Lue keskustelun säännöt.
Onko perillinen kutsuttava perunkirjoitukseen ja oikeudellinen perintöön, mikäli tämä ei ole ollut perittävän kanssa missään tekemisissä?
Jonsukka
11.01.2020 |
Kyse on nyt hiljattain kuolleesta isoäidistäni, jolla oli neljä lasta ja yhtä lukuunottamatta lapset ovat elossa, eli he lain mukaan perivät Isoäitini.
Tällä kuolleella lapsella on poika, jota sukumme ei varmaankaan ole edes nähnyt, koska isoäitini teki heti selväksi, ettei halunnut tätä lasta elämäänsä eikä aio olla ikinä mummo tällä lapselle, koska isoäiti ei pitänyt tyttärensä elämäntavoista, saatika siitä miehestä, jonka kanssa tämä vahinkolapsi syntyi.
Tytär, eli tätini kuoli aika pian ja tämä lapsi kasvoi sijaisperheessä, eikä hänestä juuri sen kummemmin ole tiedetty, kuin että on olemassa jossain.
Asia nousi nyt isoäidin kuoleman jälkeen esiin, että pitääkö tälle henkilölle ilmoittaa asiasta mitenkään, koska ei ole perheeseen ja sukuun kuulunut, vai voiko asian antaa olla ja unohtaa.
Isoäiti oli suhteellisen varakas, joten epäreilua olisi, jos meille tuntematon henkilö veisi yhtäkkiä 25% perinnöstä, koska ei ole vauvavuoden jälkeen nähty eikä isoäiti hänelle mikään oikea isoäiti koskaan ollutkaan.
Kommentit (192)
Todellakin kaikki perilliset lain mukaan kutsuttava, ilman mitään murtua. Otapas nyt laista selvää. Ihmissuhdeasiat eivät tähän vaikuta millään lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonsukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on epäreilua, että tälle pojalle maksetaan hänen perintöosansa?
Perustele.
Me muut lapsenlapset olimme isoäidille läheisiä ja rakkaita. Olimme paljon hänen kanssaan, kuten isoisänikin, joka on kuollut seitsemän vuotta sitten
Emmehän me lapsenlapset suoraan mitään perintöä saa, niin miksi yksi lapsenlapsi, joka ei ollut oikea lapsenlapsi tai tekemisissäkään Mummun kanssa, vie nyt kaiken sen, mikä kuuluu meille. Eiköhän tämä valeserkku saa perintönsä nykyisiltä vanhemmiltaan, ketä he ovatkin
No entäs jos mummu olisikin antanut puolille teistä muistakin porttikiellot? Mitäs sitten? Ja kun ei tuo serkku edes peri teidän mulkvistia isoäitiänne vaan oman äitinsä, kuten tekin aikanaan peritte omat vanhempanne.
Hän on sijaantuloperillinen, oikeutettu samaan lakisosaan kuin kaikki muutkin perilliset.
Jonsukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on epäreilua, että tälle pojalle maksetaan hänen perintöosansa?
Perustele.
Me muut lapsenlapset olimme isoäidille läheisiä ja rakkaita. Olimme paljon hänen kanssaan, kuten isoisänikin, joka on kuollut seitsemän vuotta sitten
Emmehän me lapsenlapset suoraan mitään perintöä saa, niin miksi yksi lapsenlapsi, joka ei ollut oikea lapsenlapsi tai tekemisissäkään Mummun kanssa, vie nyt kaiken sen, mikä kuuluu meille. Eiköhän tämä valeserkku saa perintönsä nykyisiltä vanhemmiltaan, ketä he ovatkin
Sori. Juridiikka ja tunteet ei nyt vaan aina mene ihan samaan suuntaan. Rahat kuuluu sille henkilölle, halusitte tai ette. Jos isovanhempi ei ole tehnyt asialle mitään, te ette myöskään voi sille enää mitään.
Jonsukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on epäreilua, että tälle pojalle maksetaan hänen perintöosansa?
Perustele.
Me muut lapsenlapset olimme isoäidille läheisiä ja rakkaita. Olimme paljon hänen kanssaan, kuten isoisänikin, joka on kuollut seitsemän vuotta sitten
Emmehän me lapsenlapset suoraan mitään perintöä saa, niin miksi yksi lapsenlapsi, joka ei ollut oikea lapsenlapsi tai tekemisissäkään Mummun kanssa, vie nyt kaiken sen, mikä kuuluu meille. Eiköhän tämä valeserkku saa perintönsä nykyisiltä vanhemmiltaan, ketä he ovatkin
Kuinka asiat menivät isoisän kuoltua? Mikäli poika on perillinen, olisi hän ollut jo tuolloin mukana kuolinpesän osakkaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä tavalla lapsenlapsi on jotenkin syyllinen mihinkään. Ootte ihan vitun outoja paskiaisia koko virallinen perikunta.
Valeserkku? Kyllä hän on ihan oikea serkku.
Hän saa sen perintöosan, jonka ois saanut hänen äiti, jos olisi elossa. Niin se vain menee ettekä te voi sille mitään.
Jos sinun vanhempi ei olisi enää elossa, niin sinä saisit hänen lakiosan. Ihan kuten serkkusi saa nyt.
Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin tulee tänne nolaamaan itsensä. Toisaalta ihan hyvä että tulit..
Otan osaa isoäitisi poismenon johdosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän on sijaantuloperillinen, oikeutettu samaan lakisosaan kuin kaikki muutkin perilliset.
Tässä ei ole kyse lakiosasta vaan ihan tavallisesta perintöosasta. Jos isoäiti olisi tehnyt testamentin ja syrjäyttänyt siinä tämän lapsenlapsen, niin silloin lapsenlapsi olisi voinut vaatia lakiosaansa, joka on puolet siitä perinnöstä, minkä hän olisi saanut ilman testamenttia.
Ei kannata sekoittaa termejä.
Kuolisin häpeästä jos kävisi ilmi että isoäitini on ollut niin kylmäsylmäinen hirviö että hylkii yhtä lastenlastaan siksi että oma lapsi ei elä justiin hänen pillinsä mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isoäidin olisi pitänyt jo eläessään tehdä testamentti, sillä olihan selvää, että tämä tilanne tulisi vastaan.
Ei hän testamentillakaan olisi voinut estää lastenlastaan saamasta lakiosaansa.
Vierailija kirjoitti:
Valeserkku? Kyllä hän on ihan oikea serkku.
Hän saa sen perintöosan, jonka ois saanut hänen äiti, jos olisi elossa. Niin se vain menee ettekä te voi sille mitään.
Jos sinun vanhempi ei olisi enää elossa, niin sinä saisit hänen lakiosan. Ihan kuten serkkusi saa nyt.
Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin tulee tänne nolaamaan itsensä. Toisaalta ihan hyvä että tulit..
Otan osaa isoäitisi poismenon johdosta.
"Jos sinun vanhempi ei olisi enää elossa, niin sinä saisit hänen lakiosan". Miksi monet puhuvat lakiosasta, kun on kyse normaalista perintöosasta? Lakiosahan on ihan eri asia ja on puolet normaalista perintöosuudesta ja sitä pitää aina vaatia ja liittyy tapauksiin, jossa perillinen on syrjäytetty testamentilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonsukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on epäreilua, että tälle pojalle maksetaan hänen perintöosansa?
Perustele.
Me muut lapsenlapset olimme isoäidille läheisiä ja rakkaita. Olimme paljon hänen kanssaan, kuten isoisänikin, joka on kuollut seitsemän vuotta sitten
Emmehän me lapsenlapset suoraan mitään perintöä saa, niin miksi yksi lapsenlapsi, joka ei ollut oikea lapsenlapsi tai tekemisissäkään Mummun kanssa, vie nyt kaiken sen, mikä kuuluu meille. Eiköhän tämä valeserkku saa perintönsä nykyisiltä vanhemmiltaan, ketä he ovatkin
Herranjestas onko isoäiti mennyt uusiin naimisiin ja olette hyysänneet valeisoisää vai miten ihmeessä tämä täysserkkunne ei muka noussut esiin jo isoisän kuollessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoäidin olisi pitänyt jo eläessään tehdä testamentti, sillä olihan selvää, että tämä tilanne tulisi vastaan.
Ei hän testamentillakaan olisi voinut estää lastenlastaan saamasta lakiosaansa.
Mutta lapsenlapsen olisi silloin pitänyt olla aktiivinen ja vaatia lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun olisi saanut testamentin sisällön tiedokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on provo, ja huono.
Asia olisi tullut esille jo isoisän kuoltua!
Edesmenneen isäni vaimo onnistui aikanaan junailemaan niin ettei meitä aikaisemman liiton lapsia kutsuttu ollenkaan perunkirjoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Jonsukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on epäreilua, että tälle pojalle maksetaan hänen perintöosansa?
Perustele.
Me muut lapsenlapset olimme isoäidille läheisiä ja rakkaita. Olimme paljon hänen kanssaan, kuten isoisänikin, joka on kuollut seitsemän vuotta sitten
Emmehän me lapsenlapset suoraan mitään perintöä saa, niin miksi yksi lapsenlapsi, joka ei ollut oikea lapsenlapsi tai tekemisissäkään Mummun kanssa, vie nyt kaiken sen, mikä kuuluu meille. Eiköhän tämä valeserkku saa perintönsä nykyisiltä vanhemmiltaan, ketä he ovatkinKuinka asiat menivät isoisän kuoltua? Mikäli poika on perillinen, olisi hän ollut jo tuolloin mukana kuolinpesän osakkaana.
Tosiaan. Suht. hyvä provo kompastui näinkin yksinkertaiseen seikkaan. Jos kertomus olisi totta, tämä tilanne olisi tullut eteen jo seitsemän vuotta sitten kun isoisä kuoli. Vaikka isoisällä ei olisi ollut mitään omaisuutta, tai olisi testamentannut kaiken omaisuutensa vaimolleen, niin perunkirjoitus on silti ollut pakko järjestää ja tämä serkku kutsua siihen.
olen itse ollut suvussa syrjitty, äidin ja isän rakkautta ei hyväksytty ,syy äiti köyhä, ei ollut varakas. isälläni oli varakkaita morsianehdokkaita ja suvulla oli rahankiilto silmis. isä kuitenkin aviotui äitini kanssa. rakkausliitto oli . meidät keploteltiin perinnöis pois. kerran meille tuli ilmoitus jossa äitiäni ja meitä lapsia ilkeästi kohdellu täti, jätti meidät perinnöttä, oli lomaketta ja paperia . luovuin ihan ilolla turun kiinteistöistä ja allekirjoitin, että luovun omaisuudesta sillä testamentattu, muille varakkaille sukulaisille,
olen saanut perinnöksi rakkautta ja uskoa . hyvät vanhemmat jotka rakastivat toisiaan oikeasti. olen saanut kaikea mitä rahalla ei saa. vaikka olenkin pennitön ,olen tyytyväinen, ettei tarvi olla tekemisissä rahan ahneiden,onnettomien,muille ilkeille ja pahoille, ihmisten kanssa. ei se raha ja omaisuus auta "monttuun lyödään,mitään ei saa mukaan" ja "ketään varakas ei ole hyvä tai rehellinen ihminen" tässä isäni lausahduksia. ovat aika todeksi osoittautuneet.
"halpaa on, jos rahal saa" sanoi eräs vanhus jos oli puhetta jostain maksuista, tämäkin huvitti minua suuresti
Jonsukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin on epäreilua, että tälle pojalle maksetaan hänen perintöosansa?
Perustele.
Me muut lapsenlapset olimme isoäidille läheisiä ja rakkaita. Olimme paljon hänen kanssaan, kuten isoisänikin, joka on kuollut seitsemän vuotta sitten
Emmehän me lapsenlapset suoraan mitään perintöä saa, niin miksi yksi lapsenlapsi, joka ei ollut oikea lapsenlapsi tai tekemisissäkään Mummun kanssa, vie nyt kaiken sen, mikä kuuluu meille. Eiköhän tämä valeserkku saa perintönsä nykyisiltä vanhemmiltaan, ketä he ovatkin
Isoäiti kuulostaa sellaiselta k*sipäältä, että on ihan sattumankauppaa, kenet hän olisi voinut sulkea pois "piiristään" - myös ap:n vanhemman.
Ellei serkkuasi ole adoptoitu, ei asiassa ole tulkinnanvaraa. Siinäkin tapauksessa ns. heikko adoptio https://www.minilex.fi/a/adoptiolapsen-perint%C3%B6oikeus-biologisiin-v…
oikeuttaa hänet perimään biologisen vanhempansa (kuolleen äidin osuus tässä).
On kokemusta kolmesta kuolemantapauksesta lähipiirissä viime vuosina, joissa kaikissa on järkytytty näistä "ulkopuolisen" perillisen oikeuksista.
Joten ap:n jokseenkin ainut mahdollisuus vedota mihinkään on tosiaan ketjussa jo mainittu serkkupojan isis-jäsenyys :D
Isoisän perunkirjoitukset menevät uusiksi, jos ei tätä perintöön oikeutettua ole kutsuttu. Ja se kuka on syyllistynyt tähän perunkirjoituksia järjestäessään, on nyt syylliseksi epäilty petokseen. Jos perinnön saaja ilmoittaa perunkirjoituksessa luopuvan osastaan, niin samassa perunkirjoitusosassa saavat ovat lahjoituksen saajia ja siten verovelvollisia siitä osasta.
Me muut lapsenlapset olimme isoäidille läheisiä ja rakkaita. Olimme paljon hänen kanssaan, kuten isoisänikin, joka on kuollut seitsemän vuotta sitten
Emmehän me lapsenlapset suoraan mitään perintöä saa, niin miksi yksi lapsenlapsi, joka ei ollut oikea lapsenlapsi tai tekemisissäkään Mummun kanssa, vie nyt kaiken sen, mikä kuuluu meille. Eiköhän tämä valeserkku saa perintönsä nykyisiltä vanhemmiltaan, ketä he ovatkin