Lue keskustelun säännöt.
Olen NIIN KYLLÄSTYNYT työtä vieroksuviin ystäviini!
väsynyt ap
22.01.2020 |
Minulla on laaja kaveripiiri ja porukkaan mahtuu aika paljon 20-30 -vuotiaita naisia, jotka eivät ole ikänään tehneet palkkatyötä. Suurimmalta osalta puuttuu myös kunnollinen peruskoulun jälkeinen koulutus ja yhteistä heillä tuntuisi olevan myös ajokortittomuus, sekä puutteellinen osaaminen matematiikassa ja monilla myös englannissa. Myös mt-ongelmat ovat kaveripiirissäni hyvin yleisiä.
En minä vaadi ystäviltäni täydellisyyttä, en ole itsekään. Se, mikä tuntuu kuitenkin erottavan minut lähes kaikista ystävistäni on halu elättää itseni käymällä töissä tekemällä suurin piirtein mitä tahansa hanttihommia puhelinmyynnistä siivoukseen, kaupankassaan, varastohommiin, feissaukseen ja mitä kaikkea tässä nyt on kolmekymppiseksi mennessä ehtinyt tekemään ilman koulutusta. Tätä nykyä minulla on ihan asiallinen vakituinen työpaikka, oma auto ja perhe.
Näin tuossa eilen ikäistäni kaveria, jolla on ollut omat ongelmat elämässä ja ymmärrän, ettei hän ole niitä itselleen valinnut. Kaverini rupesi pohtimaan, josko yrittäisi mennä töihin. Ei kuulemma ole koskaan ollut kuin yhdessä työkokeilussa. Ehdottelin siinä sitten mm. kaupan kassaa ja muita tällaisia perushommia, mutta hän tuumasi, ettei pysty käymään töissä, jotka eivät hänen mielestään ole kivoja ja mistä hän ei nauti. No ei ihme, että ehtinyt kolmekymppiseksi saakka käymättä töissä. Koulujakaan ei ole saanut käytyä loppuun mitään, minkä on aloittanut.
Minulle on ihan ok, että joku on työkyvytön fyysisten tai psyykkisten ongelmiensa takia. Voin ihan mielelläni olla tällaisen ihmisen ystävä. Sen sijaan on alkanut oikeasti veetuttaa tuollaisella diipadaapa-asenteella elävät ihmiset, jotka katsovat oikeudekseen loisia toisten (esim. minun) tienaamilla verorahoilla vain siksi, ettei heille ole tarjolla jotain KIVAA työtä..!! Eli tuo asenne alkoi ärsyttää ihan sikana, että loisitaan vaikka loppuelämä, jossei päästä suoraan jonnekin unelmaduuniin. Alkoi myös ärsyttää yhteiskunta, mikä mahdollistaisi tällaisen. Mietin tapaamisen jälkeen koko illan, että tuollaisella asenteella oleville ihmisille olisi tervehdyttävää asua muutama vuosi valtiossa, jossa joko käyt töissä tai et saa rahaa.
No.. Jutun pointti oli kuitenkin se, että olen alkanut kunnolla harkitsemaan, että dumppaan tällaiset tyypit suosiolla pois kaveriporukastani. En siis heitä, joilla on asenne kohdillaan, mutta ovat terveytensä vuoksi sairaseläkkeellä, vaan ne, jotka eivtä ...tu VIITSI tehdä mitään perusduunia! Muutenkin todella uuvuttavaa yrittää olla tukena ystävälle, joka vuodesta toiseen feilaa kaiken, eikä mene elämässä eteenpäin ja on asenteella, että toisten pitäisi niinsanotusti heidän pyllynsä pyyhkiä.
Tajusin, että tunnen mm. monta 20-30 -vuotiasta ihmistä, joiden on ylivoimaisen vaikeaa liikkua julkisilla kulkuneuvoilla ilman jonkun kaverin tai vanhemman apua. Ymmärrän vielä pahat paniikki- tai hahmotushäiriöt, mutta monella kaverilla tuo on ihan silkkaa opittua avuttomuutta ja heillä yleensä asenne, ettei heidän tarvitsekaan sitä oppia.
Halusin jakaa tämän tänne, ettei näiden tällä asenteella olevien tarvitse ihmetellä, miksi ystävät kaikkoaa ympäriltä. Itse kaipaan aikuisia ystäviä, jotka osaavat huolehtia itsestään ja haluavat kantaa kortensa kekoon yhteiskunnasa, sekä mennä elämässä eteenpäin. Omissa lapsissa minulla on ihan tarpeeksi holhottavaa, noihin 20-30 -vuotiaisiin aikuisvauvoihin ei enää oma jaksamiseni riitä. Sori.
Kommentit (392)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, ap, kun kerroit totuuden.
.
Kaikki kasvatus ja mielikuvat lähtevät kotoa.
Jos vanhemmat tai vanhempi vain makaa rahallisten tai muunlaisten tukien varassa sohvalla, hyvä, jos saa einesmaksalaatikon lämmitettyä, mitä lapsi tekee? Aika oletettavasti saman.
Hän näkee pienestä pitäen kuinka paistettu kana lentää pureskeltuna suuhun, kun vain makaa.
Ei lapsi ymmärrä, jos ei häntä opasteta muuhun.
.
ADD/ADHD eivät ole välttämättömia eläkesyitä.
Minulla oli adhd-työkaveri, joka teki ihan täysillä töitä siinä missä minäkin ilman adhd:ta.
Add-tyyppi tässä taas. En minäkään eläkkeellä ole, enkä ajatellut hakeutuakaan. Olen ihan normaalisti työttömänä työnhakijana ja minulla on pari-kolme kertaa vuodessa tapaamisia TE-toimistossa.
Minua ei kuitenkaan ole enää vuosiin yritetty pakottaa aktivoitumaan, sillä olen tehnyt selväksi, että silloin menen tutun päälääkärin hoiviin ja hommaan itselleni masennus-saikkua.
Masennus on minulla tosin pelkkä oire tai oireen oire, miten sen nyt ajatteleekaan ja saan tuon oireen tai oireen oireen pois tekemällä itselleni kiinnostavia asioita. Olenkin tehnyt TE-toimistossa selväksi, että minun "ajaminen" saikkua hakemaan on typerää yhteiskunnan resurssien haaskausta. Lisäksi joku muu jäisi ilman lääkäriaikaa tuon vuoksi.
Välillä "joudun" hakemaan työpaikkoja sääntöjen vuoksi, mutta tykkään väsäillä niitä ei-niin houkuttelevia hupihakemuksia ja TE-toimistossa tiedetään, että teen niistä tietoisesti sellaisia.
Moni ei voisi koskaan elää näin, ikään kuin omien sääntöjen mukaan - yhteiskuntaa kyykyttäen.
Tämä ärsyttää monia, tiedän.
Mikä on syysi olla hakeutumatta eläkkeelle?
ADD:n perusteella ei pääse, ei ole koskaan päässyt. Eikä masennuksenkaan perusteella pääse enää, ellei takana ole vuosien itsemurhayritys-suljettu osasto -kierrettä.
T: masentunut assi, joka kyllä yrittää päästä takaisin työelämään. Vituttaa tuon ADD:n kaltaiset hyypiöt jotka luultavasti pilaa meidän kaikkien nepsyjen maineen. Ei tuo ADD:stä johdu vaan laiskuudesta. Tunnen moniakin ADDeja jotka aivan hyvin käyvät töissä.
Täyttä asiaa tämä! Olen itse ADD ja todella kovalla työllä ja sinnikkyydellä kouluttautunut ja kinkenyt itseni työelämään. Aloitin työnteon kaikilla mahdollisilla paskaduuneilla, kouluttauduin AMK-tasolle (oli minulle ihan järjetön saavutus) ja nyt ihan hyvässä työssä. Työ on minulle valtavan kuormittavaa ja välillä elämänhallinta ihan hukassa. Minulle on kuitenkin tärkeä arvo olla osana yheiskuntaa ja olla ikinä alistumatta niin syvälle, että käyttäisin diagnoosiani minä syynä millekään tekemiselle tai tekemättä jättämiselle.
Tunnen muitakin nepsyjä jotka ovat päässeet elämään kiinni, vaikka vaatiikin enemmän kuin neurotyypillisiltä. Tunnen mm. pahan ADHD tapauksen joka luki itensä eläinlääkäriksi. Vastaavasti tunnen paljon (etenkin asseja), joiden paikka olisi ihan jossain muualla kuin kortistossa. Tuon ADD-vinkujan tapaiset laiskurit todellakin mustaavat monien mainetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onneksi SINÄ käyt töissä ja pidät yhteiskuntaa pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
väsynyt ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tunnet nämä kaverit? Kuulostaa vaan niin kovin erilaiselta kuin oma. tuttavapiirini, jossa kolmikymppisillä on korkeakoulututkinnot lähes jokaisella, hyvät työpaikat, omistusasunnot tai ainakin säästävät sellaiseen. En kyllä itsekään tajua ihmisiä joiden mielestä työn kuuluu olla kivaa. Mä teen töitä että saan elätettyä itseni.
Riippuu missä piireissä liikkuu. Jos asuu jossain nukkumalähiössä niin kaiketi ovat tietynlaisia ihmisiä. Ja seura tekee kaltaisekseen.
Olen harrastusten kautta näihin arjen sankareihin tutustunut ja sympaattisena ihmisenä koittanut auttaa, mutta joku raja minullakin.
Lopeta se auttaminen ja keskity muihin ystäviisi. Aloituksestasi paistaa läpi turhautuminen näihin ihmisiin ja olen melko varma, että se välittyy myös heille. Kertomiesi taustatietojen perusteella veikkaan myös, että useimpien heidän kohdalla ei ole kyse viitsimättömyydestä vaan esim. hoitamattomasta sosiaalisten tilanteiden pelosta ja huomaamatta jääneistä oppimisvaikeuksista. Vaikutat jämäkältä mutta ehkä tietyllä tapaa myös armottomalta tyypiltä enkä usko, että nämä ystäväsi kokevat sinua sellaiseksi ihmiseksi, jolle voisivat kertoa, mikä se totuus siellä heidän työhaluttomuutensa ja elämänhallintaongelmiensa taustalla on. Kirjoitit viestissäsi, että sinusta on ok, jos joku on työkyvytön psyykkisten ongelmien takia mutta kirjoituksesi sävy on sen verran tiukka ja tuomitseva, että se riitelee sanavalintojesi kanssa.
Samaa mieltä. En pitänyt aloituksesta yhtään.
Näillä ihmisillä on selkeästi mt-ongelmia. Anna heidän olla rauhassa ja keskity omaan elämään.
Ei niin vakavia että ne estäisivät töissä käynnin. Nuo ihmiset tarvitsisivat kokemuksen normaalista työelämästä ettei se yleensä ole puheista huolimatta nyt niin kauheaa mitä usein puhutaan. Pitäisi olla myös vähän epämukavuuden sietoa ja itsekuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, ap, kun kerroit totuuden.
.
Kaikki kasvatus ja mielikuvat lähtevät kotoa.
Jos vanhemmat tai vanhempi vain makaa rahallisten tai muunlaisten tukien varassa sohvalla, hyvä, jos saa einesmaksalaatikon lämmitettyä, mitä lapsi tekee? Aika oletettavasti saman.
Hän näkee pienestä pitäen kuinka paistettu kana lentää pureskeltuna suuhun, kun vain makaa.
Ei lapsi ymmärrä, jos ei häntä opasteta muuhun.
.
ADD/ADHD eivät ole välttämättömia eläkesyitä.
Minulla oli adhd-työkaveri, joka teki ihan täysillä töitä siinä missä minäkin ilman adhd:ta.
Add-tyyppi tässä taas. En minäkään eläkkeellä ole, enkä ajatellut hakeutuakaan. Olen ihan normaalisti työttömänä työnhakijana ja minulla on pari-kolme kertaa vuodessa tapaamisia TE-toimistossa.
Minua ei kuitenkaan ole enää vuosiin yritetty pakottaa aktivoitumaan, sillä olen tehnyt selväksi, että silloin menen tutun päälääkärin hoiviin ja hommaan itselleni masennus-saikkua.
Masennus on minulla tosin pelkkä oire tai oireen oire, miten sen nyt ajatteleekaan ja saan tuon oireen tai oireen oireen pois tekemällä itselleni kiinnostavia asioita. Olenkin tehnyt TE-toimistossa selväksi, että minun "ajaminen" saikkua hakemaan on typerää yhteiskunnan resurssien haaskausta. Lisäksi joku muu jäisi ilman lääkäriaikaa tuon vuoksi.
Välillä "joudun" hakemaan työpaikkoja sääntöjen vuoksi, mutta tykkään väsäillä niitä ei-niin houkuttelevia hupihakemuksia ja TE-toimistossa tiedetään, että teen niistä tietoisesti sellaisia.
Moni ei voisi koskaan elää näin, ikään kuin omien sääntöjen mukaan - yhteiskuntaa kyykyttäen.
Tämä ärsyttää monia, tiedän.
Mikä on syysi olla hakeutumatta eläkkeelle?
ADD:n perusteella ei pääse, ei ole koskaan päässyt. Eikä masennuksenkaan perusteella pääse enää, ellei takana ole vuosien itsemurhayritys-suljettu osasto -kierrettä.
T: masentunut assi, joka kyllä yrittää päästä takaisin työelämään. Vituttaa tuon ADD:n kaltaiset hyypiöt jotka luultavasti pilaa meidän kaikkien nepsyjen maineen. Ei tuo ADD:stä johdu vaan laiskuudesta. Tunnen moniakin ADDeja jotka aivan hyvin käyvät töissä.
Täyttä asiaa tämä! Olen itse ADD ja todella kovalla työllä ja sinnikkyydellä kouluttautunut ja kinkenyt itseni työelämään. Aloitin työnteon kaikilla mahdollisilla paskaduuneilla, kouluttauduin AMK-tasolle (oli minulle ihan järjetön saavutus) ja nyt ihan hyvässä työssä. Työ on minulle valtavan kuormittavaa ja välillä elämänhallinta ihan hukassa. Minulle on kuitenkin tärkeä arvo olla osana yheiskuntaa ja olla ikinä alistumatta niin syvälle, että käyttäisin diagnoosiani minä syynä millekään tekemiselle tai tekemättä jättämiselle.
Tunnen muitakin nepsyjä jotka ovat päässeet elämään kiinni, vaikka vaatiikin enemmän kuin neurotyypillisiltä. Tunnen mm. pahan ADHD tapauksen joka luki itensä eläinlääkäriksi. Vastaavasti tunnen paljon (etenkin asseja), joiden paikka olisi ihan jossain muualla kuin kortistossa. Tuon ADD-vinkujan tapaiset laiskurit todellakin mustaavat monien mainetta.
Add-ihmiseksi olet melko leimaava, kun et elämästäni ja kokemuksistani tiedä tuon taivaallista. Et muutenkaan vaikuta sellaiselta addilta, joka osaisi ajatella asioita monista eri näkökulmista. Ei kaikille ole samat asiat ja arvot samassa tärkeysjärjestyksessä.
Paljon add-keskusteluja lukeneena voin sanoa, että olet ehkä ensimmäinen add-oireista kärsinyt add-ihminen (väittämäsi mukaan), joka add:stään huolimatta leimaa toisen addin laiskaksi. Tuon vuoksi en aivan niele tarinaasi tai sitten et ole kovin älykäs. Anteeksi vaan tuo viimeisin.
väsynyt ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa että ap on p askaduunari kirjoitustyylistä päätellen.
Haha, no tämän voin kyllä myöntää ihan reilusti, että näinhän siinä on päässyt käymään. :D
Mutta jonkun nekin duunit pitää hoitaa, kaikki eivät voi olla akateemisissa hommissa, jonkun pitää myös myydä heille ruokaa ja tavaroita, hoitaa niiden varastointia ja kuljetusta. :)
Kaupan kassana ei ihan hirveästi tarvitse huolehtia muiden loisimisesta sun verorahoilla. Kunhan olet maksanut edes omat kuluttamasi verorahat yhteiskunnalle niin huolehdi sitten niistä uusavuttomista työttömistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap pakeni kun tajusi kuinka ääliömäinen aloituksensa oli.
Vai että oikein kaupan kassa! hurja.
Vierailija kirjoitti:
Herää ajatus että oikeasti ap on tutustunut näihin jossain mielenterveyskuntoutujien ryhmässä. Vähän vaikea uskoa että harrastukseen tulisi sankoin joukoin ihmisiä jotka ei kykene liikkumaan yksin julkisilla. Joku paniikkihäiriöryhmä? Ap:llä ei taida itselläkään olla mitään koulutusta mutta muuten on selvinnyt paremmin kuin nämä tyypit.
Mä tutustuin suljetulla osastolla Suomen parhaan yliopiston väkeen. Ihania fiksuja ihmisiä. Parhaat vaan ei kestä pahuutta, joka on kaikkialla. Sunkin tekstissä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halusit kai vain kuulla, että olet parempi ihminen kuin kaikki ne tuntemasi laiskat paskat.
Tuttuni on 35 vuotias 2 lapsen äiti. Päivääkään ei ole ollut töissä. Asuu isänsä peräkammarissa lapsineen ja uuden miehen kanssa. Vetoaa aina mt syihin ettei tarvitsisi mitään tehdä....
Mutta niin se valtio huolehtii...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ketään kiinnostaa, tekeekö ystävä töitä vai ei? Mies elättää kavereitasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herää ajatus että oikeasti ap on tutustunut näihin jossain mielenterveyskuntoutujien ryhmässä. Vähän vaikea uskoa että harrastukseen tulisi sankoin joukoin ihmisiä jotka ei kykene liikkumaan yksin julkisilla. Joku paniikkihäiriöryhmä? Ap:llä ei taida itselläkään olla mitään koulutusta mutta muuten on selvinnyt paremmin kuin nämä tyypit.
Mä tutustuin suljetulla osastolla Suomen parhaan yliopiston väkeen. Ihania fiksuja ihmisiä. Parhaat vaan ei kestä pahuutta, joka on kaikkialla. Sunkin tekstissä...
En tarkoittanut mitään pahaa. Kunhan vain ihmettelin että jokin ap:n tarinassa ei täsmää. Mitä pahaa on siinä että ap olisi tutustunut "ystäviinsä" paniikkihäiriöryhmässä? Muutti vain tunnistamisen pelossa yksityiskohtia tms. Mun mielestä on enemmän pahaa siinä että yrittää antaa sen vaikutelman kuin missä tahansa kansalaisopiston espanjan ryhmässä olisi suuri määrä porukkaa joka ei uskalla kulkea yksin bussilla ja että se olisi joku tyypillinen ongelma tavallisilla 20-30-vuotiailla joita nyt olis tarkoitus porukalla haukkua pullamössösukupolveksi tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä työkkäri ei ole pakottanut heitä töihin vai ottavatko karenssin?
Koska tämä on keksitty tarina. 0/5
väsynyt ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin 50 v ajattelen, että oma auto on turhaa kulutusta. En tekisi sen eteen töitä. En myöskään omakotitalon, joka vaatii paljon lämmitystä, vetojen maksua ja kalliita huonekaluja ja jossa on vaatehuone, joka vaatii paljon vaatteita. En tahtoisi isoa keittiötä, jossa kestitä vieraita näyttävästi ja siirtyminen vesipisteeltä hellalle on useita metrejä. Samalla tulee joku sotkeneeksi koko keittiön, jonka olen ehtinyt siivota. Huono asia on, kun kaikkea on melkein rajattomasti tarjolla, veitsiäkin kokonainen tukillinen, kun yksi hyvä riittäisi. Jälkien siivoaminen ei innosta, kun on iso talo, siinä sekoaa päänuppi! En tahdo useampaa merkkiastiastoa en en ja vielä kerran en!
Tahdon vain olla, matkustaa, laittaa itselleni ruokaa, liikkua ja nyrkkipyykätä tarvittaessa vaikka varusteeni. Jos hankit nyt paljon omaisuutta, sinulla voi mennä aivan liian kauan aikaa alkaa keventää sitä!
10 kg on joskus enemmän kuin tarpeeksi omaisuutta! Jos on elänyt ylen, joutuu myös laihduttamaan, jotta keho kantaa 10 kg rinkan!
Ei minullakaan olisi mitään sitä vastaan, jos ei olisi perhettä elätettävänä. Yksin asuessahan on mukavampaa, jos on vähän simplistisempää ja vapaampaa. Muistan opiskeluaikoina nauttineeni tästä.
Simplistisempää, anna mun kaikki kestää :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herää ajatus että oikeasti ap on tutustunut näihin jossain mielenterveyskuntoutujien ryhmässä. Vähän vaikea uskoa että harrastukseen tulisi sankoin joukoin ihmisiä jotka ei kykene liikkumaan yksin julkisilla. Joku paniikkihäiriöryhmä? Ap:llä ei taida itselläkään olla mitään koulutusta mutta muuten on selvinnyt paremmin kuin nämä tyypit.
Mä tutustuin suljetulla osastolla Suomen parhaan yliopiston väkeen. Ihania fiksuja ihmisiä. Parhaat vaan ei kestä pahuutta, joka on kaikkialla. Sunkin tekstissä...
En tarkoittanut mitään pahaa. Kunhan vain ihmettelin että jokin ap:n tarinassa ei täsmää. Mitä pahaa on siinä että ap olisi tutustunut "ystäviinsä" paniikkihäiriöryhmässä? Muutti vain tunnistamisen pelossa yksityiskohtia tms. Mun mielestä on enemmän pahaa siinä että yrittää antaa sen vaikutelman kuin missä tahansa kansalaisopiston espanjan ryhmässä olisi suuri määrä porukkaa joka ei uskalla kulkea yksin bussilla ja että se olisi joku tyypillinen ongelma tavallisilla 20-30-vuotiailla joita nyt olis tarkoitus porukalla haukkua pullamössösukupolveksi tai jotain.
Jo joku syyhän siihen on ettei ap ole mitään kouluja käynyt. Ei sekään kauhean tavallista ole mielestäni. Tulee mieleen että joku syy siihen on ja nyt heitetään huonommin pärjänneet "kolleegat" bussin alle...
Koulutus ei liity mitenkään siihen miten ihminen voi sairastua mt-ongelmiin.
Täällä ymmärretään tahallaan ap:ta väärin, ja uhriudutaan kun itsekin ovat vastailijat vissiin sellaisia kesken kasvuisia työn vieroksujia, jotka eivät kotkaan ole kasvaneet ulos asenteesta:"en halua tehdä, jos se ei ole kivaa. Joku muu tekee mun puolesta!"(eli siis vanhemmat tai valtio...)
Ymmärrän ap sinua oikein hyvin, se ongelmahan EI OLE tässä se TYÖTTÖMYYS, vaan se asenne, että voi olla tekemättä, jos ei huvita. Tämä sama asenne näkyy näillä ihmisillä ihan kaikilla muillakin elämän aluella, ja käytöksessä muita kohtaan (varsinkin omia perheen jäseniään ja ystäviä usein surutta hyväksikäyttävät).
Minullakin on kaveripiirissä noita työnvieruksijoita, ei ole mitään ajatustakaan mennä töihin, kun voivat nostella vain tukia ja tuhlailla ne tukirahat itseensä, kun asuvat vielä kolmekymppisinä ilmaiseksi täyshoitoloissa vanhemmillaan.
Itse olen tehnyt aina töitä heti lukiosta valmistauduttuani, kouluttauduin vielä pitkälle tämän jälkeen samalla töitä tehden, kunnes sitten sairastuin vaikeasti parivuotta sitten, ja olen nyt työkyvytön. Ällöttää suunnattomasti kun ihmiset vertaavat minua (työtöntä, joka tosin on työkyvytön) noihin mitään tekemättömiin lelliperseisiin, kun itse tekisin kyllä töitä jos vain voisin. (en ollut nirsoillut töiden kanssa ennen sairastumistani, olen ollut pikaruokaravintolassa töissä, ja siivousduunissa ennen kun sain oman alani töitä) Nämä kyseiset henkilöt ärsyttivät loisimisellaan Jo ENNEN sairastumistani, nyt niiden leuhkiminen tekemättömyydellään ja "helpolla rällästys rahallaan" suoraan sanoen kuvottaa.
Ymmärrän sinua ap, ja komppaan, sellaisia toistenhyväksikäyttäjiä ei kannata turhaan pitää omaa mieltä myrkyttässä.
Vai että Add estää tekemästä töitä, just... mulla on paha ADHD eikä estäny mua, siihen on kulle lääkkeitä, laiskuuteen ei ole.
Sä olet arkkityyppi ihmisestä joka selittää ADD:llänsä KAIKEN haluttomuutensa ottaa mitään vastuuta omasta elämästään. Sä olet ihan yhtä loinen, kuin ihminen ilman ADDtä, jota ei huvita tehdä töitä. Add ei ole yhtään niin rajoittava tila kuin mitä ihmiset täällä palstalla vollottavat. Luoko se haasteita? Luo, muttei ylitsepääsemättömiä. Laiskuus tai masennus on yleensä taustalla se mikä oikeasti vie tollaiselta ihmiseltä työhalun (huom, ei työkyvyntön, kun itsekkin myönnät että olisit työkykyinen)
Vierailija kirjoitti:
Minkä mä sillä voi etten osaa matikkaa, minua on koulukiusattu äärimmäisen rankasti, en koskaan pääse mihinkään korkeakouluun, työt ovat pelkkää pätkätyötä. Joo olen tällä hetkelläkin kotona ja istun työttömänä, ja miksi?! Koska olin hyvässä työpaikassa mutta määräaikaisuus loppui, halusivat pitää minua mutta ei voinut.
Ymmärrättekö sitä myös on paljon ahkeria ihmisiä jotka yrittävät loputtomiin mutta silti lopputulos on tämä? Onko todellakin minun vikani? Eikö jo riitä että olen tehnyt aina töitä ja yrittänyt kouluun päästä?
T. 29 aikuisvauva.
Luitko ap:n aloitusta ollenkaan, ei tämä ole mikään työttömien halveerausketju, vaan puhutaan ihmisistä jotka eivät halua tehdä mitään. Ei sinua ole täällä kukaan haukkunut, ootte herkkää porukkaa työttömät, ei teitä kaikki automaattisesti vihaa, ja pidä jotenkin harmaana massana. Työttömänä olemiseen on monia hyviä syitä, asenne ongelma vain ei ole yksi niistä.
Hyvä ap, ei sun tarvii olla noitten laiskojen aikuisvauvojen tukihenkilö. Keskity omaan elämään ja perheeseen. Kyllä niitä hyviä ja fiksuja kavereita löytyy, ei kannata aikaa tuhlata huonoihin. Noin mäkin olen toiminut.