Kuinka monta "kemiaa" ja oikeaa kolahdusta ootte kokeneet elämänne aikana?
Mä sanoisin, että niitä on ollu ehkä viis, maksimissaan kymmenen ja olen jo 50. Kaikista mun tapaamista ihmisistä vaan noin vähän. Osasta on tullut rakkaustarinoita ja osasta ei. Yksi oli vaan tuntematon kassahenkilö, mutta kolahdus oli kovin vahva, molemminpuolinen ja niin ilmiselvä, että jopa mukana ollut aviomieheni huomasi sen.
Tässä muutama fakta näihin liittyen: ovat kaikki olleet miehiä, ei mitään hajua ammatista tai rahoista, iällä ei ole ollut väliä ja ovat olleet ihan erinäköisiä.
Erikoista hommaa.
Kommentit (798)
2 tällaista "ensi silmäyksellä jalat alta" juttua. Toinen kassamyyjän kanssa mikä oli TODELLA outo kokemus, en edes tarkalleen muista minkä näköinen mies oli mutta olin itse jotain 18-19-vuotias ja en meinannut päästä siitä kassalta läpi kun hämmennyin niin totaalisesti kun se katso mua päin :D Toinen tapahtui paljon myöhemmin kun tapasin nykyisen aviomiehen. Onneksi kemian lisäksi oli myös muut jutut, mm arvot ja kiinnostuksenkohteet kohdallaan niin että siitä syttyi rakkautta :)
Olisi kyllä hauska vielä törmätä niin vahvaan kemiaan. Tuntuu olevan harvassa todella vahvat kokemukset.. olin ennen aviomiestä seurustellut pariin kertaan mutta heidän kanssa oli vain "tavallista kemiaa" ja vetovoimaa, lievempää samanlaista oletan.
Äkkiä ajatellen mulla on jopa 10-20. Huvittavaa sikäli, että olen pitänyt itseäni ihmisenä, joka ei ihastu helposti!
Tätä ketjua lukiessa tajuan, että asia taitaakin olla päinvastoin.
(Ikä 50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa, jolle tämä kaikki on täysin hebreaa?
Joo, kyllä tunnen eri syistä vetoa ihmisiin. Joidenkin kanssa temperamentti ja tapa olla vuorovaikutuksessa on yhteneväistä. Joidenkin kanssa arvomaailmat kohtaavat.
Ei ole mystistä kemiaa, ei kolahdusta, ei tähtiä oikeissa asennoissa.Oottele rauhassa, ehkä se vielä osuu kohdalle. Vai oletko sitä mieltä että sulla pitäisi olla oikeus määrätä ettei kenelläkään muullakaan saa olla kun et itse tunnista ilmiötä? Onko tuo nyt loogista tai kohtuullista? Vähän rivien välistä haiskahtaa siltä.
Ei ollut rivien välissä noita konnotaatioita. Kirjoitin vain omasta kokemuksesta. En ottanut lainkaan kantaa muiden kokemuksiin. En ihan ymmärrä, miten kommentissani, jossa kysyin onko muita kaltaisiani, sai sen käsityksen, ettei muut saa puhua omista kokemuksista. Olen hämmentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainoa, jolle tämä kaikki on täysin hebreaa?
Joo, kyllä tunnen eri syistä vetoa ihmisiin. Joidenkin kanssa temperamentti ja tapa olla vuorovaikutuksessa on yhteneväistä. Joidenkin kanssa arvomaailmat kohtaavat.
Ei ole mystistä kemiaa, ei kolahdusta, ei tähtiä oikeissa asennoissa.Oottele rauhassa, ehkä se vielä osuu kohdalle. Vai oletko sitä mieltä että sulla pitäisi olla oikeus määrätä ettei kenelläkään muullakaan saa olla kun et itse tunnista ilmiötä? Onko tuo nyt loogista tai kohtuullista? Vähän rivien välistä haiskahtaa siltä.
Ei ollut rivien välissä noita konnotaatioita. Kirjoitin vain omasta kokemuksesta. En ottanut lainkaan kantaa muiden kokemuksiin. En ihan ymmärrä, miten kommentissani, jossa kysyin onko muita kaltaisiani, sai sen käsityksen, ettei muut saa puhua omista kokemuksista. Olen hämmentynyt.
No tuo kommentti tähdistä oikeassa asennossa kuulosti pilkalta ja niin kuin pitäisit koko juttua huuhaana.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aletaan seurustelemaan jos ei kolahda? Ei osata olla yksin? Läheisriippuvainen?
Se äkillinen tuntemattoman kanssa koettu kemia on yleensä vain seksuaalista vetovoimaa, johon yhdistyy idealisointi ja omat toiveet ("hän on se joka voi ymmärtää minua täydellisesti" jne). Miten kukaan voi alottaa seurustelua siltä pohjalta?
Yksi kappale.
Tyttäreni syntymä, silloin ymmärsin mitä rakkaus on.
Naisiin kohdistuva kemia on vain ohitse menevää kiimaa, joka saattaa kestää muutaman ohimenevän hetken. Sillä ei ole mitään tekemistä rakkauden tai rakastamisen kanssa.
Neljä kertaa, ikää 42.
Ensimmäisen kanssa syntyi lyhyt suhde kun olin ensin ollut yksipuolisesti rakastunut n. 3 vuoden ajan. Toisen ja kolmannen tapasin lähes yhtä aikaa, ja jouduin valitsemaan heidän väliltään. Uskon valinneeni oikein; tuloksena oli 12 vuoden onnellinen ja monin tavoin hyvä suhde. Olemme edelleen läheisiä ystäviä. Neljäs kolahdus olisi saanut jäädä tapahtumatta. Se tapahtui miehelle ensin ja sitten muutaman viikon kuluttua myös minulle, ja oli voimakkainta mitä olen koskaan kokenut. Suhteesta kuitenkin sukeutui henkisesti väkivaltainen lähinnä miehen äärimmäisen vaikean taustan vuoksi. Vieläkin harmittaa että en kestänyt hänen rikkinäisyyttään ja jouduin lähtemään.
Tuntuu, että näitä kolahduksia on siunaantunut jo niin monta, että loppuelämäni tulen viettämään yksin, mutta katsotaan nyt. Ilman voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta en suhteeseen rupea.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kappale.
Tyttäreni syntymä, silloin ymmärsin mitä rakkaus on.
Naisiin kohdistuva kemia on vain ohitse menevää kiimaa, joka saattaa kestää muutaman ohimenevän hetken. Sillä ei ole mitään tekemistä rakkauden tai rakastamisen kanssa.
Suomennos: "Olen kykenemätön rakastamaan naista".
Noin 10, näistä molemminpuolisia noin 5. Yksi näistä nykyinen aviomies. Ja mun tilastomatikka sanoo että ei jää viimeseks :( Minkäs teet. N36
Neljä ja yhden niistä kanssa naimisissa, onneksi.
N50
Olen 35-vuotias nainen ja elämäni aikana 3 kertaa ollut "kolahdus" ja suuremmat tunteet mieheen. Treffeillä Olen käynyt Elämäni aikana varmaan noin 50 miehen kanssa joista ei yksikään tuntunut yhtään missään.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kappale.
Tyttäreni syntymä, silloin ymmärsin mitä rakkaus on.
Naisiin kohdistuva kemia on vain ohitse menevää kiimaa, joka saattaa kestää muutaman ohimenevän hetken. Sillä ei ole mitään tekemistä rakkauden tai rakastamisen kanssa.
Kuulostaapa surulliselta:( Toivottavasti saat kokea vielä joskus rakkauden muutenkin kuin lapsesi kautta. Tsemppiä!
45 v ja sama määrä kuin aloittajalla eli 5-10. Niistä yksijohti pitkään parisuhteeseen, toinen lyhyeen ja loput eivät yhtään mihinkään. Nykyisen miehen tapasin netin kautta, joten olin jo vahvasti ”kolahtanut” häneen ihmisenä kirjoituksien perusteella ennen kuin tavattiin, joten tähän tilastoon ei voi oikein laskea, vaikka yhdessä on oltu 15 v
Monta, jos tällä tarkoitetaan seksuaalista kiinnostusta. Vähintään 20kpl tähän ikään mennessä. N38
Mikäli tarkoitetaan sellaista molemminpuolista kolahdusta, niin 0 ja olen jo kohta 40v. Itsellähän nyt voi kolahtaa vaikka lyhtypylvään kanssa ja se on se ja sama.
Onkohan minussa jotain vikaa kun 39v ikään en tunnista tällaista kokeneeni? Olen naimisissa miehen kanssa joka on ainoa seurustelukumppanini koskaan eikä alku hänenkään kanssa ollut mitään "tavallista" ihastumista ja rakastumista erikoisempaa. Mutta kieltämättä näitä juttuja lukiessa, tuli sellainen olo että olisipa upeaa kokea jotain tällaista. Vaikka edes jonkun random kaupanmyyjän kanssa! :D
Kolme. Ensimmäinen johti parisuhteeseen, jossa olen edelleen, niin en niitä kahta muuta sitten ruvennut ajamaan eteenpäin. Tai no, sen kolmannen kanssa opiskellaan samassa oppilaitoksessa, ja vaihdetaan ”se katse” aina kun osumme kohdalle.
Mä mietin omia oppilaitoksia ja vois ajatella, että kaikissa kouluissa olis ollu ehkä yks tällainen osuma ja ne sadat muut ihan yhdentekeviä.
Miksi aletaan seurustelemaan jos ei kolahda? Ei osata olla yksin? Läheisriippuvainen?