Lue keskustelun säännöt.
Vaivat jotka hävisivät laihduttamalla?
Mä olen huomannut, että voin kokonaisvaltaisesti paremmin nyt kun olen päässyt normaalipainoon. Listaan tähän konkreettisia juttuja, joita ylipainosta aiheutui mulle ja jotka ovat nyt hävinneet:
1. Kuorsaaminen
2. Väsymys
3. Virtsankarkailu
4. Itsetunto-ongelmat ja siitä seurannut seksielämän virkistyminen
5. Libido
6. Ahdistus ja masentuneisuus
Sen lisäksi iloitsen päivittän uudesta peilikuvastani ja saan jatkuvasti kysymyksiä: olenko rakastunut? Olen kyllä: ITSEENI
Kommentit (871)
Vierailija wrote:
Hengenahdistus liikkumisen yhteydessä lähti ekan 7 kilon pudottamisen jälkeen, myöhemmin loppui myös jalkojen turvotus.
70 kiloa laihdutin.
Miten ja kauan kesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen nyt hieman lihonut, läjentelen jälleen 70kg missä vuosia takaperin olin. Jo pienestä painonnoususta huomaa vaikutuksia kun bertaa esim. olotilaani kesällä kun painoin 64kg. Nyt olo on jotenkin tanakka, tanssitunneilla en jaksa tehdä samalla tavalla, jatkuva makeanhimo, laiskottaa, energiaa ei tunnu olevan ja yleinen liikkuminen on kankeaa
Ei tunnu vielä missään, vaikka laihtunut 88 kilosta 75 kiloon. Vielä muutama kilo normaalipainoon, pituus 168.
Vierailija wrote:
Ei tunnu vielä missään, vaikka laihtunut 88 kilosta 75 kiloon. Vielä muutama kilo normaalipainoon, pituus 168.
Ei varmaan, kun olet vieläkin ylipainoinen.
Virtsankarkailu, kuukautishäiriöt, selkäkivut, uniapnea. Ja paljon energisempi olo nyt. Painoa oli alun perin 110kg, mutta nyt painan 71 kiloa :) ja kyllä, tiedän että olen edelleen lihava, ja aion päästä tavoitepainooni mikä on 55kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heräsin kuolleista kun laihdutin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei tunnu vielä missään, vaikka laihtunut 88 kilosta 75 kiloon. Vielä muutama kilo normaalipainoon, pituus 168.
Ei varmaan, kun olet vieläkin ylipainoinen.
Miksi alapeukkua? Tuohan on rasvaan miehen elopaino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laihdutin 25 kiloa.
Lähti:'
- korkea verenpaine
- esidiabetes
- uniapnea
Lähtee väsymys, ahdistus ja masennus. Unikin maittaa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pikkuhiljaa laihtunut 5 kg yksinkertaisesti syömällä kaikkea vähemmän. En ota ruokaa lisää, pullan jaan mieheni kanssa, suklaata syön rivin, en levyä. Aika helposti mennyt 0,5-1kg kuussa ja pysyy.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei tunnu vielä missään, vaikka laihtunut 88 kilosta 75 kiloon. Vielä muutama kilo normaalipainoon, pituus 168.
Ei varmaan, kun olet vieläkin ylipainoinen.
Onpa pena kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa vaivoista lähti mutta uusia tuli tilalle.
Ulkonäköä kommentoidaan jatkuvasti, jatkuvasti vihellellään, huudellaan perään ja joskus lääpitään ja käydään käsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei tunnu vielä missään, vaikka laihtunut 88 kilosta 75 kiloon. Vielä muutama kilo normaalipainoon, pituus 168.
Ei varmaan, kun olet vieläkin ylipainoinen.
Onpa pena kommentti.
Totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vaivoista lähti mutta uusia tuli tilalle.
Ulkonäköä kommentoidaan jatkuvasti, jatkuvasti vihellellään, huudellaan perään ja joskus lääpitään ja käydään käsiksi.
Samanlaista. Uskon, että keräsin ylipainoni emotionaalisesti suojakuorekseni ahdistelua vastaan. Olin silloin työpaikassa, jossa kommentoitiin koko ajan kehoa. Nyt vasta olen "uskaltanut" laihtua.
Mä pudotin vain lievästä ylipainosta normaalipainoon (70 kg -> 53 kg) ja huomasin eron kehon liikkuvuudessa, liike on jotenkin huomattavasti vaivattomampaa, miellyttävämpää ja olen notkeampi, vaikka en ole näitä erityisesti harjoittanut. Suurin vaikutus on ollut itsevarmuudessa.
Yhdestä jäi vaan luuranko, kaikki vaivat lähti.
Juoksu on kepeämpää,kun maha on pienentynyt ja kiinteämpi ja pystyy helpommin sitomaan kengännauhat,kun maha ei ole siinäkään edessä.
Kun nainen laihtuu normaaliin painoon, niin yleensä sen mieheltä poistuu erektiohäiriö.
Närästys katoaa ja jaksaa paremmin, kaikkea. Uni parantunut.
Laihtumista kiloissa en tiedä kun ei ole vaakaa, vaatteista katson mutta olotila kertoo enemmän kun vaaka.
Jatkan samalla linjalla, syön siis vähemmän ja harvemmin.
Ei muuta. Se on oikeasti yksinkertaista muutta eihän se helppoa ole.
Kyllä, allekirjoitan että lihavakin voi olla terve ja normipainoinen "sairas". Itsellä kävi näin.
Lihoin muutama vuosi sitten aika lyhyessä aikaa. Menin aikuisten terveystarkastukseen. Mun paino oli normaalin "ihannepainon" rajoissa mutta hätyytteli sitä ylärajaa. Mun verensokeri oli lievästi koholla, samoin kolesteroli ja verenpaine.
Terveydenhoitajan kanssa kartoitettiin syitä miksi on näin. Itse esitin huoleni että olen tässä lihonut muutaman kilon. Terkka nauroi ja sanoi että olen ihan sopivan painoinen, ja aihe unohdettiin siltä osin.
Ystäväni, joka on selkeästi lihava, iloitsi kun terkka oli vaikeana, kun eka oli huomauttanut hänelle painosta ja terveysongelmista mitä lihavuus aiheuttaa, mutta tuloksista näki että hänen arvonsa oli ihannearvot. Eli sokerit, kolesteroli ym. ihannearvoissa.
Sitten laihdutin syksyllä lähinnä sen takia kun vaatteet ei sopinut kunnolla ja pelkäsin esim. että uusi kaunis talvitakkini ei enää mahdu päälle. Kun menin puolen vuoden päästä uusintatarkistukseen, kaikki arvot oli normalisoituneet!
Ihmettelin tätä, että miksi lihavan ystäväni arvot oli huippuhyvä mutta minun huonot. Sitten kuulin erään tutkijan luennon aiheesta: läski ei ole vain "elotonta" vararavintoa, niin kuin aiemmin luultiin vaan aktiivista kudosta, joka vaikuttaa aktiivisesti elimistöön esim. hormoneihin ja immuniteettiin. Se aiheuttaa esim. kehon "hiljaista tulehdusta" eli metabolista syndroomaa.
Ihmiskehot ovat erilaisia. Joidenkin ei tarvitse lihoa kuin vähän, niin heidän sokeriaineenvaihdunta ja muut arvot menee pepulleen. Elimistö ei kestä niin paljoa rasvakudosta. Joidenkin elimistö jaksaa paremmin ja he voivat lihoa puolta enemmän ennen kuin tulee se raja vastaan missä elimistö alkaa oireilla ja tulee terveysongelmia.
Aasialaisilla esim. japanilaisilla, tämä raja on hyvin matala. He saavat ongelmia jo pienestä ylipainosta kun taas jotkut eurooppalaiset kansat voivat lihoa huomattavasti ilman haittoja.
Tässä on myös yksilöllisiä eroja. Itsellä on "pskat geenit" eli suvussa toisella puolella paljon lihavuutta, diabetestä syöpiä ja sydän ja verisuonivaivoja. Itselle "hyvä paino" on normaalipainoa hiukan alempi. Joten joo, olen läskifobinen, koska haluan pysyä terveenä.
Nämä jotka voivat lihoa mielinmäärin ja arvot pysyvät hyvinä, voi johtua siitäkin että he ovat vielä nuoria. Keho kestää läskiä nuorena paremmin, mutta jos paino vain nousee, heilläkin tulee se raja vastaan, kun elimistö ei enää kestä. Joka keholla on tämä raja.Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin tämä raja alenee.