Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kotihoidontuki, mies vaatii vuokraa
10.01.2020 |
Miten muilla jotka olette kotona vauvan kanssa ja saatte kotihoidon tuen.. Mies vaatii nyt minua maksamaan vuokraa vaikka käy itse töissä. Hän kyllä sitoutui ja tiesi yhteen muuttaessa että talous jää joiltakin osin hänen vastuulle enemmän. Nyt kuitenkin riitaa rahasta tulee useinkin. Mitä tehdä?
Kommentit (283)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kela ei maksa sulle asumistukea niin silloin mies maksaa vuokran. Valtion mukaan yhdessä asuvan tulot vaikuttaa tukiin ja sen mukaan mennään.
No ei todellakaan ole miehen mikään pakko maksaa. Mikä sinun typerä perustelu sinulta löytyy väittämällesi?
Moraalisesti on hyvin arveluttavaa, että Kela voi evätä toiselle kuuluvia tukia sen perusteella, että asuu avoliitossa tienaavan osapuolen kanssa, jolla ei sitten kuitenkaan ole lain täyttämää elatusvelvollisuutta tuetta jäävää kohtaan. Kuka tuloja saava hyvillä mielin tämmöisessä tilanteessa jättää toisen osapuolen maksamaan silti puolet kuluista?
Se ei olekkaan moraalikysymys, vaan lakiin perustava säännös. Avo- ja aviopuolisoilla jotka asuvat samassa taloudessa ovat toisiinsa nähden elatusvelvollisuus. Jopa 18v lapsella, jos asuu kotona, myös hänen tulot katsotaan perheen yhteiseksi tuloksi tai alaikäiset lapsen säästöt tai tulot.
Olen ymmärtänyt, että avopuolisoilla tuota velvollisuutta ei olisi. Siksi Kelan linjaus onkin aina ihmetyttänyt.
Kelan on noudatettava Suomen lainsäädäntöä.
Ja vielä muutama vuosi vaikutti avopuolison tulot, jopa työttömyysturvaan, jos ei kuulunut ammattiliittoon, eikä saanut ansiosidonnaista.
Avomieheni oli työttömänä muutama vuosi sitten ja hän sai peruspäivärahaa jotain euro ja viisikymmentä centtiä päivä, kun tuloni huomioitiin, vaikka en edes ole suurituloinen. Nykyään lakia on muutettu, eikä avopuolison tulot vaikuta työttömyysturvaan, vaikka muihin vaikuttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se maksaa kellä rahaa on.
Puoliksi ja puoliksi systeemillä ei pitkää avioliittoa saa.
Naimisissa olen ollut 25 vuotta ja elämään on mahtunut vaikka mitä.
Kaksi teiniä talossa.
Menee kuule hankalaksi kun vielä lapsia talossa.
Jossakin vaiheessa eroatte.
Ei ole sun syy että joudut olemaan kotona.
Se maksaa kellä rahaa on.
Puoliksi ja puoliksi systeemillä ei pitkää avioliittoa saa.
Naimisissa olen ollut 25 vuotta ja elämään on mahtunut vaikka mitä.
Kaksi teiniä talossa.
Menee kuule hankalaksi kun vielä lapsia talossa.
Jossakin vaiheessa eroatte.
Ei ole sun syy että joudut olemaan kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainenhan menettää todella paljon ansiomenetyksinä ja tulevasta eläkkeestä ollessaan lapsen kanssa kotona. Eikö yhteisessä perheessä ole menot ja tulot yhteisiä? Miten muuten jaatte oikeudenmukaisesti esim lapseen liittyvät kulut?
Kukaan ei pakota naista jäämään vuosiksi kotiin. Läheskään kaikilla ei edes ole/olisi työpaikkaa jonka ansioita menettäisivät.
T: kaiken maksanut. Ei enää koskaan.
Mistä näitä hoitovapaita lapsia saisi?
Vai meinaatko, että vastasyntynyt lapsi hylätään kirkon portaille ja oletaan jokun sen hoitavan tai viedään yhteiskunnan piikkiin 9-10 tunniksi päivässä päiväkotiin ja vanhemmat voivat ihailla lasta pari kolme tuntia illassa, jonka jälkeen lapsi laitetaan nukkumaan 12 tunniksi. Ei ihme, jos lapsi on helppo lapsi.
Se nyt vaan on valitettava fakta, että ei vanhemmilla nykyään ole varaa olla poissa töistä kovinkaan pitkää, joten lapsi on pakko laittaa perhepäivähoitoon tai päiväkotiin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla. Meillä vaimo oli kotona sen 10-11kk (mikä nyt onkaan maksimi/normaali poissaolo). Itse olin 4kk. Enempään ei oikein olisi ollut varaa, koska palkkani menetys on melko kova kolaus. Vaimon nettopalkko on noin 1500€ ja minulla on 3600 euroa. Jos vaimolla olisi parempi liksa olisin mielelläni ollut pidempäänkin kotona. Se oli itselle mukavaa ja suhteellisen helppoa aikaa. Stressiä nyt ei ainakaan samoissa määrin ollut kuin töissä.
Varmasti totta, että rahat on tiukilla, mutta onhan tuollainen vuoden ikäinen nyt vielä tosi pieni. Joten minusta on turhaa syyllistämistä jostakin loisimisesta, jos tuon ikäistä ei haluaisi vielä ainakaan päiväkotiin laittaa. Ja tuohan se syy yleensä on miksi miehet harvemmin jäävät kotiin lapsen kanssa, koska heidän tulonsa ovat suuremmat. Outoa naistten syyllistämistä siitäkin siis.
Itse en asiasta ketään koskaan ole syyllistänyt. Todennut vain faktan. Meillä nyt muutenkin on yhteiset rahat, joten ei tämä keskustelu meihin sinäänsä vaikuta.
Hypoteettisesti tilanne:
Äiti on sitä mieltä, että miehen pitää jäädä kotiin, koska 10kk on liian pieni hoitoon. Äidin mielestä lapsen kanssa pitää olla kotona vähintään 2 vuotiaaksi asti. Mies taas ei halua jäädä kotiin ja on sitä mieltä, että lapsen voi laittaa hoitoon jo 10kk iässä. Äiti pitää päänsä ja jää kahdeksi vuodeksi kotiin. Pitääkö miehen tässä tilanteessa ”kompensoida” jotain naiselle vaikka päätös on ollut täysin naisen? Omasta mielestäni ei, koska tuo ei ole ollut mitenkään yhteinen päätös. Tai ei tuo edes niin hypoteettinen tilanne ole. Pari tuollaista tapausta löytyy tuttavapiiristä.Tästä täysin samaa mieltä. Esimerkiksi meidän taloudelle olisi täysi katastrofi, jos toinen jäisi hoitovapaalle. Se vaatisi elämään niin rajua kurjistamista, että minusta olisi täysin kohtuutonta toisen tehdä koko perheen puolesta näin isoa päätöstä. Jos päätetään yksin niin täytyy olla valmis rahoittamaan myös pääasiallisesti itse. Perhe on yhteinen yritys vain niin kauan kuin molemmilla on siinä sananvaltaa.
Siinä tapauksessa lapsia ei pitäisi tehdä lainkaan tai sitten lapset annetaan adoptioon. Jos perheen rahavarat eivät kestä vauva-ajan kotihoitoa, miten se kestäisi myöhemmin, vaikka molemmat vanhemmat töissä, kun lapsi tulee kouluikään.
Entä jos jompaa kumpaa vanhempaa kohtaa työttömyys tai pitkäaikainen sairaus?
Esim. sairasajan päivärahaa maksetaan vain vuoden, jonka jälkeen jää tyhjän päälle, jos ei pääse eläkkeelle ja elatusvelvollisuus siirtyy avo-tai aviopuolisolle.
Vierailija kirjoitti:
Muuta vuokralle itseksesi. Saat asumistuen, korotetun yh-tuen ja mieheltä elarit. Win win
Suosittelen, muuta pois ja ukkeli maksaa oikeasti kaikesta puolet - tuolla tavoin alistumalla epämääräisiin taloudellisiin vaatimuksiin jo tässä vaiheessa elämäänne, tilanne ei taatusti tule paranemaan. Vaikeaa se on, mutta kannattaa, hoidat ja maksat muuten kaiken lapsen kuluista ja ukko nyhtää vielä sinulta siitä rahaa.
Turhaa jumppaa tuollaisen ahneen juntin kanssa.
Älkää hyvät naiset alistuko, kysykää neuvoa oikeusaputoimistosta tai sellaiselta henkilöltä, joka kertoo oikeasti miten kannattaa menetellä. Älä tyydy vastaukseen” no, se on sillä tavalla kun pariskunnat sopivat”, Ei. Vaan, Mikä on järkevää ja oikeudenmukaista, kuinka erossa asiat jaetaan lain mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa tilanteessa eroaisin. Mies sitten maksaa elareita ja saat kaikki tuet.
Mua ei pitäisi mikään yhdessä.
Inhoan kitupiikkejä.
Erittäin huono alku avioliitolle.
Lisäksi miehet syö paljon ja ruoka maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainenhan menettää todella paljon ansiomenetyksinä ja tulevasta eläkkeestä ollessaan lapsen kanssa kotona. Eikö yhteisessä perheessä ole menot ja tulot yhteisiä? Miten muuten jaatte oikeudenmukaisesti esim lapseen liittyvät kulut?
Kukaan ei pakota naista jäämään vuosiksi kotiin. Läheskään kaikilla ei edes ole/olisi työpaikkaa jonka ansioita menettäisivät.
T: kaiken maksanut. Ei enää koskaan.
Mistä näitä hoitovapaita lapsia saisi?
Vai meinaatko, että vastasyntynyt lapsi hylätään kirkon portaille ja oletaan jokun sen hoitavan tai viedään yhteiskunnan piikkiin 9-10 tunniksi päivässä päiväkotiin ja vanhemmat voivat ihailla lasta pari kolme tuntia illassa, jonka jälkeen lapsi laitetaan nukkumaan 12 tunniksi. Ei ihme, jos lapsi on helppo lapsi.
Se nyt vaan on valitettava fakta, että ei vanhemmilla nykyään ole varaa olla poissa töistä kovinkaan pitkää, joten lapsi on pakko laittaa perhepäivähoitoon tai päiväkotiin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla. Meillä vaimo oli kotona sen 10-11kk (mikä nyt onkaan maksimi/normaali poissaolo). Itse olin 4kk. Enempään ei oikein olisi ollut varaa, koska palkkani menetys on melko kova kolaus. Vaimon nettopalkko on noin 1500€ ja minulla on 3600 euroa. Jos vaimolla olisi parempi liksa olisin mielelläni ollut pidempäänkin kotona. Se oli itselle mukavaa ja suhteellisen helppoa aikaa. Stressiä nyt ei ainakaan samoissa määrin ollut kuin töissä.
Varmasti totta, että rahat on tiukilla, mutta onhan tuollainen vuoden ikäinen nyt vielä tosi pieni. Joten minusta on turhaa syyllistämistä jostakin loisimisesta, jos tuon ikäistä ei haluaisi vielä ainakaan päiväkotiin laittaa. Ja tuohan se syy yleensä on miksi miehet harvemmin jäävät kotiin lapsen kanssa, koska heidän tulonsa ovat suuremmat. Outoa naistten syyllistämistä siitäkin siis.
Itse en asiasta ketään koskaan ole syyllistänyt. Todennut vain faktan. Meillä nyt muutenkin on yhteiset rahat, joten ei tämä keskustelu meihin sinäänsä vaikuta.
Hypoteettisesti tilanne:
Äiti on sitä mieltä, että miehen pitää jäädä kotiin, koska 10kk on liian pieni hoitoon. Äidin mielestä lapsen kanssa pitää olla kotona vähintään 2 vuotiaaksi asti. Mies taas ei halua jäädä kotiin ja on sitä mieltä, että lapsen voi laittaa hoitoon jo 10kk iässä. Äiti pitää päänsä ja jää kahdeksi vuodeksi kotiin. Pitääkö miehen tässä tilanteessa ”kompensoida” jotain naiselle vaikka päätös on ollut täysin naisen? Omasta mielestäni ei, koska tuo ei ole ollut mitenkään yhteinen päätös. Tai ei tuo edes niin hypoteettinen tilanne ole. Pari tuollaista tapausta löytyy tuttavapiiristä.Tästä täysin samaa mieltä. Esimerkiksi meidän taloudelle olisi täysi katastrofi, jos toinen jäisi hoitovapaalle. Se vaatisi elämään niin rajua kurjistamista, että minusta olisi täysin kohtuutonta toisen tehdä koko perheen puolesta näin isoa päätöstä. Jos päätetään yksin niin täytyy olla valmis rahoittamaan myös pääasiallisesti itse. Perhe on yhteinen yritys vain niin kauan kuin molemmilla on siinä sananvaltaa.
Siinä tapauksessa lapsia ei pitäisi tehdä lainkaan tai sitten lapset annetaan adoptioon. Jos perheen rahavarat eivät kestä vauva-ajan kotihoitoa, miten se kestäisi myöhemmin, vaikka molemmat vanhemmat töissä, kun lapsi tulee kouluikään.
Entä jos jompaa kumpaa vanhempaa kohtaa työttömyys tai pitkäaikainen sairaus?
Esim. sairasajan päivärahaa maksetaan vain vuoden, jonka jälkeen jää tyhjän päälle, jos ei pääse eläkkeelle ja elatusvelvollisuus siirtyy avo-tai aviopuolisolle.
Kuka sanoi, ettei perheen rahavarat kestä vapaa-ajan hoitoa? Vauvavuoden ajan lapsesta maksetaan vanhempainrahaa joka on korkeampi kuin kotihoidontuki. Osa perheistä vie lapsen sen jälkeen hoitoon ja aika moni tekee näin nimenomaan taloudellisista syistä. Sinä voit toki olla sitä mieltä, etteivät eri tavoin toimivat ja ajattelevat ihmiset saisi tehdä lapsia lainkaan, mutta sinä et onneksi tällaisia asioita päätä. Minusta taas ne perheet voisivat jättää lapset tekemättä, joissa näistä ei osata sopia etukäteen niin että voidaan valita sellainen lisääntymiskumppani joka on näistä asioista samaa mieltä. Koska siitähän lopulta on kyse kun pariskunta on eri mieltä siitä miten pitkään kotihoitoon perheellä on varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt ap eroaisi niin mies maksaisi vuokran yksin ja jopa elareita 300 euroa kuukaudessa.
Ap voittaa ja mies tietää että nyt se pihistelyä loppui ja on pakko maksaa.
Yhdessä voi myös jatkaa mutta kummallakin oma koti.
Eroaisin myös. Ei tuollainen ole mikään "mies". Yleensä tuollaiset ukot säästää omat palkat pahanpäivän varalle samalla kun äiti maksaa perse ruvella jotain vuokraa. Se maksa joka tienaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kela ei maksa sulle asumistukea niin silloin mies maksaa vuokran. Valtion mukaan yhdessä asuvan tulot vaikuttaa tukiin ja sen mukaan mennään.
No ei todellakaan ole miehen mikään pakko maksaa. Mikä sinun typerä perustelu sinulta löytyy väittämällesi?
No maksaa kun ap vuokraa oman kodin ja siihen vielä elarit. Kalliiksi tulee miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksat osuutesi asumiskuluista. Ja mies maksaa sinulle osuutensa lastenhoidosta. Katsot, mikä on perhepäivähoitajan tulotaso kuukaudessa nettona ja laskutat sen osion mieheltäsi.
Eikö se lapsi sitten ole apn? Eihän miehelle hoitajan kulut kokonaan kuulu, vaan puolet. Eli puolet sellaisen perhepäivähoitajan tuloista jolla on yksi lapsi hoidossa.
"Perhepäivähoitajan peruspalkka on 1223,00 ( neljä lasta )" löysin Googlella, en äkkiä löytänyt tietoa paljonko olisi yhdellä. Veikkaan että enintään luokkaa 800e. Aplla ei lie alan koulutusta, joten vähennetään noin 15% kuten useilla aloilla. Jää 680e. Kotihoidon tukena hoitomenoja korvataan luokkaa 300e., eli jää 380e. Tästä tietysti puolet on apn vastuulla. Miehen maksuosuudeksi aplle jää siis 190 euroa.
Miehen siis tulee kompensoida aplle 190e, ja sen jälkeen ap maksaa puolet kaikesta. Lapsilisä tietysti tulee vanhemmille puoliksi.
Oletko varma että haluat ehdottaa tällaista järjestelyä?
Sun laskelmissa ei ole järjen häivää. Perhepäivähoidossa ei kukaan saa kotihoidon tukea. Jos ap ja mies palkkaisi lastenhoitajan, paljonko maksaisivat tälle palkkaa? Kelan yksityisen hoidon tuki kattaa vain pienen osan ja lisäksi pitää maksaa työnantajamaksut. Perhepäivähoito on ihan eri juttu kuin lapsen hoito lapsen omassa kodissa.
Toki lapsen voi laittaa päiväkotiin, jolloin mies voi maksaa puolet päivähoitomaksuista ja hoitaa 50 prosenttia lapsen viemisistä, hakemisista ja korvatulehduskierteistä.
Puhe oli siitä, että ap on nyt se hoitaja ja siksi miehen pitäisi maksaa. Ja hehän saavat nyt kotihoidon tukea. Kyllä äidillekin kuuluu puolet hoitajan palkasta. Kun ap on epäpätevä hoitaja jolla on vain yksi hoidettava, ei tietenkään miehen kuulu maksaa hänelle kokonaista pätevän hoitajan korvausta. Vaan puolet siitä mitä ap "tuottaa" miinustettuna mitä valtio jo maksaa.
Matematiikka ei taida olla vahva alueesi?
Äly ei taida olla sun vahvin alueesi!!!😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exäni ei koskaan tajunnut, että lapset vaikuttavat myös hänen elintasoonsa. Hän kuvitteli lapsilisän riittävän ruhtinaallisesti ja varsinkin, kun sain kotihoidon tuen, joka oli satoja euroja (muistaakseni peräti 300). Kyllähän tuolla summalla elää ruhtinaallisesti. Mies maksoi asuntolainaa ja minä lasten kuluja. Jatkuvasti sain kuulla miten en koskaan maksa mitään ja epäilyjä miten laitan kaikki rahani sukanvarteen. Mies ilmeisesti kuvitteli, että kaikki vaatteet on helposti hankittavissa kirppiksiltä parilla eurolla. Ero tuli, kun sain jatkuvasti kokea syyllisyyttä kaikesta ostamastani, ruuasta lähtien. Kuulema tuhlasin liikaa rahaa ruokaan, kun 4-henkisen (huom allergiat) kauppalasku viikossa oli 60-100 euroa. Miehellä kului kauppareissuilla muutama kymppi, johon ei kuulunut kasviksia tai hedelmiä. Miehen tekemä ruoka oli pelkkää makaroonia ja jauhelihaa.
Nyt eron jälkeen mies ei suostu maksamaan sovittuja elatusmaksuja, koska hänen mielestään minimielaritkin ovat liioittelua. Omaisuuden ositus on edessä, mutta varmasti pääsemme käräjille riitelemään asiasta, koska enhän ole mitään perheen eteen tehnytkään. Muutaman ystävän kanssa olemme keskustelleet aiheesta ja tuntuu siltä, että nykyajan miehet haluavat rusinat pullasta. Pitäisi saada lapsia ja perhe, mutta se ei saisi millään tavalla vaikuttaa miehen ajankäyttöön ja elintasoon.
Oilisiko kenties kannattanut opiskella, säästää ja olla vähän viisaampi?
Miehen lompakolla roikkuminen ei yleensä ole kovinkaan pitkänäköistä.
Sama on aloittajallakin edessä, mutta tätähän palstamammat ei ikinä tajua.
Meinaatko ettei miehellä ole velvollisuutta maksaa osaansa lapsen menoista? Mikä sen miehen rooli hommassa on?
Kerro toki, millä logiikalla nainen siipeilee miehen rahoilla ilmaiseksi vuosikausia?
Missä on se naisen taloudellinen vastuu?
En kannata kenenkään siipeilyä, mutta...
Täällä koko ajan vain länkytetään naisen taloudellisesta siipeilystä - miten on ihan oikeastikin te kaikki töissä käyvät isät vastavuoroisesti hoidatte sen 50% kodin pyörityksestä vai oletteko sittenkin siinä saamapuolella? (Siis ruoka-aineiden kotiin hankkiminen konkreettisesti, ruoan laitto, keittiön siivous, kodin päivittäinen siivous, ikkunoiden pesu, mattojen pesu, kylppärin kaakeleiden pesu, pyykkihuolto, peittojen tuuletus, lakanoiden vaihto, lasten vaatteiden etsiminen kirppareilta/kaupasta, vaatteiden paikkaus, tahrahuolto, neuvolassa käynnit, vaipanvaihdot, vesirokkoisen kanssa valvominen, oksennusten siivoaminen, hammastarkastukset, roskien toimitus kierrätyspisteisiin, joulumuistamiset, kaverisynttärit ja niiden lahjat jne jne jne. Usein jopa se jää tuon äidin vastuulle, että jos/kun tarvitaan hoitopaikka/edes satunnainen hoitaja niin sen järjestäminen - miksi miehelle (usein) on kuitenkin OK ja "oikeudenmukaista" olla tuon arjen pyörityksen siipeilijä???
Mitkä tähän lasketaan? Myös remontit? Heitänpä ihan hatusta kaikki mitä olen remontoinut, johon vaimo ei mitenkään ole osallistunut:
- Terassin teko 2 viikkoa (sisältäen pohjatyöt)
- Pergolan uusiminen 1 viikko
- Vanhan aidan purkaminen ja uuden tekeminen 1 viikko
- Kämpän lattian laminointi 2 viikkoa (150 neliötä)
- Keittiön uusiminen 1 viikko
- Varaston rakentaminen 2 viikkoa (sisältäen pohjatyöt)
- kämpän maalaaminen kaksi kertaa 2-3 viikkoa
- Vessan remontointi 1 viikko
- Pihan uudelleen laatoitus 1 viikkoTuossa nyt päälimmäisenä mieleen tulevat asiat, jotka itse olen tehnyt. Varmasti olen paljon muutakin tehnyt. Ja nuo siis arvioitu 7-8 tunnin työpäivien mukaan. Nopeasti laskettuna työssä säästöä tullut 50 000 - 60 000 euroa. Materiaaleissakin aika monta kymppitonnia, kun itse hakenut eikö maksanut urakoitisjalle 30% katetta materiaaleista. Puhumattakaan näissä hommissa saadusta välilevynpullistumasta, josta on tullut pysyvä haitta. Saako nuo sitten vähentää siitä vaimolle maksettavasta korvauksesta lapsien hoitamisesta ja kotitöistä? Pitääkin alkaa miettimään mikä on välilevynpullistuman hinta haittakorvauksena.
Se on totta, että naiset tekevät usein päivittäisiä kotitöitä enemmän. Miehet taas enemmän kertaluonteisia isoja urakoita. Aina vedotaan siihen, että eivät ole jatkuvia. Kyllä oman kokemuksen mukaan omakotitalossa aina jotain ”pientä” on.
No, Good for you! Ja vähän selkään taputtelua.
Niin se kuuluisikin olla perheessä että kumpikin aikuinen kykynsä mukaan.
Mutta tosin, jos talo on vain sinun ja vieläpä avioehdon turvin rajattu sinun omaisuudeksi ja vaadit vaimolta 'vuokraa', on tuo kaikki vain sinun itsesi ja sijoitustesi hyväksi puuhastelua eikä Sitä siis voida laskea "yhteiseen pottiin" samalla lailla kuin vauvan ja kodin hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Se maksaa kellä rahaa on.
Puoliksi ja puoliksi systeemillä ei pitkää avioliittoa saa.
Naimisissa olen ollut 25 vuotta ja elämään on mahtunut vaikka mitä.
Kaksi teiniä talossa.
Menee kuule hankalaksi kun vielä lapsia talossa.
Jossakin vaiheessa eroatte.
Ei ole sun syy että joudut olemaan kotona.
Lisään vielä että meidän lapset 16 ja 18vuotta.
Kaikki lamat ja ym käyty yhdessä lävitse.
On ollut työttömyyttä ja muuta vaikeutta.
Myös mun tuleva perintö on meille yhteinen.
Meidän liitto ei olisi kasassa jos menot menisi puoliksi.
Teinit on iso kuluerä.
Ollaan uusi autokin myyty pois kun mies menetti työpaikan.
Joustoa on oltava.
Itselleni raha ei ole niin tärkeä asia kunhan jotenkin selvitään.
Oppii elämälle nöyräksi kun tietää että mitä vaan voi tapahtua.
Ehkä sitten joillakin elämä menee niin että on aina töitä ja laskin voi olla esillä koko ajan.
Teini pyytää rahaa niin toinen antaa puolet ja toinen puolet.
Toinen ostaa paidan ja toinen housut teinille ja muistakaa se budjetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se maksaa kellä rahaa on.
Puoliksi ja puoliksi systeemillä ei pitkää avioliittoa saa.
Naimisissa olen ollut 25 vuotta ja elämään on mahtunut vaikka mitä.
Kaksi teiniä talossa.
Menee kuule hankalaksi kun vielä lapsia talossa.
Jossakin vaiheessa eroatte.
Ei ole sun syy että joudut olemaan kotona.
Kukaan ei JOUDU olemaan kotihoidontuella, se on valinta joka perheessä toivottavasti tehdään yhteisymmärryksessä kummankin aikuisen näkemystä kuunnellen. Mikäli näin ei ole toimittu, niin kyllä sitä syyllistä saa vähän peilistä etsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kela ei maksa sulle asumistukea niin silloin mies maksaa vuokran. Valtion mukaan yhdessä asuvan tulot vaikuttaa tukiin ja sen mukaan mennään.
No ei todellakaan ole miehen mikään pakko maksaa. Mikä sinun typerä perustelu sinulta löytyy väittämällesi?
No maksaa kun ap vuokraa oman kodin ja siihen vielä elarit. Kalliiksi tulee miehelle.
Ap maksaa oman vuokransa siinä tapauksessa. Mies maksaa vain elarit.
Miehen elätistä yhteiskunnan elätiksi. On suomalaiset naiset kyllä saamattomia laiskapaskoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kela ei maksa sulle asumistukea niin silloin mies maksaa vuokran. Valtion mukaan yhdessä asuvan tulot vaikuttaa tukiin ja sen mukaan mennään.
No ei todellakaan ole miehen mikään pakko maksaa. Mikä sinun typerä perustelu sinulta löytyy väittämällesi?
No maksaa kun ap vuokraa oman kodin ja siihen vielä elarit. Kalliiksi tulee miehelle.
Ap maksaa oman vuokransa siinä tapauksessa. Mies maksaa vain elarit.
Miehen elätistä yhteiskunnan elätiksi. On suomalaiset naiset kyllä saamattomia laiskapaskoja.
Moi Uli 🙋🏼♀️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kela ei maksa sulle asumistukea niin silloin mies maksaa vuokran. Valtion mukaan yhdessä asuvan tulot vaikuttaa tukiin ja sen mukaan mennään.
No ei todellakaan ole miehen mikään pakko maksaa. Mikä sinun typerä perustelu sinulta löytyy väittämällesi?
No maksaa kun ap vuokraa oman kodin ja siihen vielä elarit. Kalliiksi tulee miehelle.
Ap maksaa oman vuokransa siinä tapauksessa. Mies maksaa vain elarit.
Miehen elätistä yhteiskunnan elätiksi. On suomalaiset naiset kyllä saamattomia laiskapaskoja.
Moi Uli 🙋🏼♀️
Ulihan se. Yrittää parhaansa mukaan provosoida jälleen kerran. Harmittaa varmaan kun kaikki tuntevat jo nämä hänen maneerinsa, joten ainoa reaktio taitaa nykyisin olla sellainen väsynyt, säälinsekainen huokaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kela ei maksa sulle asumistukea niin silloin mies maksaa vuokran. Valtion mukaan yhdessä asuvan tulot vaikuttaa tukiin ja sen mukaan mennään.
No ei todellakaan ole miehen mikään pakko maksaa. Mikä sinun typerä perustelu sinulta löytyy väittämällesi?
Moraalisesti on hyvin arveluttavaa, että Kela voi evätä toiselle kuuluvia tukia sen perusteella, että asuu avoliitossa tienaavan osapuolen kanssa, jolla ei sitten kuitenkaan ole lain täyttämää elatusvelvollisuutta tuetta jäävää kohtaan. Kuka tuloja saava hyvillä mielin tämmöisessä tilanteessa jättää toisen osapuolen maksamaan silti puolet kuluista?
Se ei olekkaan moraalikysymys, vaan lakiin perustava säännös. Avo- ja aviopuolisoilla jotka asuvat samassa taloudessa ovat toisiinsa nähden elatusvelvollisuus. Jopa 18v lapsella, jos asuu kotona, myös hänen tulot katsotaan perheen yhteiseksi tuloksi tai alaikäiset lapsen säästöt tai tulot.
Olen ymmärtänyt, että avopuolisoilla tuota velvollisuutta ei olisi. Siksi Kelan linjaus onkin aina ihmetyttänyt.
Mielenkiintoista. Miinuksista päätellen muut ovat sitä mieltä, että minä olen väärässä ja avoliitossa on elatusvelvollisuus. Kaikki lähteet väestöliiton sivuilta alkaen kuitenkin kertoo selväsanaisesti, että tällaisia oikeuksia tai velvollisuuksia ei ole. Eikö tällöin myös näillä Kelan "naittamilla" kämppiksillä olisi laillinen velvollisuus toisiaan kohtaan? Ja puhun tässä tosiaan puolisosta, en lapsesta.
Alue: Aihe vapaa
Väsynyt äiti tekee paljon muutakin. Käy myös töissä. Ja ottaa avioeron, jotta saa edes joja toinen viikonloppu nukkua tai vaikka lukea kirjaa.
Uhriutuminen loppuu nyt, kun nuorinkin neljästä lapsesta on jo yli 3v ja yrittäjänarsisti-isä pärjää.. sen 1 vuorokauden niiden kanssa. Tulossa ihana elämä, kun saa myös elarit palkan, omaishoidontuen ja 2 lapsen vammaistuen lisäksi.
Mulla siis elämä on kirkastumassa, mut enpä usko olevani ainoa vastaavassa tilanteessa elänyt/vielä 2 kuukautta elävä.
Ja kaikesta huolimatta "loinen" miehen mukaan.. kun on pieni palkka eikä tulot riitä menoihin ilman apuja häneltä.
Kun pitäis vaan saada laittaa säästöön kaikki, eikä laittaa turhuuteen, kuten lasten vaatteisiin, harrastuksiin tai pikkulomiin arjesta.
Ei ikinä enää miestä. Kiitos.