Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1611)
Vierailija kirjoitti:
Seinäjoen Minimanissa olen useampaan kertaan nähnyt aasialasia nuoria miehiä ostamassa kärryn täydeltä keräkaalia. Mihin ihmeeseen niin paljon kaalta tarvitaan?
Aasialaisen ravintolan menua varten.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua mutta satasesta vetoa että myyjä katsoi sitä riikkinöistä maitopurkkia ja mietti että rikoinko minä sen ja onko muitakin rikki. Ja mitä minä nyt teen. Jos oli vaikka tehnyt jonkun mokan eikä huomannut heti että purkki hajosi.
Miksi tämä sai 11 alapeukkua? Mikä muu voisi olla syyllinen totaaliseen jäätymiseen kuin tällaisten kelaaminen? Aloitteleva myyjä on riuhtonut tai kaatanut jotain ja sille selviää että sittenkin tavaroita meni rikki. Tuijottaa eteensä ja miettii seuraamuksia ja sitä pitäisikö ilmoittaa pomolle jne.
Tämä nyt ei ihan liity suoranaisesti kauppareissuun, mutta kauppatavara kuitenkin liikkui...asuin Saksassa ja kaitsin ystäväni lasta. Menin lapsen kanssa Bonn'in keskustaan, lapsi istui rattaissa pää menosuuntaan. Huomasin, että moni vastaantuleva ihminen katsoo lasta rattaissa. Tarkistin onko mitään syytä ja kyllä! Lapsi oli napannut jostakin niistä useista kävelykadun varrella olevista kenkätelineistä kengän syliinsä ja se kenkä oli ainakin kokoa malliin 60, ruma ruskea miesten kenkä. Palautin sen johonkin telineeseen, en ehkä sinne, mistä se oli 'anastettu'.
Vierailija kirjoitti:
Kun itse olin nuorena kassatyöntekijänä, ja lauantain pahimmissa jonoissa miesasiakas oli niin kamala mulle että aloin itkeä siinä kassalla. Pari asiakasta palvelin niin että räkä ja kyyneleet valuivat. Sitten pääsin takahuoneeseen.
Itse olen ollut todistamassa samanlaista moukkamaista käytöstä miehiltä nuorta kassaa kohtaan Mikä siinä on, että nämä mollaajat ovat juuri miehiä- sellaisia kaljamahaisia keski-ikäisiä örvelöitä? Olen sanonut kassalle, ettei ota henkilökohtaisesti näitä solvaajia ja että he tekevät hyvää työtä.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän noita hälytytyksiä oikein aiheuttaa? Itselleni ei ole vuosiin sattunut mitään ja nyt useita kertoja puolen vuoden sisään.
Huvittavin oli jouluna, kun käytiin läheisessä 24 h hypermarketissa hakemassa muutama pullo mikseriä myöhään aattoiltana, kun sukulaispojan piti saada juuri tiettyä merkkiä... Ei siis kovin tärkeä ostos, mutta oli kiva päästä vähän tuulettumaan raskaiden ruokien päälle. Kassalla yksi meistä hälytti ja riisui jo pikkutakin ja heilutteli sitä ja lompakkoa hälytinportilla, eikä lähde vaan selvinnyt. Onneksi ei joutunut paitaa tai housuja enää riisumaan.
Itselläni myös tullut hälytys apteekissa, Citymarketissa ja viimeksi Lidlissä, eikä aavistustakaan syystä.
Mulla joskus Tokmannilta ostettu paita hälytti Lidlissä jo sisään mennessä. Ja tietysti myös ulos mennessä. En millään heti tajunnut, mikä voisi olla vialla, mutta kotona sit löysin hälyttimen, joka olikin sellainen tarra niissä kokolapuissa kiinni. Olin kuitenkin jo käynyt Prismassakin se paita päällä eikä siellä hälyttänyt.
Espanjassa en meinannut päästä Supermarketista ulos, kun en ostanut mitään. Suomessa pitää luonnollisesti mennä kassan ohi vaikka ei ostaisi mitään, että kassa näkee ettei ole varastanut, mutta Espanjassa kassa vaan alkoi (tietenkin vielä espanjaksi eikä osannut montaakaan sanaa englantia) älläkän ettei siitä saa mennä ohi jos ei osta mitään. No seuraavaksi koitin itsepalvelukassan ohi niin siinäkin kassoja tarkkaileva henkilö vaan esti minun poistumiseni ko. kassojen läpi kun en halunnut ostaa mitään. Sama juttu palvelupisteellä, ei päässyt siitäkään, mutta siellä sentään osattiin neuvoa, että jos ei osta mitään niin pitää vaan kävellä ulos niistä samoista porteista mistä tuli sisäänkin. Siellä ne avautuivat myös toiseen suuntaan tulijoille toisin kuin Suomessa.
Kävin kerran Prismassa ja jäin siihen eteiseen pankeille istumaan valtavan ostoskassikuorman kanssa, kun odotin miehen tulevan hakemaan.
Miehellä kesti aika pitkään ja viihdyttiin itseäni siinä vauvafoorumia selaamalla.
Sivusilmästä olin näkevinään, että joku ruumiinkieleltään vähän erikoinen mies istuu penkille siihen viereen, ja viittilöi jotain.
En viitsinyt katsoa hänen suuntaansa, vaan keskityin vaan kännykkään.
Mies viittilöi siinä hyvän tovin, mutta ei sanonut mitään. Järkeilin, että jos hänellä olisi ollut jotain järkevää asiaa, hän olisi sanonut ”anteeksi, rouva...” tms. Mutta ei, ihan hissukseen salamyhkäisenä yritti siinä mun huomiota saada kiinnitetyksi kaupan aulan penkillä. Yritti aina hirveästi elehtiä, jos vähänkin erehdyin katsomaan sinne suuntaan.
Lopulta mies soitti autosta ja lähdin raahaamaan kauppakasseja ulos.
Vilkaisin samalla tyyppiä vähän tarkemmin. Kyseessä oli todella pienikokoinen ja hintelä minua paljon nuorempi mies, jolla oli oudot, pienikokoiset aurinkolasit päässä. Vähän tämän tyyliset:
https://img.buzzfeed.com/buzzfeed-static/static/2017-05/3/15/asset/buzz…
En sitten tiedä oliko se iskuyritys vai mikä. Sinne se pieni kuvatus jäi viittilöimään. Varmaan joku palstamiehistä joka yritti päästä IRL kontaktiin naisen kanssa. Tai jotain.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea ketjua mutta satasesta vetoa että myyjä katsoi sitä riikkinöistä maitopurkkia ja mietti että rikoinko minä sen ja onko muitakin rikki. Ja mitä minä nyt teen. Jos oli vaikka tehnyt jonkun mokan eikä huomannut heti että purkki hajosi.
Miksi tämä sai 11 alapeukkua? Mikä muu voisi olla syyllinen totaaliseen jäätymiseen kuin tällaisten kelaaminen? Aloitteleva myyjä on riuhtonut tai kaatanut jotain ja sille selviää että sittenkin tavaroita meni rikki. Tuijottaa eteensä ja miettii seuraamuksia ja sitä pitäisikö ilmoittaa pomolle jne.
Minä alapeukutin siksi, että nämä "en jaksa lukea ketjua" -kommentit ovat niin turhia. Siinä vaiheessa kun ketju on jatkunut kymmenen sivun verran, niin aloitusta on kommentoitu jo väsymiseen asti, ja sitten tulee joku ilmoittamaan, että "EN JAKSA LUKEA KETJUA, MUTTA juuri minun mielipiteeni aloituksesta on niin tärkeä, että kerron sen silti vaikka 101 ihmistä on jo kertonut sen ennen minua".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko myyjä vai hyllyttäjä? Hyllyttäjät on siellä yleensä vuokrafirman kautta (kumminkin kaupan puvussa), joten ehkä sattui sellainen, jolla oli ensimmäinen päivä menossa eikä oikein tiennyt mitä tehdä. Mutta muuten hieman huvittava tilanne.
Mistä tämän eron mahtaa huomata? En kyllä tiedä, saattoi kyllä olla vaan hyllyttäjäkin, jotenkin olen ajatellut, että kaupan puvuissa olevat ovat kaupassa töissä, ei ole tullut mieleen että voi olla jostain muualta silti. Ihan mahdollista että oli ensimmäinen päivä ja hämmentyi, mutta oli se kyllä aika koominen tilanne. Toivottavasti hänelle ei jälkikäteen tullut mitään valtavaa häpeää tmv.
Ap
Eron huomaa siitä, että vuokratyöntekijöillä harvemmin on sellanen nappi korvassa. Ja tosiaan mullekin tuli mieleen, että olet varmasti antanut sen vuokratyöntekijälle, joka ei ole ehkä edes ollut maito-osastolla ikinä töissä. Ehkä annoit sen vaan lähimmälle myyjännäköiselle ihmiselle, joka sattui kävelemään ohi?
Pienessä Siwassa olin melkein ainoa asiakas. Tai paikalla oli vain yksi muu asiakas, ja kun menin kassalle, huomasin ja kuulin, kun tämä vahvasti päihtynyt keski-ikäinen mies huusi kassanaiselle ja uhkaili häntä. En tiedä, mistä oli kyse. Tulin siihen sitten ja kysyin, että onko jotain ongelmaa. Kassa vaan sanoi, että tuommoinen tuo on aina, kyllä se siitä pian lähtee. Ja lähtikin sitten kun aloin omia ostoksiani laittamaan tiskille. Kassa oli lähinnä huvittuneen oloinen, eli ilmeisesti asiakas oli tuttu ja tiesi, ettei oikeasti ole mitään uhkaa.
Pieni ja sinänsä vaarattoman tuntuinen ukko se oli, mutta tuli mieleen, että ei se Siwan kassan hommakaan ihan helppo homma ole ja jokaiselle sovi. Eikä K-Marketin...
Vierailija kirjoitti:
Joihinkin vaatteisiin on tullut niitä hällärilappuja, jotka pitää leikata pois, kun ostaa sen. Jos unohtuu leikata, hälyyttää kassalla.
Itselle sattui erikoinen tilanne, kun kassan portti hälyytti. Olin jo kävellyt kauemmaksi portista. Myyjä pyysi takaisin ja kun kuljin portista, ei hälyytystä tullutkaan. Myyjä sanoi vaan, että se oli joku häiriö. Ulkona kaivoin kännykkäni laukusta ja kuinka ollakaan, juuri sillä hetkellä, kun olin kävellyt portista, oli kännykkääni tullut viesti eli ilmeisesti tuo viestin tulo aiheutti hälyytyksen.
Se on "hälytys" eikä "hälyytys". Onko tuo jotain murretta?
Olin Lidlissä isosiskoni kanssa ollessani noin 13-vuotias. Kassajonossa juteltiin siskon kanssa niitä näitä odotellessamme omaa vuoroamme. Ennen meitä oli perus normaalin näköinen mies, joka nappasi viimeisenä kassahihnalle pari suklaapatukkaa.
Maksettuaan ja pakattuaan ostoksensa hän työnsi syliini ne pari suklaapatukkaa ja sanoi: ”tässä, ota nämä” ja lähti painelemaan vastausta odottamatta ovelle.
En kerennyt hämmentyneenä tilanteesta edes kiittää. Olen halunnut ajatella, että tämä tuntematon mies halusi ehkä olla vain ystävällinen.
Olin marketissa ostoksilla. Käytävällä, vähän kauempana seisoi toinen mies vastapäätä. En huomioinut häntä kun katsoin jotain tuotepakkausta, mutta vahingossa nostimme päätä yhtä aikaa ylöspäin ja katsoimme toisiamme suoraan silmiin. Sen jälkeen se mies käveli minun ohi ja sanoi jotakin tosi vihaisesti. En saanut selvää mitä. Oli jotenkin ahdistava hetki. Aivan kuin olisin syyllinen johonkin.
- Vanha nainen tuli pyytämään että ostaisin hänelle päivän lehden. Hän odotti lehdessä julkaistavaa salaista profetiaa.
- Nuori äiti (jolla näytti olevan elämänhallinta hukassa) vaihtoi vauvan vaipan kauppakeskuksen penkillä ja jätti vaipan siihen.
- Teini-ikäinen myyjä lakkasi kassalla kynsiään. Oli kiukkuinen kun tulin häiritsemään ostoksien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Seinäjoen Minimanissa olen useampaan kertaan nähnyt aasialasia nuoria miehiä ostamassa kärryn täydeltä keräkaalia. Mihin ihmeeseen niin paljon kaalta tarvitaan?
Varmaankin tekivät kimchiä myyntiin.
Virkapukuinen poliisi ja vartija olivat edessäni kassajonossa. Hihnalla oli menossa 12 pakettia Kulta Katriinaa ja 2 isoa ketsuppipulloa.
Ehkei tämä teistä ole huvittavaa, mutta mietiskelin vain, mihin he olivat matkalla ostoksineen.
Ehkä oudoimpia tapauksia mitä itselläni on ollut paikallisessa Citymarketissa vuosia sitten... tämä siis tapahtui useamminkin.
Muuten kauppareissut meni sujuvasti, kassajonoon asti ja jossain vaiheessa edessä oleva mies kääntyy katsomaan minua, katsoo hetken, kääntyy selin ja sitten kääntyy uudestaan ja kysyy minulta jostain tyttärestään ja hänen ystävistään (olin silloin siis teini).
Joka kerta kerroin, etten tunne kyseistä henkilöä, enkä hänen ystäviään ja kerran tämä mies tuntui jäävän jankkaamaan ja jopa tiuskimaan, että tiedänhän kun olen samannäköinen kuin tyttärensä (lävistykset ja värjätty tukka) ja että valehtelen hänelle.
Ei mikään iso ihme, että aloin karttamaan kyseistä kauppaa aika paljon, kun en halunnut kohdata tätä miestä enää..
Minua luullaan aina myyjäksi kun olen kaupassa itse ostoksilla. Jos minulla ei ole takkia päällä eikä laukkua olalla ja vaikka olisikin niin minulta tullaan kyselemään sanoin "Sinähän olet myyjä niin sitä ja tota". Sanovat aina sitten, että näytät myyjältä. Sanon aina, että olen kyllä mutta en tässä kaupassa.........
Tää tapahtuma alkoi oikeastaan jo matkalla kauppaan.
Olin vielä opiskelija ja olin saikulla koulusta jonkun jäätävän flunssan takia kevättalvella. Olin just käynyt lääkärillä ja kun poikkeuksellisesti oli auto käytössä ajattelin käväistä hakemassa vähän kauempana olevasta hypermarketista yhtä tiettyä Ben&Jerry's jätskiä, koska lähikaupat ei juuri sitä makua myyneet. Olin niin väsy ja zombin näköinen, ettei julkisilla kulkeminen olisi tullut kyseeseenkään.
Matkalla markettiin on sellainen tieosuus, jonka nopeusrajoitus on 50 tai 60. Ajan siitä edelleen satunnaisesti, enkä todellakaan tiedä missä kohtaa se nopeusrajoituslätkä edes on. Lisäksi musta tuntuu, ettei kukaan muukaan oikeen tiiä kuinka lujaa siinä tiellä saa ajaa. Aika usein letka kulkee tasaista kuuttakymppiä.
Lähdin matkaan lääkäriltä ja aika pian poliisiauto kurvasi risteyksestä perään. Köröttelin varmuuden vuoksi vähän rauhallisemmin; osittain siksi että olin niin kipeä ja osittain siksi, etten halunnut vahingossa ajaa ylinopeutta, kun poliisit oli jo valmiiksi perässä :D
Kuumotus kasvoi matkan edetessä, kun poliisiauto pysytteli kintereillä aina vain, vaikkei pysähtymismerkkiä kuulunutkaan. Loppuhuipennus oli, kun ajoin kaupan parkkihalliin ja poliisit seurasivat sinnekin. Parkkeerasin mahdollisimman lähelle ovia (väsynyt kun olin) ja poliisiauto pysäköi viereiseen ruutuun!
Nousin hyvin epäröiden autosta ja tuijotin silmät selällään niitä poliiseja, jotka myös nousivat autostaan. Siinä vaiheessa kuskin paikalla istunut poliisi vilkaisi minua ja näki, että olen hyvin hämmentynyt ja vähän ahdistunutkin (varmaan se flunssainen zombie-look toi oman lisänsä tähän).
Loppu hyvin, kaikki hyvin: poliisimiehet alkoivat nauraa, kun tajusivat miltä tilanne minun näkökulmastani näytti ja totesivat, että kaikki hyvin - he eivät siis olleet seuranneet minua, meillä vain sattui olemaan sama osoite :D