Ikuisuusasiasta: miehen omistamasta talosta ja vaimon osallistumisesta asumiskuluihin
Tiedän, että tämä on ikuinen ja loppuun kaluttu aihe, mutta jospa vielä irtoaisi. Minulta ainakin irtoaa.
Mies on ostamassa taloa ja suunnittelee lyhentävänsä lainaa noin viidelläsadalla eurolla kuussa. Lainanlyhennyksen päälle tietysti tulee lämmitys ym. omakotitaloasumisen kulut. Tontti oma.
Minun osuuteni asumiskuluista on ”sovitusti” 300 euroa.
Eikö se ole aika paljon? Voiko lämmitykseen ja muihin laskuihin mennä 600 euroa kuussa, jolloin maksaisin puolet kaikesta sälästä siinä lainan ympärillä?
Meillä on avioehto, ja se selittänee miksi tämä pikkuisen hiertää. En ole eroamassa tai hyötymässä, mutta tuntuu hullulta, että maksaisin talosta, josta en tule omistamaan prosenttiakaan.
Tietysti keskustelen vielä miehen kanssa, mutta toivoisin asiallisia mietteitä aiheesta. Olenko ihan taukki, kun en ole valmis maksamaan asumisestani kolmeasataa?
Ja kun joku kysyy miksen osallistu talon ostoon: olen opiskelija.
Kommentit (566)
Miettikää kaikkia niitä vuokralaisia Suomessa jotka maksavat vuokraa eivätkä KOSKAAN tule omistamaan vuokranantajansa kämpästä mitään. Mieli puhallettu.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä "300 euroa ei oo mitään, ei sillä saa kummosta vuokra-asuntoa"? Eikai kyse oo siitä saako sillä vuokra-asuntoa, vaan siitä onko tässä tilanteessa ok maksaa asulisesta ton verran. Mun vanhemmilla on 150 neliön omakotitalo helsingissä isolla tontilla ja asumiskustannukset on 400e/kk kaikki yhteenlaskettuna. (Laina siis maksettu jo). Kuitenkin pitää huomioida se että mies lainaa maksaessaan kerryttää omaisuutta itselleen asunnon muodossa. Sulta taas tuo 300€ menee "hukkaan", koska vaikka maksaisit 10 vuotta 300e/k (joka on 10v laskettuna yli 30 000e), ei sulle eron ym.tullen jää tuosta maksamastasi summasta senttiäkään. Eli musta ihan kohtuullinen. Entä, jos maksaisitte kiinteät kulut reilusti puoliksi (sähkö, vesi ym kuukausittaiset kulut) ja remppa- ym juttujen suhteen neuvottelisitte etukäteen jonkun summan tai osuuden minkä sinä sitten maksaisit niistä? (Tämänkään osuuden ei mielestäni tulisi olla kovin suuri koska se menee miehen asuntoon ja nostaa talon arvoa, sinulle siitä ei ole mitään hyötyä jatkossa)
Meillä on lähes samanlainen tilanne. Mies haluaa, että maksan kaikesta sentilleen puolet ja hänen nimissään on kaikki omaisuus. Tosin olemme avoliitossa ja en saa mitään jos tästä lähden lasten kanssa. Olen maksanut kaikki lasten kulut yli kymmen vuotta, ruuat, kodin sisustuksen, pessyt pyykit yms. Lisäksi tehnyt ilmaiseksi asiantuntija työtä miehelleni, hänen onaisuuden hyväksi. Totta olen tyhmä ja naivi.
Suosittelen sinulle, että pistätte luvut numeroina taulukkoon ja se mikä kulu muodostuu omaisuuden säilyttämisestä miehellesi, niihin sinä et osallistu esim. kiinteistövero, se kulu on maksettava omistajan olitpa sinä talossa tai et, sama asia osittain sähkölaskusta, se lasku ei ole 0 vaikka et asusi talossa. Pitäkää puolenne kun olette huumassa. Kysykää vanhemmiltanne miten tulisi tehdä, ne pitää teidän puolianne tai käy lakimiehen puheilla, ne ovat nähneet monta surullista taloudellista hyväksikäyttö tilannetta.
Kyllä tuo 300 euroa on kohtuullinen korvaus. Kiinteistövero, jätemaksut, lämmityskulut, vakuutukset ja ylläripyllärit putket jäässä yms. Ei ehkä kannata vaatia mieheltä tarkkoja laskelmia, koska sinun osuutesi saattaa nousta. Jos pystyt pitämään osuutesi tuossa 300 eurossa, niin olet mielestäni voiton puolella. Erotessa ei tarvitse stressata asunnon myymisestä. Keräät vain tavarasi ja kohti uusia seikkailuja. Avioehdon vastustamisen peruste järkevälle ihmiselle on ainoastaan se, että hankittava omaisuus maksetaan ihan oikeasti yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lähtis mukaan tuohon diiliin, vaan asuisin omassa opiskelija asunnossa ja saisin kaikki edut. Nythän ne osittain menee, kun asuu toisen kumppanin kanssa. Jos on naimisissa, mutta asuu eri osoitteessa, kai saa asumistuet ym?
Sitten kun valmistuisin ja pääsisin töihin lunastaisin mieheltä puolet talosta ja muuttaisin yhteen.
Avoiliitto, jossa on ehto, on naiselle sudenkuoppa, kun esim hankitte lapsia. Et tietaa, et kertytä omaisuutta ja jos ero tulee, et omista mitään. Jäät lasten kanssa täysin tyhjän päälle.
Jos tulee avioero, kohtuutonta avioehtoa voidaan osituksen yhteydessä kohtuullistaa sovittelemalla ja joissain tapauksissa avioehto saatetaan jopa sivuuttaa kokonaan. Jos puolisot eivät pääse sopuun, ratkaisun tekee pesänjakaja. Tarvittaessa pesänjakajan ratkaisuun voi hakea muutosta käräjäoikeudelta. Eron sattuessa kohdalle kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä juristiin.
Oikeasti? Jos avioehto näin kohtuullistetaan tai sivuutetaan, niin mikä sen merkitys sitten enää edes on? Eikö avioehto yleensä tehdäkin juuri tuollaiseen kohtuuttomaan tilanteeseen, että omaisuuksissa on iso ero?
Minä asun mieheni omistamassa talossa ja maksan puolet asumisen kuluista. Siis puolet sähköstä, kotivakuutuksesta, vedestä, hiekoitushiekasta, jätehuollosta ja polttopuista.
Tehkää tekin ap niin että maksat puolet asumisen kuluista mutta et esim talon korjauskuluista ja remontista, koska ne taas kerryttävät miehen omaisuutta. Se että maksat rehellisesti puolet on parempi kuin mikään tuollainen könttäsumma. Mulla menee joinakin kuukausina yli 300, joinakin alle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo 300 euroa on kohtuullinen korvaus. Kiinteistövero, jätemaksut, lämmityskulut, vakuutukset ja ylläripyllärit putket jäässä yms. Ei ehkä kannata vaatia mieheltä tarkkoja laskelmia, koska sinun osuutesi saattaa nousta. Jos pystyt pitämään osuutesi tuossa 300 eurossa, niin olet mielestäni voiton puolella. Erotessa ei tarvitse stressata asunnon myymisestä. Keräät vain tavarasi ja kohti uusia seikkailuja. Avioehdon vastustamisen peruste järkevälle ihmiselle on ainoastaan se, että hankittava omaisuus maksetaan ihan oikeasti yhdessä.
Tämä on totta että todnäk tuolla 300 eurolla jää voiton puolelle, etenkin öljylämmitteisessä talossa. Silti kehottaisin maksamaan todellisista asumiskuluista puolet sitä mukaa kun laskuja tulee, niin asia on aina selvä eikä hierrä pariskunnan välejä.
Vieläkään ei ole tullut yhdeltäkään lokilta vastausta siihen, missä voi asua ilmaiseksi?
Siis muuttaa vain toisen nurkkiin, ja räkii kattoon? Kiinnostaa kovasti.
Kohtuuton avioehto. Et maksa mitään ellet saa omistusoikeutta puoleen talosta.
Kaikenlaisten kakkapökäleiden kanssa naiset avioituu...
Vierailija kirjoitti:
Vieläkään ei ole tullut yhdeltäkään lokilta vastausta siihen, missä voi asua ilmaiseksi?
Siis muuttaa vain toisen nurkkiin, ja räkii kattoon? Kiinnostaa kovasti.
Yksin asuva opiskelija saa asumistukea. Aviossa oleva ei saa. Avioituminen tai avoliitto heikentää opiskelijan toimeentuloa ja tekee hänet taloudellisen riiston kohteeksi, jos puoliso niin haluaa. Ja tämä puoliso selvästi haluaa.
Mistä noita monsterimiehiä sikiää ja miksi te niitä huolitte?????
Monelta tulevalta riidalta välttyy, kun eurot laitetaan taulukkoon, tällöin ne ovat totta ei olettamaa. Oma osuus maksuista omistajalla yleensä muuttuu suuremmaksi, ikävä kyllä, ja toki on ymmärrettävää, että haluaa taloudellisesti vastinetta toiselta asukilta, ole huoleti köyhemmille ei jää tuolla tavoin mitään.
Tuo, että asuu ilmaiseksi toisen talossa, on minusta todella erikoinen näkökulma, avioparit tai avoparit eivät ole yhdessä asuessaan toisiinsa vuokralainen-vuokraaja suhteessa.
Hyvässä parisuhteessa molempien varallisuus kasvaa, vain näin voi elää tasapuolisessa toisiaan arvostavassa suhteessa.
”Minun sinun”- suhde ei tule kestämään, voitte olla varmoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkään ei ole tullut yhdeltäkään lokilta vastausta siihen, missä voi asua ilmaiseksi?
Siis muuttaa vain toisen nurkkiin, ja räkii kattoon? Kiinnostaa kovasti.
Yksin asuva opiskelija saa asumistukea. Aviossa oleva ei saa. Avioituminen tai avoliitto heikentää opiskelijan toimeentuloa ja tekee hänet taloudellisen riiston kohteeksi, jos puoliso niin haluaa. Ja tämä puoliso selvästi haluaa.
Mistä noita monsterimiehiä sikiää ja miksi te niitä huolitte?????
Niin missä sinä asut ilmaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin ap:lle, että ota tuo diili. Itse asun vaimoni omistamassa kämpässä ja maksan 350€/kk. Vaimoni maksaa lainaa 500€/kk ja muita kuluja vuoden keskiarvona n. 500€/kk. Mulla on 3000€/kk palkka. Näin halvalla en ikinä voisi missään asua ja tämä kartuttaa omaisuuttani paljon enemmän kuin 50% omistus tästä asunnosta. Rahastoihin mulla menee 1800€/kk. Kahdeksan vuotta asuttu näin ja mulla on säästössä jo asunnon verran. Vaimolla vielä 13 vuotta lainaa jäljellä. Mulla tulee olemaan vähintään tuplat vaimon omaisuuteen verrattuna sitten kun laina on maksettu. Eikä huolta tai kuluja asunnosta,
Niin. Sun palkka on 3000€. Ap saa opintotukea jotain 250€ kk + opintolaina jotain 670€/kk. Aika erilaiset tulot teillä kahdella. Normaaliin vuokra asuntoon joka maksaa 300€ ap saa asumistukea mutta sitä ei tietenkään saa jos asuu puolison kanssa.
Vaikka ap nostaisi maksimi opintotuet niin aika nopeasti voi kuitata ne pois tuolla ”vuokralla” valmistumisensa jälkeen. En vain osaa nähdä miten ap voi tässä hävitä. Älä missään nimessä osta osuutta asunnosta.
No luultavasti mies haluaa tuon vuokran neuvotella uusiksi kun ap valmistuu, eikä monen vuoden opintolainoja makseta nuin vain pois, nehän tekee useamman kymppitonnin lainan!
Miten niin tekee useamman kymppitonnin. Max 14400 euros neljässä vuodessa. Ja voihan ap tehdä kesätöitä ettei tarvitse kokonaan lainalla elää.
On nostanut jo opintolainaa, en tiedä kauanko? Mutta sanoo että maksaa nyt vuokraa opintolainalla. Mulla oli tuollainen lainamäärä ja olin nostanut kolme vuotta... Eli joo, useampi kymppitonni tosiaan tulee lainaa jos ap:lla olisi vielä 4 vuotta opiskeluja jäljellä. Itsellä menee 10 vuotta maksaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Niin no mitä tuohon 300€ maksuun sisältyy? Pyydä laskelma. Oliko tuo pelkkä asuminen ja maksatko päälle vielä jotain asumiseen liittyviä laskuja vai oliko kaikki jo tuossa?
Katso, ettet joudu maksamaan miehen lainanlyhennyksiä. Jos et ole talon omistaja, ne eivät sinulle vuokralaisena kuulu. Eivät myöskään remontit, korjaukset, kodinkoneet kuulu maksettaviksisi.
Minä harkitsisin tuossa tilanteessa 300€ diilin ottamista. Kun menisin opiskelun jälkeen töihin ostaisin oman pikkukämpän ja laittaisin sen vuokralle maksaen sillä osan oman kämppäni lainanlyhennyksistä. Näin kerrytät myös itsellesi omaisuutta kuten mies, et jää miehestä taloudellisesti riippuvaiseksi sekä sinulla on koti eron sattuessa.
No ei se noinkaan mene.
Kyllä kuka tahansa vuokraisäntä katsoo että vuokra kattaa ihan kaikki kulut + päälle ainakin osan lainanlyhennyksestä. Sitä kutsutaan vuokratuotoksi. Sijoituksesta pitää hyötyäkin jotenkin, saman rahanhan voisi laittaa vaikka osakkeisiin.
Vai mistä saat kämpän vuokralle pelkkien juoksevien kulujen hinnalla? Et mistään.
Ap:n ongelma ei ole siinä että mies olisi epäreilu, vaan ettei hänellä ole muita tuloja kuin opintotuki. Niin se tuppaa olemaan että tuloilla sijoitetaan ja tulottamana vipataan.
Yhä useampi mies alkaa saamaan tarpeeksi kuviosta että naiset puhuvat kuinka kaikki pitäisi jakaa tasan ja on epäromanttista laskea kuka maksaa mitäkin - mutta samaiset naiset katsovat tarkkaan etteivät pariudu pienempituloisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kohtuuton avioehto. Et maksa mitään ellet saa omistusoikeutta puoleen talosta.
Kaikenlaisten kakkapökäleiden kanssa naiset avioituu...
Omistusoikeuden puoleen talosta saa maksamalla puolet kaikista kuluista ja puolet lainanlyhennyksistä.
Jos ap,n mies haluaa ostaa talon, niin ostakoot talon mutta ei ap,n tarvitse maksaa miehelleen mitään siitä.
Mä olen naimisissa ja jos mä ostan omilla rahoilla auton tai mökin, niin ei mun miehen tarvi mulle mitään maksaa.
Tai sama juttu jos mun mies haluaa ostaa lomaosakkeen etelästä. Siinäs ostaa omilla rahoilla mitä haluaa. Mukaan mies mut sinne lomalle ottaa vaikka hän sen on ostanut.
Kun ollaan naimisissa niin ei silloin mitään maksuja peritä jos toinen haluaa ostaa jotakin niin ostakoot.
Ketju kertoo hyvin että vanhat asenteet elävät.
Jos hyvätuloinen akateeminen nainen tarjoaisi duunarimiehelleen mahdollisuutta asua hänen laadukkaassa kaupunkikämpässään maksamalla puolet juoksevista kuluista, olisi se naisten mielestä hyväntekeväisyyttä.
Kun mies tarjoaa samaa, muttei lahjoita suoraan naiselle puolia kaikesta 100% maksamastaan, on hän sika ja hyväksikäyttäjä. Koska kyllähän se on miehen velvollisuus turvata naisen elämä ja varallisuus sitä päivää varten kun nainen haluaa "elää itselleen" ja ottaa miehestä eron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkään ei ole tullut yhdeltäkään lokilta vastausta siihen, missä voi asua ilmaiseksi?
Siis muuttaa vain toisen nurkkiin, ja räkii kattoon? Kiinnostaa kovasti.
Yksin asuva opiskelija saa asumistukea. Aviossa oleva ei saa. Avioituminen tai avoliitto heikentää opiskelijan toimeentuloa ja tekee hänet taloudellisen riiston kohteeksi, jos puoliso niin haluaa. Ja tämä puoliso selvästi haluaa.
Mistä noita monsterimiehiä sikiää ja miksi te niitä huolitte?????
Niin missä sinä asut ilmaiseksi?
Olen eri, mutta jos minulla olisi taloudellisesti tiukka tilanne, oletan että aviomieheni maksaisi elämiseni eli joo, asuisin ilmaiseksi siis. Samoin minä tekisin miehelleni jos hänen taloudellinen tilanne olisi heikko. Katso se on sitä avioliittoa. On aivan eri asia olla vuokralainen kuin asua aviopuolisonsa kanssa, jolla siis ilmeisesti ei ole ongelmia taloudellisen tilanteensa kanssa. Mutta näköjään suurimmalle osalle on käsittämätöntä että aviopuolisoiden välillä ei voi pitää tällaisia etuuksia lokkeiluna. Pysyisivät ihmiset naimattomina jos haluavat vain kerryttää omaa omaisuuttaan. Miksi edes mennä naimisiin jos pitää puolisoaan lokkina ja haluaa estää hänen kaikenmuotoisen hyötymisensä suhteesta. Eli toisin sanoen, kunhan itse saa kerrytettyä pankkitilille rahaa, on aivan sama miten se toinen elää ja minkälaisen velkataakan joutuu ottamaan että saa maksettua puolisolleen "vuokraa". Pedataan omaa selustaa siis eroa varten, niin että toinen ei vaan ole hyötynyt mitään siitä miehestä. Paitsi että on saanut oikein oikeuden asua omakotitalossa, ajatella mikä etuoikeus! Parhaassa tilanteessa tämä miehen hommaama öljylämmitteinen hörskä on vielä joku kunnon hometalo. Kukaan ei ole useisiin vuosiin laittanut taloonsa öljylämmitystä, eikä moni semmoista taloa edes halua vaivoikseen. Että siinäpä luksusasumista tosiaan. Ärsyttää tämä ihmisten asenne että naiset olisivat jotain lokkeja ja välttämätön paha siinä suhteessa ja täytyy tehdä kaikkensa että vaimo ei vaan miehestään mitenkään hyödy! Mulle mun puoliso on ainakin niin tärkeä että haluan hänen parastaan ja haluan että hänen tilanteensa on myös taloudellisesti yhtä turvattu kuin omani. Eikä käy mielessäkään että pitäisin puolisoani jonain lokkina. Kun mentiin naimisiin tämä oli täysin selvää, kaikki meidän omaisuus on yhteistä, ei jaotella sun ja mun osuuksia eikä toista pidetä suhteessa eriarvoisessa asemassa vaikka meilläkin tuloeroja on reilusti. Helppoahan tämä tietysti on silloin kun raha-asiat ovat helppo aihe sopia, jos on kovin erilaisia rahan käyttäjiä olisi vaikeampaa, mutta silloin kannattaa tietysti jo miettiä avioliiton järkevyyttä.
Kyllä minun mielestäni on kohtuutonta vaatia joka kuukausi 300 euroa jos ainoa tulo on 250 euron opintoraha ja mahdollinen opintolaina.
Sanoohan sen nyt järkikin, nythän tämä pariskunta on naimisissa ja siis aviopari. Parempiosaisen kuuluu kompensoida vähempituloista.
Kamalaa jos minun mieheni olisi samalla minun vuokraisäntäni ja perisi minulta vuokraa saman määrän kuin joku ulkopuolinen vuokrafirma tai vuokraisäntä. Tätähän monet täällä tuntuvat kannattavan, huh.
Miehen tulee nyt huomiota, että opiskelet. Mies saa hankkia sen omakotitalonsa, tietysti, mutta ei sillä ajatuksella että se ylläpidetään sinun opintolainallasi, jonka sinä ainoastaan maksat yksin jälkeenpäin. Laina jää sinun maksettavaksi olitte sitten yhdessä tai ei.
Talo jää miehelle, sinä lähdet tyhjin käsin. Ellet ole pystynyt säästämään itsellesi sukanvarteen. Jos ero tulee ennenkuin valmistut tai pääset töihin, sukanvarteen ei paljon jää.
Siihen ei kannata tuudittautua, että emme eroa. Eroaa tai ei, tämä on nyt nykytilanne ja sen mukainen on myös aloittajan rahatilanne ja sillä nyt mennään.
Älä laske mieheltäsi mitään tulevaisuuden varaan vaan ajattele tätä hetkeä ja miten se vaikuttaa sinun omaan elämääsi.
Sen sitten näkee miten jatkossa asumiskulut laskette ja myös miten omistus suhteet menevät. Mutta vasta silloin.
Vierailija kirjoitti:
Ketju kertoo hyvin että vanhat asenteet elävät.
Jos hyvätuloinen akateeminen nainen tarjoaisi duunarimiehelleen mahdollisuutta asua hänen laadukkaassa kaupunkikämpässään maksamalla puolet juoksevista kuluista, olisi se naisten mielestä hyväntekeväisyyttä.
Kun mies tarjoaa samaa, muttei lahjoita suoraan naiselle puolia kaikesta 100% maksamastaan, on hän sika ja hyväksikäyttäjä. Koska kyllähän se on miehen velvollisuus turvata naisen elämä ja varallisuus sitä päivää varten kun nainen haluaa "elää itselleen" ja ottaa miehestä eron.
Minä oon tuo hyvätuloinen nainen ja mies on duunari, palkkaeroa todellakin on. Eikä mun mieheltä peritä mitään osuuksia mistään, aivan naurettava ajatuskin että jos hänen tulonsa olisivat n. 300e/kk (kuten esim. hoitovapaalla olikin) perisin puolia juoksevista kuluista. Tällöin mies sai käyttää edelleen aivan vapaasti tulojamme, toki tällöin yhteinen tulotaso laski kun kuitenkin sen miehen palkka oli pois, mutta munkin palkalla pärjätään kyllä. En tosiaan laittanut ottamaan mitään velkaa että saa mulle jotain omia osuuksiaan maksettua. Talokin on 50% kummankin ja voitte arvata kumman rahoilla se on makseltu. Enkä pidä hyväntekeväisyytenä, mun rahat on mieheni rahoja, kaikki tulot on yhteiset ja menot maksetaan niistä, säästötkin menee kummallekin tasapuolisesti. Että märiskää miehet vaan, mulla on ihana puoliso jonka parasta haluan ajatella, toisin kuin te ilmeisesti. Onneksi myös mun mies haluaa mun parasta ja yhtään vähempään en tyytyis, en edes vaikka olisin matalapalkka-alalla. Mieluummin yksin asuisin ja nostelisin sitten sitä lainaa.
Niin no mitä tuohon 300€ maksuun sisältyy? Pyydä laskelma. Oliko tuo pelkkä asuminen ja maksatko päälle vielä jotain asumiseen liittyviä laskuja vai oliko kaikki jo tuossa?
Katso, ettet joudu maksamaan miehen lainanlyhennyksiä. Jos et ole talon omistaja, ne eivät sinulle vuokralaisena kuulu. Eivät myöskään remontit, korjaukset, kodinkoneet kuulu maksettaviksisi.
Minä harkitsisin tuossa tilanteessa 300€ diilin ottamista. Kun menisin opiskelun jälkeen töihin ostaisin oman pikkukämpän ja laittaisin sen vuokralle maksaen sillä osan oman kämppäni lainanlyhennyksistä. Näin kerrytät myös itsellesi omaisuutta kuten mies, et jää miehestä taloudellisesti riippuvaiseksi sekä sinulla on koti eron sattuessa.