Miksi vain ÄIDIT velvoitetaan mokkapalatalkoisiin ja keksimyyntiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa sinne toiseen kaupunkiin ja mies reissaa jatkossa?

Nyt pikkuleivät töissä ja siellä toisessa kaupungissa naapureille?

Opeta lapsi leipomaan? Tai mies? Jos osaa lukea reseptin, niin aika äkkiä sitä oppii tekemään vaikka muffinsseja.

Miksi ihmeessä tällaiseen pitää pakolla ryhtyä, eikä kelpaa se että maksetaan vaan se oma asuus?

Olen miettinyt samaa, mutta lopulta päätynyt siihen että se olisi syrjivää niitä kohtaan, joilla ei ole rahaa maksaa. Lopulta ei sitten enää olisi kuin pari lasta, jotka myisivät vessapaperia kun muut hoitaisivat asian maksamalla ja siitä päädytään sitten tilanteeseen, että kukaan ei enää myy mitään ja maksut nousee ja köyhimmillä ei ole varaa esim. harrastaa. Eli ajatus on lopulta kaunis, vaikka se ottaa päähän.

Sinä olet hoksannnut jutun idean. Tuo se juuri on.

Jos rahalla voisi korvata työpanoksen, vain kaksi äitiä leipoisi. Se oliis noloa ja silmiinpistävää eikä myyjäisiäkään saataisi pystyyn 2 äidin tekeleistä. Kuka ne sitten ostaisi?

Vaikka työkaverit tai sukulaiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ehtii jos haluaa ja organisoi asiansa. Eihän teillä edes lapset harrasta mitään aikaa vievää. Itse olen töissä, mies tekee yrittäjänä 12 tuntista päivää, meillä on kolme lasta ja perheen arkirumban lisäksi on aikaa kuskata lapsia harrastuksiin, toimia kolmessa joukkueessa ohjaajana. Osallistua leirikoulujen ja joukkuiden varainkeräykseen ja vieläpä itsekkin harrastaa. Vaatii vain järjestelmällisyyttä ja halua.

Mistä tiedät lasteni harrastukset? Taidat olla yksi näistä sättijä-äideistä. Ap

Uhriutumisessasi et niistä mitään maininnut.

Täällä on todella outoa porukkaa. Kukaan ei ilmeiseti ymmärtänyt että olen eri kaupungissa töissä. Mies on se joka hoitaa harrastusrumban. Nää sättijät täällä on selkeesti mamma-aktiiveja. Ymmärtäkää että kaikki ei vaan pysty. Mulla vaativa työ, reissua, miehellä vaativa työ, yksin vastuu kodista. Emme pysty enempää , sovitaan sit että ollaan huonoja vanhempia. Ap

Irtisano itsesi sieltä kaukaiselta työpaikalta ja keskity perheeseesi ja etsi samalla uutta työtä lähempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa sinne toiseen kaupunkiin ja mies reissaa jatkossa?

Nyt pikkuleivät töissä ja siellä toisessa kaupungissa naapureille?

Opeta lapsi leipomaan? Tai mies? Jos osaa lukea reseptin, niin aika äkkiä sitä oppii tekemään vaikka muffinsseja.

Miksi ihmeessä tällaiseen pitää pakolla ryhtyä, eikä kelpaa se että maksetaan vaan se oma asuus?

Olen miettinyt samaa, mutta lopulta päätynyt siihen että se olisi syrjivää niitä kohtaan, joilla ei ole rahaa maksaa. Lopulta ei sitten enää olisi kuin pari lasta, jotka myisivät vessapaperia kun muut hoitaisivat asian maksamalla ja siitä päädytään sitten tilanteeseen, että kukaan ei enää myy mitään ja maksut nousee ja köyhimmillä ei ole varaa esim. harrastaa. Eli ajatus on lopulta kaunis, vaikka se ottaa päähän.

Sinä olet hoksannnut jutun idean. Tuo se juuri on.

Jos rahalla voisi korvata työpanoksen, vain kaksi äitiä leipoisi. Se oliis noloa ja silmiinpistävää eikä myyjäisiäkään saataisi pystyyn 2 äidin tekeleistä. Kuka ne sitten ostaisi?

Montako mokkapalaa yksi äiti leipoo myyjäisiin? Paljonko niistä myydessä saa rahaa ja paljonko on myyntivoitto (eli myyntihinta miinus valmistuskustannukset)? Eli millaisesta summasta puhutaan,  jos kahden äidin mokkapaloilla saatu tuotto jää puuttumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ehtii jos haluaa ja organisoi asiansa. Eihän teillä edes lapset harrasta mitään aikaa vievää. Itse olen töissä, mies tekee yrittäjänä 12 tuntista päivää, meillä on kolme lasta ja perheen arkirumban lisäksi on aikaa kuskata lapsia harrastuksiin, toimia kolmessa joukkueessa ohjaajana. Osallistua leirikoulujen ja joukkuiden varainkeräykseen ja vieläpä itsekkin harrastaa. Vaatii vain järjestelmällisyyttä ja halua.

Mistä tiedät lasteni harrastukset? Taidat olla yksi näistä sättijä-äideistä. Ap

Uhriutumisessasi et niistä mitään maininnut.

Täällä on todella outoa porukkaa. Kukaan ei ilmeiseti ymmärtänyt että olen eri kaupungissa töissä. Mies on se joka hoitaa harrastusrumban. Nää sättijät täällä on selkeesti mamma-aktiiveja. Ymmärtäkää että kaikki ei vaan pysty. Mulla vaativa työ, reissua, miehellä vaativa työ, yksin vastuu kodista. Emme pysty enempää , sovitaan sit että ollaan huonoja vanhempia. Ap

Irtisano itsesi sieltä kaukaiselta työpaikalta ja keskity perheeseesi ja etsi samalla uutta työtä lähempää.

Olen perheen pääelättäjä. Ei oikein onnistu. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa miten epäempaattisia ihmiset on. Muistan itse kun elämässäni oli monta vastoinkäymistä, paha unettomuus, järkyttävä uupumus , väsyneenä jaksoin juuri ja juuri perusvelvoitteet hoitaa, muut ajat uupuneena lähinnä epätoivoissani itkin. Silloin tuli just tällanen luokkaretki myyntihomma, missä piti ovelta ovelle myydä pesuaineita. Kun selvisi että kaikkien on pakko mennä kiertelemään myymään, purskahdin itkuun, lysähdin maahan ja halusin että kaikki loppuis siihen. En ole koskaan ollut niin ahdistunut/uupunut kuin silloin. Tuollaisessa tilanteessa joku pakkomyynti/leivonta voi ajaa ihmisen psykoosiin. Kaikki eivät aina ole samassa tilassa, jaksavia ja ahkeria. Minäkin olen muulloin, tuolloin en. Muistan vieläkin ne epätoivon tunteet ja kaikki vaatimukset tuntui satakertaisilta taakoilta.

En nyt sano sitä että tämä olisi muiden luokkalaisäitien ongelma, mutta vähän pitäisi löytyä lempeyttä jos joku sanoi että nyt en oikeasti pysty, voinko maksaa ihan rahalla.

Voit myös ihan itse ostaa ne pesuaineet. Muutamalla satasella kun ostaa niin ei kukaan rutise mitään. Eikä tarvitse kierrellä ovelta ovelle ja roudailla niitä aineita edestakaisin. Kyllä ne ajan kanssa tulee käytetyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ehtii jos haluaa ja organisoi asiansa. Eihän teillä edes lapset harrasta mitään aikaa vievää. Itse olen töissä, mies tekee yrittäjänä 12 tuntista päivää, meillä on kolme lasta ja perheen arkirumban lisäksi on aikaa kuskata lapsia harrastuksiin, toimia kolmessa joukkueessa ohjaajana. Osallistua leirikoulujen ja joukkuiden varainkeräykseen ja vieläpä itsekkin harrastaa. Vaatii vain järjestelmällisyyttä ja halua.

Mistä tiedät lasteni harrastukset? Taidat olla yksi näistä sättijä-äideistä. Ap

Uhriutumisessasi et niistä mitään maininnut.

Täällä on todella outoa porukkaa. Kukaan ei ilmeiseti ymmärtänyt että olen eri kaupungissa töissä. Mies on se joka hoitaa harrastusrumban. Nää sättijät täällä on selkeesti mamma-aktiiveja. Ymmärtäkää että kaikki ei vaan pysty. Mulla vaativa työ, reissua, miehellä vaativa työ, yksin vastuu kodista. Emme pysty enempää , sovitaan sit että ollaan huonoja vanhempia. Ap

Irtisano itsesi sieltä kaukaiselta työpaikalta ja keskity perheeseesi ja etsi samalla uutta työtä lähempää.

Olen perheen pääelättäjä. Ei oikein onnistu. Ap

No eihän silloin miehelläsi ole mitään vaativaa työtä kun sinä olet se elättäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ehtii jos haluaa ja organisoi asiansa. Eihän teillä edes lapset harrasta mitään aikaa vievää. Itse olen töissä, mies tekee yrittäjänä 12 tuntista päivää, meillä on kolme lasta ja perheen arkirumban lisäksi on aikaa kuskata lapsia harrastuksiin, toimia kolmessa joukkueessa ohjaajana. Osallistua leirikoulujen ja joukkuiden varainkeräykseen ja vieläpä itsekkin harrastaa. Vaatii vain järjestelmällisyyttä ja halua.

Mistä tiedät lasteni harrastukset? Taidat olla yksi näistä sättijä-äideistä. Ap

Uhriutumisessasi et niistä mitään maininnut.

Täällä on todella outoa porukkaa. Kukaan ei ilmeiseti ymmärtänyt että olen eri kaupungissa töissä. Mies on se joka hoitaa harrastusrumban. Nää sättijät täällä on selkeesti mamma-aktiiveja. Ymmärtäkää että kaikki ei vaan pysty. Mulla vaativa työ, reissua, miehellä vaativa työ, yksin vastuu kodista. Emme pysty enempää , sovitaan sit että ollaan huonoja vanhempia. Ap

Irtisano itsesi sieltä kaukaiselta työpaikalta ja keskity perheeseesi ja etsi samalla uutta työtä lähempää.

Kyllä, paras neuvo ketjussa. Mokkapalamyyjöiset on paljon tärkeämpää kuin työnteko ja perheen elättäminen. Työkkärille tämä syy on niin painava ettei tule edes karenssia jos irtisanoutuu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ehtii jos haluaa ja organisoi asiansa. Eihän teillä edes lapset harrasta mitään aikaa vievää. Itse olen töissä, mies tekee yrittäjänä 12 tuntista päivää, meillä on kolme lasta ja perheen arkirumban lisäksi on aikaa kuskata lapsia harrastuksiin, toimia kolmessa joukkueessa ohjaajana. Osallistua leirikoulujen ja joukkuiden varainkeräykseen ja vieläpä itsekkin harrastaa. Vaatii vain järjestelmällisyyttä ja halua.

Mistä tiedät lasteni harrastukset? Taidat olla yksi näistä sättijä-äideistä. Ap

Uhriutumisessasi et niistä mitään maininnut.

Täällä on todella outoa porukkaa. Kukaan ei ilmeiseti ymmärtänyt että olen eri kaupungissa töissä. Mies on se joka hoitaa harrastusrumban. Nää sättijät täällä on selkeesti mamma-aktiiveja. Ymmärtäkää että kaikki ei vaan pysty. Mulla vaativa työ, reissua, miehellä vaativa työ, yksin vastuu kodista. Emme pysty enempää , sovitaan sit että ollaan huonoja vanhempia. Ap

Irtisano itsesi sieltä kaukaiselta työpaikalta ja keskity perheeseesi ja etsi samalla uutta työtä lähempää.

Olen perheen pääelättäjä. Ei oikein onnistu. Ap

No eihän silloin miehelläsi ole mitään vaativaa työtä kun sinä olet se elättäjä.

En jaksa edes vastata tähän. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa sinne toiseen kaupunkiin ja mies reissaa jatkossa?

Nyt pikkuleivät töissä ja siellä toisessa kaupungissa naapureille?

Opeta lapsi leipomaan? Tai mies? Jos osaa lukea reseptin, niin aika äkkiä sitä oppii tekemään vaikka muffinsseja.

Miksi ihmeessä tällaiseen pitää pakolla ryhtyä, eikä kelpaa se että maksetaan vaan se oma asuus?

Olen miettinyt samaa, mutta lopulta päätynyt siihen että se olisi syrjivää niitä kohtaan, joilla ei ole rahaa maksaa. Lopulta ei sitten enää olisi kuin pari lasta, jotka myisivät vessapaperia kun muut hoitaisivat asian maksamalla ja siitä päädytään sitten tilanteeseen, että kukaan ei enää myy mitään ja maksut nousee ja köyhimmillä ei ole varaa esim. harrastaa. Eli ajatus on lopulta kaunis, vaikka se ottaa päähän.

Sinä olet hoksannnut jutun idean. Tuo se juuri on.

Jos rahalla voisi korvata työpanoksen, vain kaksi äitiä leipoisi. Se oliis noloa ja silmiinpistävää eikä myyjäisiäkään saataisi pystyyn 2 äidin tekeleistä. Kuka ne sitten ostaisi?

Montako mokkapalaa yksi äiti leipoo myyjäisiin? Paljonko niistä myydessä saa rahaa ja paljonko on myyntivoitto (eli myyntihinta miinus valmistuskustannukset)? Eli millaisesta summasta puhutaan,  jos kahden äidin mokkapaloilla saatu tuotto jää puuttumaan?

24 euroa. Sen verran pellillinen myytynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ehtii jos haluaa ja organisoi asiansa. Eihän teillä edes lapset harrasta mitään aikaa vievää. Itse olen töissä, mies tekee yrittäjänä 12 tuntista päivää, meillä on kolme lasta ja perheen arkirumban lisäksi on aikaa kuskata lapsia harrastuksiin, toimia kolmessa joukkueessa ohjaajana. Osallistua leirikoulujen ja joukkuiden varainkeräykseen ja vieläpä itsekkin harrastaa. Vaatii vain järjestelmällisyyttä ja halua.

Mistä tiedät lasteni harrastukset? Taidat olla yksi näistä sättijä-äideistä. Ap

Uhriutumisessasi et niistä mitään maininnut.

Täällä on todella outoa porukkaa. Kukaan ei ilmeiseti ymmärtänyt että olen eri kaupungissa töissä. Mies on se joka hoitaa harrastusrumban. Nää sättijät täällä on selkeesti mamma-aktiiveja. Ymmärtäkää että kaikki ei vaan pysty. Mulla vaativa työ, reissua, miehellä vaativa työ, yksin vastuu kodista. Emme pysty enempää , sovitaan sit että ollaan huonoja vanhempia. Ap

No nyt sä rupeat jo marttyyriksi. Mun lapset osaa ihan itse kulkea harrastuksiinsa. Miksei sun? Ei ole mitään "rumbaa". Elämä on juuri niin vaikeaa miksi sen tekee.

Äkkiseltään keksin satakin syytä miksi jotkut lapset tarvii kuskaamista harrastuksiin...

Kerro toki? Nämäkin on valintoja. Onko pakko hankkia sille Nicolle jääkiekkoharrastus kymmenen kilometrin päästä minkä vuoro alkaa klo. 21?

En jaksa yksinkertaiselle selittää. Itse kun et keksi, anna olla.

Eli et keksinyt yhtäkään syytä niistä sadasta, joten päätit alkaa nimittelemään minua. Ok 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa sinne toiseen kaupunkiin ja mies reissaa jatkossa?

Nyt pikkuleivät töissä ja siellä toisessa kaupungissa naapureille?

Opeta lapsi leipomaan? Tai mies? Jos osaa lukea reseptin, niin aika äkkiä sitä oppii tekemään vaikka muffinsseja.

Miksi ihmeessä tällaiseen pitää pakolla ryhtyä, eikä kelpaa se että maksetaan vaan se oma asuus?

Olen miettinyt samaa, mutta lopulta päätynyt siihen että se olisi syrjivää niitä kohtaan, joilla ei ole rahaa maksaa. Lopulta ei sitten enää olisi kuin pari lasta, jotka myisivät vessapaperia kun muut hoitaisivat asian maksamalla ja siitä päädytään sitten tilanteeseen, että kukaan ei enää myy mitään ja maksut nousee ja köyhimmillä ei ole varaa esim. harrastaa. Eli ajatus on lopulta kaunis, vaikka se ottaa päähän.

Sinä olet hoksannnut jutun idean. Tuo se juuri on.

Jos rahalla voisi korvata työpanoksen, vain kaksi äitiä leipoisi. Se oliis noloa ja silmiinpistävää eikä myyjäisiäkään saataisi pystyyn 2 äidin tekeleistä. Kuka ne sitten ostaisi?

Missä päin Suomea on sellaisia koulun myyjäisiä, joissa ei ole mitään muuta kuin valtava määrä itse tehtyjä mokkapaloja tai muita leivonnaisia?

En lukenut koko ketjua, mutta ihmettelen, että on joku velvoite, paljollako pitää keksejä myydä tms. Meidän kummallakaan lapsella ei ole todellakaan ollut näin, vaan se on keksejä myynyt, joka on saanut sukulaisille kaupaksi jne. Mihinkään juttuun eivät ole kaikki vanhemmat osallistuneet, eikä kukaan huutele perään. Ihme meininkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa sinne toiseen kaupunkiin ja mies reissaa jatkossa?

Nyt pikkuleivät töissä ja siellä toisessa kaupungissa naapureille?

Opeta lapsi leipomaan? Tai mies? Jos osaa lukea reseptin, niin aika äkkiä sitä oppii tekemään vaikka muffinsseja.

Miksi ihmeessä tällaiseen pitää pakolla ryhtyä, eikä kelpaa se että maksetaan vaan se oma asuus?

Olen miettinyt samaa, mutta lopulta päätynyt siihen että se olisi syrjivää niitä kohtaan, joilla ei ole rahaa maksaa. Lopulta ei sitten enää olisi kuin pari lasta, jotka myisivät vessapaperia kun muut hoitaisivat asian maksamalla ja siitä päädytään sitten tilanteeseen, että kukaan ei enää myy mitään ja maksut nousee ja köyhimmillä ei ole varaa esim. harrastaa. Eli ajatus on lopulta kaunis, vaikka se ottaa päähän.

Sinä olet hoksannnut jutun idean. Tuo se juuri on.

Jos rahalla voisi korvata työpanoksen, vain kaksi äitiä leipoisi. Se oliis noloa ja silmiinpistävää eikä myyjäisiäkään saataisi pystyyn 2 äidin tekeleistä. Kuka ne sitten ostaisi?

Montako mokkapalaa yksi äiti leipoo myyjäisiin? Paljonko niistä myydessä saa rahaa ja paljonko on myyntivoitto (eli myyntihinta miinus valmistuskustannukset)? Eli millaisesta summasta puhutaan,  jos kahden äidin mokkapaloilla saatu tuotto jää puuttumaan?

24 euroa. Sen verran pellillinen myytynä.

Eli kahdelta 48 €. Jos luokassa on 20 oppilasta, joista 18 antaisi rahana, jokainen heistä antaisi 2,60 € enemmän kuin muuten antaisivat. Problem solved.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa miten epäempaattisia ihmiset on. Muistan itse kun elämässäni oli monta vastoinkäymistä, paha unettomuus, järkyttävä uupumus , väsyneenä jaksoin juuri ja juuri perusvelvoitteet hoitaa, muut ajat uupuneena lähinnä epätoivoissani itkin. Silloin tuli just tällanen luokkaretki myyntihomma, missä piti ovelta ovelle myydä pesuaineita. Kun selvisi että kaikkien on pakko mennä kiertelemään myymään, purskahdin itkuun, lysähdin maahan ja halusin että kaikki loppuis siihen. En ole koskaan ollut niin ahdistunut/uupunut kuin silloin. Tuollaisessa tilanteessa joku pakkomyynti/leivonta voi ajaa ihmisen psykoosiin. Kaikki eivät aina ole samassa tilassa, jaksavia ja ahkeria. Minäkin olen muulloin, tuolloin en. Muistan vieläkin ne epätoivon tunteet ja kaikki vaatimukset tuntui satakertaisilta taakoilta.

En nyt sano sitä että tämä olisi muiden luokkalaisäitien ongelma, mutta vähän pitäisi löytyä lempeyttä jos joku sanoi että nyt en oikeasti pysty, voinko maksaa ihan rahalla.

Voit myös ihan itse ostaa ne pesuaineet. Muutamalla satasella kun ostaa niin ei kukaan rutise mitään. Eikä tarvitse kierrellä ovelta ovelle ja roudailla niitä aineita edestakaisin. Kyllä ne ajan kanssa tulee käytetyksi.

Tää ei käynyt silloin vaan piti toimittaa nimilista ostaneista... orjuuttavaa. Meillä ei ole yhtään sukulaisia lähimaillakaan (työn takia pitänyt muuttaa) joten mies ja lapset kiersi sit ovelta ovelle. Vieläkin tää muisto puistattaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa sinne toiseen kaupunkiin ja mies reissaa jatkossa?

Nyt pikkuleivät töissä ja siellä toisessa kaupungissa naapureille?

Opeta lapsi leipomaan? Tai mies? Jos osaa lukea reseptin, niin aika äkkiä sitä oppii tekemään vaikka muffinsseja.

Miksi ihmeessä tällaiseen pitää pakolla ryhtyä, eikä kelpaa se että maksetaan vaan se oma asuus?

Olen miettinyt samaa, mutta lopulta päätynyt siihen että se olisi syrjivää niitä kohtaan, joilla ei ole rahaa maksaa. Lopulta ei sitten enää olisi kuin pari lasta, jotka myisivät vessapaperia kun muut hoitaisivat asian maksamalla ja siitä päädytään sitten tilanteeseen, että kukaan ei enää myy mitään ja maksut nousee ja köyhimmillä ei ole varaa esim. harrastaa. Eli ajatus on lopulta kaunis, vaikka se ottaa päähän.

Sinä olet hoksannnut jutun idean. Tuo se juuri on.

Jos rahalla voisi korvata työpanoksen, vain kaksi äitiä leipoisi. Se oliis noloa ja silmiinpistävää eikä myyjäisiäkään saataisi pystyyn 2 äidin tekeleistä. Kuka ne sitten ostaisi?

Montako mokkapalaa yksi äiti leipoo myyjäisiin? Paljonko niistä myydessä saa rahaa ja paljonko on myyntivoitto (eli myyntihinta miinus valmistuskustannukset)? Eli millaisesta summasta puhutaan,  jos kahden äidin mokkapaloilla saatu tuotto jää puuttumaan?

24 euroa. Sen verran pellillinen myytynä.

Eli kahdelta 48 €. Jos luokassa on 20 oppilasta, joista 18 antaisi rahana, jokainen heistä antaisi 2,60 € enemmän kuin muuten antaisivat. Problem solved.

Ei tämä ole raha-issukka. Johan moni kertoi että on ehdottanut jos rahalla saisi maksaa, tai jos saisi vaikka tuplana maksaa. Ei käy. Kun se on yhteisvastuuta! Uupuneen yh:n pitää leipoa, kätensä murtaneen pitää leipoa, sairaalassa olevan pitää leipoa, matkatyötä tekevän pitää leipoa, kaikkien jukoliste pitää leipoa!

Nuo kerättävät summat on aika isoja, omalla lapsellani taisi olla 300e per hlö. Se on todella kuormittavaa kerätä esim pesuaineita tai wc paperia myymällä kun yhdestä myydystä sai aina euron tai kaksi palkkiota. Kiertelepä ovelta ovelle myymässä 300 pesuainepakettia...

Ne joilla on iso suku pääsevät helpolla. Mutta esim meillä ei ole nykyasuinpaikassa sukua, tuttuja eikä ystäviä, ne jäivät entiseen kaupunkiin. Eli mulla ei ole ketään kelle ”pakkomyydä”.

En tiedä, ehkä parasta olisi että leirikoulut ja reissut loppuisi tai sovittaisiin että jokainen antaa omantunnon ja varallisuuden mukaan summan x-y. Esim 50-300e. Voisin mielelläni maksaa sen suurimman summan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa sinne toiseen kaupunkiin ja mies reissaa jatkossa?

Nyt pikkuleivät töissä ja siellä toisessa kaupungissa naapureille?

Opeta lapsi leipomaan? Tai mies? Jos osaa lukea reseptin, niin aika äkkiä sitä oppii tekemään vaikka muffinsseja.

Miksi ihmeessä tällaiseen pitää pakolla ryhtyä, eikä kelpaa se että maksetaan vaan se oma asuus?

Olen miettinyt samaa, mutta lopulta päätynyt siihen että se olisi syrjivää niitä kohtaan, joilla ei ole rahaa maksaa. Lopulta ei sitten enää olisi kuin pari lasta, jotka myisivät vessapaperia kun muut hoitaisivat asian maksamalla ja siitä päädytään sitten tilanteeseen, että kukaan ei enää myy mitään ja maksut nousee ja köyhimmillä ei ole varaa esim. harrastaa. Eli ajatus on lopulta kaunis, vaikka se ottaa päähän.

Sinä olet hoksannnut jutun idean. Tuo se juuri on.

Jos rahalla voisi korvata työpanoksen, vain kaksi äitiä leipoisi. Se oliis noloa ja silmiinpistävää eikä myyjäisiäkään saataisi pystyyn 2 äidin tekeleistä. Kuka ne sitten ostaisi?

Montako mokkapalaa yksi äiti leipoo myyjäisiin? Paljonko niistä myydessä saa rahaa ja paljonko on myyntivoitto (eli myyntihinta miinus valmistuskustannukset)? Eli millaisesta summasta puhutaan,  jos kahden äidin mokkapaloilla saatu tuotto jää puuttumaan?

24 euroa. Sen verran pellillinen myytynä.

Eli kahdelta 48 €. Jos luokassa on 20 oppilasta, joista 18 antaisi rahana, jokainen heistä antaisi 2,60 € enemmän kuin muuten antaisivat. Problem solved.

Ei tämä ole raha-issukka. Johan moni kertoi että on ehdottanut jos rahalla saisi maksaa, tai jos saisi vaikka tuplana maksaa. Ei käy. Kun se on yhteisvastuuta! Uupuneen yh:n pitää leipoa, kätensä murtaneen pitää leipoa, sairaalassa olevan pitää leipoa, matkatyötä tekevän pitää leipoa, kaikkien jukoliste pitää leipoa!

Pakko olla noin, koska muutenhan hommassa ei olisi mitään järkeä. Jos yhden oppilaan vanhempien pitää siis saada luokan kassaan kerralla 24 €, en usko, että kovinkaan montaa rahalla mieluummin maksavaa haittaisi, vaikka summa olisikin näiden kahden mokkapalaäidin vuoksi 26,60€. 

Aloittaja haluaa itse tehdä tästä nyt ongelman. Jos kerran olet valmis maksamaan, niin osta/tai laita mies ostamaan joko kaupasta tai tilaa leipomosta tai joltain tutulta joka rahaa vastaan huolehtii leipomiset. Ongelma ratkaistu.

Ei liity ihan suoraan teemaan mutta paljon olisi hyvä summa jota kehtaisi tarjota innokkalle leipoja-äidille siitä hyvästä että se tekisi mokkapalat leipomaan kykenemättömän (oli syy mikä tahansa) puolesta? Onko 30e liian vähän?

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja haluaa itse tehdä tästä nyt ongelman. Jos kerran olet valmis maksamaan, niin osta/tai laita mies ostamaan joko kaupasta tai tilaa leipomosta tai joltain tutulta joka rahaa vastaan huolehtii leipomiset. Ongelma ratkaistu.

Ohjeistus on että itse leivottua. Kaupasta ostetut ei käy. Mutta tän mukaan toimin, että teetätän ne jollain muulla ja maksan siitä. Nyt vaan mietin että uskaltaako keltään luokan äidiltä kysyä tätä (osa selkeästi innokkaita leipojia) vai pitäisikö etsiä joku pitopalvelufirma. Ap