Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi vain ÄIDIT velvoitetaan mokkapalatalkoisiin ja keksimyyntiin?

Vierailija
09.01.2020 |

Lapseni luokka kerää varoja luokkaretkelle. Olen töissä toisessa kaupungissa eli ison osan viikosta poissa. Olen ilmoittanut että maksan aina rahasumman mitä pitää tienata, tai sitten arkiviikolla mieheni pystyy tekemään joskus jotain (muttei esim osaa leipoa). Olen sanonut että maksan vaikka enemmänkin, siis jos pitää myydä keksejä tms niin annan sen myyntivelvoite summan ja ne keksit voi ottaa joku muu jos haluaa.
Nyt on tullut muilta äideiltä ilkeää kommentti miten ”sakinpetturi” olen. En jaksa! Mulla on ihan tarpeeksi rankkaa kun reissaan työn takia, arki rankkaa, kotona vsin viikonloppuisin. Ne muut äidit ei tajua yhtään millaista tää on. Miten hemmetissä voidaan vaatia että 300km päästä alan leipomaan mokkapalat tai kiertelen kauppamassa piprkkkuja? Ja en siis yritä luistaa vastuusta vaan MAKSAN ilomielin vaikka tuplasri. Tää ei sitten nyt äideille kelpaa.
Miten pitäisi toimia? Kyse ei ole nyt koulusta vaan luokkatoimikunnasta.

Kommentit (239)

Vierailija
81/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ehtii jos haluaa ja organisoi asiansa. Eihän teillä edes lapset harrasta mitään aikaa vievää. Itse olen töissä, mies tekee yrittäjänä 12 tuntista päivää, meillä on kolme lasta ja perheen arkirumban lisäksi on aikaa kuskata lapsia harrastuksiin, toimia kolmessa joukkueessa ohjaajana. Osallistua leirikoulujen ja joukkuiden varainkeräykseen ja vieläpä itsekkin harrastaa. Vaatii vain järjestelmällisyyttä ja halua.

Mistä tiedät lasteni harrastukset? Taidat olla yksi näistä sättijä-äideistä. Ap

Vierailija
82/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erilaisuuden ymmärtäminen lähtee avoimesta kommunikaatiosta. Meidän lapsen luokalla on vanhempien joukossa kotiäitejä ja perhepäivähoitajia, joille tuntuu olevan tosi luontaista häärätä ja järjestää ja osallistua ja tehdä... Ymmärrän hyvin heitä ja ihailen sitä tarmokkuutta. Vastavuoroisesti haluan uskoa, että suurin osa ymmärtää erot perheiden arjessa ja kuvioissa.

Itse olen eronnut ja teen matkatyötä. Olen avoimesti kertonut, että oma aikani ja voimavarat eivät valitettavasti riitä myyjäisiin tms., haluan tasavertaisesti osallistua esim. luokkaretkikeräyksiin, mutta en pysty panostamaan siihen omaa aikaa -panostan mielummin suoraan rahaa.

Tuo sukupuolikysymys on myös hyvä. Mitä jos me naiset siirrettäisiin nämä hommat miehille ja katsottaisiin mitä tapahtuu :) Kenenkään naisen ei ole pakko yhtään mitään! Meilläkin on muutamana vuonna jäänyt soitto-open joulumuistamiset hankkimatta, kun itse en ole jaksanut / ehtinyt / muistanut. Ei kenenkään maailma siihen kaadu :) Me naiset ylisuoritetaan ja säädetään ihan helv*tisti ja ilmeisesti joillakin riittää vielä aikaa vatvoa muidenkin elämää.

No mun mieheni sanoi ihan samaa kuin sinä, kun tuskailin joulun alla näitä koulun pakollisia myyjäisiä ja Lucia-iltoja. Hän totesi, että mitä väliä, ei osallistuta! Jos joku nitisee siitä, sanotaan, ettei ole missään pakolliseksi julistettu, sitä vapaaehtoisuuttahan näissä aina alleviivataan. Ja silti on joku ryhmäpaine muka osallistua, että naiset ihan itse luovat näitä pakkoja. Kanalauman kaakatusta.

Tällaisella rajaa itsensä ulos piireistä ja joutuu haukutuksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nää kaikki ”isä opetelkoon leipomaan” voisi kokeilla miten omalta mieheltä onnistuisi kun on 24/7 yksin koko viikon vastuussa kodista ja lapsista. Ihan ekana ei ehkä olisi isällä mielessä että nytpä onkin aikaa leipoa :)

-ohis

Isä tarvitsee noin kymmenen minuuttia tämän reseptin leipomiseen. Ainekset sekoitetaan kiehautetaan ja paistetaan ja kuorutetaan. Sen puoli tuntia kun pelti on uunissa voi lukea niitä wilmaviestejä

http://so-up.fi/cebicinkeittio/maailman-parhaat-mokkapalat

Onneksi omat lapset ovat täysipäisiä niin läksyt sujuvat itsenäisesti ja wilmassa on pelkkiä kehuja.

Vierailija
84/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ottamatta kantaa leivonnaisten myynnin kannattavuuteen, mun mielestäni ihmiset käyttää ihan liikaa tätä "en ehdi"- lässytystä.

Teen töitä 10-14h päivässä plus matkat. Minulla on kaksi lasta, kaksi koiraa ja kissa. Ehdin hyvin siivota kotona, leipoa, käydä kaupassa, laittaa ruokaa, lenkittää koirat, käydä lasten kanssa uimassa/ kirjastossa tms.

Jne. Jne.

En ole superihminen ja nukun ihan normaalisti, en vaan aidosti ymmärrä.

Mihin te ne kaikki päivän tunnit tungette? Jonkun mutakakun taikinan tekee kymmenessä minuutissa ja eikun uuniin. Valmis. Kumma on jos ei muka ehdi.

Sun vastauksessa harmittaa se, että et pysty näkemään sitä, miten erilaisia ihmisten intressit ja voimavarat ovat. Mun silmissä olet melkein superihminen. Itsellä työviikot ovat tosi vaihtelevia matkatöiden vuoksi. Tämän lisäksi pyrin käymään salilla muutaman kerran viikossa. On vain yksi lapsi ja yksi koira -tosin vain yksi aikuinenkin perheessä. Kyllä mun arki täytyy ihan työstä, harrastuksista ja pakollisista kotijutuista. Siivoaminenkin on yleensä lähinnä pakolliset tiskit ja pyykit ja muut jutut kasaantuu. Lisäksi mulle on hirveän tärkeää ”olla vaan”, saada pysähtyä ja fiilistellä sitä että on oma koti, kukaan ei vaadi multa mitään ja voin vaan olla. Ihan täysi aikataulutus kuormittaa mua hirveästi ja jos palaan esim. kolmen päivän työreissulta niin on vaan pakko saada ladata akkuja ja nollata pää loputtomista to do -listoista. Leipominen on mulle juttu, josta iloa saa nimenomaan silloin kun se on mukavaa yhteistä tekemistä -ei missään nimessä pakkopullaa (tai pakkomokkapaloja...)!

Okei, ymmärrän. Itse olen ollut muksusta asti semmoinen liikkuvainen, aktiivinen. En tykkää vaan olla, pidän siitä kun on puuhaa.

Enkä nyt siis tarkoita, ettet sinä olisi aktiivinen, vaan mä oon semmonen koko ajan tekemässä jotain-tyyppi. Ihmiset on toki erilaisia, mutta mun pointti olikin siinä, että kyllä sitä aikaa löytyy kun haluaa.

Vierailija
85/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ehtii jos haluaa ja organisoi asiansa. Eihän teillä edes lapset harrasta mitään aikaa vievää. Itse olen töissä, mies tekee yrittäjänä 12 tuntista päivää, meillä on kolme lasta ja perheen arkirumban lisäksi on aikaa kuskata lapsia harrastuksiin, toimia kolmessa joukkueessa ohjaajana. Osallistua leirikoulujen ja joukkuiden varainkeräykseen ja vieläpä itsekkin harrastaa. Vaatii vain järjestelmällisyyttä ja halua.

Te varmaankin olette niitä, jotka saavat energiaa sosiaalisuudesta ja inhoavat itsekseen kotona olemista. Minä taas tarvitsen yksinäisyyttä ja joutenoloa, jotta jaksan hoitaa arjen vaatimukset kunnialla. Tuollainen suorittaminen ajaisi minut itsarin partaalle.

Vierailija
86/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse voin ihan mielelläni leipoa, mutta inhoan niiden ylihintaisten karkkien tai keksien pakkomyyntiä! Itse en ainakaan kehtaa ystäville tai työkavereille tyrkyttää, isovanhemmat asuvat kaukana ja toiset ovat alkoholisteja. Hermot menee kun lapsiperhealueella jatkuvasti joku ovella yrittää kaupitella kaikkea vessapaperista joulukalentereihin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erilaisuuden ymmärtäminen lähtee avoimesta kommunikaatiosta. Meidän lapsen luokalla on vanhempien joukossa kotiäitejä ja perhepäivähoitajia, joille tuntuu olevan tosi luontaista häärätä ja järjestää ja osallistua ja tehdä... Ymmärrän hyvin heitä ja ihailen sitä tarmokkuutta. Vastavuoroisesti haluan uskoa, että suurin osa ymmärtää erot perheiden arjessa ja kuvioissa.

Itse olen eronnut ja teen matkatyötä. Olen avoimesti kertonut, että oma aikani ja voimavarat eivät valitettavasti riitä myyjäisiin tms., haluan tasavertaisesti osallistua esim. luokkaretkikeräyksiin, mutta en pysty panostamaan siihen omaa aikaa -panostan mielummin suoraan rahaa.

Tuo sukupuolikysymys on myös hyvä. Mitä jos me naiset siirrettäisiin nämä hommat miehille ja katsottaisiin mitä tapahtuu :) Kenenkään naisen ei ole pakko yhtään mitään! Meilläkin on muutamana vuonna jäänyt soitto-open joulumuistamiset hankkimatta, kun itse en ole jaksanut / ehtinyt / muistanut. Ei kenenkään maailma siihen kaadu :) Me naiset ylisuoritetaan ja säädetään ihan helv*tisti ja ilmeisesti joillakin riittää vielä aikaa vatvoa muidenkin elämää.

No mun mieheni sanoi ihan samaa kuin sinä, kun tuskailin joulun alla näitä koulun pakollisia myyjäisiä ja Lucia-iltoja. Hän totesi, että mitä väliä, ei osallistuta! Jos joku nitisee siitä, sanotaan, ettei ole missään pakolliseksi julistettu, sitä vapaaehtoisuuttahan näissä aina alleviivataan. Ja silti on joku ryhmäpaine muka osallistua, että naiset ihan itse luovat näitä pakkoja. Kanalauman kaakatusta.

Tällaisella rajaa itsensä ulos piireistä ja joutuu haukutuksi.

Aivan sama. Ei kiinnosta nuo piirit, kun on muitakin.

Vierailija
88/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

olettamuksista on hölmö suuttua.

Maillä ei vaimo leivo vaan minä

Taatelikakku

Mokkapalat

Kaurakeksit

nuo on vakio kamaa

Kuohkeita sämpylöita en ole saanut aikaiseksi yrityksistä huolimatta

M46

Todennäköisesti laitat liikaa jauhoja sämpylätaikinaasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tästä, kuten niin monesta muustakin suomalaisten "ongelmasta" pääsee, kun miettii vähän vähemmän mitä ne muut sinusta miettii. Ja taatusti sinun mielipiteilläsi on myös ymmärtäjiä. Ei kaikki ole idiootteja.

Vierailija
90/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ehtii jos haluaa ja organisoi asiansa. Eihän teillä edes lapset harrasta mitään aikaa vievää. Itse olen töissä, mies tekee yrittäjänä 12 tuntista päivää, meillä on kolme lasta ja perheen arkirumban lisäksi on aikaa kuskata lapsia harrastuksiin, toimia kolmessa joukkueessa ohjaajana. Osallistua leirikoulujen ja joukkuiden varainkeräykseen ja vieläpä itsekkin harrastaa. Vaatii vain järjestelmällisyyttä ja halua.

Ohis...ihmiset ovat erilaisia. Mulle riittää, että työkalenterini on täynnä ja pitää organisoida asioita, jotta kaiken saa valmiiksi deadlineen mennessä. MUTTA vapaa-aikaani en halua aikatauluttaa ja organisoida kuten työaikaani. Tietyt asiat pitää tietenkin tehdä vapaa-ajallakin, mutta en halua laittaa kalenteriini mokkapalojen deadlinea. Mun mielestä "ehtiminen"  ei aina tarkoita sitä, että juoksisi hulluna ympyrää koko hereilläoloaikansa niin, ettei tosiaan jää yhtään aikaa mihinkään muuhun. Ehtiminen tarkoittaa myös sitä, että kun on ensin tehnyt pakolliset hommat ja sen jälkeen asiat, joita haluaa tehdä (olkoon sitten vaikka päikkärit, kirjan lukeminen, Netflixin katsominen tai AV:llä notkuminen) , jää silti vielä luppoaikaa, jolle ei keksi muutakaan käyttöä kuin mokkapalojen leipominen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ehtii jos haluaa ja organisoi asiansa. Eihän teillä edes lapset harrasta mitään aikaa vievää. Itse olen töissä, mies tekee yrittäjänä 12 tuntista päivää, meillä on kolme lasta ja perheen arkirumban lisäksi on aikaa kuskata lapsia harrastuksiin, toimia kolmessa joukkueessa ohjaajana. Osallistua leirikoulujen ja joukkuiden varainkeräykseen ja vieläpä itsekkin harrastaa. Vaatii vain järjestelmällisyyttä ja halua.

Ohis...ihmiset ovat erilaisia. Mulle riittää, että työkalenterini on täynnä ja pitää organisoida asioita, jotta kaiken saa valmiiksi deadlineen mennessä. MUTTA vapaa-aikaani en halua aikatauluttaa ja organisoida kuten työaikaani. Tietyt asiat pitää tietenkin tehdä vapaa-ajallakin, mutta en halua laittaa kalenteriini mokkapalojen deadlinea. Mun mielestä "ehtiminen"  ei aina tarkoita sitä, että juoksisi hulluna ympyrää koko hereilläoloaikansa niin, ettei tosiaan jää yhtään aikaa mihinkään muuhun. Ehtiminen tarkoittaa myös sitä, että kun on ensin tehnyt pakolliset hommat ja sen jälkeen asiat, joita haluaa tehdä (olkoon sitten vaikka päikkärit, kirjan lukeminen, Netflixin katsominen tai AV:llä notkuminen) , jää silti vielä luppoaikaa, jolle ei keksi muutakaan käyttöä kuin mokkapalojen leipominen. 

Aivan.

Vierailija
92/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ottamatta kantaa leivonnaisten myynnin kannattavuuteen, mun mielestäni ihmiset käyttää ihan liikaa tätä "en ehdi"- lässytystä.

Teen töitä 10-14h päivässä plus matkat. Minulla on kaksi lasta, kaksi koiraa ja kissa. Ehdin hyvin siivota kotona, leipoa, käydä kaupassa, laittaa ruokaa, lenkittää koirat, käydä lasten kanssa uimassa/ kirjastossa tms.

Jne. Jne.

En ole superihminen ja nukun ihan normaalisti, en vaan aidosti ymmärrä.

Mihin te ne kaikki päivän tunnit tungette? Jonkun mutakakun taikinan tekee kymmenessä minuutissa ja eikun uuniin. Valmis. Kumma on jos ei muka ehdi.

No ihminen arvostaa asioita eri tavoilla. Voi olla, ettei KIINNOSTA leipoa. Eikä osallistua koulun tempauksiin. Eikä tutustua muihin vanhempiin. Tai myydä kaikenlaista paskaa tuttaville.

Nämä ovat yleensä niitä vanhempia, joiden lapsilla ei ole kavereita eikä harrastuksia ja joita kiusataan. Ihan vaan siksi koska vanhempia ei KIINNOSTA.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erilaisuuden ymmärtäminen lähtee avoimesta kommunikaatiosta. Meidän lapsen luokalla on vanhempien joukossa kotiäitejä ja perhepäivähoitajia, joille tuntuu olevan tosi luontaista häärätä ja järjestää ja osallistua ja tehdä... Ymmärrän hyvin heitä ja ihailen sitä tarmokkuutta. Vastavuoroisesti haluan uskoa, että suurin osa ymmärtää erot perheiden arjessa ja kuvioissa.

Itse olen eronnut ja teen matkatyötä. Olen avoimesti kertonut, että oma aikani ja voimavarat eivät valitettavasti riitä myyjäisiin tms., haluan tasavertaisesti osallistua esim. luokkaretkikeräyksiin, mutta en pysty panostamaan siihen omaa aikaa -panostan mielummin suoraan rahaa.

Tuo sukupuolikysymys on myös hyvä. Mitä jos me naiset siirrettäisiin nämä hommat miehille ja katsottaisiin mitä tapahtuu :) Kenenkään naisen ei ole pakko yhtään mitään! Meilläkin on muutamana vuonna jäänyt soitto-open joulumuistamiset hankkimatta, kun itse en ole jaksanut / ehtinyt / muistanut. Ei kenenkään maailma siihen kaadu :) Me naiset ylisuoritetaan ja säädetään ihan helv*tisti ja ilmeisesti joillakin riittää vielä aikaa vatvoa muidenkin elämää.

No mun mieheni sanoi ihan samaa kuin sinä, kun tuskailin joulun alla näitä koulun pakollisia myyjäisiä ja Lucia-iltoja. Hän totesi, että mitä väliä, ei osallistuta! Jos joku nitisee siitä, sanotaan, ettei ole missään pakolliseksi julistettu, sitä vapaaehtoisuuttahan näissä aina alleviivataan. Ja silti on joku ryhmäpaine muka osallistua, että naiset ihan itse luovat näitä pakkoja. Kanalauman kaakatusta.

Tällaisella rajaa itsensä ulos piireistä ja joutuu haukutuksi.

Jos haluaa kuulua mokkapalaäitipiiriin, silloin tietysti pitää leipoa mokkapaloja. Kuitenkin nämä piirit ovat vain lasten luokkatovereiden vanhempia, joita suurin osa vanhemmista ei varmaan edes tapaa kuin korkeintaan lastensa koulun vanhempainilloissa. Ja koska lapsetkin kasvavat, luokkajako muuttuu tai koulukin vaihtuu, nämä mokkapalaäitipiirit eivät ole olemassakaan kuin muutaman vuoden kerrallaan. Eli ihan tarpeettomia piirejä. 

Vierailija
94/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ottamatta kantaa leivonnaisten myynnin kannattavuuteen, mun mielestäni ihmiset käyttää ihan liikaa tätä "en ehdi"- lässytystä.

Teen töitä 10-14h päivässä plus matkat. Minulla on kaksi lasta, kaksi koiraa ja kissa. Ehdin hyvin siivota kotona, leipoa, käydä kaupassa, laittaa ruokaa, lenkittää koirat, käydä lasten kanssa uimassa/ kirjastossa tms.

Jne. Jne.

En ole superihminen ja nukun ihan normaalisti, en vaan aidosti ymmärrä.

Mihin te ne kaikki päivän tunnit tungette? Jonkun mutakakun taikinan tekee kymmenessä minuutissa ja eikun uuniin. Valmis. Kumma on jos ei muka ehdi.

No ihminen arvostaa asioita eri tavoilla. Voi olla, ettei KIINNOSTA leipoa. Eikä osallistua koulun tempauksiin. Eikä tutustua muihin vanhempiin. Tai myydä kaikenlaista paskaa tuttaville.

Nämä ovat yleensä niitä vanhempia, joiden lapsilla ei ole kavereita eikä harrastuksia ja joita kiusataan. Ihan vaan siksi koska vanhempia ei KIINNOSTA.

Höpölöpö. Lapseni luokalla suurin osa vanhemmista osallistuu keräyksiin antamalla suoraan rahaa ja silti heillä on kavereita. Eikä ketään kiusata sen vuoksi, että äiti ei leivo mokkapaloja vaan antaa rahana. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska äijät eivät ala urputtamaan, että pitäisi tehdä pikkuleipiä johon lasten juttuun. 

Vierailija
96/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ottamatta kantaa leivonnaisten myynnin kannattavuuteen, mun mielestäni ihmiset käyttää ihan liikaa tätä "en ehdi"- lässytystä.

Teen töitä 10-14h päivässä plus matkat. Minulla on kaksi lasta, kaksi koiraa ja kissa. Ehdin hyvin siivota kotona, leipoa, käydä kaupassa, laittaa ruokaa, lenkittää koirat, käydä lasten kanssa uimassa/ kirjastossa tms.

Jne. Jne.

En ole superihminen ja nukun ihan normaalisti, en vaan aidosti ymmärrä.

Mihin te ne kaikki päivän tunnit tungette? Jonkun mutakakun taikinan tekee kymmenessä minuutissa ja eikun uuniin. Valmis. Kumma on jos ei muka ehdi.

Sun vastauksessa harmittaa se, että et pysty näkemään sitä, miten erilaisia ihmisten intressit ja voimavarat ovat. Mun silmissä olet melkein superihminen. Itsellä työviikot ovat tosi vaihtelevia matkatöiden vuoksi. Tämän lisäksi pyrin käymään salilla muutaman kerran viikossa. On vain yksi lapsi ja yksi koira -tosin vain yksi aikuinenkin perheessä. Kyllä mun arki täytyy ihan työstä, harrastuksista ja pakollisista kotijutuista. Siivoaminenkin on yleensä lähinnä pakolliset tiskit ja pyykit ja muut jutut kasaantuu. Lisäksi mulle on hirveän tärkeää ”olla vaan”, saada pysähtyä ja fiilistellä sitä että on oma koti, kukaan ei vaadi multa mitään ja voin vaan olla. Ihan täysi aikataulutus kuormittaa mua hirveästi ja jos palaan esim. kolmen päivän työreissulta niin on vaan pakko saada ladata akkuja ja nollata pää loputtomista to do -listoista. Leipominen on mulle juttu, josta iloa saa nimenomaan silloin kun se on mukavaa yhteistä tekemistä -ei missään nimessä pakkopullaa (tai pakkomokkapaloja...)!

Okei, ymmärrän. Itse olen ollut muksusta asti semmoinen liikkuvainen, aktiivinen. En tykkää vaan olla, pidän siitä kun on puuhaa.

Enkä nyt siis tarkoita, ettet sinä olisi aktiivinen, vaan mä oon semmonen koko ajan tekemässä jotain-tyyppi. Ihmiset on toki erilaisia, mutta mun pointti olikin siinä, että kyllä sitä aikaa löytyy kun haluaa.

Sivusta huutelen. En viittaa nyt edelliseen vastaajaan, vaan yleisesti "duracell-pupuihin". Mutta olen itse huomannut tämän, että monesti erittäin aktiiviset ja sosiaaliset ihmiset eivät ymmärrä sitä, että joku muu saattaa tarvita sitä rauhoittumista ja ihan vaan olemista. Varmasti osittain luonnekysymys, mutta myös osittain elämäntilanteeseen, työn kuormittavuuteen yms. liittyvää.

Pidän itse leipomisesta ja toivoisin ehtiväni leipomaan enemmän. Arki kuitenkin on sen verran aikataulutettua ja täyttä, että koko ajan jää tekemättä asioita, joita pitäisi tehdä tai haluaisin tehdä.

Jos joku nyt tulisi sanomaan minulle, että täytyy leipoa kerran viikossa pellillinen jotakin myytäväksi, niin en vaan pystyisi. Koska en jaksa, enkä ehdi, koska en ole valmis luopumaan vähäisestä omasta ajastani tai yöunistani. Joku tuolla sanoi, että mutakakun taikinan tekee 10 minuutissa. Unohtui kuotenkin mainita, että myös jäljet pitäisi siivota, vuoka pestä käsin käytön jälkeen, leivonnaiset pakata nätisti, löytää jääkaapista tilaa isolle leivonnaisastialle, toimittaa koululle ja vielä pestä kuljetusastia käsin sen palauduttua koululta. Ja tätä ennen toki miettiä mitä tekee, ja hommata ainekset valmiiksi. Kaikki eivät asu ruokakaupan vieressä.

Vierailija
97/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ottamatta kantaa leivonnaisten myynnin kannattavuuteen, mun mielestäni ihmiset käyttää ihan liikaa tätä "en ehdi"- lässytystä.

Teen töitä 10-14h päivässä plus matkat. Minulla on kaksi lasta, kaksi koiraa ja kissa. Ehdin hyvin siivota kotona, leipoa, käydä kaupassa, laittaa ruokaa, lenkittää koirat, käydä lasten kanssa uimassa/ kirjastossa tms.

Jne. Jne.

En ole superihminen ja nukun ihan normaalisti, en vaan aidosti ymmärrä.

Mihin te ne kaikki päivän tunnit tungette? Jonkun mutakakun taikinan tekee kymmenessä minuutissa ja eikun uuniin. Valmis. Kumma on jos ei muka ehdi.

No ihminen arvostaa asioita eri tavoilla. Voi olla, ettei KIINNOSTA leipoa. Eikä osallistua koulun tempauksiin. Eikä tutustua muihin vanhempiin. Tai myydä kaikenlaista paskaa tuttaville.

Nämä ovat yleensä niitä vanhempia, joiden lapsilla ei ole kavereita eikä harrastuksia ja joita kiusataan. Ihan vaan siksi koska vanhempia ei KIINNOSTA.

Höpön löpö, ei vain kiinnosta osallistua koulun ja harrastusten joulumyyjäisiin ja leipoa sinne väkisin.

Vierailija
98/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Ottamatta kantaa leivonnaisten myynnin kannattavuuteen, mun mielestäni ihmiset käyttää ihan liikaa tätä "en ehdi"- lässytystä.

Teen töitä 10-14h päivässä plus matkat. Minulla on kaksi lasta, kaksi koiraa ja kissa. Ehdin hyvin siivota kotona, leipoa, käydä kaupassa, laittaa ruokaa, lenkittää koirat, käydä lasten kanssa uimassa/ kirjastossa tms.

Jne. Jne.

En ole superihminen ja nukun ihan normaalisti, en vaan aidosti ymmärrä.

Mihin te ne kaikki päivän tunnit tungette? Jonkun mutakakun taikinan tekee kymmenessä minuutissa ja eikun uuniin. Valmis. Kumma on jos ei muka ehdi.

No ihminen arvostaa asioita eri tavoilla. Voi olla, ettei KIINNOSTA leipoa. Eikä osallistua koulun tempauksiin. Eikä tutustua muihin vanhempiin. Tai myydä kaikenlaista paskaa tuttaville.

Nämä ovat yleensä niitä vanhempia, joiden lapsilla ei ole kavereita eikä harrastuksia ja joita kiusataan. Ihan vaan siksi koska vanhempia ei KIINNOSTA.

Höpön löpö, ei vain kiinnosta osallistua koulun ja harrastusten joulumyyjäisiin ja leipoa sinne väkisin.

No just tämä! Itse ajattelen myöskin, että lasteni harrastukset ovat lasteni, eivät minun. Lapset saavat itse selviytyä harrastuksiinsa ja jollei kiinnosta, ovat menemättä. Harrastuskulut hoidetaan - jollei leivonnaisilla, niin rahalla. Minulla on omat harrastukseni ja mielenkiinnon kohteeni ja se ei ole mikään kuplahallin talkootoiminta.

Vierailija
99/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa sinne toiseen kaupunkiin ja mies reissaa jatkossa?

Nyt pikkuleivät töissä ja siellä toisessa kaupungissa naapureille?

Opeta lapsi leipomaan? Tai mies? Jos osaa lukea reseptin, niin aika äkkiä sitä oppii tekemään vaikka muffinsseja.

Mitä hittoa mä just luin?! Nyt jäi suu niin auki, etten osaa edes sanoa muuta.

No mä tunnetusti osaan laittaa ihmisille jauhot suuhun. :) Sori siitä.

Se johtuu siitä ettei kukaan osaa sanoa noin älyvapaisiin juttuihin mitään.

Vierailija
100/239 |
09.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan sua ollut velvoittanut, mut itse viljelet asennetta ei "ei isä osaa, ei se voi". Opetelkoon.

Isä ei EHDI. Jos itse olisin se arkikotivanhempi, MINÄKÄÄN EN EHDI. Kuten sanottu koko perheen pyöritys ja kolmen koululaisen hommat yhden ihmisen harteill. Oli se kunpi tahansa, EI EHDI.

Miten niin vaikea ymmärtää? Kaikki kotiäitejä?

Ap

Jälleen muiden pitää vaan ehtiä, mut sun pyhä miehesi ei voi tehdä. Niimpä miksihän se kaatuu sulle sitten. Ihan samoin muutkin käy töissä ja pyörittää arkea ilman toista vanhempaa. Ette ole mikään erikoisuus tänä päivänä. Lapsikin oppii leipomaan.

Huomasin, että meidän lastemme luokkien talkoointoilijavanhemmat olivat yhden lapsen vanhempia, jotka eivät tajua, että mitä useampi lapsi, sitä useampi harrastus ja luokka, joissa vaatimuksia.

Helppohan se yhden lapsen myyjäiset hoidella.

Samalla vaivalla menee vaikka neljät. Senkun leipoo enemmän.

Nim. Kokemusta on.

Niin mutta tilaisuuksia ja myymistä voi olla eri aikoihin ja eri paikoissa.

Vinkki; leivonnaisia voi pakastaa. Senkun nappaa sulamaan kun on tarvis.

Kuka haluaa jotakin hikoillutta, pakastimenmakuista mokkapalaa ostaa?