ole
Mutta feministi selvästi olet. Häpeä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs nainen yritti ottaa kaupan sisällä toisten ostoskärreistä kolikkopantit, vaikka ihmiset työnsivät kärrejä. Minun kärristä ei saanut kolikkoa irti, joten jatkoi vaan pokkana seuraavalle kärrille yrittämään.
Sana on k-ä-r-r-Y. Kärri on jotain itsekeksittyä lapsikieltä.
Kärrikärrikärrikärrikärrikärrikärrikärri.kärri
Huutia sinulle joka kärriä moitit. Sivistyssanakirjan mukaan: kärri on tavallinen, monikko kärryt
Ettäkö kärrin monikko kärryt? Ei. Se on kärri: kärrit ja kärry: kärryt. MUTTA Synonyymisanakirjan mukaan kärri tarkoittaakin hevosta. Joissakin murteissa kuitenkin kärri tarkoittaa myös kärryä.
Vierailija kirjoitti:
Käväsin tuossa erään kaupan puutarhaosastolla, josta ostin kaksi Tuijaa pihaan. Siinä kassalla sitten kysäisin, että kuinkahan syvälle nuo Tuijat on syytä istuttaa?
Nuori puutarhamyyjä katsoi minua hämmästyneenä ja sanoi: Ei mitään hajuu!
Olipa typerä kysymys.
Kasvilajien nimet pienellä alkukirjaimella, kuten myös eläinlajien nimet. Eri juttu, jos sulla on yksi erityinen tuija, jonka olet nimennyt erisnimellä Tuijaksi. Niinpä koira ja kissa, mutta Musti ja Mirri. Siis yuija, mänty, koivu, pihjala, voikukka, niittyleinikki.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lähi Alepassa on niin ihana henkilökunta, että tunnen heidät kuin perheekseni. Käynnit ovat aina innostavia, kontaktit merkityksellisiä, palvelu henkilökohtaista ja aitoa. En voi käsittää, miten he jaksavat illat pitkät. Minun elämäni on elämisen arvoista Alepamme ansiosta. Kiitos.
Postuloitkohan sinä tähän lähi Alepaasi hieman enemmän merkitystä kuin mitä siinä on todellisuudessa? Siis elämäsi on elämisen arvoista Alepan ansiosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lidlin kassajonossa edessäni oli nuori nainen, joka piteli muutamaa ostostaan sylissään nojaillessaan hihnan päässä olevaan tasoon, jolle ostoskorit nostetaan. Hihnaa oli tyhjänä yli metri, mutta nainen ei saanut siltikään laitettua ostoksiaan hihnalle. Naisella oli yllään jonkinlaisen hoivapalveluyrityksen takki.
Pyysin naista laittamaan ostoksensa hihnalle, jotta pääsin laittamaan sille omat ostokseni.
Nainen kääntyi puolitain ympäri ja tuijotti minua hämmästyneen näköisenä ostokset yhä sylissään. Toistin pyyntöni, tällä kertaa jo hieman kärsimättömästi, ja nainen laittoi ostoksensa epävarmasti hihnalle, mutta ei siirtynyt eteenpäin, vaan jäi yhä tielleni. Pyysin sitten jo melkoisen kärsimättömästi naista siirtymään eteenpäin. Hän siirtyi muutaman kymmenen sentin matkan välillä mulkoillen minua.
Samalla hetkellä kassalla ostoksiaan maksamassMiitäpä, jos hankkisit elämän? Siis ihan oikean elämän töineen, harrastuksineen, ystävineen jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salaliittofoorumeilla nykyään arvellaan, että joukossamme on merkittävä määrä NPC-ihmisiä, eli autopilotilla ilman omaa mieltä ja tahtoa kulkevia simulaatiohahmoja.
Itse en oikein haluaisi uskoa tähän teoriaan, mutta kaupassa käydessä tämä teoria alkaa tuntua todennäköiseltä. Jos olen lappamassa tavaraa ostoskorista hihnalle, joskus takana tuleva alkaa nostella omia ostoksiaan hihnalle samaan aikaan täysin ymmärtämättä kuinka järjetön tilanne tulee, kun hihna alkaa täyttyä molemmista päistä ennen kuin olen saanut kaikki omat tavarani hihnalle.
Toinen bravuuri oli äskettäin: juuri kun olin hihnan vieressä laittamassa tyhjää ostoskoria pinoon, minun jälkeeni tullut aasiakas läväytti oman täyden ostoskorinsa koripinoon ja alkoi aivot nollilla mättämään korista ostoksia hihnalle. Viesti ilmeisesti meni perille kun tungin passiivis-aggressiivisesti oman korini melkein kyseisen aasin naamaan kiinni, jotta aasi tajusi lopulta väistää ja otti täyden korinsa pinosta pois.
Muutenkin usein tuntuu, että moni keski-ikäinenkin asioi kaupassa ensimmäistä kertaa elämässään kun kaikki tuntuu olevan niin uutta, ihmeellistä ja vaikeaa.
Ei mitenkään ihmeellistä mutta kerran olin kaupassa niin joku romani nainen pelasi rahapeliä siinä ja sen tyttö kerjäsi koko ajan rahaa jotta voi ostaa karkkia. Sitten se nainen paiskasi kolikoita lattialle ja huusi sille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä tapahtui huoltoasemalla, joten menee hieman off-topic -osastolle. Olin laittamassa ilmaa fillarini renkaisiin vesi- ja ilmapisteellä, kun paikalle saapui nuoripari Volvollaan. Kuskina ollut poika tuli suoraan luokseni ja sanoi, "moi, pitäs renkaisiin saada ilmaa, sä varmaan osaat auttaa". "Sori, mut mä en ymmärrä autoista mitään", sanoin ja jatkoin "eikös renkaissa ole merkitty oikea ilmanpaine ja tossa letkussa on mittari, josta voi kattoa, että tulee laitettua oikeat ilmanpaineet." Poika ei sanonut mitään, katseli vain vähän kummissaan ympärilleen ikään kuin apua edelleen tarviten. Lähdin saman tien pois paikalta, joten en jäänyt seuraamaan, kuinka tilanne kehittyi, mutta hieman oudolta tuntui, että kuski, jolla oletin olevan ajokortin, ei olisi koskaan laittanut ilmaa autonsa renkaisiin tai että autokoulussa ei käytäisi tarkistamassa renkaiden oikea ilmanpaine.
Elettiin aikaa ennen pika- tai itsepalvelukassoja. Lähikaupan kassajonossa arviolta n. 80-vuotias papparainen tarkistutti veikkauskuponkejaan parikymppisen näköisellä nuorella miehellä, joka ei ollut aiemmin ilmeisesti joutunut tekemään moista. Samalla papparainen yritti maksaa ostoksiaan osaksi veikkausvoitoillaan ja täyttää uudet kupongit, joten sekasotku oli valmis. Seisoin seuraavana jonossa pelkkä kahvipaketti kädessä,
Kun asian selvittelyä oli kestänyt jo useamman minuutin eikä puusta oltu päästy pitkään, pyysin nuorukaista kutsumaan paikalle toisen myyjän. Oletin, että saapuessaan myyjä avaisi toisen kassan, mutta hän menikin selvittelemään veikkausasiaa nuorukaisen kanssa. Olin jo siirtynyt kiinniolevalle kassalle, joten pyysin jompaa kumpaa tulemaan kassalle ja ottamaan maksun kahvipaketistani, mutta kumpikin myyjä vain jatkoi papparaisen asian selvittelyä ikään kuin ei olisi kuullut pyyntöäni. Pyysin uudestaan hieman kovempaan ääneen. Nyt nuorimies tokaisi minulle, ei voi nyt, täytyy odottaa. Tässä vaiheessa jätin kahvipakettini kiinniolevan kassan hihnalle ja lähdin kaupasta.
Jätin myöhemmin saman iltana kaupan sivuille Googlen kautta palautteen huonosta asiakaspalvelusta, mutta en saanut minkäänlaista vastausta. Ilmeisesti ko. kauppaa ei kiinnosta asiakkaidensa antama negatiivinen palaute, vaan heille riittää positiivinen palaute, jota kauppa oli Googlen arvostelujen mukaan saanut. Palautteita lukiessa hymyilytti, kun joku asiakkaista oli kiitellyt nopeaa ja sujuvaa palvelua sekä ystävällistä, auttavaista henkilökuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käymme kerran viikossa ruokakaupassa perheelle ja ostokse on aika isot silloin. Kassatkin on aika tuttuja vaikka on iso marketti.
Kerran kassalla oli vissiin huono päivä ja paiskoi ja runttasi ostoksia vimmalla. Joku lensi lattialle asti. Näytti että ihan heitti sinne. Ei mitään pahoitteluja tms. No, totesin vaan että saa kassallakin olla joskus huono päivä, ei se aina niin kivaa ole ja keräilin ostokset lattialta.
Toisen kerran maksoin yli satasen ostokset. Kassamyyjä oli uusi ja kohelsi jotenkin niin että maksu meni, kuitti tuli mutta palautui jotenkin tilille. No, on tuonne rahaa tullut kannettuakin.
Kolmas, mitä tulee mieleen on kun takanaoleva 55+ naisihminen kassalla pukki raivona ostoskärryllä jaloille ja perseelle monta kertaa tahallaan kun olin maksamassa. Ruiskasin sitten käsidesit tämän ostosten päälle ja takille kun tunki niitä siihen. Kävin vielä etsimässä naista mutta ei enää näkynyt kun olisin kysynyt että miksi teki niin. Vieressä pakkaava asiakas mieskin näki tilanteen ja seurasi ihmeissään että mitä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
En muista olenko kertonut tätä, mutta monen vuden takainen juttutulee usein mieleen.
Olin S-marketissa ja kassajonossa edessäni oli kaksi poliisia. Lentitelineessä oli joku lehti, jonka kannessa oli iso kuva Lola Odusogasta.
Poliisit katselivat kuvaa ja sanoivat jotain toisilleen. Sekaannuin juttuun ja sanoin heille, että ihan epistä, kun meidän ikkuna oli rikottu ja soitin poliisille, niin käskettin vain seur päivänä tekemään rikosilmoitus. Mutta jos olisin sanonut käheällä seksikkäällä äänellä, että hei täällä on Lola Odusoga, niin olisitte sännänneet heti meille.
He alkoivat kysellä tapauksesta ja puhuttiin siinä aika pitkään.Eikä siinä kaikki. Kun tulin kotiin, niin puhelin soi:
"Hei täällä on JB."
Hän oli ko poliisilaitoksen poliisi, joka oli minun tuttuni.
Olin ihan ihmeissäni, että joko ne sun kaverit kertoi minusta sinulle.
Ei todellakaan kertoneet, oli ihan sattuma, että tuttu poliis
Onko älykkyysosamääräsi numeroakaan isompi kuin kengänkokosi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaupassa tapahdu mitään omituista, koskaan, aina samat naamat ja ostokset ainakin täällä Lapissa. Olispa joskus jotain erikoista niin kävisin useamminkin
Joitakin vuosia sitten piipahdin kaverini kanssa Tavaran vaihto päivillä. Idea oli, että ihmiset tuovat sinne jotain itselleen tarpeettomia kelpo tavaroita ja vastineeksi saavat valita jonkun muun tuomia tavaroita. Rahaa ei käytetty.
Huomasimme just ennen ovien avaamista yhden pariskunnan, jolla oli runsaasti vaihtotavaraa täynnä olevia laatikoita mukana. Kun ovet avattiin ja päästiin sisälle asti, niin hetken kuluttua pariskunnan mies otti lattialta oman laatikonsa (jonka oli itse tuonutkin tänne) ja tavattoman onnellisen näköisenä tuijotti siellä olevia vanhoja tietokoneen osia: "Juuri näitä minä olenkin etsinyt!". Vaikka vaimo hänelle kuinka vakuutti, että ne olivat miehen omia vanhoja tavaroita, ei mies uskonut millään, vaan päättäväisen tyytyväisenä kantoi tietokonetavarat autoonsa talteen. Että: "Nyt oli todellinen löytö!".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko ollut astmaatikko kyseessä?
Kerron vuosia sitten tapahtuneesta kioskilla käynnistäni.
R-kioski keskisuuressa taajamassa, sillä kertaa oli jono muodostunut kassalle. Ehkäpä 3-4 asikasta minun edessäni. Vuoroa odotellessani taakseni tuli puolituttu mies, sanotaan nyt että Väiski. Käännyin taaksen ja kysyin "mitäpä Väiski?"
Samassa kaveri karjaisi KAKSI PUNAISTA NORTTIA! Karjaisu oli niin kova, että myyjä nosti kaksi pakettia tiskille ja kaveri luikahti kaikkien ohi ja maksoi ostoksensa... Vähän aikaa oli hiirenhiljaista, kunnes naurunremakka alkoi.
Toinen samnmoinen juttu.. Olin reissussa ja kioskilta oli haettava varmuudenvuoksi Sultan-juttua. Pyysin pientä pakettia, ihmettelin myyjän käytöstä hetken. Hän selaili kaikki kioskin valinnat läpi ja vähän hämmentyneenä sanoi "Ei näissä meidän kortsupakoissa ole merkittynä kokoja, siis olihan se pienelle...?" No heti kun ymmärsi, nauroimme tilanteelle.
Helkutti olkoon samaan hintaan se kolmaskin.. Taas kioskilla.. Edessäni nuori kaveri oli ostamassa olutta. Myyjä pyysi henkilöllisyyspapereita nähtäväkseen. Nuori antoi henkkarinsa, myyjän silmäillessä paperia hän purskahti hysteeriseen nauruun, naurusta ei meinannut tulla loppua..kunnes sai kakaistua hekotusten välillä.. MELAMIES, MELAMIES...ei sellaista sukunimeä ole kuin Melamies . Kaveri sai lopulta oluensa, mutta nolona lähti..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käväsin tuossa erään kaupan puutarhaosastolla, josta ostin kaksi Tuijaa pihaan. Siinä kassalla sitten kysäisin, että kuinkahan syvälle nuo Tuijat on syytä istuttaa?
Nuori puutarhamyyjä katsoi minua hämmästyneenä ja sanoi: Ei mitään hajuu!
Olipa typerä kysymys.
Kasvilajien nimet pienellä alkukirjaimella, kuten myös eläinlajien nimet. Eri juttu, jos sulla on yksi erityinen tuija, jonka olet nimennyt erisnimellä Tuijaksi. Niinpä koira ja kissa, mutta Musti ja Mirri. Siis yuija, mänty, koivu, pihjala, voikukka, niittyleinikki.
Ahaa, nyt huomaan. Palveluja on lisätty näillä Vauva. sivuilla. Nyt opastetaan oikein kirjoitukseen. En vain ymmärrä sen logiikkaa, hyödyllisyttä ja ennenkaikkea taitaa karkottaa pois meidät ei perfektionistit näiltä sivuilta. Jos asiassa ei ole erehtymisen vaaraa, mitä helkutin väliä sillä kirjainten koolla on.
Vein pojan kouluun ja poikkesin lähikauppaan ostoksille. Pullonpalautusautomaatilla yhytin koulun opettajan, joka palautti kaksi tyhjää olutpulloa. Myöhemmin kassalla näin, että kaverin ainoa ostos oli yksi uusi olutpullo. Lueskelin Iltasanomien lööppiä hetken, jotta pääsin pois tilanteesta.:)
Olin koronan alkuvaiheessa suuren marketin hedelmäosastolla. Samaan aikaan siellä asioi 50-60 vuotias mies, joka laski hengityssuojaimensa alas leualle ja haisteli omenaa nostaen sen kiinni nenäänsä ja palauttaen sen sitten laatikkoon. Sama toistui useamman omenalajikkeen kohdalla. Enpä ole ostanut omenoita siitä marketista sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kerron vuosia sitten tapahtuneesta kioskilla käynnistäni.
R-kioski keskisuuressa taajamassa, sillä kertaa oli jono muodostunut kassalle. Ehkäpä 3-4 asikasta minun edessäni. Vuoroa odotellessani taakseni tuli puolituttu mies, sanotaan nyt että Väiski. Käännyin taaksen ja kysyin "mitäpä Väiski?"
Samassa kaveri karjaisi KAKSI PUNAISTA NORTTIA! Karjaisu oli niin kova, että myyjä nosti kaksi pakettia tiskille ja kaveri luikahti kaikkien ohi ja maksoi ostoksensa... Vähän aikaa oli hiirenhiljaista, kunnes naurunremakka alkoi.
Toinen samnmoinen juttu.. Olin reissussa ja kioskilta oli haettava varmuudenvuoksi Sultan-juttua. Pyysin pientä pakettia, ihmettelin myyjän käytöstä hetken. Hän selaili kaikki kioskin valinnat läpi ja vähän hämmentyneenä sanoi "Ei näissä meidän kortsupakoissa ole merkittynä kokoja, siis olihan se pienelle...?" No heti kun ymmärsi, nauroimme tilanteelle.
Helkutti olkoon samaan hintaan
Luokkakaverini oli Melamies. Terveisiä Sodankylään.
Tästä on jo kymmeniä vuosia. Olin käymässä lähikaupassa ja sieltä lähtiessä ajattelin että painaapa ostoskassi paljon. Hetken päästä kaupasta tulee mies, entinen opettajani, huusi minua nimeltä. Kysyi otinko hänen maidot. Siellähän ne minun pussissa olivat. Vähän minua hävetti, mutta molempia nauratti.