Onko yhteenmuuttokammo sitoutumiskammoa?

Erikseen asumalla toisesta ei tule itsestäänselvyys. Ei myöskään tule niitä ikuisia riitoja rahasta, sisustuksesta, ajankäytöstä tai kotitöistä.

Enpäs ole kuullut tällaisesta kammosta. Oireet? Onko tämä yleistäkin?

Vierailija kirjoitti:

Erikseen asumalla toisesta ei tule itsestäänselvyys. Ei myöskään tule niitä ikuisia riitoja rahasta, sisustuksesta, ajankäytöstä tai kotitöistä.

Mistä erillissuhteessa olevat sitten tappelee? Aina jostakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erikseen asumalla toisesta ei tule itsestäänselvyys. Ei myöskään tule niitä ikuisia riitoja rahasta, sisustuksesta, ajankäytöstä tai kotitöistä.

Mistä erillissuhteessa olevat sitten tappelee? Aina jostakin?

Tässä nyt varmaan tarkoitettiin lähinnä sitä, että kun ei asuta yhdessä, ei niitä riidan aiheitakaan kovin helposti synny -ohis-

Vierailija kirjoitti:

Minä olen naimisissa mutta asumme erillään. Mitäs nyt?

Lakikielellä tilannetta kutsutaan asumuseroksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitoutunut sydämen tasolla mutten halua sotkea rahojamme yhteen.

Yhdessä voi asua niinkin, että kummallakin on omat rahat ja yhteiset kulut maksetaan puoliksi. Ei rahoja ole mikään pakko sotkeakaan yhteen.

Useimmissa Kelan etuuksissa huomiodaan avo- ja aviopuolison tulot ja siihen riittää yhdessä asuminen, ei se mitä tapahtuu makuuhuoneessa.

Ei välttämättä ole. Sitoutumiskammohan on sitä, että ei halua sitoutua pitkäksi aikaa vain yhteen ihmiseen vaan haluaa edelleen säilyttää mahdollisuuden myös johonkin toiseen (tai useampaan) kumppaniin Jos ei nyt ihan samaan aikaan , niin kuitenkin kohtuullisen helposti päästä eroon edellisestä suhteesta, jotta voi siirtyä seuraavaan. Ei ole mitenkään harvinaista, että sitoutumiskammoiset nk playerit muuttavat hyvinkin nopeasti ja mielellään naisen kämppään ja asuvat siellä sen aikaa, kun kivalta tuntuu. Jos löytyy uusi nainen, muutetaan uuden naisen luokse. Jos taas nainen nakkaa playerin pihalle, majaillaan joko vanhempien tai kavereiden luona kunnes löytyy taas nainen, joka ottaa asumaan kanssaan. 

Englanniksi Living Apart Together löytyy paljon artikkeleita. Olennaista juuri tuo että on tunnetasolla sitoutunut vaikkei materian tasolla olisikaan.

Parit myös kaipaavat toisiaan ja yhdessä ovat aidosti läsnä eivätkä vain tottumuksesta oleskele samassa huoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Englanniksi Living Apart Together löytyy paljon artikkeleita. Olennaista juuri tuo että on tunnetasolla sitoutunut vaikkei materian tasolla olisikaan.

Parit myös kaipaavat toisiaan ja yhdessä ovat aidosti läsnä eivätkä vain tottumuksesta oleskele samassa huoneessa.

Suomeksi: erillissuhde. Tai ihan vaan "seurustelu". Miksi kaikesta täytyy tehdä identiteetti?

Jos olet suhteessa ihmisen kanssa joka ei myöskään halua muuttaa yhteen mutta on muutoin sitoutunut, en näe sitoutumiskammon merkkejä. Jos taas toinen tahtoo asua yhdessä ja lähes edellyttää sitä, olet sitoutunut väärään ihmiseen jonka kanssa ei ole tulevaisuutta joten siten ilmenee sitoutumiskammo kun olet tilanteessa jossa on mahdotonta saada aikaan molempia tyydyttävää kompromissia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen naimisissa mutta asumme erillään. Mitäs nyt?

Lakikielellä tilannetta kutsutaan asumuseroksi.

Höpö höpö

Aikuiset ihmiset voivat pitää omat kotinsa ja kohdata aikuisten kiinnostusten merkeissä kun kummallekin sopii.

Jos et pidä omaa asuntoa jotta voisit tavata muita miehiä päiväkahvien merkeissä, en näe ongelmia.

Yhdessä asuminen on sosiaalinen konstruktio joka on jäänne luolamiesajoilta. Nykyihminen selviää kyllä yksin.

Kumma miten yhteisasuminen on normi vaikka sehän on ihan kummallista. Olla nyt samassa sängyssä ja samoissa tiloissa jonkun periaatteessa ihan itsenäisen yksilön kanssa ja valita aikuisen ihmisen puolesta sisustus ja wc-paperimerkki. Ja kyllä, nämä yleensä valitaan miehen puolesta vaikka naiset esittää muuta. Samalla miehen tavarat pikkuhiljaa Konmaritetaan kirpputorille koska ne eivät naisen mielestä säkenöi iloa.

Ihmiset joilla oli itsenäisiä ajatuksia muuttuvat harmaiksi kompromisseiksi koska sellaista se parisuhde on ettei koskaan saa mitä haluaa. Erotessa iskee uusi murrosikä kun pitää leikata napanuora kumppaniin ja saatana minähän laitan Star Wars -hahmot hyllyyn eikä niitä oteta pois kunnes uusi nainen tulee taloon. Eron jälkeen nainen irrottelee tinderissä ja ihmettelee miten seks1 maistuu paremmin kuin sen sohvaan liimaantuneen ukon kanssa ja lukee Mating in Captivity

Vierailija kirjoitti:

Olla nyt samassa sängyssä ja samoissa tiloissa jonkun periaatteessa ihan itsenäisen yksilön kanssa ja valita aikuisen ihmisen puolesta sisustus ja wc-paperimerkki. Ja kyllä, nämä yleensä valitaan miehen puolesta vaikka naiset esittää muuta. Samalla miehen tavarat pikkuhiljaa Konmaritetaan kirpputorille koska ne eivät naisen mielestä säkenöi iloa.

If you put it that way... :D :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olla nyt samassa sängyssä ja samoissa tiloissa jonkun periaatteessa ihan itsenäisen yksilön kanssa ja valita aikuisen ihmisen puolesta sisustus ja wc-paperimerkki. Ja kyllä, nämä yleensä valitaan miehen puolesta vaikka naiset esittää muuta. Samalla miehen tavarat pikkuhiljaa Konmaritetaan kirpputorille koska ne eivät naisen mielestä säkenöi iloa.

If you put it that way... :D :D :D

LOL

Yhteenmuuttokammo voi johtua ihan vain siitä, että toisen ihmisen kanssa asuessa joutuisi tekemään itselleen epämukavia kompromisseja. Esim jos toinen on aamuvirkku ja toinen on iltavirkku, pitää löytyä sellainen vuorokausirytmi, jota kumpikin pystyy kohtuudella noudattamaan. Tai ainakin toisen nukkuessa on rajoitettu määrä asioita, joita hereillä oleva voi tehdä, jotta ei häiritse nukkuvan unta. Kun asutaan erillään, kumpikin voi nukkua just siloin kuin haluaa, kukaan kolistele eikä muutenkaan häritse nukkuvaa eikä tarvitse myöskään hipsiä hiljaa asunnossa vaan voi vaikka alkaa klo 7 aamulla imuroimaan kenenkään häiriintymättä. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen naimisissa mutta asumme erillään. Mitäs nyt?

Mulle tuo olis unelma.

Pisin suhteeni on ollut 3kk joten vuosi olisi jo saavutus sitoutumisen saralla

Vierailija kirjoitti:

Yhteenmuuttokammo voi johtua ihan vain siitä, että toisen ihmisen kanssa asuessa joutuisi tekemään itselleen epämukavia kompromisseja. Esim jos toinen on aamuvirkku ja toinen on iltavirkku, pitää löytyä sellainen vuorokausirytmi, jota kumpikin pystyy kohtuudella noudattamaan. Tai ainakin toisen nukkuessa on rajoitettu määrä asioita, joita hereillä oleva voi tehdä, jotta ei häiritse nukkuvan unta. Kun asutaan erillään, kumpikin voi nukkua just siloin kuin haluaa, kukaan kolistele eikä muutenkaan häritse nukkuvaa eikä tarvitse myöskään hipsiä hiljaa asunnossa vaan voi vaikka alkaa klo 7 aamulla imuroimaan kenenkään häiriintymättä. 

Sitä minä en ymmärrä, miksi tällaisten eroavaisuuksia sietämisestä ja kompromissien tekemisestä on tehty aikuisen parisuhteen mittari ja rakkauden merkki.