Lue keskustelun säännöt.
Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1611)
Kesäreissulla erään pikkukaupungin Prismassa kysyin myyjältä, onko heillä hummusta, kun en etsimisestä huolimatta löytänyt. Myyjä katsoi mua kuin ufoa ja alkoi huhuilla toiselle myyjälle "heeiii Leena, onko meillä hummusta?". Leenakin näytti alkuun hyvin epäröivältä, mutta sitten hänellä välähti ja sieltähän se hummus lopulta löytyi, eineshyllystä, muutama purkki piilotettuna maksalaatikon ja karjalanpiirakoiden väliin. Ilmeisesti ei hittituote sielläpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä liikkeessä, joka myy kalliita merkkivaatteita, on käytössä ostoskärryt sekä muovipussit?
Ihan mielenkiinnosta kysyn, en epäile tarinaa.
Mulla tulee mieleen Kärkkäinen. :D myydään sekä halpaa että merkkitavaraa, tosin en tiedä meneekö nyt ihan hirmu kalleisiin merkkeihin. Tiedän että muita todella kalliita merkkituotteita kuin vaatteita ainakin löytyy valikoimasta.
Kyllä näitä varmaan on muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuori romanipariskunta tuli kassalle täyden ostoskärryn kanssa. Nainen oli viimeisillään raskaana, mutta mies vain käveli kassan ohi odottelemaan. Nainen siis latoi tavarat hihnalle, pakkasi ne muovikasseihin ja lähti kantamaan painavia ostoksia kohti uloskäyntiä miehen perässä. Ainut, mitä mies tilanteessa teki, oli lompakon avaaminen ja ostosten maksaminen!
Miten niin _vain_? Itselleni sopisi kyllä hyvin roolien vaihtokin.
Jos ne yritti käynnistää synnytystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin Alkossa. Edessäni oli n. 50v nainen kahden viinipullon kanssa. Maksaessaan ostoksia nainen huudahti myyjälle "Mä olen sitten lääkäri! Että jos ihmettelen ostoksia niin..", myyjätär ja minä katsoimme naista hämmentyneinä.
Yleensä nimenomaan alkoholisteilla on selittelyntarve ostoksilleen ja kaksi viinipulloa ei ole edes mitenkään outo ostos.Voi apua! Tästä muistui mieleen tuttavani joka oli ollut opiskeluaikoinaan kesätöissä Alkon myyjänä. Hänellä oli hauskoja tarinoita asiakkaista joilla oli kova tarve selittää ostoksiaan. Milloin ketäkin oli tulossa kylään tai mitä ruokaa on tarjolla jne. Ns. fiinimmät rouvat harrastivat tätä.
Kansakoulun kesälomalla kerättiin kaverin kanssa pulloja ja vietiin niitä taskurahan toivossa Alkoon. Kerran Alkossa sattui olemaan tuttu opettajapariskunta, jonka kumpikin osapuoli toimi opettajana koulussamme. Nainen oli opettajani ja mies kaverin opettaja. Pariskunta oli selvästi nolona ja alkoi selitellä meille, että lääkkeeksi me vain tätä alkoholia ostamme. Muistan, että Alkon myyjällä oli selvästi vaikeuksia pitää pokka tiskin takana.
Ajoin pyörällä kaupungin läpi kauppaan, liikenteessä tietysti näytin asiaankuuluvat käsimerkit kääntyessäni. Kauppaan mennessä oli jäänyt jotenkin pyörämoodi päälle, ja näytin käsimerkin kääntyessäni ekasta hyllyvälistä. 🤦🏼♀️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Hänellä oli hauskoja tarinoita asiakkaista joilla oli kova tarve selittää ostoksiaan. Milloin ketäkin oli tulossa kylään tai mitä ruokaa on tarjolla jne. Ns. fiinimmät rouvat harrastivat tätä."
Selittely on varma merkki että juomat ovat itselle. Minä en selittele. Se ei kenellekään kuulu kuinka paljon juon ja kuinka usein ostan. Alkolle hyvä että kauppa käy, ja ostetaan juomat täältä eikä virosta. Minullekin on aivan sama paljonko muut juo.
Tyrkky kirjoitti:
No, tämä oli todellakin OUTOA, kyse oli kännykkäkaupasta: ostin Torin kautta kännyn yhdeltä mieheltä. Joo, toimitusjohtaja, tekniikan tohtori ja nykyään näköjään luennoi yliopistolla - erittäin varakas ja menestynyt. Menin hakemaan puhelimen sovitusti hänen kotoaan; hän oli jotenkin hermostunut ja koko tilanne hänen antiikkitavaroin verhoillussa ok-talossaan oli jokseenkin vaivaannuttava. Siinä sit juteltiin kaikkea, olin just etsimässä asuntoa kaupungista, että olisi lyhyt matka yliopistolle (teen väitöskirjaa) ja minulla on ollut työsuhteita tuntiopettajana ko. yliopistossa. Kerroin, että olen menossa bussiin kohti keskustaa, hän tarjosi minulle kyytiä ja sanoin, et joo, kun samaan suuntaan kerran ollaan menossa. No siinä sit juteltiin niitä näitä ja hän jätti miut kauppakeskukselle, minne olinkin menossa. No, jatkoin siitä matkaa poikakaverin luo ja kohta mies soittaa miulle, että otinko puhelimen käyttöön ja onko kaikki sen suhteen OK. Olin et joo, kaikki toimii kuten pitikin. No, vähän ajan päästä mieheltä alkoi tulla viestejä "voisit muuttaa minun luokseni ja tässä olisi sinulle tohtoirismies, joka voisi auttaa sinua opinnoissasi, olisi lyhyt matka yliopistolle, saat kyllä parempaankiin kuin nykyinen poikaystäväsi ja sitten alkoi jo tulla viestejä sormuskaupoista ja kihlautumisesta! Kaikki tuo vain yhden vaivaisen tapaamisen johdosta, tosin en tiedä, oliko hän stalkannut minua jo pidempäänkiin, koska en tod. ollut mitenkään "hohdokas" silloin tapaamisessa, kun olin sairaana ja ilman meikkiä ja pipo syvällä päässä, että hyvä kun naama näkyi. Vois sanoo, et taisin tehdä lähtemättömän vaikutuksen! No, vastailin jtn silleen huumorilla, et kiitos vaa tarjouksesta, mutta olen täysin tyytyväinen elämääni ihan tällaiseenaan enkä etsi uutta suhdetta. No, viestittely lakkasi ja sen jälkeen en ole hänestä kuullut - näköjään edellään opettaa yo:lla, joten vois olla aika "hauskaa" osallistua hänen luennoilleen ihan vaikka kuunteluoppilaana... Kaiken lisäksi asun nykyään noin kilometrin päässä hänestä, mutta en oo törmännyt edes lähikaupassa sen jälkeen. Ja suhde tuohon 4 v. takaiseen poikaystävään on katkolla. Uhka vai mahdollisuus? :D
Sinuna kyllä kääntäisin tämän kortin!
Mitä tiedät miehen taustoista? Olikohan juuri eronnut? Yleensä tuollaiset miehet eivät juoksentele vapaana kauan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä on jo aikaa toistakymmentä vuotta, mutta muistan sen yhä hyvin. Olin juuri muuttanut uuteen asuntoon Tampereen keskustaan ja löysin pienen yksityisen ruokakaupan lähikadulta. Liike oli muistaakseni nimeltään Tarmo.
Yhtenä iltana lähdin sitten käymään kaupassa, mutta en ollut vielä päättänyt, mitä haluaisin syödä ja siten ostaa kaupasta. Kiertelin pientä myymälää ainoana asiakkaana ja huomasin, että kaupan henkilökunta (3 ihmistä) seurasi jokaista liikettäni tarkoin. Ehkä he kuvittelivat, että yritän varastaa jotain, kun kiertelen kaupaa poimimatta mitään koriini. Kun tajusin, että kaupan henkilökunta kyttää tekemisiäni, nappasin mukaani sämpylä- ja juustopakkauksen ja lähdin kassalle maksamaan ostokseni.
Tuon tapauksen jälkeen en enää koskaan käynyt kyseisessä liikkeessä kytättävänä ja kieltämättä tunsin vahingoniloa, kun luin paikallisesta ilmaisjakelulehdestä puolisen vuotta myöhemmin kaupan joutuneen sulkemaan ovensa asiakkaiden puutteen vuoksi. Sitä saa mitä tilaa, vai miten menikään?
Kävin tänään Lidlissä iltapäivällä enkä nähnyt yhtään mustalaista kaupassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku epäonninen oli laittanut rikkinäisen sokeripussin kärryynsä, ja lattialla kulki hyllyvälistä toiseen katkeamaton sokerivana, pysähtymispaikoissa pieni keko ja taas matka oli jatkunut eteenpäin. Toivottavasti huomasi ennen kassoja että pussi onkin tyhjä.
Tuo tosin oli enemmän hauska kuin omituinen. Mutta mieleen on jäänyt erään vanhemman naisihmisen totaalinen hermojen menetys kassoilla, kun jonkun hänen haluamansa tuotteen kohdalta oli puuttunut hyllystä hintatieto kokonaan. (HUI!) Oli varmaan jotenkin mieleltään epävakaa, koska oikeasti huusi naama punaisena suoraa huutoa kassalla olleelle naiselle, joka nyt ei hirveästi asialle mitään voi. Täti lähti huudon päätyttyä sitten niskoja nakellen porteista ulos ostamatta mitään, ja muut jäi katselemaan toisiaan että mitä hittoa tässä just tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
Lähikaupassani vaihtui henkilökunta melkein kokonaan, ja eräs nuori mies joka oli tullut sinne töihin rupesi pitämään minua silmällä, siis ikäänkuin koko ajan vahti että varastanko jotakin 😮 Ensin huomasin hänen vahtaavan maitohyllyn takana minua, ja jatkossa aina kun oli kassalla kun astuin ovesta sisään kauppaan, painoi merkkiä jotta toinen myyjä tulisi hänen tilalle kassalle, ja painui itse takahuoneeseen. Kun olin kassalla ja maksanut ostokseni, tämä miesmyyjä saapui aina takaisin myymälän puolelle. Ja tämä tapahtui siis aina kun menin kauppaan. Pian tajusin että ei hemmetti, se myyjä varmaan menee sinne takahuoneeseen vahtaamaan kameroista että pöllinkö jotakin 🤔 Kerran kauppaan tultuani hän meni myös vain kaupan tuulikaappiin seisoskelemaan ja kyttäämään minua. Tämä oli mielestäni omituista käytöstä sen takia, että en mielestäni ole antanut omalla käytökselläni tai ulkonäölläni mitenkään ymmärtää, että olisin jokin varas. Vieläkin hämmentyneenä mietin, että mikä sitä myyjää vaivasi.
Jos se olikin susta kiinnostunut eikä uskaltanut lähestyä......? Ootti sopivaa hetkeä kutsua treffeille ohimennen jotenkin. Vaikeahan niitten on lähestyä asiakasta..........
Ainakin toi ett pyytää toisen kassalle sopivasti on ihan kuin olisi odottanut sua kun kerran vahtaa kuka sieltä tulee. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonotin Hesessä, missä oli yksi todella pitkä jono, joka sitten kassojen luona haarautu kahdelle kassalle.
Vanha nainen käveli pokkana jonon ohi kassalle ja ihmetteli, miksi kaikki jonottavat vain yhdelle kassalle.
Vierailija kirjoitti:
Kesäreissulla erään pikkukaupungin Prismassa kysyin myyjältä, onko heillä hummusta, kun en etsimisestä huolimatta löytänyt. Myyjä katsoi mua kuin ufoa ja alkoi huhuilla toiselle myyjälle "heeiii Leena, onko meillä hummusta?". Leenakin näytti alkuun hyvin epäröivältä, mutta sitten hänellä välähti ja sieltähän se hummus lopulta löytyi, eineshyllystä, muutama purkki piilotettuna maksalaatikon ja karjalanpiirakoiden väliin. Ilmeisesti ei hittituote sielläpäin.
Mutta mikäs tässä nyt niin ihmeellistä on? Ei kai nyt kenestäkään voi olettaa, että tuntee tai tietää jokaisen maailman eri elintarvikkeen. Ei edes silloin vaikka kuinka on kaupassa töissä. Ja ei, ei myöskään kukaan ole niin superihminen, että pystyisi suoriltaan muistamaan ulkoa koko työpaikkansa valikoiman.
En minäkään yksi päivä tiennyt, että onko meillä sukaatti, kun sitä kysyttiin. Koitin kysellä tarkentavia kysymyksiä, jotta olisin voinut sen käydä tarkistamassa sitten hyllystä, johon se voisi kuulua, koska ei ollut aavistustakaan edes siitä mitä se on. Vastaus oli jotakuinkin tyyliä, no se on sitä... No sitä, no kyllä sä sen tiiät, tätä... Säestettynä sillä ihmeellisellä käsien viuhdonnalla, joka on aika yleistä siinä vaiheessa kun toinenkaan osapuoli ei oikein osaa selkeästi kertoa mikä tuote on kyseessä. 😂 Asiakas lähti pettyneenä ja minä kipaisin googlettamaan. Ja ei, ei ollut meillä tuollaista tuotetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähellä itärajaa asuessa on tottunut kaikenlaisiin hamstraajiin. Yhdellä asiakkaalla oli kärry kukkuroillaan pelkkää Torinon sarvimakaroonia, joka oli tarjouksessa 0,1€/pussi. Muutamia kertoja olen myös nähnyt, kun jollain on ollut kärry täynnä pelkkää Oltermannia.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän noita hälytytyksiä oikein aiheuttaa? Itselleni ei ole vuosiin sattunut mitään ja nyt useita kertoja puolen vuoden sisään.
Huvittavin oli jouluna, kun käytiin läheisessä 24 h hypermarketissa hakemassa muutama pullo mikseriä myöhään aattoiltana, kun sukulaispojan piti saada juuri tiettyä merkkiä... Ei siis kovin tärkeä ostos, mutta oli kiva päästä vähän tuulettumaan raskaiden ruokien päälle. Kassalla yksi meistä hälytti ja riisui jo pikkutakin ja heilutteli sitä ja lompakkoa hälytinportilla, eikä lähde vaan selvinnyt. Onneksi ei joutunut paitaa tai housuja enää riisumaan.
Itselläni myös tullut hälytys apteekissa, Citymarketissa ja viimeksi Lidlissä, eikä aavistustakaan syystä.
Joissain vaatteissa on se saksilla leikattava hälylappu. Samoin esim uuden lompakon sisällä voi olla tosi piilossa häly.
Cardiff vuonna 1999: menin pääsiäisen aattona vanhan tavaran myymälään, joka oli hauska sokkelo. Kaiketi yhdistelty monta pientä huoneistoa yhteen.
Myyjä oli ekassa huoneessa ja myymälässä oli joitakin muitakin asiakkaita. Kuljeskelin ja katselin kaikessa rauhassa.
Kun olin lähdössä pois, tajusin että ovi on takalukossa ja koko kauppa tyhjä! Iski vähän jännä fiilis, että onko se jo suljettu pääsiäiseksi eli että milloinkahan sieltä ehkä pääsisi veks.
Minulla oli kännykkä, mutta ei nettiä siinä. Yritin tiirailla numeroa, joka oli ikkunatarrassa, siis sieltä väärältä puolelta. Ei oikein uskaltanut liikkua tai tonkia yhtään mitään.
Onneksi kauppias kuitenkin tuli tosi pian takaisin, muistaakseni oli pankissa tai vastaavassa käynyt ja luullut kauppaa tyhjäksi.
Olen Etelä-Suomesta ja kävin loppuvuodesta Oulussa marketissa. Siellä oli myynnissä keittobanaaneja, en ollut aikaisemmin nähnyt.
Ovat isompia ja kulmikkaampia kuin normit ja käytetään perunan tapaan. Onko niitä myynnissä täällä etelämpänäkin?
Ostin kerran erästä tarjoustuotetta koko kärryn täynnä lähikaupasta, niin eikös vaan pari ämmää alkaneet kassajonossa mäkättämään, että aiotko todella itse syödä kaikki ja olisi sitä voinut toisillekin jättää....vali vali paheksuvia ilmeitä ja kaikki muutkin kääntyivät toisestakin kassajonosta katsomaan.
Olin kerran Cittarissa kassalla odottamassa vuoroani, oli lounasaika ehkä maanantaina tai tiistaina. Yhtäkkiä näen, kun resuinen nuori mies pirikiikarit päässä juoksee hirveää kyytiä kassojen ohi mäyräkoira kaljaa molemmissa käsissään kohti ulko-ovea. Hetken kuluttua vartija juoksee perään. Näky oli niin stereotyyppisen koominen ja yllättävä, ettei kukaan oikein osannut edes nauraa. Kun sain maksettua, menin ulos ja siellä tämä sankari istui maijan vieressä käsiraudoissa. Osa kaljoistakin oli siinä rytäkässä pudonnut ja auki, en tiedä oliko se yrittänyt vielä hätäisesti juoda niitä tajutessaan jäävänsä kiinni. Sitä vaan miettii, kuinka suuri kaljanhimo täytyy olla, että toteuttaa tuollaisen mestarivarkaan tempun keskellä päivää ja kuvittelee edes hetken, ettei jää kiinni.
En kyllä ikinä antaisi vartijan tutkia laukkuani tai muutakaan. Eikä kenenkään pidäkään antaa tutkia. Ei ole onneksi edes tullut tilannetta, että olisi joutunut noiden pystyyn nostettujen apinoiden kanssa tekemisiin.