Vaivat jotka hävisivät laihduttamalla?
Mä olen huomannut, että voin kokonaisvaltaisesti paremmin nyt kun olen päässyt normaalipainoon. Listaan tähän konkreettisia juttuja, joita ylipainosta aiheutui mulle ja jotka ovat nyt hävinneet:
1. Kuorsaaminen
2. Väsymys
3. Virtsankarkailu
4. Itsetunto-ongelmat ja siitä seurannut seksielämän virkistyminen
5. Libido
6. Ahdistus ja masentuneisuus
Sen lisäksi iloitsen päivittän uudesta peilikuvastani ja saan jatkuvasti kysymyksiä: olenko rakastunut? Olen kyllä: ITSEENI
Kommentit (945)
Ainakin korvan soiminen, närästys ja verenpaine. Ja oli kiva huomata, miten paljon helpompaa on esim. solmia kengännauhat :-)
Olen laihduttanut melkein 20 kg, nyt normaalipainossa. Menetelmät syömisen vähentäminen ja päivittäiset kävelylenkit.
Ylipainoisena käytin särkylääkettä joka viikko päänsärkyyn, nyt enää harvoin (tyyliin neljä kertaa vuodessa).
Miks mulla on kaikki aloituksen ongelmat vaikka olen normaalipainoinen? 168/57 n39
Aion lukea tämän suosikkikeskustelun tänään kokonaan! t- Miinus 13 kg
Varpaanväleistä katosi muutamia haavaisia hautumia, kun painoni putosi 90 kg:sta 82 kg:an, mikä sekin on pituisellani vielä merkittävää ylipainoa.
Unenlaatu parani huomattavasti. Kuorsaaminen ja uniapnea lähtivät, samoin väsyneisyys ja tokkura päiväsaikaan. Olen paljon aikaansaavampi ja vähemmän kärttyinen.
Ja lenkkeily on paljon sujuvampaa, tunnen oloni ihan ninjaksi. Päälle 70-kiloisena jaksoin kyllä köpötellä joitakin kilometrejä (ja onneksi sitä harrastinkin), mutta jalat kipeytyi helposti, enkä päässyt kovin lujaa. Jalkakaan ei juuri noussut. Nyt huomaan, että olen ollut vankina kehossani, rymistelen menemään samassa ajassa yli tuplasti tuon, mitä ennen. Mitat siis 158/55 nyt.
En enää hikoile ja ole kuumissani jatkuvasti
Luulin olevani raskaana, mutta kun laihdutin, niin enpä ollutkaan. Minulla ei siis ollut vaivaa vaan vauva, joka hävisi laihduttamalla.
Kuorsaus ja nivelkivut... sen ylipainon lisäksi.
Ei mulla tosin muita vaivoja ollukaan.
Seksielämän virkistyminen hävisi kokonaan.
N 117 kg -> 44 kg ja vaikutukset
Uniapnea parani.
Selkäkivut loppuivat.
Polvikivut loppuivat.
Väsymys loppui.
Masentunut fiilis katosi.
Nälkäkiukku loppui.
Herkunhimo loppui.
Korkea verenpaine parani.
Veriarvot paranivat.
Kipu- ja muitakin lääkityksiä pystyi lopettamaan.
Yölliset nälkään heräämiset loppuivat.
Hengästyminen kävellessä ja portaissa loppui.
Hikoilu loppui.
Hellekesän kuumuusongelma loppui.
Vaate/pukeutumisongelma loppui.
Vatsan toiminta parani.
Elämänilo nousi tosi paljon.
Yleinen aktiivisuus palasi ja tekee mieli liikkua.
Syöpäriki väheni.
Sydänsairauksien riski väheni.
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien riski väheni.
Yöuni parani tosi paljon.
Kyky tuntea kylläisyyttä palautui normaaliksi.
Paperien kysyminen kaupan kassalla alkoi.
Vaatekaapin uusiminen alkoi.
Minulle ollaan ystävällisempiä ja saan esim. kaupoissa paljon paremmin ja ystävällisempää palvelua.
Sulta taisi lähteä viimeinen älyn hivenkin.
Mulla ei vaikuttanut mitään verenpaineeseen eikä virtsankarkailuun. Myöskin refluksioireet pysyi ennallaan.
Miten se lääkkeistä luopuminen, tai niitten vähentäminen tapahtuu käytännössä? Moni on tässä ketjussa sanonut että esimerkiksi diabetes, verenpainetauti ja uniapnea paranivat laihduttamalla. Täytyykö asia aina todeta laboratoriokokeilla, pitääkö lääkärin antaa aina lupa siihen?
Uniapnea, väsymys, impotenssi, korkea verenpaine, korkea kolesteroli....
Kehopositiivisuus ei oikeasti ole positiivinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalipainoon ei tarvitse tulla kuin muutama lisäkilo niin virtsanpidätys vaikeutuu. Ongelmaa ei ole kun olen ihannepainossa. Todella hyvä syy olla keräämättä painoa.
Muutama lisäkilo tekee liikkumisen sen verran vähemmän nautinnolliseksi, että se saa vähentämään liikkumista ja yleistä aktiivisuutta mikä johtaa energiankulutuksen pienenemiseen ja kunnon putoamiseen mikä vielä vähentää liikkumisen miellekkyyttä.
Ja muutama lisäkilo vaikuttaa verensokeriin ja aiheuttaa herkunhimoa ja tarvetta jatkuvalle napostelulle. On vaikea olla päivisin esim. kuusi tuntia syömättä.
Tämä kuulostaa tutulta. Liikuntaa motivoi itsellä se että on jo kuntoa, intoa ja lihasta. Vaan niinpä vaan pulla yllätti minutkin ja kellisti sohvannurkkaan. Tai ne muut klassiset lihomisansat joihin koukuttuu salakavalasti.
Vierailija kirjoitti:
Uniapnea, väsymys, impotenssi, korkea verenpaine, korkea kolesteroli....
Kehopositiivisuus ei oikeasti ole positiivinen asia.
Niin, ja luovuitko lääkkeistä (mikäli niistä luovuit) omatoimisesti (mihin perustuen?) vai todettiinko sinut terkkarissa testaten terveeksi? Miten pitkään se prosessi kesti, ja mitä siitä olisi huomioitavaa?
Muutama lisäkilo tekee liikkumisen sen verran vähemmän nautinnolliseksi, että se saa vähentämään liikkumista ja yleistä aktiivisuutta mikä johtaa energiankulutuksen pienenemiseen ja kunnon putoamiseen mikä vielä vähentää liikkumisen miellekkyyttä.
Ja muutama lisäkilo vaikuttaa verensokeriin ja aiheuttaa herkunhimoa ja tarvetta jatkuvalle napostelulle. On vaikea olla päivisin esim. kuusi tuntia syömättä.