Lue keskustelun säännöt.
Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1611)
Järvenpään Prismassa nainen kosmetiikkaosastolla suihkutti jotain hajusteita hyllystä kainaloihinsa ja lähti. Nosti ihan paitaa sitä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seisoin jonkun meikkihyllyn edessä katselemassa kun toinen asiakas näytti minulle jotain eyelineria "Onko tämä ripsiväri?". Sanoin että ei, se on eyeliner. Sitten hän kysyi että mikähän näistä olisi hyvä. Sanoin etten ole töissä täällä (ja vaatteistakin olisi tämän toki voinut päätellä). Nainen totesi tähän että tiedän, mutta sä näytät siltä että tiedät näistä.
Itselle ei ihan tulisi mieleen alkaa vaatia palvelua toiselta asiakkaalta.
Eihän tuo ollut mitään palvelun vaatimista, vaan hän esitti sinulle kysymyksen.
Menetkö kenkäosastolla kysymään toiselta asiakkaalta että kun sulla on kengät jalassa niin osaat varmaan neuvoa mitkä näistä olis mulle hyvät? Tai karkkihyllyllä että kun näytät siltä että syöt paljon karkkia niin mikähän tästä kannattaisi ostaa? xD xD
Tuohan on ihan eri asia.
"Mikähän olisi hyvä" on ihan normaalia keskustelua.
"Neuvopas, mikä tästä valikoimasta olisi minulle hyvä ja sopisi minulle parhaiten" on vähän töykeämpää ja huomionhakuisempaa keskustelua, kun vastatakseen kysymykseen pitäisi miettiä, miltä mikäkin näyttäisi kyseisellä henkilöllä. Mutta silti ihan keskustelua, eikä mitään palvelun vaatimista.
"Käypä hakemassa minulle tästä kenkämallista kokoa pienempi pari" olisi palvelun vaatimista.
Onko ihmisille aina tehnyt näin tiukkaa kommunikoida toisten kanssa, vai onko tämä jotain nykyajan hömpötystä?
Minäkään en kyllä ymmärrä näitä jotka kyselee toisilta asiakkailta myyjille kuuluvia asioita. Toisilla voi olla kiirekin selvitä sieltä kaupasta ulos ja sitten jotkut katsovat oikeudekseen tuhlata toisen aikaa kyselemällä joutavia, sellaisia jotka kuuluisi kaupan henkilökunnan työhön, josta he saavat palkkaa.
Mistähän tällainenkin ilmiö on peräisin, en törmännyt tähän 80-luvulla milloinkaan, vähitellen alkoi 90-luvulla esiintyä tällaista.
Olin leikkauksen jälkeen sellaisessa asuntolassa (lekuri ei uskonut että olisin syönyt lääkkeeni) jossa oli paljon katkoltakin tulleita heppuja. Näistä muutama ilmeisesti kuvitteli koko kahden viikon jakson ajan että kuulun henkilökuntaan. Minulta käytiin vaatimassa lääkkeitä, tupakkaa, kahvia ja ties mitä.
Vierailija kirjoitti:
Auwjuw kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skjsjs kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran lähikaupassa ihan siisitin näköinen nuorehko nainen (ehkä n. 25 - 32-v.) tuli hedelmäosastolla sanomaan minulle että jumalalla on minulle erikoistehtävä. Olen itse siis 40-vuotias nainen. Hämmästyneenä sain vain sanottua että jaahas, kiitos ilmoituksesta. Varmaan oli hänellä jotain mt-ongelmaa, mutta tämä on oudointa mitä mulle on kaupassa tapahtunut.
Voi tulispa joku uskova mullekin sanomaan noin, haluan löytää jeesuksen/Jumalan
Kysymys ei ole mt ongelmasta, ihmiset jotka ei usko Jumalaan on itsellään mt ongelmia, olet typerä yhtä typerä kuin muutkin jotka ei tajua ett raamatun ennustukset toteutuu niinkuin raamattu sanoo sen näkee jo maailmasta joka on tuhoutumassa ihmisten syntien tähden
Itse uskon Jumalaan ja se ei oo typeryyttä, jos joku mulle niin sanoo niin tervemenoa helvettiin vain siellä ne tuskat ja kivut on minä tahdon ainakin pelastua ja päästä taivaaseen
Se että joku sanoo kaupassa että Jumalalla on sinulle erityistehtävä, periaatteessa ok koska jo syntyessämme ollaan jokainen erityisiä. Tehtävä sen mukaan.
Tietty jos tuollainen "sanoma" kerrottiin tilanteessa, jossa elämäsi oli liukumassa johonkin mihin ei pitäisi, saattaisi olla tärkeä. Nämä sanomat voivat olla monenlaisista lähteistä, jos linjassa Raamatun kanssa, voit pitää vahvistuksena.
Kutsuin vartijat paikalle ja kohta sitä akkaa vietiin
Järvenpään Prismassa jos erehdyt kysymään myyjältä jotain niin nämä elämäänsä kyllästyneet yksilöt kyllä sekä ulosannillaan ja elekielellään onnistuvat edesauttamaan siinä että parempi vaan vaihtaa kauppaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seisoin jonkun meikkihyllyn edessä katselemassa kun toinen asiakas näytti minulle jotain eyelineria "Onko tämä ripsiväri?". Sanoin että ei, se on eyeliner. Sitten hän kysyi että mikähän näistä olisi hyvä. Sanoin etten ole töissä täällä (ja vaatteistakin olisi tämän toki voinut päätellä). Nainen totesi tähän että tiedän, mutta sä näytät siltä että tiedät näistä.
Itselle ei ihan tulisi mieleen alkaa vaatia palvelua toiselta asiakkaalta.
Eihän tuo ollut mitään palvelun vaatimista, vaan hän esitti sinulle kysymyksen.
Ensin esitti kysymyksen, sitten oletti että toinen asiakas alkaa neuvomaan ripsivärin valinnassa. Luitko edes mitä tuossa sanottiin?
hui
örkki-mörkiltä erehtyi kysymään
Mulle tulee aina hyvä fiilis kun voin olla avuksi kelle vaan. Joku lapsuuden trauma varmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seisoin jonkun meikkihyllyn edessä katselemassa kun toinen asiakas näytti minulle jotain eyelineria "Onko tämä ripsiväri?". Sanoin että ei, se on eyeliner. Sitten hän kysyi että mikähän näistä olisi hyvä. Sanoin etten ole töissä täällä (ja vaatteistakin olisi tämän toki voinut päätellä). Nainen totesi tähän että tiedän, mutta sä näytät siltä että tiedät näistä.
Itselle ei ihan tulisi mieleen alkaa vaatia palvelua toiselta asiakkaalta.
Eihän tuo ollut mitään palvelun vaatimista, vaan hän esitti sinulle kysymyksen.
Menetkö kenkäosastolla kysymään toiselta asiakkaalta että kun sulla on kengät jalassa niin osaat varmaan neuvoa mitkä näistä olis mulle hyvät? Tai karkkihyllyllä että kun näytät siltä että syöt paljon karkkia niin mikähän tästä kannattaisi ostaa? xD xD
Tuohan on ihan eri asia.
"Mikähän olisi hyvä" on ihan normaalia keskustelua.
"Neuvopas, mikä tästä valikoimasta olisi minulle hyvä ja sopisi minulle parhaiten" on vähän töykeämpää ja huomionhakuisempaa keskustelua, kun vastatakseen kysymykseen pitäisi miettiä, miltä mikäkin näyttäisi kyseisellä henkilöllä. Mutta silti ihan keskustelua, eikä mitään palvelun vaatimista.
"Käypä hakemassa minulle tästä kenkämallista kokoa pienempi pari" olisi palvelun vaatimista.
Onko ihmisille aina tehnyt näin tiukkaa kommunikoida toisten kanssa, vai onko tämä jotain nykyajan hömpötystä?
Minäkään en kyllä ymmärrä näitä jotka kyselee toisilta asiakkailta myyjille kuuluvia asioita. Toisilla voi olla kiirekin selvitä sieltä kaupasta ulos ja sitten jotkut katsovat oikeudekseen tuhlata toisen aikaa kyselemällä joutavia, sellaisia jotka kuuluisi kaupan henkilökunnan työhön, josta he saavat palkkaa.
Mistähän tällainenkin ilmiö on peräisin, en törmännyt tähän 80-luvulla milloinkaan, vähitellen alkoi 90-luvulla esiintyä tällaista.
Joo ihan samaa mieltä. Eri asia kysyä jotain nopeaa vaikka että voitko ojentaa tuon kun en ylety kun odottaa että joku alkaa vaikka lukemaan tuoteselostetta tmv aikaavievää. Myyjät saa noista hommista palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Parikin hassua tapausta: minulla oli isot ostokset ennen jotain pyhää ja ostoskärry oli aika täynnä ja jonot kassoilla olivat pitkät. Kun tuli minun vuoroni alkaa laittaa ostoksia hihnalle niin takanani olleen tuntemattoman pariskunnan mies alkoi nostelemaan minun ostoksiani kärrystäni hihnalle ilman että olin pyytänyt mitään apua tai muutenkaan puhunut mitään. Aloin vain hämmentyneenä sanomaan hänelle, että älä koske niihin. Ne on mun ostoksia! Pariskunnan nainenkin vain katseli touhua kommentoimatta mitään.
Toisella kertaa olin nuorena tyttönä ostamassa työmatkalla töihin eväitä: jonkun sämpylän, jogurtin ja banaanin, niin joku maistissa ollut 50-kymppinen nainen alkoi kassajonossa kovaa kommentoimaan ja vihjailemaan kuinka hän tietää mihin tarkoitukseen tarvitsen banaania. Silloin nolotti enkä osannut sanoa mitään.
No, mieshän oli vain kohtelias ja halusi auttaa. Harvinaista kylläkin, mutta ei outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seisoin jonkun meikkihyllyn edessä katselemassa kun toinen asiakas näytti minulle jotain eyelineria "Onko tämä ripsiväri?". Sanoin että ei, se on eyeliner. Sitten hän kysyi että mikähän näistä olisi hyvä. Sanoin etten ole töissä täällä (ja vaatteistakin olisi tämän toki voinut päätellä). Nainen totesi tähän että tiedän, mutta sä näytät siltä että tiedät näistä.
Itselle ei ihan tulisi mieleen alkaa vaatia palvelua toiselta asiakkaalta.
Eihän tuo ollut mitään palvelun vaatimista, vaan hän esitti sinulle kysymyksen.
Menetkö kenkäosastolla kysymään toiselta asiakkaalta että kun sulla on kengät jalassa niin osaat varmaan neuvoa mitkä näistä olis mulle hyvät? Tai karkkihyllyllä että kun näytät siltä että syöt paljon karkkia niin mikähän tästä kannattaisi ostaa? xD xD
Tuohan on ihan eri asia.
"Mikähän olisi hyvä" on ihan normaalia keskustelua.
"Neuvopas, mikä tästä valikoimasta olisi minulle hyvä ja sopisi minulle parhaiten" on vähän töykeämpää ja huomionhakuisempaa keskustelua, kun vastatakseen kysymykseen pitäisi miettiä, miltä mikäkin näyttäisi kyseisellä henkilöllä. Mutta silti ihan keskustelua, eikä mitään palvelun vaatimista.
"Käypä hakemassa minulle tästä kenkämallista kokoa pienempi pari" olisi palvelun vaatimista.
Onko ihmisille aina tehnyt näin tiukkaa kommunikoida toisten kanssa, vai onko tämä jotain nykyajan hömpötystä?
Minäkään en kyllä ymmärrä näitä jotka kyselee toisilta asiakkailta myyjille kuuluvia asioita. Toisilla voi olla kiirekin selvitä sieltä kaupasta ulos ja sitten jotkut katsovat oikeudekseen tuhlata toisen aikaa kyselemällä joutavia, sellaisia jotka kuuluisi kaupan henkilökunnan työhön, josta he saavat palkkaa.
Mistähän tällainenkin ilmiö on peräisin, en törmännyt tähän 80-luvulla milloinkaan, vähitellen alkoi 90-luvulla esiintyä tällaista.
Joo ihan samaa mieltä. Eri asia kysyä jotain nopeaa vaikka että voitko ojentaa tuon kun en ylety kun odottaa että joku alkaa vaikka lukemaan tuoteselostetta tmv aikaavievää. Myyjät saa noista hommista palkkaa.
niin justiisa, hyvin uskottavaa
sama akka vaan jankuttaa ja jankuttaa ja jankuttaa ja jankuttaaa........................
jumalaare vihaks pistää
tulla nyt mulle puhumahan !!!!!""""""""""¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤%%%%%%%%%kele
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seisoin jonkun meikkihyllyn edessä katselemassa kun toinen asiakas näytti minulle jotain eyelineria "Onko tämä ripsiväri?". Sanoin että ei, se on eyeliner. Sitten hän kysyi että mikähän näistä olisi hyvä. Sanoin etten ole töissä täällä (ja vaatteistakin olisi tämän toki voinut päätellä). Nainen totesi tähän että tiedän, mutta sä näytät siltä että tiedät näistä.
Itselle ei ihan tulisi mieleen alkaa vaatia palvelua toiselta asiakkaalta.
Eihän tuo ollut mitään palvelun vaatimista, vaan hän esitti sinulle kysymyksen.
Menetkö kenkäosastolla kysymään toiselta asiakkaalta että kun sulla on kengät jalassa niin osaat varmaan neuvoa mitkä näistä olis mulle hyvät? Tai karkkihyllyllä että kun näytät siltä että syöt paljon karkkia niin mikähän tästä kannattaisi ostaa? xD xD
Tuohan on ihan eri asia.
"Mikähän olisi hyvä" on ihan normaalia keskustelua.
"Neuvopas, mikä tästä valikoimasta olisi minulle hyvä ja sopisi minulle parhaiten" on vähän töykeämpää ja huomionhakuisempaa keskustelua, kun vastatakseen kysymykseen pitäisi miettiä, miltä mikäkin näyttäisi kyseisellä henkilöllä. Mutta silti ihan keskustelua, eikä mitään palvelun vaatimista.
"Käypä hakemassa minulle tästä kenkämallista kokoa pienempi pari" olisi palvelun vaatimista.
Onko ihmisille aina tehnyt näin tiukkaa kommunikoida toisten kanssa, vai onko tämä jotain nykyajan hömpötystä?
Minäkään en kyllä ymmärrä näitä jotka kyselee toisilta asiakkailta myyjille kuuluvia asioita. Toisilla voi olla kiirekin selvitä sieltä kaupasta ulos ja sitten jotkut katsovat oikeudekseen tuhlata toisen aikaa kyselemällä joutavia, sellaisia jotka kuuluisi kaupan henkilökunnan työhön, josta he saavat palkkaa.
Mistähän tällainenkin ilmiö on peräisin, en törmännyt tähän 80-luvulla milloinkaan, vähitellen alkoi 90-luvulla esiintyä tällaista.
Joo ihan samaa mieltä. Eri asia kysyä jotain nopeaa vaikka että voitko ojentaa tuon kun en ylety kun odottaa että joku alkaa vaikka lukemaan tuoteselostetta tmv aikaavievää. Myyjät saa noista hommista palkkaa.
niin justiisa, hyvin uskottavaa
sama akka vaan jankuttaa ja jankuttaa ja jankuttaa ja jankuttaaa........................
jumalaare vihaks pistää
tulla nyt mulle puhumahan !!!!!""""""""""¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤%%%%%%%%%kele
Niinpä, ei tunnu pääsevän asiasta yli. Ei kestä alapeukkuja ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaupassa vaan huoltoasemalla:
Alkuilta, perjantai tai lauantai, sulkemisaika jo lähellä, mutta ei nyt minuuteista tai edes viimesestä vartista kyse. Minä ja kaveri ostettiin kahvit ja joku pulla tms. Molemmat makso omansa. Pöydässä sitten ihmeteltiin ainoan myyjän käytöstä, vähän naureskellen mietittiin että onkohan aineissa tai kännissä. En muista mitä outoa siinä myyjässä oli, ainakin korttimaksaja tuotti päänvaivaa. Lisäksi tais jutella siivousvälineille tai jotain. Jostain täysin käsittämättömästä syystä päätettiin kuitenkin ostaa muutaman rivin kimppalappu lottoa tai eurojaskaa. No, eihän senkään myyminen ihan yksinkertaisesti onnistunut, mutta onnistui kuitenkin. Tai niin me luultiin... parin viikon päästä oltiin kaverin kans taas porukalla liikkeellä ja päätettiin varmuudeks tarkistaa rahapelilappu. Siinä oli huuli pyöreenä sekä me, että tarkistaja ja lopulta myös veikkauksen asiakaspalvelija. Se sekomyyjä oli myyny meille mitättömän pelin eikä sen pitäs kuulemma olla mahdollista! Veikkaus otti todella tarkat tiedot tapahtuneesta ja alottivat ilmeisesti perinpohjasen selvityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auwjuw kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skjsjs kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran lähikaupassa ihan siisitin näköinen nuorehko nainen (ehkä n. 25 - 32-v.) tuli hedelmäosastolla sanomaan minulle että jumalalla on minulle erikoistehtävä. Olen itse siis 40-vuotias nainen. Hämmästyneenä sain vain sanottua että jaahas, kiitos ilmoituksesta. Varmaan oli hänellä jotain mt-ongelmaa, mutta tämä on oudointa mitä mulle on kaupassa tapahtunut.
Voi tulispa joku uskova mullekin sanomaan noin, haluan löytää jeesuksen/Jumalan
Kysymys ei ole mt ongelmasta, ihmiset jotka ei usko Jumalaan on itsellään mt ongelmia, olet typerä yhtä typerä kuin muutkin jotka ei tajua ett raamatun ennustukset toteutuu niinkuin raamattu sanoo sen näkee jo maailmasta joka on tuhoutumassa ihmisten syntien tähden
Itse uskon Jumalaan ja se ei oo typeryyttä, jos joku mulle niin sanoo niin tervemenoa helvettiin vain siellä ne tuskat ja kivut on minä tahdon ainakin pelastua ja päästä taivaaseen
Se että joku sanoo kaupassa että Jumalalla on sinulle erityistehtävä, periaatteessa ok koska jo syntyessämme ollaan jokainen erityisiä. Tehtävä sen mukaan.
Tietty jos tuollainen "sanoma" kerrottiin tilanteessa, jossa elämäsi oli liukumassa johonkin mihin ei pitäisi, saattaisi olla tärkeä. Nämä sanomat voivat olla monenlaisista lähteistä, jos linjassa Raamatun kanssa, voit pitää vahvistuksena.
Kutsuin vartijat paikalle ja kohta sitä akkaa vietiin
Mulla oli joskus tosi vaikea elämäntilanne ja olin ihan masentuneena menossa kauppaan. Joku mies siinä kaupan edessä sanoi, että Jeesus rakastaa sua. Mulla tuli kyynel silmäkulmaan ja pidättelin itkua. Se antoi toivoa paremmasta. Kyllä joskus nämä ihmiset voi antaa muille myös toivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auwjuw kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skjsjs kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran lähikaupassa ihan siisitin näköinen nuorehko nainen (ehkä n. 25 - 32-v.) tuli hedelmäosastolla sanomaan minulle että jumalalla on minulle erikoistehtävä. Olen itse siis 40-vuotias nainen. Hämmästyneenä sain vain sanottua että jaahas, kiitos ilmoituksesta. Varmaan oli hänellä jotain mt-ongelmaa, mutta tämä on oudointa mitä mulle on kaupassa tapahtunut.
Voi tulispa joku uskova mullekin sanomaan noin, haluan löytää jeesuksen/Jumalan
Kysymys ei ole mt ongelmasta, ihmiset jotka ei usko Jumalaan on itsellään mt ongelmia, olet typerä yhtä typerä kuin muutkin jotka ei tajua ett raamatun ennustukset toteutuu niinkuin raamattu sanoo sen näkee jo maailmasta joka on tuhoutumassa ihmisten syntien tähden
Itse uskon Jumalaan ja se ei oo typeryyttä, jos joku mulle niin sanoo niin tervemenoa helvettiin vain siellä ne tuskat ja kivut on minä tahdon ainakin pelastua ja päästä taivaaseen
Se että joku sanoo kaupassa että Jumalalla on sinulle erityistehtävä, periaatteessa ok koska jo syntyessämme ollaan jokainen erityisiä. Tehtävä sen mukaan.
Tietty jos tuollainen "sanoma" kerrottiin tilanteessa, jossa elämäsi oli liukumassa johonkin mihin ei pitäisi, saattaisi olla tärkeä. Nämä sanomat voivat olla monenlaisista lähteistä, jos linjassa Raamatun kanssa, voit pitää vahvistuksena.
Kutsuin vartijat paikalle ja kohta sitä akkaa vietiin
Minä ainakin tahtoisin et joku uskova tulis mulle kertomaan että Jumala rakastaa mua,olen tärkeä tms ei tarvitse mitään erikoissanomaa,tiedän ettei sitä päivää tule,hlvettiin ollaan menossa vaikka kuinka rukoilis ja anois mitään ei tapahdu siksi lakkaisin myös rukoilemasta. Ei oo raaamtustakaan ollut mitään iloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auwjuw kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skjsjs kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran lähikaupassa ihan siisitin näköinen nuorehko nainen (ehkä n. 25 - 32-v.) tuli hedelmäosastolla sanomaan minulle että jumalalla on minulle erikoistehtävä. Olen itse siis 40-vuotias nainen. Hämmästyneenä sain vain sanottua että jaahas, kiitos ilmoituksesta. Varmaan oli hänellä jotain mt-ongelmaa, mutta tämä on oudointa mitä mulle on kaupassa tapahtunut.
Voi tulispa joku uskova mullekin sanomaan noin, haluan löytää jeesuksen/Jumalan
Kysymys ei ole mt ongelmasta, ihmiset jotka ei usko Jumalaan on itsellään mt ongelmia, olet typerä yhtä typerä kuin muutkin jotka ei tajua ett raamatun ennustukset toteutuu niinkuin raamattu sanoo sen näkee jo maailmasta joka on tuhoutumassa ihmisten syntien tähden
Itse uskon Jumalaan ja se ei oo typeryyttä, jos joku mulle niin sanoo niin tervemenoa helvettiin vain siellä ne tuskat ja kivut on minä tahdon ainakin pelastua ja päästä taivaaseen
Se että joku sanoo kaupassa että Jumalalla on sinulle erityistehtävä, periaatteessa ok koska jo syntyessämme ollaan jokainen erityisiä. Tehtävä sen mukaan.
Tietty jos tuollainen "sanoma" kerrottiin tilanteessa, jossa elämäsi oli liukumassa johonkin mihin ei pitäisi, saattaisi olla tärkeä. Nämä sanomat voivat olla monenlaisista lähteistä, jos linjassa Raamatun kanssa, voit pitää vahvistuksena.
Kutsuin vartijat paikalle ja kohta sitä akkaa vietiin
Mulla oli joskus tosi vaikea elämäntilanne ja olin ihan masentuneena menossa kauppaan. Joku mies siinä kaupan edessä sanoi, että Jeesus rakastaa sua. Mulla tuli kyynel silmäkulmaan ja pidättelin itkua. Se antoi toivoa paremmasta. Kyllä joskus nämä ihmiset voi antaa muille myös toivoa.
Joo kaikkiahan ihmisiä Jeesus rakastaa aika moni uskova tuota samaa mantraa toistaa,eivät ole kuitenkaan itse valmiita auttamaan muita vaikka se kuuluu uskovan tehtäviin,seurakunnassa kyräillään muita,puhutaan pahaa ja on vain ne oma kupla ja lähipiiri jotka auttaa toinen toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran eräs vanha, äkäinen rouva pokkana kysyi minulta että olenko alkoholisti kun ostin olutta. Hämmennyin enkä meinannut saada sanaa suustani, mutta sain sentään kysyttyä että puhuuko useinkin tuntemattomille ihmisille näin. Hänen mielestään en ollut tuntematon eikä kysymys asiaton koska oli ennenkin nähnyt minut kyseisessä kaupassa. :D
Vierailija kirjoitti:
Järvenpään Prismassa jos erehdyt kysymään myyjältä jotain niin nämä elämäänsä kyllästyneet yksilöt kyllä sekä ulosannillaan ja elekielellään onnistuvat edesauttamaan siinä että parempi vaan vaihtaa kauppaa
Eli toimivat ihan ohjeiden mukaan. Suuremmissa kaupoissa on aina ohjeistettu että asikkaiden kanssa ei keskustella. Kun sen jonon pitää kulkea, eikä siellä olla rupattelua varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui markka-aikaan eräässä Prismassa, olin kassalla jonossa kolmantena. Kassan kohdalla oli asiakkaana nainen, ja kun hänen ostoksensa oli kassahenkilö piippaillut, niin kassahenkilö kysyi kortilla vai käteisellä.
Asiakas sanoi että kortilla, jolloin kassahenkilö pyysi antamaan kortin hänelle, että voisi vetäistä sen siitä maksupäätteeestä. No, asiakas ei antanutkaan korttia, vaan sanoi, että hän vetää sen itse. Kassahenkilö selitti erittäin hyvin ja asiallisesti, että kassan on se kortti vetäistävä, ei asiakkaan. Joka ei käynyt asiakkaalle ei sitten mitenkään.
Kassa kyseli sitten että oliko asiakkaalla käteistä, mutta asiakas vaan intti sitä että haluaa itse vetäistä sen kortin, ettei kassa vedä omiin liiveihin mitään. Siinä vaiheessa minä ja toisena oleva asiakas alettiin houkuttelemaan sitä ekana olevaa asiakasta, että koitas nyt ratkaista homma jotenkin. Jono venyy, ja kohta jotkut tuskastuu. Meni jokunen sekunti, kun asiakas vetäisi 500mk setelin lompakosta ja tuhahti että kelpaako tuo. Hänen ostoksensa maiskoivat muistaakseni, jotain 30-40 mk. Oli sillä kassahenkilöllä, kuten myös meillä melko mielenkiintoinen ilme. Kassa otti setelin, hoiti homman ja toivotti hyvät päivän jatkot. Pikkasen siinä naureskeltiin ja ihmeteltiin porukalla, kun asiakas häipyi paikalta.
Ulkomailta opittu tapa. Muistan kun sen lomakkeen niitä, mikähän se kopiopaperi oli nimeltään, piti pyytää mukaan ja pyytää vedon tapahtuvan esillä silmien alla yms.
No, se veto tapahtui nimenomaan siinä silmien alla. Ne kassan ja toisen asiakkaan ilmeet ei unohdu koskaan. Oli sen verta koominen tilanne
Vierailija kirjoitti:
Halpakaupassa edelläni oli nuori pariskunta. Nainen halusi muovipussin ostoksia pakatessaan, mies meni hakemaan ja häntä otti kovasti tunteisiin, koska kassa vaati maksun pussista. Korvaukseksi mielipahasta pariskunta nappasi minun ostoksistani karkkipussin mukaansa.
Joskus aikoinaan Stokkan Herkussa edellä kassajonossa oli kolme vanhempaa kansalaista - ilmeisesti aviopari ja joku heidän tuttunsa (nainen). Kun tuli heidän vuoronsa kassalla, niin alkoi valtava kovaääninen kitinä jostain mikä ei minulle ihan selvinnyt (oliko liian kallista, jotain olleelista ei löytynyt tms.) Kassalla ollut tyttö oli kypsän näköinen ja koitti parhaansa mukaan palvella räpäti-trioa kohteliaasti, mutta kuitenkaan koittamatta turhia selitellä.
Kun oma vuoro tuli, niin vaihdoin kassatytön kanssa "ymmärrän tuskasi" -katseen - mutta kun tuli aika ruveta pakkaamaan omia ostoksia, niin ensimmäinen reaktio oli, että missä hiivatissa mun muovikassi oikein on. No, räpäti-trio oli tietysti päättänyt sosialisoida sen - tulikohan oikein hyvä mieli? Varmaan mentiin kotio kaffelle ja naureskeltiin, että olipa huono kauppa, mutta pöllittiin sentään muovikassi.
Ei tästä itselle mitään haittaa ollut, kun sain ilmaiseksi uuden kassin, mutta vähän jäi kyllä ihmetyttämään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seisoin jonkun meikkihyllyn edessä katselemassa kun toinen asiakas näytti minulle jotain eyelineria "Onko tämä ripsiväri?". Sanoin että ei, se on eyeliner. Sitten hän kysyi että mikähän näistä olisi hyvä. Sanoin etten ole töissä täällä (ja vaatteistakin olisi tämän toki voinut päätellä). Nainen totesi tähän että tiedän, mutta sä näytät siltä että tiedät näistä.
Itselle ei ihan tulisi mieleen alkaa vaatia palvelua toiselta asiakkaalta.
Eihän tuo ollut mitään palvelun vaatimista, vaan hän esitti sinulle kysymyksen.
Menetkö kenkäosastolla kysymään toiselta asiakkaalta että kun sulla on kengät jalassa niin osaat varmaan neuvoa mitkä näistä olis mulle hyvät? Tai karkkihyllyllä että kun näytät siltä että syöt paljon karkkia niin mikähän tästä kannattaisi ostaa? xD xD
Tuohan on ihan eri asia.
"Mikähän olisi hyvä" on ihan normaalia keskustelua.
"Neuvopas, mikä tästä valikoimasta olisi minulle hyvä ja sopisi minulle parhaiten" on vähän töykeämpää ja huomionhakuisempaa keskustelua, kun vastatakseen kysymykseen pitäisi miettiä, miltä mikäkin näyttäisi kyseisellä henkilöllä. Mutta silti ihan keskustelua, eikä mitään palvelun vaatimista.
"Käypä hakemassa minulle tästä kenkämallista kokoa pienempi pari" olisi palvelun vaatimista.
Onko ihmisille aina tehnyt näin tiukkaa kommunikoida toisten kanssa, vai onko tämä jotain nykyajan hömpötystä?
Minäkään en kyllä ymmärrä näitä jotka kyselee toisilta asiakkailta myyjille kuuluvia asioita. Toisilla voi olla kiirekin selvitä sieltä kaupasta ulos ja sitten jotkut katsovat oikeudekseen tuhlata toisen aikaa kyselemällä joutavia, sellaisia jotka kuuluisi kaupan henkilökunnan työhön, josta he saavat palkkaa.
Mistähän tällainenkin ilmiö on peräisin, en törmännyt tähän 80-luvulla milloinkaan, vähitellen alkoi 90-luvulla esiintyä tällaista.
Joo ihan samaa mieltä. Eri asia kysyä jotain nopeaa vaikka että voitko ojentaa tuon kun en ylety kun odottaa että joku alkaa vaikka lukemaan tuoteselostetta tmv aikaavievää. Myyjät saa noista hommista palkkaa.
niin justiisa, hyvin uskottavaa
sama akka vaan jankuttaa ja jankuttaa ja jankuttaa ja jankuttaaa........................
jumalaare vihaks pistää
tulla nyt mulle puhumahan !!!!!""""""""""¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤%%%%%%%%%kele
Yleensä palvelua toiselta asiakkaalta vaativa on suuria ikäluokkia tai lähellä sitä, ja itse vielä sattumalta olen 70-luvun puolivälissä syntynyt, onkohan tässä tuon "70-luvun äidit" juttuketjun asetelma, että meidän pitää palvella heitä asiakkaana kaupassakin :P Vai komenteleeko ne nuorempiakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seinäjoen Minimanissa olen useampaan kertaan nähnyt aasialasia nuoria miehiä ostamassa kärryn täydeltä keräkaalia. Mihin ihmeeseen niin paljon kaalta tarvitaan?
Kimchin tekoon.
Mistäs tiedät, ettei dưa bắp cảin, phak kat dongin, suan tsain tai :n tekoon?
Meidän lähikaupassa kauppias on sen näköinen että siltä vois kysyä neuvoa kaljan valinnassa