HS: Synnytyspelkodiagnoosit merkittävässä kasvussa, mutta hoito keskittyy usein edelleen sektion riskien listaamiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Voikin tämän keskustelun aina linkata kun joku ihmettelee miksei Suomessa naiset halua lapsia, hirveen rumasti puhutaan ja haukutaan hyi hemmetti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Asialliseen keskusteluun ei kuulu väittää paikkaansapitämättömiä asioita, kuten että kaikissa sektioissa äiti joutuisi antibioottitippaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Luuletko tosissasi, ettei sektion etukäteen synnytystavaksi päättänyt henkilö ole tutustunut sektion riskeihin väestötasolla? Kuinka tyhmänä ihmisiä sinä pidät?

Kyse ei ole kuolemanriskin suuruudesta vaan siitä, millaisten mahdollisten jälkiseuraamusten kanssa joku voi kuvitella elävänsä. Minä mieluummin kuolen kuin elän falskaavan alapään kanssa ja/tai menetän kykyni nauttia seksistä.

Jos haluat minun uskovan väitteitäsi, esitäthän minulle tilaston, jossa osoitetaan suunnitellun sektion olevan naisen seksuaaliterveydelle alatiesynnytystä haitallisempi vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Luuletko tosissasi, ettei sektion etukäteen synnytystavaksi päättänyt henkilö ole tutustunut sektion riskeihin väestötasolla? Kuinka tyhmänä ihmisiä sinä pidät?

Kyse ei ole kuolemanriskin suuruudesta vaan siitä, millaisten mahdollisten jälkiseuraamusten kanssa joku voi kuvitella elävänsä. Minä mieluummin kuolen kuin elän falskaavan alapään kanssa ja/tai menetän kykyni nauttia seksistä.

Jos haluat minun uskovan väitteitäsi, esitäthän minulle tilaston, jossa osoitetaan suunnitellun sektion olevan naisen seksuaaliterveydelle alatiesynnytystä haitallisempi vaihtoehto.

Trollolllooollolllooooo

Eri

Vierailija kirjoitti:

Minusta nykytilanne on hyvä. Sektion käytännössä saa, jos sen välttämättä haluaa.

Samaa mieltä olen. Itselläni ensimmäinen lapsi syntyi hätäsektiolla. Toinen suunnitellusti sektiolla. Ensimmäinen lapsen synnytystä jännitin, mutta luottavaisin mielin lähdin normaalisynnytykseen. Ei käynyt edes mielessä sektio tai että oma synnytys voisi päättyä noin. Toisen lapsen kohdalla päätin jo etukäteen että sektiolla synnytän, ja helposti sektion sain. Pelkopolilla käynti oli ihan "turhaa" kun olin päätökseni jo tehnyt, eikä siellä kukaan tosissaan yrittänyt päästäni kääntää.

Tyytyväinen olen että olen voinut valita näin. Ensimmäinen normaalisti aloitettu , hätäsektioon päätynyt synnytys tulhlasi veromarkkoja vauvan teho-ja lastenosastoviikkoineen enemmän kuin suunniteltu sektio. Samoin suunnitellun sektion jälkeen osasin hoitaa pääosin itse itseni, tiesin miten kaikki suurin piirtein menee, en kovin montaa tuntia työllistänyt sairaalan henkilökuntaa leikkauksineen päivineen (kun joku näitä veromarkkojakin täällä laskeskelee). Pääsin jälkimmäisessä kolmen vuorokauden jälkeen kotiin, ensimmäisessä viiden vuorokauden jälkeen. Kummastakin leikkauksesta toivuin itse hyvin, kiitos hyvän leikkaussalihenkilökunnan.

Ja minulle ihan sama mitä mieltä muut ovat. Minun ei ole tarvinnut perustella päätöksiäni muille kuin itselleni. En kehoita ketään sektioon, mutta jos oikeasti pelottaa ja se estää ajatuksen synnyttämisestä, niin sektion saa kyllä tällä perusteella. Jos pelkopotilas laitetaan synnyttämään alakautta, siihen tarvitaan terapiaa ja henkilökuntaa niin paljon, ettei Suomessa ole valmiuksia ja rahoja tällaiseen, sektio on halvempi ja helpompi tie. Ja ihan ok näin.

Itse olen synnyttänyt alateitse neljä vauvaa. Olen palautunut fyysisesti todella hyvin: Minulla ei ole virtsankarkailua ja seksi on edelleen hyvää, jopa parempaa kuin ennen lapsia (kärsin silloin yhdyntäkivuista, synnytys muutti anatomiaa ja helpotti näitä kipuja. Aloin myös saamaan orgasmeja yhdynnästä mikä ei aiemmin onnistunut. Miehen mielestä seksi on nyt parempaa).

Viidettä lasta odottaessa sain kuulla, että istukka on alhaalla ja lapsi syntyy tämän vuoksi todennäköisesti sektiolla. Itse kävin pelkopolilla sektiopelon vuoksi ja pelkään synnytystä nyt älyttömän paljon juurikin sektion takia. Toipuminen ahdistaa. Itse leikkaus ahdistaa. Pelkään myös lapsen terveyden puolesta, stressaan sitä jaksanko imettää jne.

Minusta on ihan hullua, että joku tieten tahtoen haluaa sektion.

Sektioitu kohtu voi myös myöhemmissä raskauksissa revetä eli, jos haluaa enemmän kuin yhden lapsen, niin kannattaa todella harkita sektiota tarkkaan.

Jouduin ekan kohdalla suunniteltuun sektioon raskausmyrkytyksen ja 9 päivän käynnistysyritysten jälkeen. Olin aivan kauhuissani, mutta niin sektio kuin toipuminenkin sujui hyvin. Ainut rajoite oli, että vuoteen ei saanut tulla raskaaksi, koska leikkausarven piti parantua kunnolla. Toinenkin lapsi syntyi sektiolla, koska ilmoitin, että minua ei enää käynnistellä ja lääkäri oli samaa mieltä. Lääkäri myös totesi:" jos jäädään odottelemaan, että lapsi syntyisi normaalisti hän kasvaa niin isoksi, että niin sinä kuin vauva olette vaarassa." Fiksu lääkäri, enää ei sektio harmita yhtään ja toipuminen oli nopeampaa kuin ensimmäisessä sektiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HUS:lla ainakin tietääkseni sektion saa  pääsääntöisesti kaikki jotka pelon takia haluaa. Mutta toki keskustelut asiasta pitää käydä, jotta on kunnon tiedot eikä vain jotain nettipelottelua taustatietona.

Mutta kun en pelkää. En halua valehdella. Kyse on vain siitä, että haluan välttää tietyt riskit. Ne riskit voin osoittaa tilastoista eli kyse on oikeasta riskistä. Järkivalinnaksi minä kutsuisin omaa käytöstäni ja siksi sana ”pelko” on lähinnä loukkaava.

Jospa luet sen HS:n artikkelin uudelleen siinä muutamakin lääkäri kertoi mitä pelon taustalla on.

Lol, ei ne lääkärit totuutta tiedä. Jos haluaa sektion, on oltava tarina valmiiksi mietittynä. Ja uppoaa kuin häkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Luuletko tosissasi, ettei sektion etukäteen synnytystavaksi päättänyt henkilö ole tutustunut sektion riskeihin väestötasolla? Kuinka tyhmänä ihmisiä sinä pidät?

Kyse ei ole kuolemanriskin suuruudesta vaan siitä, millaisten mahdollisten jälkiseuraamusten kanssa joku voi kuvitella elävänsä. Minä mieluummin kuolen kuin elän falskaavan alapään kanssa ja/tai menetän kykyni nauttia seksistä.

Jos haluat minun uskovan väitteitäsi, esitäthän minulle tilaston, jossa osoitetaan suunnitellun sektion olevan naisen seksuaaliterveydelle alatiesynnytystä haitallisempi vaihtoehto.

Ei taida olla myöskään tilastoa siitä, että alatiesynnytys olisi yleisesti haitallisempi naisen seksuaaliterveydelle kuin suunniteltu sektio. Monilla on päinvastainen kokemus, että synnytys on parantanut kykyä nauttia seksistä. Toki monenlaisia kokemuksi on molemmista synnytystavoista ja sen nykyisellään saa valita omien lähtökohtien perusteella vaikkakin valintavaiheeseen saatetaan liittää synnytyspelkodiagnoosi. Jutun aihehan oli kuinka pelkopotilaat tai muuten suunniteltua sektiota toivovat voitaisiin kohdata entistä paremmin.

Olen eri kuin edellinen, mutta minulla ei ole mitään alapään falskaamisvaivoja neljän synnytyksen jälkeen ja se alapäänikin on luultavasti pienempi ja parempikuntoinen kuin keskivertomammalla koska olen pieni ja hyväkuntoinen. Mutta en minäkään olisi mitään hervotonta 5-kiloista sokerivauvaa alkanut toosastani puskemaan, eihän se olisi ollut vauvallekaan turvallinen tapa syntyä.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen synnyttänyt alateitse neljä vauvaa. Olen palautunut fyysisesti todella hyvin: Minulla ei ole virtsankarkailua ja seksi on edelleen hyvää, jopa parempaa kuin ennen lapsia (kärsin silloin yhdyntäkivuista, synnytys muutti anatomiaa ja helpotti näitä kipuja. Aloin myös saamaan orgasmeja yhdynnästä mikä ei aiemmin onnistunut. Miehen mielestä seksi on nyt parempaa).

Viidettä lasta odottaessa sain kuulla, että istukka on alhaalla ja lapsi syntyy tämän vuoksi todennäköisesti sektiolla. Itse kävin pelkopolilla sektiopelon vuoksi ja pelkään synnytystä nyt älyttömän paljon juurikin sektion takia. Toipuminen ahdistaa. Itse leikkaus ahdistaa. Pelkään myös lapsen terveyden puolesta, stressaan sitä jaksanko imettää jne.

Minusta on ihan hullua, että joku tieten tahtoen haluaa sektion.

Sektioitu kohtu voi myös myöhemmissä raskauksissa revetä eli, jos haluaa enemmän kuin yhden lapsen, niin kannattaa todella harkita sektiota tarkkaan.

Kaikki uusi ja outo on jännittävää, mutta Suomessa on todella hyvätäsoinen hoito leikkausten suhteen. Ja tietysti ensimmäiset päivät leikkauksen jälkeen ei ole maailman helpoimpia, mutta mitä nopeammin ensimmäisen päivän jälkeen lähdet liikkeelle, sitä nopeammin toivut. Tunnen paljon äitejä joilla on yksi tai useampi sektio (lähinnä hätäsektioita), ja itsellä kaksi sektiota. En tiedä ketään jota asia olisi myöhemmin vaivannut. Leikkaushaavat paranivat itsellänikin normaalisti ajan kanssa, eikä sitä nyt vuosien päästä edes kunnolla erota tuolta alavatsassa. Joten kannattaa olla luottavaisin mielin jos sektio-tilanteeseen joutuu, leikkaussalihenkilökunta tekee kaiken niin hyvin kuin mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Luuletko tosissasi, ettei sektion etukäteen synnytystavaksi päättänyt henkilö ole tutustunut sektion riskeihin väestötasolla? Kuinka tyhmänä ihmisiä sinä pidät?

Kyse ei ole kuolemanriskin suuruudesta vaan siitä, millaisten mahdollisten jälkiseuraamusten kanssa joku voi kuvitella elävänsä. Minä mieluummin kuolen kuin elän falskaavan alapään kanssa ja/tai menetän kykyni nauttia seksistä.

Jos haluat minun uskovan väitteitäsi, esitäthän minulle tilaston, jossa osoitetaan suunnitellun sektion olevan naisen seksuaaliterveydelle alatiesynnytystä haitallisempi vaihtoehto.

Ei taida olla myöskään tilastoa siitä, että alatiesynnytys olisi yleisesti haitallisempi naisen seksuaaliterveydelle kuin suunniteltu sektio. Monilla on päinvastainen kokemus, että synnytys on parantanut kykyä nauttia seksistä. Toki monenlaisia kokemuksi on molemmista synnytystavoista ja sen nykyisellään saa valita omien lähtökohtien perusteella vaikkakin valintavaiheeseen saatetaan liittää synnytyspelkodiagnoosi. Jutun aihehan oli kuinka pelkopotilaat tai muuten suunniteltua sektiota toivovat voitaisiin kohdata entistä paremmin.

Olen eri kuin edellinen, mutta minulla ei ole mitään alapään falskaamisvaivoja neljän synnytyksen jälkeen ja se alapäänikin on luultavasti pienempi ja parempikuntoinen kuin keskivertomammalla koska olen pieni ja hyväkuntoinen. Mutta en minäkään olisi mitään hervotonta 5-kiloista sokerivauvaa alkanut toosastani puskemaan, eihän se olisi ollut vauvallekaan turvallinen tapa syntyä.

Tartutaan tuohon kohtaan:

Naisen fyysinen kunto ja kehon koko ei kerro mitään emättimen koosta.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen synnyttänyt alateitse neljä vauvaa. Olen palautunut fyysisesti todella hyvin: Minulla ei ole virtsankarkailua ja seksi on edelleen hyvää, jopa parempaa kuin ennen lapsia (kärsin silloin yhdyntäkivuista, synnytys muutti anatomiaa ja helpotti näitä kipuja. Aloin myös saamaan orgasmeja yhdynnästä mikä ei aiemmin onnistunut. Miehen mielestä seksi on nyt parempaa).

Viidettä lasta odottaessa sain kuulla, että istukka on alhaalla ja lapsi syntyy tämän vuoksi todennäköisesti sektiolla. Itse kävin pelkopolilla sektiopelon vuoksi ja pelkään synnytystä nyt älyttömän paljon juurikin sektion takia. Toipuminen ahdistaa. Itse leikkaus ahdistaa. Pelkään myös lapsen terveyden puolesta, stressaan sitä jaksanko imettää jne.

Minusta on ihan hullua, että joku tieten tahtoen haluaa sektion.

Sektioitu kohtu voi myös myöhemmissä raskauksissa revetä eli, jos haluaa enemmän kuin yhden lapsen, niin kannattaa todella harkita sektiota tarkkaan.

Se mitä sinä tunnet sektiota kohtaan, minä tunnen alatiesynnytystä kohtaan. Väitätkö, että minun ajatukseni ja tuntemukseni ovat väärät?

Minä ja lapseni olisimme kuolleet ilman sektiota. Toinen sektio meni kuin unelma, lapsi ja minä voin hyvin, palauduin myös hyvin.

Minä taas voisin sanoa, että on ihan hullua, että joku tieten tahtoen haluaa työntää keilapallon kokoista lasta pienepienen reiästä läpi, mutta en sano.

Koska silloin olisin yhtä kapeakatseinen tuomitsija kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Luuletko tosissasi, ettei sektion etukäteen synnytystavaksi päättänyt henkilö ole tutustunut sektion riskeihin väestötasolla? Kuinka tyhmänä ihmisiä sinä pidät?

Kyse ei ole kuolemanriskin suuruudesta vaan siitä, millaisten mahdollisten jälkiseuraamusten kanssa joku voi kuvitella elävänsä. Minä mieluummin kuolen kuin elän falskaavan alapään kanssa ja/tai menetän kykyni nauttia seksistä.

Jos haluat minun uskovan väitteitäsi, esitäthän minulle tilaston, jossa osoitetaan suunnitellun sektion olevan naisen seksuaaliterveydelle alatiesynnytystä haitallisempi vaihtoehto.

Ei taida olla myöskään tilastoa siitä, että alatiesynnytys olisi yleisesti haitallisempi naisen seksuaaliterveydelle kuin suunniteltu sektio. Monilla on päinvastainen kokemus, että synnytys on parantanut kykyä nauttia seksistä. Toki monenlaisia kokemuksi on molemmista synnytystavoista ja sen nykyisellään saa valita omien lähtökohtien perusteella vaikkakin valintavaiheeseen saatetaan liittää synnytyspelkodiagnoosi. Jutun aihehan oli kuinka pelkopotilaat tai muuten suunniteltua sektiota toivovat voitaisiin kohdata entistä paremmin.

Olen eri kuin edellinen, mutta minulla ei ole mitään alapään falskaamisvaivoja neljän synnytyksen jälkeen ja se alapäänikin on luultavasti pienempi ja parempikuntoinen kuin keskivertomammalla koska olen pieni ja hyväkuntoinen. Mutta en minäkään olisi mitään hervotonta 5-kiloista sokerivauvaa alkanut toosastani puskemaan, eihän se olisi ollut vauvallekaan turvallinen tapa syntyä.

Tartutaan tuohon kohtaan:

Naisen fyysinen kunto ja kehon koko ei kerro mitään emättimen koosta.

Kyllä kertoo vaikkei takuuvarmasti ja vaikkei ihanteen tarvitse edes olla "pienin ja tiukin=paras seksi" kuten av-palstalla. Toivottavasti naisella on seksissä muutakin valttia kuin se pimpin koko, useimmilla varmaankin on. Koko korreloi suhteellisesti lantion mittojen kanssa ja etenkin fyysinen kunto (lihaskunto, kudostyyppi, limakalvojen kunto ja verenkierto) liittyy naisen seksuaaliterveyteen, josta oli puhe. Neljä lasta saaneena olen ehtinyt itsekin miettiä myös siitä alapääni kuntoa ja seksuaaliterveyttäni.

Miksi vastasin näin on siksi koska täällä puhutaan niin roskisti kaikkien alateitse synnyttäneiden värkkien väljyydestä ja falskaamisesta. Siinähän miinustatte, itse saatte kaikki asialliset ja älykkäät keskustelijat turhautumaan keskusteluun ja jäljelle jää erilaista jankkaajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SynnytyspelkoDIAGNOOSI. :DDDDDDDD

Mikähän sairaus seuraavaksi keksitään? Lähteekös tämä synnytyspelko antibiooteilla?

Synnytyspelko on kansainvälisessä lääkärien käyttämässä tautiluokituksessa sairaus, 098.00 ”Synnytyspelko”, jos potilas tarvitsee lääkärinhoitoa tulee lääkärin laittaa aina jokin diagnoosi. Suunnitelluil

le sektiollekin on diagnoosi olemassa, synnyttämiseen liittyy luokituksessa todella paljon eri diagnooseja, joista laitetaan ne, jotka tapahtumaan kuuluvat. On siellä esim. luokka O83.4 - Sikiötä vahingoittava toimenpide synnytyksen helpottamiseksi tai päättämiseksi, johon kuuluu esim. tahallinen sikiön solisluun katkaiseminen synnytyksen helpottamiseksi.

Synnytyspelkoa hoidetaan keskustelemalla ja tukemalla synnyttäjä, synnytyspelkoa voidaan hoitaa myös ryhmämuotoisesti, jolloin synnyttäjä saa vertaistukea.

Tautiluokituksesta löytyy diagnooseja paljon mitä erilaisimpiin tilanteisiin joissa potilas joutuu lääkärin hoitoon. Esim. tavallinen alkoholihumala on luokituksen mukaan sairaus, eli F10.00 - Alkoholin käytön aiheuttama akuutti päihtymystila komplisoitumaton, myös tupakan polttaminen on sairaus, ainakin jos on riippuvainen siitä, F17.2 - Tupakan käytön aiheuttama riippuvuusoireyhtymä.

Porvoosta kajahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Luuletko tosissasi, ettei sektion etukäteen synnytystavaksi päättänyt henkilö ole tutustunut sektion riskeihin väestötasolla? Kuinka tyhmänä ihmisiä sinä pidät?

Kyse ei ole kuolemanriskin suuruudesta vaan siitä, millaisten mahdollisten jälkiseuraamusten kanssa joku voi kuvitella elävänsä. Minä mieluummin kuolen kuin elän falskaavan alapään kanssa ja/tai menetän kykyni nauttia seksistä.

Jos haluat minun uskovan väitteitäsi, esitäthän minulle tilaston, jossa osoitetaan suunnitellun sektion olevan naisen seksuaaliterveydelle alatiesynnytystä haitallisempi vaihtoehto.

Ei taida olla myöskään tilastoa siitä, että alatiesynnytys olisi yleisesti haitallisempi naisen seksuaaliterveydelle kuin suunniteltu sektio. Monilla on päinvastainen kokemus, että synnytys on parantanut kykyä nauttia seksistä. Toki monenlaisia kokemuksi on molemmista synnytystavoista ja sen nykyisellään saa valita omien lähtökohtien perusteella vaikkakin valintavaiheeseen saatetaan liittää synnytyspelkodiagnoosi. Jutun aihehan oli kuinka pelkopotilaat tai muuten suunniteltua sektiota toivovat voitaisiin kohdata entistä paremmin.

Olen eri kuin edellinen, mutta minulla ei ole mitään alapään falskaamisvaivoja neljän synnytyksen jälkeen ja se alapäänikin on luultavasti pienempi ja parempikuntoinen kuin keskivertomammalla koska olen pieni ja hyväkuntoinen. Mutta en minäkään olisi mitään hervotonta 5-kiloista sokerivauvaa alkanut toosastani puskemaan, eihän se olisi ollut vauvallekaan turvallinen tapa syntyä.

Mistä sinä olisit voinut tietää minkäkokoista vauvaa sieltä toosastasi pusket? Itselläni meni kokoarvio kilolla pieleen, eikä ollut sokerivauva vaikka iso olikin. Ei takuulla kasvanut kiloa siinä 3pv käynnistyksen aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Luuletko tosissasi, ettei sektion etukäteen synnytystavaksi päättänyt henkilö ole tutustunut sektion riskeihin väestötasolla? Kuinka tyhmänä ihmisiä sinä pidät?

Kyse ei ole kuolemanriskin suuruudesta vaan siitä, millaisten mahdollisten jälkiseuraamusten kanssa joku voi kuvitella elävänsä. Minä mieluummin kuolen kuin elän falskaavan alapään kanssa ja/tai menetän kykyni nauttia seksistä.

Jos haluat minun uskovan väitteitäsi, esitäthän minulle tilaston, jossa osoitetaan suunnitellun sektion olevan naisen seksuaaliterveydelle alatiesynnytystä haitallisempi vaihtoehto.

Ei taida olla myöskään tilastoa siitä, että alatiesynnytys olisi yleisesti haitallisempi naisen seksuaaliterveydelle kuin suunniteltu sektio. Monilla on päinvastainen kokemus, että synnytys on parantanut kykyä nauttia seksistä. Toki monenlaisia kokemuksi on molemmista synnytystavoista ja sen nykyisellään saa valita omien lähtökohtien perusteella vaikkakin valintavaiheeseen saatetaan liittää synnytyspelkodiagnoosi. Jutun aihehan oli kuinka pelkopotilaat tai muuten suunniteltua sektiota toivovat voitaisiin kohdata entistä paremmin.

Olen eri kuin edellinen, mutta minulla ei ole mitään alapään falskaamisvaivoja neljän synnytyksen jälkeen ja se alapäänikin on luultavasti pienempi ja parempikuntoinen kuin keskivertomammalla koska olen pieni ja hyväkuntoinen. Mutta en minäkään olisi mitään hervotonta 5-kiloista sokerivauvaa alkanut toosastani puskemaan, eihän se olisi ollut vauvallekaan turvallinen tapa syntyä.

Tartutaan tuohon kohtaan:

Naisen fyysinen kunto ja kehon koko ei kerro mitään emättimen koosta.

Kyllä kertoo vaikkei takuuvarmasti ja vaikkei ihanteen tarvitse edes olla "pienin ja tiukin=paras seksi" kuten av-palstalla. Toivottavasti naisella on seksissä muutakin valttia kuin se pimpin koko, useimmilla varmaankin on. Koko korreloi suhteellisesti lantion mittojen kanssa ja etenkin fyysinen kunto (lihaskunto, kudostyyppi, limakalvojen kunto ja verenkierto) liittyy naisen seksuaaliterveyteen, josta oli puhe. Neljä lasta saaneena olen ehtinyt itsekin miettiä myös siitä alapääni kuntoa ja seksuaaliterveyttäni.

Miksi vastasin näin on siksi koska täällä puhutaan niin roskisti kaikkien alateitse synnyttäneiden värkkien väljyydestä ja falskaamisesta. Siinähän miinustatte, itse saatte kaikki asialliset ja älykkäät keskustelijat turhautumaan keskusteluun ja jäljelle jää erilaista jankkaajaa.

Lantion mitta ei korreloi millään lailla vaginan, eikä edes sisälantion koon kanssa. Kudostyyppi ei myöskään ole nähtävissä ulospäin eikä liity fyysiseen kuntoon tai edes painoon millään lailla. Minulle kerrottiin koko nuoruusikäni kuinka minulla on “synnyttäjän lantio”, mutta selvisi ettei mikään kananmunaa isompi mahtunut sisälantiostani tulemaan. Lisäksi olen fyysisesti rapakunnossa, vihaan liikuntaa, olen normaalipainon ylärajoilla ja silti vaginani on tiukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Luuletko tosissasi, ettei sektion etukäteen synnytystavaksi päättänyt henkilö ole tutustunut sektion riskeihin väestötasolla? Kuinka tyhmänä ihmisiä sinä pidät?

Kyse ei ole kuolemanriskin suuruudesta vaan siitä, millaisten mahdollisten jälkiseuraamusten kanssa joku voi kuvitella elävänsä. Minä mieluummin kuolen kuin elän falskaavan alapään kanssa ja/tai menetän kykyni nauttia seksistä.

Jos haluat minun uskovan väitteitäsi, esitäthän minulle tilaston, jossa osoitetaan suunnitellun sektion olevan naisen seksuaaliterveydelle alatiesynnytystä haitallisempi vaihtoehto.

Ei taida olla myöskään tilastoa siitä, että alatiesynnytys olisi yleisesti haitallisempi naisen seksuaaliterveydelle kuin suunniteltu sektio. Monilla on päinvastainen kokemus, että synnytys on parantanut kykyä nauttia seksistä. Toki monenlaisia kokemuksi on molemmista synnytystavoista ja sen nykyisellään saa valita omien lähtökohtien perusteella vaikkakin valintavaiheeseen saatetaan liittää synnytyspelkodiagnoosi. Jutun aihehan oli kuinka pelkopotilaat tai muuten suunniteltua sektiota toivovat voitaisiin kohdata entistä paremmin.

Olen eri kuin edellinen, mutta minulla ei ole mitään alapään falskaamisvaivoja neljän synnytyksen jälkeen ja se alapäänikin on luultavasti pienempi ja parempikuntoinen kuin keskivertomammalla koska olen pieni ja hyväkuntoinen. Mutta en minäkään olisi mitään hervotonta 5-kiloista sokerivauvaa alkanut toosastani puskemaan, eihän se olisi ollut vauvallekaan turvallinen tapa syntyä.

Mistä sinä olisit voinut tietää minkäkokoista vauvaa sieltä toosastasi pusket? Itselläni meni kokoarvio kilolla pieleen, eikä ollut sokerivauva vaikka iso olikin. Ei takuulla kasvanut kiloa siinä 3pv käynnistyksen aikana.

Minulla itselläni kokoarviot ovat menneet painon puolesta puolisen kiloa pieleen, lapset siis olleet n. 500 g pienempiä. Päänympärys ei yllättänyt yhtään. Oletin siis (ensimmäisessä) lapsen olevan vähän yli 3-kiloinen eivätkä lapset sitten olleet sitäkään. Olisivat saaneet olla kyllä. Päänymp. ennustettu ja tarjonta tiedossa etukäteen. Muistaakseni viimeisimmässä ultrassa nähtiin myös hyvin, että napanuora oli "vapaana" vaikka vauvan asento tietenkin vaikuttaa vähän mitä nähdään. Kävin jokaisessa raskaudessa yksityisellä ultrassa loppuraskaudessa. Muuten minulle ei olisi minkäänlaista kokoarviota edes tehty muutoin kuin neuvolalääkäri päätellyt vatsan päältä vaikuttaako normaalilta. Mielestäni kokoarvio tulisi tehdä kaikille ilman erillistä pyytämistä, kieltäytyä tietenkin saisi. Uskonpa, että tulevaisuudessa ennusteista tulee myös nykyistä tarkempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HUS:lla ainakin tietääkseni sektion saa  pääsääntöisesti kaikki jotka pelon takia haluaa. Mutta toki keskustelut asiasta pitää käydä, jotta on kunnon tiedot eikä vain jotain nettipelottelua taustatietona.

Mutta kun en pelkää. En halua valehdella. Kyse on vain siitä, että haluan välttää tietyt riskit. Ne riskit voin osoittaa tilastoista eli kyse on oikeasta riskistä. Järkivalinnaksi minä kutsuisin omaa käytöstäni ja siksi sana ”pelko” on lähinnä loukkaava.

Jospa luet sen HS:n artikkelin uudelleen siinä muutamakin lääkäri kertoi mitä pelon taustalla on.

Lol, ei ne lääkärit totuutta tiedä. Jos haluaa sektion, on oltava tarina valmiiksi mietittynä. Ja uppoaa kuin häkä.

Varmasti lääkärit ovatkin palstamammojen huijattavissa 🤣🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toive saada terve lapsi on Suomessa vielä vuonna 2020 täysin kielletty asia? Tuossa jutussa kerrotaan, että hapenpuute on satunnainen ja harvinainen riski, mutta esimerkiksi eri selvityksissä ADHD-lapsilla on todettu olleen pitkä ja hankala syntymä ja alhaiset pisteet. Kun lähipiirissä on tarpeeksi monta synnytyksessä vammautunutta, niin se sektio alkaa tuntua aika houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Omasta vauvasta kätilö väitti, että pää on hyvin kiinnittynyt, eikun synnyttämään. Lääkäri totesi, että se on kyllä lapsen takamus ja alatiesynnytys  todennäköisesti tappaisi vauva B:n.

Koska suurin osa on synnyttänyt alateitse joko komplikaatioilla tai ilman ja ihminen luonnostaan haluaa ajatella valinneensa parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Kun sektion valinnut sanoo sektionsa syyksi halun turvalliseen syntymään tämä saa alakautta synnnyttäneet takajaloilleen, koska he kokevat että heidän omaa valintaansa arvostellaan ja että sen vastapuolen mielestä he olisivat valinneet vauvalleen huonomman vaihtoehdon. Herää kysymys että miksi alateitse synnyttävät kokevat näin ja ovat jopa niin vihaisia toisten sektioista että alkavat pahimmassa tapauksessa haukkua ja naureskella sektiolla synnyttäville? Mikseivät seiso ylpeänä valintansa takana ja suo kaikille mahdollisuutta valita omannäköinen synnytys?

Minä en ole vihainen kenellekään. Olen yrittänyt kertoa tasapuolisia faktoja eri synnytystavoista. (esimerkiksi viimeksi kerroin, että suunniteltu sektio on aika huono keino välttyä b-streptokokin vuoksi tehtävältä antibiottitiputukselta, koska sektioon itseensä kuuluu aina antibioottitiputus.) Mutta niitä faktoja tuntuu seuraavan raivokas alapeukutus.

Eli kysytään näin päin: jos olette järkevinä ihmisinä arvioineet synnytystapojen riskit, miksi näistä riskeistä ei saa puhua?

Ehkä siksi että ihmisten kokemukset vaihtelee. En minä saanut mitään antibioottitiputusta sektion jälkeen. Tosin omasta sektiostani on jo muutama vuosi, ehkä tämä on muuttunut. Muutenkin täällä on kovin erilaisia kertomuksia. Joku makasi monta päivää sängyssä ja toinen kiskottiin ylös jo samana päivänä.

Antibioottiputus tapahtuu ennen sektiota/sen aikana. Eihän se vauvaan muuten vaikuttaisikaan.

En ole asiantuntija, tuo tieto antibioottiprofylaksiasta perustuu ihan Husin potilasohjeeseen. Mutta se nyt vasta kamalaa äitien kaltoinkohtelua olisi, jos tehtäisiin iso vatsan alueen leikkaus eikä annettaisi antibiootteja.

Minulle on tehty kaksi sektiota eikä kummallakaan kerralla ollut mitään antibioottitiputusta. Ja HUSin alueella.

Onko se sitten hyvä vai huono asia?

Hyvä asia. Miksi pitäisi antaa turhia antibiootteja?

Sektiossa on aika korkea tulehdusriski, ja siksi esimerkiksi WHO suosittelee antibiootteja. Itsestäni tuntuisi ainakin hurjalta ajatus, että tehdään iso haava niin monen kudoskerroksen läpi, kun kohtu ei kuitenkaan jälkivuodon aikana ole mikään puhtain paikka...

Hyvä että lääkäri päättää etkä sinä. Itse olen toipunut hyvin kaksi kertaa sektiosta ja olisi ollut ikävää, että olisi annettu turhia antibiootteja.

Olet iloinen, että lääkäri päättää olla antamatta turhia antibiootteja. Mutta sitten on väärin, jos lääkäri päättää olla antamatta turhaa sektiota..?

Turha ja turha. Tämä keskustelu on todella hedelmätöntä niin kauan, kuin ihmiset vain inttävät ilman minkäänlaisia perusteluja.

Tietyt riskit nyt vain kuuluvat alatiesynnytykseen ja osa ihmisistä arvottaa riskejä eri tavalla elämänlaatuaan uhkaavina.

Yhtä hyvin voisin todeta sinun elämäsi olevan minun mielestäni turhaa siksi, että maailma pyörisi sinua ilmankin.

Tässä on oikein malliesimerkki argumentaatiovirheestä. Puhuimme toimenpiteiden lääketieteellisistä indikaatioista, ja sinä haluat puhua minusta henkilönä.

Ymmärrätkö edes, mitä argumentaatiovirhe tarkoittaa? Turha on määrittelykysymys ja vastaus siihen, onko joku turha tai ei riippuu täysin määrittelijästä. Millä ihmeen perusteella sinä väität sinun turhasi olevan minun turhaani oikeampi määrittely? Yhteiskunnan virallinen linja ei muuten riitä perusteluksi.

Argumentaatiovirheesi nimi on ad hominem. Jos et tiedä, miksi ad hominem on argumentaatiovirhe eikä määrittelykysymys, kehotan sinua etsimään tietoa aiheesta.

Perusteluja väitteellesi minä sinulta ainoastaan odotan. Hyvään argumentointiin kuuluu väitteidensä perustelu todeksi. En ole täällä sinun kanssasi riitelemässä ja toivon ainoastaan asiallista keskustelua.

Miksi sitten ihmeessä hyökkäilet henkilöäni kohtaan? Panet sanoja suuhuni?

Minä en ole missään vaiheessa alkanut sanella, kuinka toiset eivät olisi oikeutettuja sektioon. Olen vain toivonut asiallista puhetta sektion riskeistä väestötasolla.

Luuletko tosissasi, ettei sektion etukäteen synnytystavaksi päättänyt henkilö ole tutustunut sektion riskeihin väestötasolla? Kuinka tyhmänä ihmisiä sinä pidät?

Kyse ei ole kuolemanriskin suuruudesta vaan siitä, millaisten mahdollisten jälkiseuraamusten kanssa joku voi kuvitella elävänsä. Minä mieluummin kuolen kuin elän falskaavan alapään kanssa ja/tai menetän kykyni nauttia seksistä.

Jos haluat minun uskovan väitteitäsi, esitäthän minulle tilaston, jossa osoitetaan suunnitellun sektion olevan naisen seksuaaliterveydelle alatiesynnytystä haitallisempi vaihtoehto.

Ei taida olla myöskään tilastoa siitä, että alatiesynnytys olisi yleisesti haitallisempi naisen seksuaaliterveydelle kuin suunniteltu sektio. Monilla on päinvastainen kokemus, että synnytys on parantanut kykyä nauttia seksistä. Toki monenlaisia kokemuksi on molemmista synnytystavoista ja sen nykyisellään saa valita omien lähtökohtien perusteella vaikkakin valintavaiheeseen saatetaan liittää synnytyspelkodiagnoosi. Jutun aihehan oli kuinka pelkopotilaat tai muuten suunniteltua sektiota toivovat voitaisiin kohdata entistä paremmin.

Olen eri kuin edellinen, mutta minulla ei ole mitään alapään falskaamisvaivoja neljän synnytyksen jälkeen ja se alapäänikin on luultavasti pienempi ja parempikuntoinen kuin keskivertomammalla koska olen pieni ja hyväkuntoinen. Mutta en minäkään olisi mitään hervotonta 5-kiloista sokerivauvaa alkanut toosastani puskemaan, eihän se olisi ollut vauvallekaan turvallinen tapa syntyä.

Mistä sinä olisit voinut tietää minkäkokoista vauvaa sieltä toosastasi pusket? Itselläni meni kokoarvio kilolla pieleen, eikä ollut sokerivauva vaikka iso olikin. Ei takuulla kasvanut kiloa siinä 3pv käynnistyksen aikana.

Niinpä. Minäkin aloin synnyttää pari päivää aiemmin ultrassa nelikiloiseksi arvioitua vauvaa, mutta viisikiloinen sieltä tuli. Sokerirasituksestakin olin selvinnyt puhtain paperein. Seuraava lapsi syntyikin sitten sektiolla.