Mikä sinulle elämässä joskus sanottu kommentti (hyvä tai paha) on syöpynyt ikuisesti päähäsi?
Kommentit (2721)
Miten sinä olet ylioppilaaksi päässyt? Mitä tuohon vastaa....
Avioeron jälkeen muutimme väliaikaisesti muutamaksi kuukaudeksi kaupungin vuokra-asuntoon kolmen lapseni kanssa.
Kävin pienipalkkaisessa työssä Vanhainkodin keittiössä.
Kun myöhemmin saimme omakotitalomme myytyä ( mies jäi siihen asumaan), ostin pienen rivitalo kolmion.
Ennen niitä rahoja, oli todella vaikeaa pärjätä .
Kerran bussipysäkillä nuorisolauma naureskellen katsoi minua , eräs niistä sanoi : "jätkät kattokaa, tuon näköiseksi teidänkin muijat joskus muuttuu, tantta-mummoksi ".
Vieläkin kun nään nuorisoporukan, tuo muistuu mieleeni.
"Tuon likan olisi pitänyt Jussin sijaan kuolla, koska onhan poika aina parempi kuin tyttö". Tuota ei sanottu suoraan minulle, mutta minun kuulteni usein kun olin lapsi. Jopa vanhemmat sanoivat noin. Vanhemmilleni syntyi 1960-luvulla kaksoset, joista poika kuoli 3 viikon iässä mutta minä tyttö jäin eloon. Minulle tehtiin hyvin selväksi jopa naisten taholta, että olen tyttönä toisen luokan kansalainen ja että miehet ovat parempia kuin naiset.
"kattokaa jostain eläintarhasta on varmaan karannu virtahepo!" huudettiin uimahallissa ja osoiteltiin minua arviolta 18-20v nuorten miesten toimesta. Muistan sen yhä vaikka siitä on jo yli 20v aikaa.
No en nyt tiedä onko jäänyt ainaiseksi päähäni mutta eräs tuttava kehui hiuksiani ja kampausta: Sulla on aina niin hyvin leikatut ja siistit hiukset. Siitä mä tykkään susta".
Vierailija kirjoitti:
"Tuon likan olisi pitänyt Jussin sijaan kuolla, koska onhan poika aina parempi kuin tyttö". Tuota ei sanottu suoraan minulle, mutta minun kuulteni usein kun olin lapsi. Jopa vanhemmat sanoivat noin. Vanhemmilleni syntyi 1960-luvulla kaksoset, joista poika kuoli 3 viikon iässä mutta minä tyttö jäin eloon. Minulle tehtiin hyvin selväksi jopa naisten taholta, että olen tyttönä toisen luokan kansalainen ja että miehet ovat parempia kuin naiset.
Olen pahoillani idioottimaisten kommentoijien puolesta.
Minun mielestäni naiset kuuluvat vähintään samalle tasolle miesten kanssa, ehkä jopa korkeammalle.
T. Karvainen setämies -79
"Kai Susta tulee kohta niin seniili, että voi sanoa moi moi, oli hauska tutustua." Tämän sanoi "ystävä".
Oltiin menossa naimisiin (ja mentiinkin). Mies tokaisi, että jos ei saa sitä mitä haluaa, pitää ottaa se minkä saa.
Kaiketi läpällä, mutta vihlaisee aina vieläkin välillä. Että, sitä on ns. onneton varakappale kuitenkin, johon on pitänyt tyytyä.
Vierailija kirjoitti:
"Sinä kävisit ihan juutalaisesta", sanoi naispuolinen opiskelukaverini.
En oikein tiennyt, miten olisin suhtautunut tuohon väitteeseen. Myöhemmin kävi ilmi, että kaverin mielestä tyypilliset juutalaiset kasvonpiirteet olivat hyvin kauniita.
Tuo kannattaa ottaa kohteliaisuutena.
Olen itse juutalainen, ylpeä juuristani.
Nämä nyt ekana tuli mieleen: Sulla on iso nenä. Nuoruuden ihastukselta. Tuntui pahalta ja sai tarkkailemaan nenääni, jonkin aikaa.
Du är en pärla, Ruotsissa leirillä saamaltani ystävältä. Ai kuinka ihanalta se tuntui, tunsin että se tuli sydämestä.
Äiti surkutteli sukulaisille joskus kun olin nuori, ettei ole onnistunut mun kasvatuksessa. Tuntui siltä, ettei hän hyväksynyt minua sellaisena kuin olin. Surullinen olen kun muistelen.
Juuh,
Ihan ensimmäinen poikaystäväni muuttui lempeästä ja sellaisesta miehestä, joka nautti kotona läheisyydestä ja JHO:sta mieheksi, joka kielsi minulta kotona kaikenlaiset kosketukset ja KAIKKI julkiset hellyydenosoitukset (edes käsikädessä ei enää kuljettu) sen jälkeen, kun olin ollut isossa leikkauksessa ja vahvat lääkkeet joita jouduin sen jälkeen jonkin aikaa syömään aiheutti aknen.
Eniten näkyi naamassa; siis selvennettäköön nyt heti, että kyseessä oli lievähkö akne. Eli ei siis mikään HIRVEÄNKAMALA, milli millin vieressä ympäri kroppaa ja naamassa peukalonpään kokoisia punaisena helottavia patteja ja "kraatereita"
-tyylinen akne...
Mutta hänelle se, ettei kasvojeni iho ollut enää joka puolelta sileä ja kuulas, ja että vartalossani (niissä paikoissa joissa akne yleisimmin esiintyy) oli yhden käden sormilla laskettava määrä aknefinnejä, oli järkytys ja ison inhon aihe.
Seksi loppui siihen, koska "Ei nouse enää sun kaa" ja pussailu oksetti häntä, joten sekin jäi. Saunassa ruvettiin käymään erikseen, ja hän siirtyi sohvalle nukkumaan. Ai niin..sen muistan, että kerran hän humalassa yöllä kotiin tultuaan vaati "kirkkovenettä", mutta minun piti seistä keittiönpöytää vasten selkä häneen päin ja yöpaita päällä, jotta hän kykeni minua koskemaan.
Muuten en saanut enää kulkea kotona vähänkään "kevyesti vaatetettuna" koska ulkonäköni oli järkky. Jos hänen oli IHAN PAKKO lähteä minun kanssani johonkin ulos (Huom! Ei käyty enää muualla kuin kaupassa, yhdessä) niin hän vaati, että meikkaan paksusti vaikka mitä mömmöjä naamaani, jotta "olisin edes jotenkin ihmisen näköinen" eikä hänen tarvitsisi hävetä. Ja auta armias, jos jotain tuttuja oli kaupassa samaan aikaan! Täyskäännös ja karkuun! Paitsi jos ei päässyt karkuun, niin sitten hän lähti pois "jatkamaan ostoksia" samalla, kun minä tervehdin tuttuja.
Koska lääkitys aiheutti myös turvotusta ja lihoin n. 5kg, niin sain joka kerta, kun meillä oli vähänkään jotain sanaharkkaa, kuulla mikä ruma lehmä ja persenaama olen ja miten hänellä kyllä riittäisi ottajia jne jne.
No, lopulta se menikin sitten siihen, että muut naiset ja mm. hänen autonsa vei minun paikkani. Minähän en poikakaverilleni siinä kohtaa ollut enää muuta kuin rahareikä. Näin hän minulle kertoi, kun olin jäänyt työttömäksi vähän aiemmin.
Enivei,
Aikani roikuin hänessä (tietäähän sen, kun on parikymppinen ja kyseessä ensimmäinen vakava seurustelusuhde, että miten äärimmäisen tosissaan sitä oli ja oltiinhan me kihloissakin ym.) mutta lopulta tajusin vetäistä "ruman pääni vielä rumemmasta takamuksestani" (hahaha!🤣) ja päätin, että nyt loppui tämä nöyryytys ja lähdin vetää siitä suhteesta.
Tuntui kuin olisin leijunut...
"Life's Like Mail; Sometimes You Just Don't Get It"
"Sinä et varmaan syö kunnolla", sukuun naitu ylipainoinen 3naishenkilö sanoi minut nähdessään. Tosiasissa hoikkuus oli ainoa seikka, mikä ulkonäössäni oli myönteistä. Mikä laiha minä muka olin, painoin n. 55 kg ja olin 165 cm pitkä. En tosin ollut mikään leveälanteinen, siksi kai olin hänen mielestään erityisen laiha.
Oltiin luokan kanssa laivalla ja ei oltu vielä opiskeltu konditionaalia ruotsin tunneilla.
Jostain seuraamme lyöttäytyi 17-vuotias ruotsalainen poika, joka sanoi nimekseen Lasse. Oltiin siis muutamaa vuotta nuorempia, muistan, kun hän tuntui "kauhean vanhalta"
Hengailtuaan seurassamme hän sanoi yhtäkkiä minulle: " Jag tycker om dig, nu skulle jag vilja veta, vad du tycker om mig".
Jäi mieleen tuo yllättävä konditionaalin oppitunti ja koulussa sitten kun myöhemmin sitä opetettiin, niin muistin tuon "nu skulle jag vilja veta..."
Olen positiivinen ja myönteisiä ratkaisuja etsivä luonne. Yhdessä ensimmäisen työpaikkani kokouksessa, missä esitin vanhemman työntekijän mielestä liian positiivisen ehdotuksen, sanoi hän pisteliäästi: kyllä sullakin tuo hymy vielä hyytyy. No, en ole vielä lannistunut, vaikka on itsellä ollut mm. vakava sairaus, lapsella haastavia tilanteita ja kolme omaista kuollut lyhyen ajan sisällä. Tuo kommentti vain jäi mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuon likan olisi pitänyt Jussin sijaan kuolla, koska onhan poika aina parempi kuin tyttö". Tuota ei sanottu suoraan minulle, mutta minun kuulteni usein kun olin lapsi. Jopa vanhemmat sanoivat noin. Vanhemmilleni syntyi 1960-luvulla kaksoset, joista poika kuoli 3 viikon iässä mutta minä tyttö jäin eloon. Minulle tehtiin hyvin selväksi jopa naisten taholta, että olen tyttönä toisen luokan kansalainen ja että miehet ovat parempia kuin naiset.
Olen pahoillani idioottimaisten kommentoijien puolesta.
Minun mielestäni naiset kuuluvat vähintään samalle tasolle miesten kanssa, ehkä jopa korkeammalle.
T. Karvainen setämies -79
Itse en taas ajattele miehillä tai naisilla olevan mitään tasoa. Se, että miten ihminen käyttäytyy määrittelee tason kyseisen henkilön kohdalla.
Tuli tästä mieleeni, että kun itse parikymmentä vuotta sitten pyrin erittäin vaikeapääsyistä alaa lukemaan yliopistoon, silloinen miesystäväni sanoi: "Sinähän et koskaan tule sinne pääsemään!" Ja kun heti pääsin, hän sanoi: "Valitsijat ovat tehneet virheen, et sinä muuten sinne olisi päässyt, kai sinä itsekin tajuat. Et varmasti tule pärjäämään siellä." Ja kun hyvin pärjäsin, hän sanoi: "Lienet professoreille tarjonnut seksiä hyviä arvosanoja vastaan." [/quote]
Ja edelleenkin olit tuon miehen kanssa noiden kommenttien jälkeen? Olisi pitänyt jättää se heti ensimmäisen ilkeyden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Negatiivisia kommentteja on ehtinyt tulla elämäni aikana leegio, useimmat tietysti lapsuudessa ja teini-iässä. Kaikkein syvimmän haavan jätti kuitenkin keski-iässä henkilö, jota olin pitänyt ystävänäni vuosikymmeniä. En edes voi avata tuota asiaa enempää tässä, niin pahasti se vieläkin satuttaa. Kaikkein hassuinta on, että kyseinen henkilö on psykologi ja psykoterapeutti ammatiltaan. Olen pohtinut useasti tuota ristiriitaa ammatin ja käytöksen välillä: onko hän sadisti vai vain hiton huono psykologi? Itse hän ei edes tainnut tajuta, mistä loukkaannuin, koska yritti vielä pitää yhteyttä, kunnes sanoin, etten enää ikinä halua tavata häntä tai edes kuulla hänestä.
Mutta on toki positiivisiakin kommentteja tullut. Itseäni aikanaan hämmästytti, kun ranskan kielen lehtori yliopistossa sanoi kadehtivansa minua, koska minulla hänen mukaansa on ihmeellinen vaisto tietää vieraasta kielestä, mikä on väärin ja mikä oikein.
Kysyttiin, että mikä kommentti on syöpynyt mieleesi. Ja sinä tulet kertomaan, että on kommentoitu, mutta enpäs nyt kerrokaan millä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
"Sulla on iso perse"
Sanoi yläasteella vuotta vanhempi poika. Tämän jälkeen en ole koskaan käyttänyt lyhyitä paitoja, vaan aina roikkuu paita perseen päällä.
Imisin mielelläni paskatkin sun perseestä.
Arvo 77
Loiseksi haukkuminen on kyllä aika kamalaa. Ethän sinä päättänyt tänne syntyä.