Inhokkielokuvasi?
Aloitan vastaamalla Levottomat. Suhtaudun hyvin epäillen sellaiseen henkilöön joka kutsuu tätä tekelettä "sukupolvikokemukseksi" 🤨
Kommentit (698)
Vierailija kirjoitti:
Sormusten herrat. Tosi pinnallinen rendition. Ymmärrän kyllä taloudelliset realiteetit tässä. Upean toteutuksen tekeminen ei ole ilmaista, ja jonkun pitää ne rahat maksaa, eli mielellään mahdollisimman monen leffakävijän. Tällainen trilogia olisi pitänyt tehdä 20-30 vuotta aiemmin, jolloin tietokone-efektien sijaan olisi käytetty mielikuvitusta ja jolloin syvempi sisältö oli arvo sinänsä, kun ei ollut tätä megakulttuuria, jossa on varaa tuottaa jotain kulutussoopaa. Ehkä Sormus-trilogia olisi ollut parempi, jos olisi ollut hieman kypsempi ihminen ohjaamassa. Castissa on isojakin nimiä, mutta heidän suorituksensa on ihan muovia, kun kaikki on jotain geneerisen mollisoinnun säestämää soopaa.
Jaksan aina ihmetellä tällaisia trilogian inhoajia, tai sellaista, joka vastaa "kaikki Kaurismäet ja Uuno Turhapurot". Siis että vaikka inhoaa jo ensimmäistä, katselee sinnikkäänä masokistina kuitenkin ne kaikki.
Ja eihän vain kukaan ole mennyt täällä haukkumaan elokuvia, joita ei ole nähnyt????
Vierailija kirjoitti:
Kaikki Kaurismäkien leffat. Ne nyt vaan on niin huonoja.
Kieltämättä Kaurismäen lyhyt repliikkiset, pelkistetyt ja tietynlaista huumoria sisältävät elokuvat eivät kaikille kolahda. Huonoiksi niitä en kuitenkaan menisi sanomaan.
Kaurismäki käsittelee elokuvissaan monenlaisia yhteiskunnallisia aiheita. Esimerkiksi köyhyyttä, pakolaisuutta, yksinäisyyttä jne.
Mielestäni Kaurismäki onnistuu tavoittamaan elokuvillaan lämpimän huumorin ja vähäeleisyyden keinoin kohtuullisesti hyvän elokuvan kriteerit. Mies vailla menneisyyttä jopa mainion elokuvan kriteerit. Palkittiin muuten maailmallakin.
Hienon musiikin lisäksi elokuvista heijastuu tietynlainen pienen ihmisen asialla oleminen, huumori, lämpö ja usko parempaan maailmaan...
Suosittelen katsomaan vaikka kuusi viimeisintä avoimin silmin ja mielin.
Ainakin meille monenlaisia elämän vaiheita kokeneille voi avautua aivan uusi maailma.
Kasarikotka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista, miten moni sanoo että KAIKKI suomalaiset leffat ovat huonoja. Onko meillä niin huono kansallinen itsetunto vai voiko oikeasti objektiivisesti sanoa, että mikään Suomessa tehty ei ole katsomisen arvoista? Johtuuko se pienestä näyttelijäpoolista tai pienistä budjeteista?
Itse en jaksa enää katsoa mitään leffaa, jossa on Vesku Loiri tai Heikki Kinnunen. Leffa voi periaatteessa olla hyväkin, mutta en vain saa itseäni uskomaan että tuo Vesku Loiri olisi joku uusi hahmo jota en ole ennen nähnyt. Eikä se kirja ainakaan parantanut asiaa, nyt tulee mieleen vain ne naisseikkailut.
Niin vaan on, ettei itselleni tule mieleen oikein yhtään oikeasti hyvää suomalaista leffaa. Näissä uusissa on pielessä se, että tekijöillä niin otsalohkossa nähdyt (amerikkalaiset) leffat että pyrkivät tekemään samaa. Tuloksena on epäuskottavia hahmoja, teennäistä dialogia, koreilevaa miljöötä muttei mitään aitoa ja viihdyttävää. Esim. Tuukka Temosen Valmentaja on malliesimerkki tällaisesta, hahmot toki toimii koska niillä on oikeat esikuvat, mutta muuten on selvää että Temoska on ollut vaikuttunut Wolf of Wall Street-leffasta ja päättänyt siirtää sen Suomeen ja ottanut "sudeksi" Sarasvuon.
Vanhemmissa leffoissa on vain kaksi ääripäätä: Kaurismäet, joiden tyylistä en tykkää, ja sitten Spede ja Visa Mäkinen. Sitten on jotain porno jörkkaa ja Naisen kuvia. Onhan nyt esim. Edwin Laineen Täällä pohjan tähden alla sinänsä hyvä mutta se on vain kuvitettua kirjaa.
Mustavalkoinen Tauno ja Ansa-osasto taas toimii vain nostalgiana.
Suomalaisista elokuvista olen pitkälti samaa mieltä, mutta yksi poikkeus mielestäni on. Vuosituhannen vaihteessa ilmestynyt Badding-elokuva on hyvä. Mahtavat näyttelijät, suurimmalta osin sujuva dialogi (jopa Peter Franzenin osalta!), kaunis musiikki, hyvin toteutettu ajankuva eri vuosikymmeniltä. Traaginen mutta kaunis tarina, näytetään alkoholinkäyttöä millään tavalla ihannoimatta sitä. Eri vuosikymmenten takaumat nivoutuvat sulavasti yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Titanic. Ylipitkää ja - tunteellista siirappia, ja loppuratkaisukin on kaikkien tiedossa. Ed Woodin ja Visa Mäkisen teokset ovat elokuvataiteen suuria klassikkoja tämän rinnalla.
Titanicin meriitit mielestäni suurelta osin perustuvat loistavaan tuotantoon. mm laivakohtaukset ovat realistisia ja hienosti kuvattu. Lisäksi elokuva noudattaa lähes identtisesti tiedossa olevia tosiseikkoja. Laivamatkan ohelle kyhätty rakkaustarina taasen on minunkin mielestä hieman kökköinen ja elokuvasta on tehty hieman ylipitkä. Rahaahan sen tekemiseen paloi aivan helevitisti mikä näkyy kyllä valkokankaalla visuaalisesti hienoina kohtauksina joita ei halvalla tietokonenörtit ole päässeet pilaamaan...
1912 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Titanic. Ylipitkää ja - tunteellista siirappia, ja loppuratkaisukin on kaikkien tiedossa. Ed Woodin ja Visa Mäkisen teokset ovat elokuvataiteen suuria klassikkoja tämän rinnalla.
Titanicin meriitit mielestäni suurelta osin perustuvat loistavaan tuotantoon. mm laivakohtaukset ovat realistisia ja hienosti kuvattu. Lisäksi elokuva noudattaa lähes identtisesti tiedossa olevia tosiseikkoja. Laivamatkan ohelle kyhätty rakkaustarina taasen on minunkin mielestä hieman kökköinen ja elokuvasta on tehty hieman ylipitkä. Rahaahan sen tekemiseen paloi aivan helevitisti mikä näkyy kyllä valkokankaalla visuaalisesti hienoina kohtauksina joita ei halvalla tietokonenörtit ole päässeet pilaamaan...
Samaa mieltä. Jos se epäuskottava ison kolhon naisen ja pikkumiehen "rakkaus"tarina olisi jätetty leffasta pois, olisin tykännyt enemmän. Siksi Titanic-dokumentitkin on leffaa parempia.
Vierailija kirjoitti:
Paljon on aivan höttöä, jota ei viitsi edes katsoa. Mutta ns. 'paremmista' leffoista Woody Allenin tekeleet ei jostain syystä sytytä.
Minäkään en pidä Woody Allenista ja aika vähän hänen tähdittämiään elokuvia edes olen suostunut katsomaan.
Yksi poikkeus hänen ohjaamissaan elokuvissaan on - jostain syystä pidin Match Point leffasta.
Ehkä olen hieman pinnallinen ja suurin syy miksi pidin leffasta on se että Scarlett Johansson oli vain niin kuuma pakkaus tuossa elokuvassa.
Eikös sekin ole hyvä peruste että pitää jostain elokuvasta?
oioioioio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Titanic - yliarvostettu. Menin aikoinaan katsomaan suurin odotuksin ja petyin kauheasti.
Titanicia on turha katsoa, kun loppuratkaisun tietävät kaikki.
Olisikin mainiota kun leffoihin tehtäisiin vaihtoehtoisia loppuja tyyliin Titanic ei uppoakaan ja kaikki pelastuvat. Tuntemattomassa sotilaassa Suomi voittaa ja valloittaa suuren ja mahtavan. Love Storyssa syöpään sairastunut paraneekin jne
Siitä vaan sitten BlueRayltä mielialan mukaan loppuratkaisua valkkaamaan..
Once upon a Time in Hollywood:ssa oli tällainen loppu, vaihtoehto (tosin vain yksi) todellisuudessa tapahtuneelle murhalle. Tykkäsin ratkaisusta.
ooioio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LeffaKriitikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
American Pie - keski-ikäinen äijä kuolaa nuoren tytön perään. Oksettava ja masentava elokuva.
Sekaisin Marista - Ben Stiller on hirveä ja elokuva muutenkin täyttä kuraa.
Pakko korjata, tarkoitin siis American Beautya.
Tosin inhoan myös American Pie -leffasarjaa.
American Beautyssä ja Eyes Wide Shutissa on kuitenkin elokuvana tiettyä "syvyyttä" joka ei ehkä avaudu kuin lähellä keski-ikää oleville ja erityisesti miehille. Molemmat kriitikkojen arvostamia leffofa. Kannattaa katsoa ehkä jonkun vuoden päästä "ajatuksella" uudestaan - tai sitten kaikille ei vaan kaikki leffat avaudu jos odottaa esimerkisi Tom Cruiselta ja Nicole Kimannilta jotain perinteistä romanttista hömppää ja S Kubricin leffa onkin jotain muuta..
Makujahan on tietenkin monia sanoi naapurin mäyräkoirakin kun muniaan nuoli...
Ei siinä sen enempää "syvyyttä" ole keski-ikäisenäkään kuin parikymmentä vuotta aiemmin. Jännä kuitenkin huomata että jotkut koittaa (edelleen) käyttää omaa erilaista makuaan todisteena omasta "paremmasta" älykkyydestään.
Voihan siitä pitää tai olla pitämättä mutta se ei muusta todista kuin siitä että makuja on erilaisia. Vähän kuin jäätelössä jossa mansikasta pitävät on tunnetusti tylsiä tosikkoja (tai jotain, ironia ei välttämättä onnistu netissä).
Eipä tuossa aiemmassa komentissa "älykkyyden" todistelun kanssa ole mitään tekemistä, Elokuville on vain täysin erilaiset kohderyhmät ja esimerkiksi Spiderman leffat ovat nuorison suuria suosikkeja, romanttiset komediat ja kaiken maailman "mamma miat" taasen naisten (ehken keski-ikäisten sellaisten?) suuria suosikkeja jne
Kuitenkin meidän jokaisen maku muuttuu iän ja elämän kokemuksen mukana - toisilla enemmän toisilla vähemmän. Perusmaku lienee kuitenkin mm näyttelijöiden suhteen pysyy.
Mielestäni myös sukupuoli vaikuttaa paljonkin elokuvamakuun. Naiset esimerkiksi ovat harvemmin toiminta,- mafia- ja sotaelokuvien faneja. Poikkeuksia kuitenkin löytyy. Oman makugenreni ulkopuolelta kuitenkin joskus löytyy mainiosti tehtyjä elokuvia vaikkei niistä varsinaisesti pidäkään. Ainakin itse olen tämän huomannut.
Oman asenteen muuttaminen näihin teoksiin kuitenkin vaikeinta. Vaikkapa joku näyttelijä tai ohjaaja jota suorastaan inhoaa sattuukin tekemään "yllättäen" aiemmasta tuotannostaan poikkeavan hienon työn niin ainakin itselleni on vaikea aluksi myöntää että "tuohan osaa näytelläkin"..
Tuo vaan kuvaa omaa piintynyttä ennakkoluuloisuuttasi. Mitähän siitä voisi oppia? :)
fjfjffj kirjoitti:
Palstan aihehan oli inhokkileffa ei huonoin elokuva. Osalta tämä päässyt ketjussa unohtumaan.
Synonyymejähän nämä eivät ole.
Paljon on hyvin tehtyjä ja kriitikoidenkin kiittämiä elokuvia joista monikaan ei todellisuudessa pidä. Silti ohjaaja ja muut elokuvan tekijät ovat päässeet tavoitteeseensa. Joidenkin elokuvien tarkoituskin on jättää katsojalle inhottava ja vastemielinen olo.
Näissä elokuvissa käsitellään monasti mm rikollisuutta, seksuaalista väkivaltaa ja sotaa.
Joku ohjaaja sanoikin että parhaat sotaelokuvat ovat pasifistisia ja saavat katsojassa aikaan jonkinlaisen inhon sotaa kohtaan.
Näistä tämän genren leffoista voisi vaikkapa mainita Full Metal Jacketin, Kauriin metsästäjä ja tälläkin palstalla parjatun Tuntemattoman Sotilaan.
Tuntemattoman Sotilaan ja muiden Louhimiehen ohjaamien leffojen yliedustus täällä voi osaltaan johtua myös Louhimiehen negatiivisesta julkisuudesta ohjaajan manöövereidensä takia. Lisäksi Louhimiehestä yritettiin samassa yhteydessä tehdä jopa seksuaalista ahdistelijaa.
Miestä en tunne enkä kieltämättä hänen kaikista elokuvistaankaan pidä mutta pakko myöntää että Louhimiehen ohjaamissa elokuvissa näyttelijät ( suurin osa) tekevät kohtauksissa melko realistiselta vaikuttavia suorituksia. No jälkeenpäinhän nämä ohjaajan keinot kohtausten autenttisuuden tavoittelussa ovat saaneet täyden tyrmäyksen.
" Keinot pyhittävät tarkoituksen" voisi kai joku sanoa mutta hyväksyttäviähän ne eivät aina kuitenkaan ole.
Filmillä oleva lopputulos kuitenkin aina jää loppujen lopuksi jälkipolville arvioitavaksi.
Jostain syystä lähes kaikki ( Edelmania lukuun ottamatta) Louhimiestä reilusti kritisoineet näyttelijät eivät kyseisen herran viimeisimmissä elokuvissa päässeet näyttelemään. Olisikohan voinut olla että juuri heidän kohdallaan Louhimies joutui tekemään keskimääräistä enemmän työtä että sai filmille edes jotenkin kelvollista materiaalia?
Vertaat Full Metal Jacketia, Kauriinmetsästäjää ja Aku Louhimiestä?
Oletko sekaisin? Ei noita voi mainita edes samassa ketjussa, saati postauksessa!
Kubrick oli nero, Louhimies täysi keskiverto tavis ohjaajana. Jos sitäkään.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Titanic, siis huh huh. Koittanut 3 kertaa katsoa ja aina uni tulee ensimmäisen 10 minuutin aikana.
Heh -leffahan varsinaisesti alkaakin vasta varttitunnin kohdalla -alussa ja lopussa hieman nykyaikaan sijoittuvaa tarinan maustamista.. Yritä seuraavalla kerralla valvoa edes puolituntia.
Käy myös lääkärissä ja tutkituta uniapnea...
Onhan tuo hienosti toteutettu leffa noin niinkun teknisesti mutta tuo lovestory hieman kliseinen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Romanttiset komediat. Lapsellisuus huipussaan.
Todellakin. Ja jos genreluokittelussa on mainittu komedia, niin jätän silloin suosiolla katsomatta, sillä hyvin todennäköisesti sisältö on p*askaa.
ja vielä "lämminhenkinen komedia" niin jopa ällöttää valmiiksi. :D
Heh
Vielä pahempi jos lukee että draama komedia tai romanttinen komedia - mustat komediat ( en tarkoita näyttelijöiden etnistä alkuperää,,) sentään joskus toimii..
Vierailija kirjoitti:
oioioioio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Titanic - yliarvostettu. Menin aikoinaan katsomaan suurin odotuksin ja petyin kauheasti.
Titanicia on turha katsoa, kun loppuratkaisun tietävät kaikki.
Olisikin mainiota kun leffoihin tehtäisiin vaihtoehtoisia loppuja tyyliin Titanic ei uppoakaan ja kaikki pelastuvat. Tuntemattomassa sotilaassa Suomi voittaa ja valloittaa suuren ja mahtavan. Love Storyssa syöpään sairastunut paraneekin jne
Siitä vaan sitten BlueRayltä mielialan mukaan loppuratkaisua valkkaamaan..
Once upon a Time in Hollywood:ssa oli tällainen loppu, vaihtoehto (tosin vain yksi) todellisuudessa tapahtuneelle murhalle. Tykkäsin ratkaisusta.
Sama tuli minullekin mieleen. Taisi olla ehkä Tarantinon parhaita leffoja tähän mennessä. Saakohan oscarin?
Vierailija kirjoitti:
1912 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Titanic. Ylipitkää ja - tunteellista siirappia, ja loppuratkaisukin on kaikkien tiedossa. Ed Woodin ja Visa Mäkisen teokset ovat elokuvataiteen suuria klassikkoja tämän rinnalla.
Titanicin meriitit mielestäni suurelta osin perustuvat loistavaan tuotantoon. mm laivakohtaukset ovat realistisia ja hienosti kuvattu. Lisäksi elokuva noudattaa lähes identtisesti tiedossa olevia tosiseikkoja. Laivamatkan ohelle kyhätty rakkaustarina taasen on minunkin mielestä hieman kökköinen ja elokuvasta on tehty hieman ylipitkä. Rahaahan sen tekemiseen paloi aivan helevitisti mikä näkyy kyllä valkokankaalla visuaalisesti hienoina kohtauksina joita ei halvalla tietokonenörtit ole päässeet pilaamaan...
Samaa mieltä. Jos se epäuskottava ison kolhon naisen ja pikkumiehen "rakkaus"tarina olisi jätetty leffasta pois, olisin tykännyt enemmän. Siksi Titanic-dokumentitkin on leffaa parempia.
Ketä tuo iso kolho nainen ja pikkumies oli? Vai viittatko pääosan esittäjiin? Mikä järki elokuvassa olisi ilman pääparia.....?
Jari Halonen on mulle sen verran punainen vaate, että hänen tuotantoaan en pysty katsomaan. Toinen kategoriaan menevä onkin sitten Jouko Turkka vaikka kaikella kunnioituksella kun hyvät ammattinäyttelijät kasarilla koulikin. Seitsemän veljestä on kyllä ollut sellainen, että muutama sekuntia pidemmälle en ole vaivautunut katsomaan.
Kaikki Aki Kaurismäen elokuvat. Todella surkeita,
Kaffepulla kirjoitti:
fjfjffj kirjoitti:
Palstan aihehan oli inhokkileffa ei huonoin elokuva. Osalta tämä päässyt ketjussa unohtumaan.
Synonyymejähän nämä eivät ole.
Paljon on hyvin tehtyjä ja kriitikoidenkin kiittämiä elokuvia joista monikaan ei todellisuudessa pidä. Silti ohjaaja ja muut elokuvan tekijät ovat päässeet tavoitteeseensa. Joidenkin elokuvien tarkoituskin on jättää katsojalle inhottava ja vastemielinen olo.
Näissä elokuvissa käsitellään monasti mm rikollisuutta, seksuaalista väkivaltaa ja sotaa.
Joku ohjaaja sanoikin että parhaat sotaelokuvat ovat pasifistisia ja saavat katsojassa aikaan jonkinlaisen inhon sotaa kohtaan.
Näistä tämän genren leffoista voisi vaikkapa mainita Full Metal Jacketin, Kauriin metsästäjä ja tälläkin palstalla parjatun Tuntemattoman Sotilaan.
Tuntemattoman Sotilaan ja muiden Louhimiehen ohjaamien leffojen yliedustus täällä voi osaltaan johtua myös Louhimiehen negatiivisesta julkisuudesta ohjaajan manöövereidensä takia. Lisäksi Louhimiehestä yritettiin samassa yhteydessä tehdä jopa seksuaalista ahdistelijaa.
Miestä en tunne enkä kieltämättä hänen kaikista elokuvistaankaan pidä mutta pakko myöntää että Louhimiehen ohjaamissa elokuvissa näyttelijät ( suurin osa) tekevät kohtauksissa melko realistiselta vaikuttavia suorituksia. No jälkeenpäinhän nämä ohjaajan keinot kohtausten autenttisuuden tavoittelussa ovat saaneet täyden tyrmäyksen.
" Keinot pyhittävät tarkoituksen" voisi kai joku sanoa mutta hyväksyttäviähän ne eivät aina kuitenkaan ole.
Filmillä oleva lopputulos kuitenkin aina jää loppujen lopuksi jälkipolville arvioitavaksi.
Jostain syystä lähes kaikki ( Edelmania lukuun ottamatta) Louhimiestä reilusti kritisoineet näyttelijät eivät kyseisen herran viimeisimmissä elokuvissa päässeet näyttelemään. Olisikohan voinut olla että juuri heidän kohdallaan Louhimies joutui tekemään keskimääräistä enemmän työtä että sai filmille edes jotenkin kelvollista materiaalia?
Vertaat Full Metal Jacketia, Kauriinmetsästäjää ja Aku Louhimiestä?
Oletko sekaisin? Ei noita voi mainita edes samassa ketjussa, saati postauksessa!
Kubrick oli nero, Louhimies täysi keskiverto tavis ohjaajana. Jos sitäkään.
Jos suominäyttelijät (jotkut) ei omasta mielestään kestäneet louhimiehen ohjaustapaa niin eiköhän nuo olisi kubrikin ohjattavina lopettaneet viimeistään tokana päivänä kesken. Louhimies on nimittäin silkka löysäilijä kubrickiin verrattuna.
Kubrick on tosiaan nero muttei se tarkoita että jokainen joka ei ole kubrick olisi huono ohjaaja. En kuitenkaan pidä louhimiehen leffoista (suuresta osasta) kun tuo tuntuu hakevan liikaa katsojan(?) huomiota seksikohtauksilla.
Vierailija kirjoitti:
oioioioio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Titanic - yliarvostettu. Menin aikoinaan katsomaan suurin odotuksin ja petyin kauheasti.
Titanicia on turha katsoa, kun loppuratkaisun tietävät kaikki.
Olisikin mainiota kun leffoihin tehtäisiin vaihtoehtoisia loppuja tyyliin Titanic ei uppoakaan ja kaikki pelastuvat. Tuntemattomassa sotilaassa Suomi voittaa ja valloittaa suuren ja mahtavan. Love Storyssa syöpään sairastunut paraneekin jne
Siitä vaan sitten BlueRayltä mielialan mukaan loppuratkaisua valkkaamaan..
Once upon a Time in Hollywood:ssa oli tällainen loppu, vaihtoehto (tosin vain yksi) todellisuudessa tapahtuneelle murhalle. Tykkäsin ratkaisusta.
Myös Tarantinon "Inglourious Basterds" sisältää vaihtoehtoista historiaa toisen maailmansodan tapahtumista.
Netflixin "The Silence". Sama idea kuin "Quiet Place"ssa, siis tismalleen sama, leffa on vain huonommin kirjoitettu ja näytelty. Selvästi Netflix yritti rahastaa idealla, ennen kuin "Quiet Place"n kohu laskee.
"In the Tall Grass" alkoi tosi mielenkiintoisesti, mutta sitten meni sekavaksi paskaksi.
"Downsizing" - samoin eka puoli tunta oli loistava, mutta sitten leffa jämähti tylsäksi.
"Unelmien sielunmessu" - okei, hienosti tehty leffa mutta todella ahdistava ja jäi hirveä tunne koko päiväksi.
Lähes kaikki jatko-osat, joitakin poikkeuksia esim. Kummisetä.
Kauhuleffoja on paljon, jotka ovat pelottavan sijasta naurettavia, kun käsikirjoitus ja näyttelijäntyö ovat niin huonoja. Lyhyt lista: "Gallows", "Ouija", "The Ouija Experiment", "The Ouija Experiment 2: Theater of Death", "Blumhouse's Truth or Dare", "Happy Death day 2", "Open House", "The Cube 2: Hypercube", "Hellraiser: Hellseeker"... Nämä nyt tulivat äkkiseltään mieleen.
Palstan aihehan oli inhokkileffa ei huonoin elokuva. Osalta tämä päässyt ketjussa unohtumaan.
Synonyymejähän nämä eivät ole.
Paljon on hyvin tehtyjä ja kriitikoidenkin kiittämiä elokuvia joista monikaan ei todellisuudessa pidä. Silti ohjaaja ja muut elokuvan tekijät ovat päässeet tavoitteeseensa. Joidenkin elokuvien tarkoituskin on jättää katsojalle inhottava ja vastemielinen olo.
Näissä elokuvissa käsitellään monasti mm rikollisuutta, seksuaalista väkivaltaa ja sotaa.
Joku ohjaaja sanoikin että parhaat sotaelokuvat ovat pasifistisia ja saavat katsojassa aikaan jonkinlaisen inhon sotaa kohtaan.
Näistä tämän genren leffoista voisi vaikkapa mainita Full Metal Jacketin, Kauriin metsästäjä ja tälläkin palstalla parjatun Tuntemattoman Sotilaan.
Tuntemattoman Sotilaan ja muiden Louhimiehen ohjaamien leffojen yliedustus täällä voi osaltaan johtua myös Louhimiehen negatiivisesta julkisuudesta ohjaajan manöövereidensä takia. Lisäksi Louhimiehestä yritettiin samassa yhteydessä tehdä jopa seksuaalista ahdistelijaa.
Miestä en tunne enkä kieltämättä hänen kaikista elokuvistaankaan pidä mutta pakko myöntää että Louhimiehen ohjaamissa elokuvissa näyttelijät ( suurin osa) tekevät kohtauksissa melko realistiselta vaikuttavia suorituksia. No jälkeenpäinhän nämä ohjaajan keinot kohtausten autenttisuuden tavoittelussa ovat saaneet täyden tyrmäyksen.
" Keinot pyhittävät tarkoituksen" voisi kai joku sanoa mutta hyväksyttäviähän ne eivät aina kuitenkaan ole.
Filmillä oleva lopputulos kuitenkin aina jää loppujen lopuksi jälkipolville arvioitavaksi.
Jostain syystä lähes kaikki ( Edelmania lukuun ottamatta) Louhimiestä reilusti kritisoineet näyttelijät eivät kyseisen herran viimeisimmissä elokuvissa päässeet näyttelemään. Olisikohan voinut olla että juuri heidän kohdallaan Louhimies joutui tekemään keskimääräistä enemmän työtä että sai filmille edes jotenkin kelvollista materiaalia?