Lue keskustelun säännöt.
Onko perillinen kutsuttava perunkirjoitukseen ja oikeudellinen perintöön, mikäli tämä ei ole ollut perittävän kanssa missään tekemisissä?
Jonsukka
11.01.2020 |
Kyse on nyt hiljattain kuolleesta isoäidistäni, jolla oli neljä lasta ja yhtä lukuunottamatta lapset ovat elossa, eli he lain mukaan perivät Isoäitini.
Tällä kuolleella lapsella on poika, jota sukumme ei varmaankaan ole edes nähnyt, koska isoäitini teki heti selväksi, ettei halunnut tätä lasta elämäänsä eikä aio olla ikinä mummo tällä lapselle, koska isoäiti ei pitänyt tyttärensä elämäntavoista, saatika siitä miehestä, jonka kanssa tämä vahinkolapsi syntyi.
Tytär, eli tätini kuoli aika pian ja tämä lapsi kasvoi sijaisperheessä, eikä hänestä juuri sen kummemmin ole tiedetty, kuin että on olemassa jossain.
Asia nousi nyt isoäidin kuoleman jälkeen esiin, että pitääkö tälle henkilölle ilmoittaa asiasta mitenkään, koska ei ole perheeseen ja sukuun kuulunut, vai voiko asian antaa olla ja unohtaa.
Isoäiti oli suhteellisen varakas, joten epäreilua olisi, jos meille tuntematon henkilö veisi yhtäkkiä 25% perinnöstä, koska ei ole vauvavuoden jälkeen nähty eikä isoäiti hänelle mikään oikea isoäiti koskaan ollutkaan.
Kommentit (192)
Kiva suku teillä.
No, tulipahan ainakin todistettua, että kuspäisyys on perinnöllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kutsuttava, mutta ei ole pakko mennä fyysisesti paikalle, koska lakimies tekee jaon. Lakiosuuden saa kai ihan suoraan tekemättä mitään ja jossain on ollut että voi laittaa vaateen lakiosuudestaan jos on tuntemattomia sukulaisia.
Lakiosuutta on aina vaadittava toisin kuin normaalia perintöosuutta, jota ei tarvitse erikseen vaatia.
Jos on jätetty testamentin ulkopuolelle, mutta on samaa verisukua, ei tarvitse vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n huolen ja kiukun, mutta ei voi mitään. Tuo poika peri hulttioäitinsä osuuden.
Hulttioelämä on vain ollut isoäidin mielipide. Jos isoäiti on vaikkapa körttiläinen, niin ihan normaali elämäkin olisi ollut hulttioelämää. Joillekin kelpaa ainoastaan luostarissa eläminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n huolen ja kiukun, mutta ei voi mitään. Tuo poika peri hulttioäitinsä osuuden.
Hulttioelämä on vain ollut isoäidin mielipide. Jos isoäiti on vaikkapa körttiläinen, niin ihan normaali elämäkin olisi ollut hulttioelämää. Joillekin kelpaa ainoastaan luostarissa eläminen.
Et taida tietää mitään körttiläisistä. Körtit ovat nimenomaan kirkon herätysliikkeistä kaikkein vapaamielisimpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kutsuttava, mutta ei ole pakko mennä fyysisesti paikalle, koska lakimies tekee jaon. Lakiosuuden saa kai ihan suoraan tekemättä mitään ja jossain on ollut että voi laittaa vaateen lakiosuudestaan jos on tuntemattomia sukulaisia.
Lakiosuutta on aina vaadittava toisin kuin normaalia perintöosuutta, jota ei tarvitse erikseen vaatia.
Jos on jätetty testamentin ulkopuolelle, mutta on samaa verisukua, ei tarvitse vaatia.
Päinvastoin, jos on jätetty testamentin ulkopuolelle mutta on rintaperillinen, pitää nimenomaan vaatia lakiosaa. Muuten jää ilman perintöä.
Mutta jos testamenttia ei ole, ei ole mitään lakiosiakaan. Jokainen perillinen on oikeutettu omaan perintöosaansa ilman mitään vaatimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kutsuttava, mutta ei ole pakko mennä fyysisesti paikalle, koska lakimies tekee jaon. Lakiosuuden saa kai ihan suoraan tekemättä mitään ja jossain on ollut että voi laittaa vaateen lakiosuudestaan jos on tuntemattomia sukulaisia.
Lakiosuutta on aina vaadittava toisin kuin normaalia perintöosuutta, jota ei tarvitse erikseen vaatia.
Jos on jätetty testamentin ulkopuolelle, mutta on samaa verisukua, ei tarvitse vaatia.
Lakiosuutta on aina vaadittava. Nykyisin monet avioparit tekevät keskinäisen omistusoikeustestamentin lisäyksellä, että lapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edesmenneen isäni vaimo onnistui aikanaan junailemaan niin ettei meitä aikaisemman liiton lapsia kutsuttu ollenkaan perunkirjoitukseen.
Se perunkirja on siis mitätön. Tehty niin ettei paikalle ole kutsuttu kaikkia osapuolia. Miksette nostaneet meteliä. Homma olis mennyt uusiksi. Ja leski saanut mahdollisesti kavalluksen yrityksestä syytteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n huolen ja kiukun, mutta ei voi mitään. Tuo poika peri hulttioäitinsä osuuden.
Suomen lainsäädäntö on perintöasioiden osalta epäoikeudenmukainen eikä kunnioita yksilön vapautta päättää asioistaan. Toivottavasti joku joskus vie tämän ihmisoikeustuomioistuimeen, jotta saamme ajan tasalla olevan ja reilun lainsäädännön.
Myös testamenttiin liittyvä lainsäädäntö on liian ankaraa, eikä sen tarkoituksena ole selvittää vainajan tahtoa vaan sitä onko kaikki huomattu hoitaa pilkulleen säädösten mukaisesti. Testamentti on aivan liian helppo saada mitätöityä.
Itse olen perinyt tuntemattoman mummoni, mutta en isäpuoltani joka oli lapsuudesta lähtien kanssamme. On nämä outoja.
Mitään outoa ei tuossa ole. Jos isäpuolesi ei adoptoinut sinua, et ole hänen rintaperillisensä. Ilmeisesti hän ei myöskään tehnyt testamenttia hyväksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli hieman ap:n kuvaaman kaltainen tilanne eli oli yksi perijä, jonka kanssa suku/perhe ei ollut missään tekemisissä lähinnä tämän perijän oman toiminnan takia. Kun asuu 800 km päässä suvustaan, on helppoa pysyä etäisenä.
Perukirjoitukseen hän osallistui lakimiehen kanssa ja yllätys oli melkoinen, kun perittävää ei ollut. Mummo oli yli 20 vuotta aikaisemmin myynyt talonsa ja kesämökin ja käyttänyt rahat iloiseen elämään. Koko suku luuli, että rahaa oli, mutta lähimmät eli tätini ja miehensä tiesivät totuuden. He eivät kuitenkaan olleet ostaneet taloa ja mökkiä, heitä ei voinut syyttää mistään kieroudesta.
Hautajaiset oli isot ja prameat, niitä varten oli rahat olemassa, mutta muuten omaisuutta ei ollut edes astioiden vertaa.
Lakiosa nyt vähintäänkin kuuluu. Ei sillä ole mitään merkitystä onko ns väleissä vai ei.
Mummo kuulostaa kovin hallinnanhaluiselta. Ja kostonhaluiselta myös. Liekö ollut narsissi? No, sellaistahan kohta pukkaa.
Isältä sain aikoinaan lakiosan jota ei olisi edes huvittanut ottaa vastaan mutta kun oli ns pakko. Sillä maksoin lainan ja matkustin ja sisustin. Penniäkään sen ihmisen rahoja en jättänyt "elämään".
Noh, hovinsa ja huvinsa kullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa nyt vähintäänkin kuuluu. Ei sillä ole mitään merkitystä onko ns väleissä vai ei.
Mummo kuulostaa kovin hallinnanhaluiselta. Ja kostonhaluiselta myös. Liekö ollut narsissi? No, sellaistahan kohta pukkaa.
Isältä sain aikoinaan lakiosan jota ei olisi edes huvittanut ottaa vastaan mutta kun oli ns pakko. Sillä maksoin lainan ja matkustin ja sisustin. Penniäkään sen ihmisen rahoja en jättänyt "elämään".
Noh, hovinsa ja huvinsa kullakin.
'
Miksi oli pakko ottaa lakiosa vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edesmenneen isäni vaimo onnistui aikanaan junailemaan niin ettei meitä aikaisemman liiton lapsia kutsuttu ollenkaan perunkirjoitukseen.
Se perunkirja on siis mitätön. Tehty niin ettei paikalle ole kutsuttu kaikkia osapuolia. Miksette nostaneet meteliä. Homma olis mennyt uusiksi. Ja leski saanut mahdollisesti kavalluksen yrityksestä syytteet.
Silloin tuntui ulkopuoliselta, koska heillä oli oma perheensä. Jälkikäteen alkoi vasta tilanne ärsyttämään, koska asioita ei hoidettu oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonsukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on epäreilua, että tälle pojalle maksetaan hänen perintöosansa?
Perustele.
Me muut lapsenlapset olimme isoäidille läheisiä ja rakkaita. Olimme paljon hänen kanssaan, kuten isoisänikin, joka on kuollut seitsemän vuotta sitten
Emmehän me lapsenlapset suoraan mitään perintöä saa, niin miksi yksi lapsenlapsi, joka ei ollut oikea lapsenlapsi tai tekemisissäkään Mummun kanssa, vie nyt kaiken sen, mikä kuuluu meille. Eiköhän tämä valeserkku saa perintönsä nykyisiltä vanhemmiltaan, ketä he ovatkin
No kysytttiinkö tältä yhdeltä lapsenlapselta olisiko hän halunnut olla isoäidille läheinen ja rakas ja tekemisissä tämän kanssa? Ei, vaan tämä oli isoäidin päätös. Ymmärrän, että veetuttaisi ja tuntuisi epäreilulta antaa perintöä sellaiselle, joka olisi itse haistattanut pitkät perittävälle, mutta tässä tapauksessa perillinen itse on syytön asiaan ja näin ollen moraalisestikin oikeutettu isoäitinsä/äitinsä perintöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edesmenneen isäni vaimo onnistui aikanaan junailemaan niin ettei meitä aikaisemman liiton lapsia kutsuttu ollenkaan perunkirjoitukseen.
Se perunkirja on siis mitätön. Tehty niin ettei paikalle ole kutsuttu kaikkia osapuolia. Miksette nostaneet meteliä. Homma olis mennyt uusiksi. Ja leski saanut mahdollisesti kavalluksen yrityksestä syytteet.
On totta, että perukirjan voi riitauttaa, jos joku perillisistä ei ole saanut kutsua perunkirjoitukseen. Mutta jos perukirjassa on kuitenkin lueteltu vainajan omaisuus ja perilliset oikein, ei siinä ole oikeasti mitään korjattavaa. Perukirjassahan ei vielä tehdä mitään perinnönjakoa, vaan siinä vasta luetellaan vainajan ja lesken omaisuus sekä kuolinpesän osakkaat. Perinnönjako on eri asia kuin perunkirjoitus. Epäilen, että ap:n isoisän kuolinpesä on vielä jakamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n huolen ja kiukun, mutta ei voi mitään. Tuo poika peri hulttioäitinsä osuuden.
Suomen lainsäädäntö on perintöasioiden osalta epäoikeudenmukainen eikä kunnioita yksilön vapautta päättää asioistaan. Toivottavasti joku joskus vie tämän ihmisoikeustuomioistuimeen, jotta saamme ajan tasalla olevan ja reilun lainsäädännön.
Myös testamenttiin liittyvä lainsäädäntö on liian ankaraa, eikä sen tarkoituksena ole selvittää vainajan tahtoa vaan sitä onko kaikki huomattu hoitaa pilkulleen säädösten mukaisesti. Testamentti on aivan liian helppo saada mitätöityä.
Itse olen perinyt tuntemattoman mummoni, mutta en isäpuoltani joka oli lapsuudesta lähtien kanssamme. On nämä outoja.
Ei lainkaan outoa vaan on mennyt lain mukaan. Mummosi on samaa verta , mutta isäpuoli ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosa nyt vähintäänkin kuuluu. Ei sillä ole mitään merkitystä onko ns väleissä vai ei.
Mummo kuulostaa kovin hallinnanhaluiselta. Ja kostonhaluiselta myös. Liekö ollut narsissi? No, sellaistahan kohta pukkaa.
Isältä sain aikoinaan lakiosan jota ei olisi edes huvittanut ottaa vastaan mutta kun oli ns pakko. Sillä maksoin lainan ja matkustin ja sisustin. Penniäkään sen ihmisen rahoja en jättänyt "elämään".
Noh, hovinsa ja huvinsa kullakin.
'
Miksi oli pakko ottaa lakiosa vastaan?
Lakiosaa pitää vaatia. Mikä olisi tapaus, jossa se on pakko ottaa vastaan? Ei missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n huolen ja kiukun, mutta ei voi mitään. Tuo poika peri hulttioäitinsä osuuden.
Suomen lainsäädäntö on perintöasioiden osalta epäoikeudenmukainen eikä kunnioita yksilön vapautta päättää asioistaan. Toivottavasti joku joskus vie tämän ihmisoikeustuomioistuimeen, jotta saamme ajan tasalla olevan ja reilun lainsäädännön.
Myös testamenttiin liittyvä lainsäädäntö on liian ankaraa, eikä sen tarkoituksena ole selvittää vainajan tahtoa vaan sitä onko kaikki huomattu hoitaa pilkulleen säädösten mukaisesti. Testamentti on aivan liian helppo saada mitätöityä.
Itse olen perinyt tuntemattoman mummoni, mutta en isäpuoltani joka oli lapsuudesta lähtien kanssamme. On nämä outoja.
Miksi isäpuolesi ei adoptoinut sinua? Tai muistanut mitenkään testamentissä. Mummosi on sinulle verisukulainen, tottakai sinun kuuluu saada vanhempasi osuus äitinsä perinnöstä, jos biovanhempasi ei enää ollut hengissä.
Ei ole ihmeellisiä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kutsuttava, mutta ei ole pakko mennä fyysisesti paikalle, koska lakimies tekee jaon. Lakiosuuden saa kai ihan suoraan tekemättä mitään ja jossain on ollut että voi laittaa vaateen lakiosuudestaan jos on tuntemattomia sukulaisia.
Lakiosuutta on aina vaadittava toisin kuin normaalia perintöosuutta, jota ei tarvitse erikseen vaatia.
Jos on jätetty testamentin ulkopuolelle, mutta on samaa verisukua, ei tarvitse vaatia.
Pitää vaatia, mutta se on yksinkertainen muodollisuus ja vaade siis jätettävä sen 6 kuukauden kuluessa.
Itse olen perinyt tuntemattoman mummoni, mutta en isäpuoltani joka oli lapsuudesta lähtien kanssamme. On nämä outoja.