Lue keskustelun säännöt.
Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1640)
Vierailija kirjoitti:
Ostin tuotteen Anttilasta ja portista pois astuessa hälytykset laukesivat. Kaikki katsoi minua päin ja joku mies sanoi jotain minua puolustavasti. Kiitokset tälle miehelle, ettei kaikki olijat ajatellut minua varkaaksi. Itse levittelin käsiäni siinä tilanteessa. Palasin kassalle selvittämään tilannetta ja kassaneiti repäisi sen viivakoodin kokonaan pois. Sitten pääsin jatkamaan matkaa.
Ostin taannoin lidlistä normiostosten lisäksi langattoman sääaseman. No, kassojen jälkeen oleva portti päästi karmean rääkäisyn ja minä pysähdyin että mitäs v..tua. Kassa hihkaisi että "mee vaan, se asema antaa hälytyksen". Olisi kyllä ollut kiva jos kassa olisi varoittanut etukäteen, vaikka ei minulle tuosta mitään traumoja tullut. Kalsarit vaan pesuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä S-markìetin kassatäti tai setä: Älä liimaa kiinni hinta-etikettiä kurkkuun skannatessasi sitä, jos olen tahallaan laittanut sen löysästi kiinni. Laitan hinta-etiketin aina löysästi koska poistan sen heti enenkuin laitan kurkun ostoskassiin. Sitä etikettiä on hemmetin vaikea irroittaa jos se on kokonaan tarrautunut kiinni ja kurkkua vaikea kuoria irti muovikuoresta jos etiketti on kiinni!
Hyvä urpo asiakas, osta kasviksille kestopussi, jossa on erikseen paikka hintalapulle tai liimaa se tarra käteesi. Ei kannata kassatyöntekijää moittia siitä, että sulla on tarraongelma.
Punnitustarran antaminen käsin kassalle ei onnistu missään suuressa myymälässä eikä varsinkaan korona-aikaan. En myöskään mitään haisevia kestokasseja ruopea kantamaan mukanani, ei ole tilaa niille koska olen mies eikä ole käsilaukkua.
Ei sitä tarraa tarvitse antaa, kyllä kassa saa sen piipattua kädestäsi. Tai liimaa maitopurkkiin tai pahvinpalaan, ihan sama. Kestohevipussi mahtuu taskuun, eikä haise: https://yhteishyva.fi/koti/3-syyta-vaihtaa-kestohevipussiin/article-942…
Vierailija kirjoitti:
Kävin tänään kaupassa ja todistin kassalla outoa tilannetta. Edelläni oli keski-ikäinen nainen maksamassa aika pieniä ostoksiaan ja kassa varmisti, että halusiko hän ottaa kaksi muovipussia, vai tuliko toinen vahingossa. Tämähän on ihan normaalia ja itseltänikin on tätä useasti kysytty vuosien saatossa ja yleensä on tullut toinen pussi vahingossa.
Mutta tämä rouva vetikin hernepellon nenäänsä tästä kysymyksestä ja alkoi raivota kassaneidille, että kyllä hän osaa laskea, miten kehtaa kyseenalaistaa hänet ja hänen älynsä, vaati pomoa paikalle jne. Teki kyllä mieli sanoa naiselle, että tuon kohtauksen jälkeen luultavasti kaikki kaupassa olijat kyseenalaistivat hänen älynsä, muttaåpidin mölyt mahassani. Sen verran puutuin tilanteeseen, että sanoin naiselle sen olevan aivan normaali kysymys ja hyvää asiakaspalvelua. Tästä rouva otti lisää pökköä pesään ja alkoi raivota minullekin.
Lopulta myymäläpäällikkö meni naisen kanssa sivummalle, jossa nainen jatkoi raivoamistaan, en tiedä miten tilanne mahtoi päättyä.
Hyvä että otit kantaa. Liekittää ei kannata, mutta aina hyvä mennä väliin jos asiakkaat simputtaa.
Nuorena tyttönä olin huoltoasemalla töissä. Kassalle tuli remuava kundiporukka. Reteänä yksi pojista tuli kassalle ”yks punanen mallluuuui”. Kesken lauseen pojan ääni kohosi korkeuksiin ja muuttui kimittäväksi. Mua alkoi kassalla naurattaa kamalasti ja pojan kaveri tokaisi jotakin äänenmurroksesta :D Sen verran huvitti että kysyin kimittäjältä vielä paperit – varmuuden vuoksi. Täysi-ikäinen oli. Lopulta hekottelimme asialle molemmat ja poika sai tupakkansa.
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä onko tää nii omituinen, mutta mieleen jäänyt.
Olin ehkä 17v kun olin poistumassa kaupasta kun vastaan köpötteli kultainennoutaja, oli päässyt ovista kaupan aulaan. Kaikki vaan tuijotti koiraa eikä kukaan tehnyt mitään, joten meni koiran luo ja otin kiinni sen perässä laahaavasta hihnasta. Hihna oli natustettu poikki joten menin koiran kanssa takaisin ulos ja siinähän se hihnan toinen pää oli tolpan ympärillä.
Jäin odottamaan omistajaa, eikä mennyt kauaakaan kun koira aloitti hirveän vinkumisen ja hännänheilutuksen ja meidän luo käveli nainen lastenvaunujen kanssa. Nainen oli hyvin hämillään miksi mulla on hänen koiransa, eikä oikein saanut sanaa suustaan vaikka tilanteen selvitin. Osasikohan edes kiitosta sanoa kun nappasi hihnan ja lähti pois. Koiran reaktio oli kyllä selvä että tuolta tulee hänen omistajansa, muihin ihmisiin kiinnittänyt edes huomiota.
Muistinkin tästä, kun jätin kerran kauan sitten isokokoisen koirani kaupan ulkopuolelle sellaiseen "koiraparkki"-merkittyyn monella kierteellä olevaan metallikoukkuun kiinni. (Tuolloin ei vielä ollut niitä häkkikoiraparkkeja ja ajat olivat muutenkin toiset, nykyään ei enää uskaltaisi koiraa noin jättää.) Sidoin siis hihnan siihen oikein tiukasti, mutta kun olin kaupan kassalla, jostain kuului huuto "HEI, KOIRA!" ja sieltähän koirani kiisi kaupan liukuovista lattialla luistellen kassoille, näki minut ja ryntäsi suunnattoman riemuissaan hyppäämään melkein syliini. Kaikki ihmiset tuijottivat ja häpesin silmät päästäni :D Hihna oli ehjä ja edelleen solmussa, en tiedä miten koira oli onnistunut askartelemaan sen irti siitä spiraalin muotoisesta koukusta. Sen jälkeen jätinkin koiran aina kotiin kauppaan mennessäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin ulos kaupasta ja iso mies moottoripyörän kanssa alkoi puhumaan Jeesuksesta ja ojensi minulle kirjan.
Päivää ennen synttäreitäni. Koin se oli sitten lahja Jumalalta mulle.
Ei nyt sinänsä outo juttu mutta jäin miettimään asiaa. Eli ostin 3 kpl tomaattia, pieniä. Punnitsin ja katsoin hintalappua. 3 €!
Etsin käsiini myyjän, hän vain totesi että vaakaa ei ole kalibroitu. Katsoin kelloa, oli yli puolen päivän. Jäin miettimään monikohan asiakas oli saanut tuotteeseen suuremman hinnan tämän vaakamokan vuoksi. Siinähän kauppa saikin ylimääräistä mukavasti! Katon aina että paino näyttää suurin piirtein oikealta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Havahduin maitoa valitessa että noita hyllyjä täyttänyt miesmyyjä tuijotti mua niiden purkkien takaa.. Jotenkin kammottavaa kun en ole aiemmin ajatellut että siellä takana voi olla joku :D
Tämän olen kokenut usein itsekin. Kuumottava käynti kylmähyllyllä aina, kun näin tapahtuu!
Kummä olin kaupassa töissä nii joka kerta ku torstaina latelin lisää maitoi sinne nii yks vanha mies joka viikko tuli siihe juttusille. Muut asiakkaat ketä ei kyllä siihen aikaan paljoo ollu nii vähä katto ku keskustelun toine osapuoli seisoo siel kylmäkaapissa, mulloli viel aina oma paitaki päällä ku ei meillollu paksui kaupan paitoi. Se mies halus aina purkin kaikkein uusinta maitoo nii mä kävin sille ihan takaa hakee ku niitä mitä oli vasta tullu ku se nii nätisti pyys.
Vierailija kirjoitti:
Yritin ostaa Mountain Dew-virvoitusjuomapullon, mutta myyjä kysyi henkkareita. Onko limullakin nykyään ikäraja?
Taitaa olla että energiajuomia ei myydä alle 15- tai 16-vuotiaille? MD:ssä on simona kofeiinia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kovin omituinen, eikä edes itselle sattunut, mutta vähän "huvitti".
Pyysin miestäni hakemaan mulle jäätelön kaupasta, kun olen itse vähän flunssainen. En edes sanonut, että tuo lapsillekin, ajattelin vain itseäni. ;)
Mies suostui ja osti siinä sitten muutakin samalla. Kassajonossa oli naapurintäti, joka kyyläsi ostoksia ja kysyi mieheltäni: "Ostatko vain itsellesi jäätelön, etkä lapsille ollenkaan?" Johon mies - kaivaen korista kolme jäätelöä - sanoi: "Tässä on tytöille. Itselleni en osta."
Ihme kommentti puolitutulta.
Kyseisen kaupan myyjät ovat mukavia, mutta yksi kommentoi aina ostoksiani. "Ai, onko karkkipäivä!", "Tuleeksteille vieraita, vai syötkö itse" tms..
Joskus haluaisin ostaa kortsuja, ja katsoa, sanoisiko kassatäti: "Ai, onko panopäivä!" / "Ostatko kaverin puolesta, vai käytätkö itse?" tms.
Vierailija kirjoitti:
Viime keväänä alkuiltapäivästä kuljettelin ostoskärryjäni automarketin parkkihallia kohti, ohimennen sanoin hymyillen "ei kiitos" feissarille ja asettauduin hissiin. Hissiin tuli myös mies, joka nojaili hetkisen vastapäiseen seinään, katseli minua hetken kulmiensa alta ja sanoi sitten feissareista jotakin epäröivän ympäripyöreää, jota en enää muista. Juttelimme hissimatkan ajan ja vielä autohallissakin niitä näitä, seisoskelimme hetken hämmentyneenä, ja lopulta minä kurvasin nurkan taakse autoani kohti.
Kyllä muuten harmitti jälkeenpäin, kun ymmärsin, että kysymyksessä oli ainakin viiteentoista vuoteen ensimmäinen mies, joka on osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa minun kanssani juttelemiseen. Vielä enemmän harmitti, kun älysin, mitä olin puhunut: "No, työtäänhän nuo myyjät vain tekevät. Ei ole kivaa joutua sanomaan, että ei kiinnosta yhtään, mutta kai sisältään pitää osata kaivaa esille se kiero ihminen, jolla on kanttia kieltäytyä."
Sattuuko kukaan tuntemaan tuota juttuseuraa vailla ollutta miestä? Tuntomerkit: ihan tavallinen viisikymppinen suomalaismies. Juu, ei tunnisteta, ei. :(
Yritä puhua suomea, feissari ei ole mikään suomenkielen sana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se kun erään pakolaisaallon mukana tuli iranilaisia lähistön pakolaiskeskukseen. Yksi miehistä oli niin mahdottoman iloinen ja ylpeä ostaessaan kaupassa pepsi - pulloa. Näytti sitä erittäin leveä hymy kasvoillaan minullekin. Tuli vilpittömän hyvä mieli hänen puolestaan.
Joskus 15 v sitten olin pienessä ruokakaupassa ja kun käännyin joidenkin hyllyjen väliin oli siellä mies ison urheilukassin kanssa ja mätti siihen kahvipaketteja. Huomatessaan minut hän sanoi: jos sanot jollekin mä tapan sut. Hän kuitenkin lähti heti kaupasta kassi olallaan nopeasti ulos. Sanoin hänestä kassalla, kuulemma usein varastivat siitä kaupasta. Jotenkin oli pelottava tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin mieheni kanssa juhannuksena kaupassa. Laitoin hihnalle pullon kevytviiniä.
" Voitteko näyttää paperit"
Loppupäivän kehräsin kuin kissa. Olen 47 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää nämä välinpitämättömät, jotka eivät vaivaudu laittamaan omien ostostensa jälkeen kapulaa. Itse en enää laita kapulaa heidän puolestaan. Saavat maksaa ostokseni.
Entisenä kassaneitinä on pakko sanoa että älkää tehkö näin, pliis. Vaikka itseänikin ärsyttää ne jotka eivät laita sitä kapulaa, niin tällainen passivisaggressiivinen näpäytys kaatuu AINA kassahenkilön niskaan ja hän on se joka saa asiakkaalta valitukset ja huudot kun kuitille on ilmestynyt ylimääräistä tavaraa ja oletko niin sokea ettet näe kun jätin välit ostoksiini ja blaa blaa. Että suu auki ja pyytäkää edellä olevaa vaikka laittamaan se kapula jos ette itse viitsi olla isompia ihmisiä.
Nykyisenä kassaneitinä on pakkoa, että älkää tehkö näin, pls. :) Juurikin se vika päivä ennen mun lomaa, niin kaksi miesasiakasta alkoi melkein tappelemaan siitä, kun se eka mies siinä jonossa ei laittanut välikapulaa ostostensa jälkeen. Seuraavana jonossa ollut mies kimpaantui niin pirusti, että tottakai veti mutkin siihen sanasotailuun mukaan. Kun on pitkään ollut masentunut ja turhautunut töissä, niin päätin sit korottaa ääntäni ja kysyin, että oonko mä täällä muka sopimassa teidän riitojanne, aikuiset miehet...
Jäin lomalle silti hyvin mielin, mutta vituttaa palata takas duuniin, kun asiakkaiden mielestä mun työtehtäviin kuuluu asiakkaiden välien selvittely. Prkl.
Tää on ihan älytöntä, mutta kun ollaan kaupassa ja palautetaan pulloja, niin miestäni ärsyttää, kun huomauttelen hänelle, että miksi laitat niitä pulloja liian nopeasti, kone ei ehdi rekisteröidä niitä, kun on liian kova vauhti. Ja sitten mies vastaa, että mitä sitten, ei tähän ole tarkoitus jäädä asumaan.
Yks kerta sitten olin itse laittamassa niitä pulloja ja mies odetteli kauempana ja alkoi sitten puolestaan huudella, että vaimo, älä laita niin nopeasti, miksi laitoit, nyt laitat hitaammin ja jäikö nyt 20 senttiä saamatta ym. Mua alkoi naurattaa ja nauroin ääneen siellä.
Joskus sentään 15 yhteisen vuoden jälkeen vielä naurattaakin jokin asia, vaikka näinkin tyhmä.
Toukokuussa olin ostoksilla, kun joku nainen astui sivuun niiltä kassajonon välimatkatarroilta tehdäkseen tilaa ohittamiselle. Takana oleva alkoi tuuppia naista kärryillään ja huutaa kuin syötävä. Todella voimakkasti töni naista, niin että melkein kaatui. Myyjä joutui kutsumaan lopulta vartijan, kun tuuppijanainen ei lopettanut toisen solvaamista.
Aikana ennen koronaa suuren marketin kassa aivasteli omiin käsiinsä, ja jatkoi työtään ilman käsien desinfiointia. Poistuin jonosta toiselle kassalle ennen kuin moinen sottapytty ehtisi käsitellä ostoksiani.
Joskus oli tilanne, että kaupan ulkopuolella nainen pyysi hakemaan maidon itselleen , koska ei halunnut jättää koiraansa yksin , antoi rahan, menin hakemaan omien ostosteni lisäksi. Kun palasin, ei nsinen enää ollutkaan ulkopuolella. Pidin maidon mutta omatunto soimasi.
Punnitustarran antaminen käsin kassalle ei onnistu missään suuressa myymälässä eikä varsinkaan korona-aikaan. En myöskään mitään haisevia kestokasseja ruopea kantamaan mukanani, ei ole tilaa niille koska olen mies eikä ole käsilaukkua.